VUOSIKERTOMUS 2009 AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ
Sisältö 1 1 Yleistä 1 Toimintamalli 1 Tuotteet 1 Tulos 2 Tase 4 Osakepääoma 4 4 Hallinto 4 Riskienhallinta 6 6 6 6 7 7 8 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Rahavirtalaskelma 10 Hallituksen toimintakertomus Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Asuntolainamarkkinat Suomessa Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vuoden 2010 näkymät Voittovarojen jakoehdotus Kolmivuotiskatsaus 31.12. Tunnuslukujen laskentaperusteet Laskelma oman pääoman muutoksesta 11 Liitteet 11 16 21 23 29 29 30 31 Liite 1. Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 2009 Liite 2. Riskienhallinta Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä sekä johtoa koskevat liitetiedot Muut liitetiedot Aktia Hypoteekkipankin omistajat 32 Tilintarkastuskertomus
Hallituksen toimintakertomus Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät kiinnitysluottopankkilaki ja luottolaitoslaki. Hypoteekkipankki aloitti toimintansa joulukuussa 2001 ja vuosi 2009 oli pankin kahdeksas täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Aktia Pankki omisti osakekannasta 52,3 prosenttia ja äänivallasta 70 prosenttia, 31 säästöpankkia omistivat osakkeista 36,2 ja äänivallasta 20 prosenttia ja 39 paikallisosuuspankkia 11,5 prosenttia osakkeista ja äänivallasta 10 prosenttia. Aktia Hypoteekkipankin lainoja myydään välittäjäpankkien yli 300 konttorissa eri puolilla Suomea. Yhteistyöllä saavutetaan suurempia volyymeja ja päästään mittakaavaetuihin, jotka mahdollistavat kilpailukykyisen varainhankintakanavan ylläpidon. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 58 paikallispankkia oli tehnyt välityssopimuksen Hypoteekkipankin kanssa. Toimintamalli Kaikki 59 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia voivat välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu laina-asiat mukaan lukien hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Palvelukonseptia ja tarjontaa kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyöpankkien kanssa. Hypoteekkipankki rahoittaa toimintansa ensisijaisesti joukkovelkakirjalainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkovelkakirjalainoille Aa1-luottoluokituksen. Aktia Hypoteekkipankki toimii palveluyhtiönä ja siten omistajille tarjottavat rahoituspalvelut hinnoitellaan omakustannushintaan. Lainoja välittävät yhteistyöpankit ovat sitoutuneet pitämään Hypoteekkipankin pääomituksen riittävällä tasolla. Aktia-konserni Aktia konsernin emoyhtiö Aktia Oyj:n osakkeet listattiin NASDAQ OMX Helsinkiin 29.9.2009. Aktia Oyj:llä on noin 50 000 osakkeenomistajaa ja sen markkina-arvo 31.12.2009 oli 550 miljoonaa euroa. Aktia Oyj omistaa Aktia Pankki Oyj:n koko osakekannan. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki -alakonserniin. Muut Aktia Pankki-alakonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Oy Aktia Asset Management Ab, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy ja Aktia Kortti & Rahoitus Oy. Aktia Pankki on suomalainen kaksikielinen pankki, jonka 73 konttoria palvelevat noin 350 000 henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia-konsernin antolainaus oli noin 6,1 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhteensä 35 säästöpankilla on 210 toimipaikkaa. Paikallisosuuspankkiryhmä koostuu 42 itsenäisestä pankista. Paikallisosuuspankeilla on yhteensä 144 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Paikallispankkien yhteenlaskettu antolainaus oli vuodenvaihteessa noin 8,5 miljardia euroa. Yksityisasiakaskanta oli noin 900 000 asiakasta. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin tuotevalikoima ominaisuuksineen on laaja ja kattaa hyvin asiakkaiden tarpeet. Vuoden aikana ei tuotu uusia tuotteita tai merkittäviä uusia tuoteominaisuuksia markkinoille. Tulos Markkinoiden epävakaudesta johtuen Hypoteekkipankin tulos vuodelle 2009 oli edellisvuotta heikompi ja liikevoitto ennen veroja jäi tappiolle -0,6 (+1,6) miljoonaa euroa. 1
2 Liikevoittoa heikensi korkokatteen pieneneminen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneen korkotason nopean ja voimakkaan laskun seurauksena monet asiakkaat vaihtoivat viitekorkosidonnaisuuksia pidemmistä viitekoroista lyhyempiin. Viitekorkojen vaihto yhdessä jälleenrahoituskulujen nousun kanssa johti korkokatteen pienenemiseen. Tuloslaskelmaan arvostettavien johdannaisten arvo oli 1,9 (-0,8) miljoonaa euroa. Tilikauden 2009 tulos verojen jälkeen oli tappiollinen -0,7 (+1,2) miljoonaa euroa. Tulosta rasitti 0,3 miljoonan euron jäännösvero vuodelta 2008. Tuotot ja kulut Liiketoiminnan volyymin kasvusta huolimatta korkokate laski 2,5 (11,3) miljoonaan euroon. Valtaosa palkkiokuluista muodostuu yhteistyöpankeille maksetuista välityspalkkioista. Hypoteekkipankin palkkioiden korotuksesta johtuen palkkiotuotot kasvoivat 2,5 (0,7) miljoonaan euroon ja palkkiokulut laskivat 5,4 (7,6) miljoonaan euroon. Henkilöstö- ja hallintokulut olivat 2,1 (1,8) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma 31.12.2009 oli 2 786,5 miljoonaa euroa (2 234,1 milj. ). Pankilla ei ollut vuodenvaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 0,54 %:ssa (0,59 %) lainoista. Heikentyneestä taloustilanteesta ja kasvaneesta työttömyydestä huolimatta Hypoteekkipankin lainakannan laatu ei ole huonontunut. Vuodenvaihteessa pankin myöntämiä nostamattomia lainoja oli 30,0 miljoonan euron arvosta (22,5 milj.euroa). Lainojen suuruus % 50 40 30 20 10 0 0 49 50 99 100 149 150 199 > 200 Vakuudet eriteltyinä kiinnitysluottopankkilain mukaisesti, milj. 2 438,0 133,4 57,6 70,2 Lainasalkku 8 1 (enint. 60 %) 8 2 (60 70 %) Valtiontakaus Täytevakuudet Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu edelleen pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Kesällä 2007 aloitettiin lainojen myöntäminen asunto-osakeyhtiöille ja näiden lainojen yhteismäärä oli 64,3 milj. euroa vuoden 2009 lopussa. Pankki ei myönnä lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Vuoden aikana lainakanta kasvoi 27,2 %:lla 2 636,0 miljoonaan euroon (2 071,7 milj. ). Lainojen määrä lisääntyi vuoden aikana noin 7 000 kappaleella ja pankilla oli vuoden päättyessä yli 33 000 lainaa salkussaan. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Keskimääräinen luototusaste oli 56,7 % vakuuden käyvästä arvosta. Vakuuksien maantieteellinen jako 32 % 58 % Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Oulun lääni Vakuustyypit 60 56 % 50 40 4 % 5 % 1 % Muut alueet 44 % Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa 79 000 euroa (78 500 euroa). Suurin yksittäinen laina oli 1,5 miljoonaa euroa (1,5 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 0,5 % (0,5 %) salkusta. % 30 20 10 0 Kiinteistöt Asunto-osakkeet
Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 500 miljoonan euron likviditeettilimiitin avulla. Vuodenvaihteessa rahoitusta oli käytössä 220 miljoonaa euroa (319 milj.euroa). Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään 250 miljoonan euron luottolimiitti Aktia Pankin myöntämänä sekä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Kumpikaan näistä limiiteistä ei ollut käytössä 31.12.2009. Debentuurilaina Hypoteekkipankki laski toukokuussa liikkeelle 9 miljoonan euron suuruisen alempaan toissijaiseen omaan pääomaan laskettavan vakuudettoman lainan. Lainan laina-aika on kymmenen vuotta, mutta lainanottajalla on oikeus lunastaa laina nimellisarvoonsa viiden vuoden kuluttua. Anti suunnattiin omistajapankeille. Liikkeeseen lasketut velkakirjat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus hankitaan laskemalla liikkeelle kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja pankin joukkovelkakirjalainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja kiinteistövakuudellisia jvk-lainoja oli vuoden lopussa 8 kappaletta ja niiden yhteismäärä on 2 375 miljoonaa euroa. Toukokuussa Moody s Investors Service Ltd sovelsi Aktia Hypoteekkipankkiin ensimmäistä kertaa uutta luokitusmetodiaan, jossa huomioidaan pankin kotimaan juridisen kehikon ja pankin lainaohjelman vahvuuden lisäksi pankin oma ei-julkinen luottoluokitus. Tämän uuden lähestymistavan seurauksena Hypoteekkipankin kaikkien joukkovelkakirjalainojen luokitus putosi yhdellä pykälällä Moody sin asteikolla ja on 22.5.2009 alkaen ollut Aa1. Hypoteekkipankin kaikki kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Helmikuussa Hypoteekkipankki laski liikkeelle 125 miljoonan euron suuruisen kolmen vuoden mittaisen kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Kesäkuussa laskettiin liikkeelle 600 miljoonan euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina. Lainan pääomasta osa käytettiin erääntyvän 250 miljoonan euron suuruisen lainan pääoman maksamiseen ja lopulla rahoitettiin kannan kasvua. Lokakuussa Hypoteekkipankki laski liikkeelle 150 miljoonan euron suuruisen kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan, joka yhdistettiin samoilla ehdoilla kesäkuussa 2007 liikkeeseen laskettuun 250 miljoonan euron suuruisen lainaan. Aktia Hypoteekkipankin liikkeellä olevien joukkovelkakirjalainojen ostajakunta jakaantuu maittain seuraavasti: Saksa 28 %, Suomi 27 %, Tanska 18 %, Iso-Britannia 6 %, Norja 5 %. Loput sijoittajista tulevat useasta Euroopan maasta. Joukkovelkakirjalainojen vakuudet Kiinnitysluottopankkilain mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 60 %, voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Tällaisia lainoja tai lainanosia oli 31.12.2009 yhteensä 2 438,0 miljoonaa euroa (1 922,7 milj.euroa). Muiden pankkien liikkeellelaskemia arvopapereita oli lisävakuutena 70,2 miljoonalla eurolla (93,1 milj.euroa). Kokonaisuudessaan vakuusmassa oli 2 508,2 miljoonaa euroa (2 015,8 milj.euroa). Kiinnitysluottopankkilain mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen yhteenlaskettu määrä. Hypoteekkipankki on vuoden 2009 loppuun mennessä laskenut liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja 2 375 miljoonan euron (1 750 milj.euroa) arvosta. Aktia Hypoteekkipankin jvk-lainaohjelmassa edellytetään 108,5 %:n vakuusastetta. Vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli samaan aikaan 2699,2 miljoonaa euroa sisältäen kaikki lainaohjelman mukaiset hyväksyttävät vakuudet. Vakuusaste oli näin ollen 113,7 %:a. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen lainarekisteriin. Johdannaiset Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkku oli yhteensä 3 277,4 miljoonaa euroa (2 562,9 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty kiinnitysluottopankkilain mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty, koska kaikki varat ja velat ovat euroissa. 3
4 Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. Äänivaltaisia A-sarjan osakkeita on 24 050 kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Vuonna 2009 toteutettiin kaksi osake-emissiota. Toukokuussa laskettiin liikkeelle 8 549 B-sarjan osaketta ja marraskuussa toteutettiin toinen emissio, jossa laskettiin liikkeelle 6 124 kappaletta B-sarjan osakkeita. Anneilla kerättiin yhteensä 17,1 miljoonaa euroa uutta pääomaa. B-osakkeiden lukumäärä antien jälkeen nousi 34 913 osakkeeseen. Hallituksen päätöksen mukaisesti marraskuussa emittoidut osakkeet eivät oikeuta osinkoon vielä tilivuodelta 2009. Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana on toiminut VTM Martti Porkka ja toimitusjohtajan varamiehenä Stefan Björkman. Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Jan Holmberg, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Joulukuun 31. päivänä 2009 Hypoteekkipankin omat varat olivat 96,4 miljoonaa euroa (74,9 milj.euroa), josta 59,0 miljoonaa euroa (44,3 milj.euroa) oli osakepääomaa, 26,6 miljoonaa euroa (21,6 milj. euroa) toissijaisia omia varoja ja 10,8 miljoonaa euroa (9,0 milj.euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 938,6 miljoonaa euroa (752,7 milj. euroa). Vuoden 2009 lopulla vakavaraisuusaste oli 10,3 % (10,0 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 7,4 % (7,1 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2009 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Stefan Björkman, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, Paikallisosuuspankkiliitto Jarl Sved, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Stefan Björkman. Operatiivinen johto Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskinottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinnitysluottopankkilakiin. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia konsernin Riskienvalvonta -toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskinottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Lainanottajien riskiluokitus Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa otetaan huomioon markkinakorkojen noususta (+2,5 prosenttiyksikköä) johtuva lainanhoitokulujen kasvu, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki
yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaa euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Lainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää lainarekisteriä. Rekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena enintään 60 %:iin vakuuden käyvästä arvosta. Kopio rekisteristä toimitetaan Finanssivalvontaan joka kuukausi. Lainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa aktiivisesti hoidetuilla koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan joukkovelkakirjojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Operatiiviset tasehallintapalvelut ostetaan Aktia Pankin konsernirahoitusyksiköltä. Aktia Pankki on myös vastapuoli suojaustransaktioissa. Milj. EURO Korkoriskipositio 31.12.2009 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 0 1 v. 1 2 v. 2 3 v. 3 4 v. 4 5 v. 5 6 v. 6 7 v. 7 8 v. 8 9 v. 9 10 v. >10 v. Rahoitus ja likviditeetti Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. 86 % Rahoitusrakenne 1 % 2 % 3 % 8 % Kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat Toissijaiset omat varat Oma pääoma Muut velat Velat muille pankeille Likviditeettiriskin hallinta Hyvällä likviditeettiriskien hallinnalla varmistetaan maksukyky kaikissa tilanteissa. Hypoteekkipankilla on käytettävissään 15 miljoonan euron tililimiitin lisäksi Aktia Pankin myöntämä 500 miljoonan euron likviditeettilimiitti sekä 250 miljoonan euron suuruinen luottolimiitti. Tili- ja likviditeettilimiitit ovat tarkoitetut toiminnan turvaamiseen normaa- 5
leissa olosuhteissa. Likviditeetin hallinnassa huomioidaan se, että joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitus hoidetaan joustavasti ja täsmällisesti. Edelleen epävarmojen talousnäkymien takia asuntolainamarkkinoiden kehitystä on erittäin vaikea ennakoida. Hypoteekkipankin lainakanta kuitenkin kasvanee vuoden aikana. 6 Toimintariskit Toimintariskillä tarkoitetaan sellaisten tappioiden riskiä, jotka johtuvat epätarkoituksenmukaisista tai riittämättömistä menettelytavoista, inhimillisistä virheistä ja puutteellisista järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Riskin hallinnalla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vakautta sekä vahvistamaan Hypoteekkipankin mahdollisuuksia tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita. Toimintariskien toteutumisen estämiseksi valtuudet ja ohjeet vahvistetaan kirjallisesti. Keskeiset prosessit on dokumentoitu prosessikuvaukseen. Ulkoistetut prosessit on dokumentoitu, ja ne perustuvat sopimuksiin. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu, ja toimintavastuulliset esimiehet vastaavat siitä, että toimintariskejä koskevia riskienhallinnan periaatteita ja ohjeita noudatetaan. Voittovarojen jakoehdotus Hypoteekkipankin jakokelpoiset voittovarat ovat 10 863 306,77 euroa Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: Osinkona maksetaan 18,53 euroa osakkeelta, yhteensä 979 106,67 euroa. Omaan pääomaan jää 9 884 200,10 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen käsityksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. 18. helmikuuta 2010 Hallitus Asuntolainamarkkinat Suomessa Heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi yli 71,5 miljardin euron vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2008 lopulla kanta oli 67,6 miljardia euroa. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia ei ole. Vuoden 2010 näkymät Pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden voimakkaista heilahteluista johtuen vuoden 2009 aikana on saatettu liikkeelle useita finanssimarkkinoita sääteleviä toimenpiteitä sekä EUkomission että Baselin pankkivalvontakomitean toimesta. Tässä vaiheessa on vaikea ennakoida mitä vaikutuksia mahdollisesti voimaan tulevilla säädöksillä on. Todennäköisesti ne tulevat jollain tavalla rajoittamaan pankkien toimintaa ja asettamaan lisää pääomavaateita. Suomessa on myös aloitettu kiinnitysluottopankkilain uudistaminen ja se tuonee tullessaan muutoksia kilpailutilanteeseen ja toimintaympäristöön.
Kolmivuotiskatsaus 31.12. (1 000 euroa) 2007 (IFRS) (IFRS) (IFRS) Korkokate 2 522 11 304 9 780 Palkkiotuotot netto -2 900-6 818-5 223 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 1 840-1 063 745 Liiketoiminnan muut tuotot 7 1 3 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 1 470 3 424 5 304 Henkilöstökulut -523-489 -491 Muut hallintokulut -1 075-876 -765 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -24-25 -20 Liiketoiminnan muut kulut -446-406 -403 Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 067-1 795-1 680 Liikevoitto -598 1 629 3 625 7 Taseen loppusumma 2 786 464 2 226 069 1 733 471 Kulu/tuotto-suhde 1,41 0,52 0,32 Tulos / osake, euroa -14,07 27,91 70,30 Oman pääoman tuotto (ROE), % -1,15 2,33 6,47 Koko pääoman tuotto (ROA), % -0,03 0,06 0,18 Omavaraisuusaste, % 2,73 2,68 3,34 Vakavaraisuusaste, % 10,27 9,95 11,08 Tunnuslukujen laskentaperusteet Tulos / osake, euroa Osakkeenomistajille luettava vuoden voitto verojen jälkeen Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Oman pääoman tuotto (ROE), % Jakson voitto (vuositasolla) x 100 Oma pääoma keskimäärin Kulu/tuotto-suhde Henkilöstökulut + muut hallintokulut + poistot ja arvonalennukset + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettomääräiset palkkiotuotot + rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto - tuloverot x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset
Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 8 Korkotuotot 3 83 550 101 608 Korkokulut 3-81 027-90 304 Korkokate 2 522 11 304 Palkkiotuotot 4 2 450 743 Palkkiokulut 4-5 350-7 561 Palkkiotuotot netto -2 900-6 818 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 5 1 840-1 063 Liiketoiminnan muut tuotot 7 1 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 1 470 3 424 Henkilöstökulut 6-523 -489 Muut hallintokulut 7-1 075-876 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -24-25 Liiketoiminnan muut kulut 8-446 -406 Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 067-1 795 Liikevoitto -598 1 629 Verot 9-103 -436 Tilikauden voitto -701 1 193 Osakekohtainen tulos -14,07 27,91 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite Kauden voitto -701 1 193 Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon 960-1 140 Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon -781 197 Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjaus tuloslaskelmaan 22 - Kauden laajan tuloslaskelman tulos -499 250
Tase (1 000 euroa) Liite Varat Saamistodistukset 10 69 747 91 238 Myytävissä olevat rahoitusvarat 69 747 91 238 Johdannaissopimukset 28 43 822 23 795 Saamiset luottolaitoksilta 11 9 033 14 078 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 11 2 655 645 2 086 242 Lainat ja muut saamiset 2 664 677 2 100 321 Aineettomat hyödykkeet 12 26 47 Aineelliset hyödykkeet 13 8 11 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä 14 7 571 9 765 Muut varat yhteensä 7 571 9 765 Tuloverosaamiset - 313 Laskennalliset verosaamiset 15 613 579 Verosaamiset 613 892 Varat yhteensä 2 786 464 2 226 069 9 Velat Velat luottolaitoksille 18 220 000 319 000 Velat luottolaitoksille yhteensä 220 000 319 000 Johdannaissopimukset 28 37 027 37 338 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 19 2 396 498 1 755 717 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 20 27 000 22 936 Muut rahoitusvelat 2 423 498 1 778 653 Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä 21 37 053 37 956 Muut velat 21 361 52 Muut velat yhteensä 37 414 38 007 Laskennalliset verovelat 15-69 Verovelat 0 69 Velat yhteensä 2 717 940 2 173 068 Oma pääoma Osakepääoma 24 58 963 44 290 Käyvän arvon rahasto 25-1 302-1 504 Sidottu oma pääoma 57 661 42 786 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 24 6 365 3 908 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 6 306 6 163 Osingonjako -1 107-1 050 Tilikauden voitto -701 1 193 Vapaa oma pääoma 10 863 10 215 Oma pääoma 68 524 53 001 Velat ja oma pääoma yhteensä 2 786 464 2 226 069 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 30 Käyttämättömät luottojärjestelyt 30 044 22 547 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 30 044 22 547
Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto -598 1 629 Rahavirtaan vaikuttamattomien erien oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 24 25 Muut oikaisut -1 585 1 063 Maksetut tuloverot -240-2 632 Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoiminnan saamisten ja velkojen -2 398 84 muutosta 10 Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -546 571-466 027 Myytävissä olevat rahoitusvarat 22 819 1 086 Lainat ja muut saamiset -560 968-457 539 Muut varat -8 423-9 574 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 527 233 458 119 Velat luottolaitoksille yhteensä -99 000 189 000 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 630 114 250 601 Muut velat -3 881 18 518 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -21 737-7 824 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin - -20 Investointien rahavirta yhteensä 0-20 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, lisäys 9 000 10 000 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, vähennys -4 936-2 936 Osakepääoman lisäys 14 673 3 803 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys 2 456 726 Maksetut osingot -1 107-1 050 Rahoituksen rahavirta yhteensä 20 086 10 544 Rahavarojen nettomuutos -1 651 2 700 Rahavarat vuoden alussa 10 683 7 984 Rahavarat vuoden lopussa 9 033 10 683 Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 9 033 10 683 Yhteensä 9 033 10 683 Laskelma oman pääoman muutoksesta (1 000 euroa) Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma 1.1.2008 40 487-561 3 182 6 163 49 271 Osakeanti 3 803 726 4 529 Omien osakkeiden hankinta 0 Osingonjako -1 050-1 050 Kauden laajan tuloslaskelman tulos -943 1 193 250 Muu muutos omassa pääomassa 0 0 0 Oma pääoma 31.12.2008 44 290-1 504 3 908 6 306 53 001 - Oma pääoma 1.1.2009 44 290-1 504 3 908 6 306 53 001 Osakeanti 14 673 2 456 17 129 Omien osakkeiden hankinta 0 Osingonjako -1 107-1 107 Kauden laajan tuloslaskelman tulos 202-701 -499 Muu muutos omassa pääomassa 0 0 Oma pääoma 31.12.2009 58 963-1 302 6 365 4 499 68 524 Vuonna 2009 toteutettiin kaksi osake-emissiota. 24.6.2009 merkittiin kaupparekisteriin 8 549 B-sarjan osaketta ja 10.12.2009 merkittiin 6 124 kappaletta B-sarjan osaketta. Anneilla kerättiin yhteensä 17,1 miljoonaa euroa uutta pääomaa. 14,67 miljoonaa euroa kirjattiin omaan pääomaan ja 2,46 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
Liitteet Liite 1. Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 2009 Hallitus hyväksyi 31.12.2009 päättyneen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 18.2.2010 ja yhtiökokous vahvistaa sen 15.3.2010. Laatimisperusteet Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten IFRS-kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Osavuosikatsausten luvut esitetään niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taas taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Aktia Hypoteekkipankin arvion mukaan jäljempänä esitetyillä IASB-standardeilla on vuosina 2009 ja 2010 ja myös jatkossa eniten vaikutusta tilinpäätöksen esittämiseen, pankin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Pankki on ottanut käyttöön seuraavat IASB-standardit tilikaudella 2009: IAS 1 Tilinpäätöstietojen esittäminen (muutettu) Standardia on muutettu, jotta se antaisi enemmän tietoa yhtiöiden analysointia ja vertailua varten. Pankki käyttää uudistettua IAS 1:tä 1.1.2009 alkaen. Pankki antaa tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman sekä erittelyn pankin omien varojen muutoksesta. Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvät ne muutokset oman pääoman erissä, jotka eivät liity osakkeenomistajiin, kun taas pankin oman pääoman muutos sisältää omistajien kanssa tehdyt liiketoimet. Pankin tase esitetään likviditeettijärjestyksessä. IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tiedot (muutettu) Standardia on muutettu, jotta se antaisi tarkempaa tietoa mm. käypään arvoon arvostamisen perusteista ja rahoitusinstrumentteihin liittyvistä maksuvalmiusriskeistä. Tilinpäätöstä on täydennetty voimaan astuneiden laajentuneiden vaatimusten mukaisesti. Segmenttiraportointi Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei tarvita. Valuutan muuntaminen Kaikki Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n varat ja velat ovat euromääräisiä. Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusvälineen juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät: Rakennukset Rakennusten peruskorjaukset Muut aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet (IT-hankinnat) Aineettomat oikeudet 40 vuotta 5 10 vuotta 3 5 vuotta 3 5 vuotta 2 vuotta 11
12 Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt Pankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä pankki maksaa kiinteät maksut ulkopuolisille eläkevakuutusyhtiöille. Pankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta jaksoilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus. Ulkopuoliset eläkevakuutusyhtiöt vastaavat tästä eläketurvasta konserniyhtiöissä. Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat Rahoitusvaroiksi kirjataan saamistodistukset (velkakirjat), saamiset luottolaitoksilta, saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä osakkeet ja osuudet. Aktia Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IFRS-sääntöjä, jotka tulivat voimaan 1.1.2005 ja joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Luokkaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Luokkaan on kirjattu saamistodistukset ja muut julkisesti noteeratut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit, joilla käydään aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu lyhyen aikavälin ansaintatarkoituksessa. Ne on merkitty käypään arvoon siten, että arvonmuutokset kirjataan juoksevasti tuloslaskelmaan. Strukturoidut joukkovelkakirjalainat, kytkettyjä johdannaisia sisältävät sijoitukset, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin, mikä merkitsee sitä, että arvonmuutos kirjataan juoksevasti suoraan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa eikä eräpäivään asti. Realisoitumaton arvonmuutos kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon vähennettynä laskennallisilla veroilla, kunnes myynti tai arvonalentuminen tapahtuu. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Eräpäivään asti pidettäviin sijoitusarvopapereihin kirjataan saamistodistukset, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään saakka. Nämä arvopaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että tällaisesta arvopaperista ei saada täyttä takaisinmaksua tilikauden lopussa, ero hankintamenoon on kirjattu kuluna. Hankintamenon ja nimellisarvon välinen erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennyksiksi. Jos ryhmään eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kuuluvia sijoitusarvopapereita myydään ennen eräpäivää, ne luokitellaan uudelleen ryhmään Myytävissä olevat rahoitusvarat. Syynä uudelleenluokitteluun on se, että sijoituksia (merkittävä summa) koskeva tarkoitus tai kyky muuttuu niin, että tämän ryhmän käyttöön oikeuttavat ehdot eivät enää täyty. Tällaisen uudelleenluokittelun jälkeen arvopaperit kirjataan Myytävissä olevat rahoitusvarat -luokkaan ainakin kahtena peräkkäisenä tilikautena. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan pankin perusliiketoimintaan ja kuuluvan juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan.
Käypään arvoon arvostamisen määritelmä Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypä arvo on niiden viimeksi noteerattu ostokurssi tilinpäätöspäivänä. Instrumenteista, joiden ostokurssia ei ole noteerattu tilinpäätöspäivänä, on käytetty viimeisintä noteerattua ostokurssia. Jos tietyn rahoitusvälineen markkina ei ole aktiivinen, käypä arvo saadaan markkinatoimijoiden hinnoittelussaan yleisesti käyttämillä arvostustekniikoilla. Arvostustekniikoissa yhdistetään markkinatoimijoiden hinnoittelussa käyttämiä tekijöitä, ja ne perustuvat yleisesti hyväksyttyihin rahoitusvälineiden hinnoittelumenetelmiin. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat: yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai on keskellä velkojiin vaikuttavaa laajaa uudelleenjärjestelyä. Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina-arvon ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai pankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään pankin hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Saamistodistusten osalta tilinpäätösperiaatteita on täsmennetty edelleen vuonna 2009. Maksukyvyttömyyden lisäksi saamistodistukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan (trade date). Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaiset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaiset. Johdannaissopimusten vaikutus kirjataan tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Suojauslaskenta IAS 39 käsittää suojaavien johdannaisten ja kohde-etuutena olevan suojattavan erän kirjaamisen periaatteet ja säännöt, ns. suojauslaskennan. IAS 39:n voimaantulon myötä kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Aktia Hypoteekkipankki on IFRS-säännösten mukaan kirjannut suojauslaskennan joko todellisen arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutraloida käyvän arvon potentiaalinen muutos. Aktia Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan tarkoituksena on täyttää IAS 39:n vaatimukset. Suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla erittäin tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojaavan johdannaisen käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla 80 125 prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Aktia Hypoteekkipankki arvostaa suojaavan johdannaisen käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos suojaussuhde ei täytä vaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Aktia Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja kiinteäkorkoista ottolainausta. Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmak- 13
14 sun suojaamiseksi. Käyvän arvon muutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Korkooptioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset Johdannaiset, joita ei ole luokiteltu suojaaviksi johdannaisiksi ja jotka eivät ole tehokkaita sellaisinaan, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset arvostetaan ensin käypään arvoon, mutta transaktiokulut kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, ja uudelleenarvioidaan jatkuvasti käypään arvoon. Johdannaiset kirjataan taseeseen varoina, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja velkoina, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Käyvän arvon muutokset ja realisoidut voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Käteiset varat Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Kulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen, esitetään omassa pääomassa vapaan oman pääoman rahaston saadun tulon vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omaan pääomaan silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Pankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Käypään arvoon arvostamisen määritelmä. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Pankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina ja ryhmäkohtaisesti. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna vain, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta vakuuden käypä arvo huomioon ottaen on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, diskonttauskorkona käytetään tarkistushetken sopimuskorkoa. Arvonalentumiseksi kirjataan luoton kirjanpitoarvoa alemman rahavirran palautusten ja peruutusten nykyarvon ja luoton kirjapitoarvon erotus.
Ryhmäkohtainen arvonalentumiskirjaus on perusteltu, jos on objektiivista näyttöä siitä, että luottosalkkujen saamisten takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta. Analyysi perustuu historialliseen analyysiin maksukyvyttömyystilanteen todennäköisyydestä ja sen aiheuttamasta tappiosta makro- ja mikrotalouden tapahtumat sekä kokemusperäinen arvio huomioon ottaen. Odotettujen tappioiden arviointi ryhmäkohtaisista arvonalentumisista päätettäessä tehdään 12 kuukauden aikahorisontilla. 15
Liite 2. Riskienhallinta 16 Hypoteekkipankin riskinottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinteistöluottopankkilakiin. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia-konsernin Riskienvalvontatoiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Lainanottajien riskiluokitus Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa otetaan huomioon markkinakorkojen noususta (+2,5 prosenttiyksikköä) johtuva lainanhoitokulujen kasvu, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suo- messa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Lainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää lainarekisteriä. Rekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Kopio rekisteristä toimitetaan Finanssivalvontaan joka kuukausi. Lainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa aktiivisesti hoidetuilla koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan joukkovelkakirjojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkinakorot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Operatiiviset tasehallintapalvelut ostetaan Aktia Pankin konsernirahoitusyksiköltä. Aktia Pankki on myös vastapuoli suojaustransaktioissa. Rahoitus ja likviditeetti Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman.