TALVISODAN TILINPÄÄTÖS



Samankaltaiset tiedostot
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Sotaa Pohjois-Vienassa

Motinteosta mottimetsään

Antti Tuuri, Talvisota

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa , klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA

Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa

Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Simolan pommitukset Heikki Kauranne

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: , klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Sotavainajia löydetty Taipalosta

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Suomalaiset rukoilivat talvisodan aikana

TALVISOTA JR7

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti / Pirkko Kanervo

Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?

Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,

Sivustolle tehdyt muutokset:

SUOMEN SODAN PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa

Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.

KARTTA 27. Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla. Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla 1:

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

TALVISODAN SOTATOIMET POHJOIS.SUOMESSA. OPERATIIVISET JA TAKTILLISET KOKEMUKSET

SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA

Talvisota ja sen taustoja

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana

Talvisodan pataljoonan- ja paheristonkomentajat

Sivustolle tehdyt muutokset:

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch ( ) Lahti

Talvisota ja sen taustoja

Lokalahtelaiset sodissa

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Antero Uitto SSHS:n esitelmä

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa

Ässä-rykmentti talvisodassa

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus

PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA Pro gradu -tutkielma. Luutnantti Juha Saarimaa

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Gangut - Rilax Riilahti Mikko Meronen, Forum Marinum

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Miinasotaa Suomenlahdella Antti Valkonen

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa

Päivi Tapola Sotaveteraanilehti Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941

SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

TOINEN MAAILMANSOTA

Hyökkäyksestä puolustukseen

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Liite 1. Viron väestön etninen jakauma (%) Liite 2. Viron väestömenetykset

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti

Transkriptio:

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940 Ari Raunio Sotahistorioitsija Ye-evl evp VTM

SUOMEN SOTAVÄKI Kansalaissota vapaussota 1918 Jääkäriupseerit ylimpiin tehtäviin 1920-luvulla Armeija ra-armeija asevelvolliset varusmiehet kenttäarmeija reserviläiset pääaselaji jalkaväki Merivoimat laivasto ja rannikkotykistö Ilmapuolustus lentojoukot ja ilmatorjuntatykistö Uhkakuva lähtökohtia Yllätyshyökkäys Neuvostoliitto sota Euroopassa Neuvostoliitto sota ei ole voitettavissa ilman länsimaiden apua Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s 13

SUOMEN PUOLUSTAMINEN PUOLUSTUSRATKAISUN PERUSTEITA Sotanäyttämöt Karjalan kannas sodan ratkaisu linnoitettava yllätyshyökkäys aluksi puolustus vastahyökkäys Laatokan Karjala sivunäyttämö puolustus mahdollisuus aktiiviseen toimintaan erämaarintama vihollisen hyökkäykset epätodennäköisiä Joukoille hyökkäystehtävät Sotilaallinen yhteistyö Ruotsi Viro Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13

TOINEN MAAILMANSOTA Euroopan jakautuminen I. Demokratiat II. Bolševismi III. Fascismi IV. Muut Molotov von Ribbentrop 23.8.1939 Puolan valtaus Saksa 1.9.1939 Neuvostoliitto 17.9.1939 Iso-Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan 2.9.1939 Vielä ei tiedetty, että Toinen Maailmansota oli alkanut Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku 1939 45 kartoin, Porvoo 2004, s. 11

SUOMEN VALTAUSSUUNNITELMA PELKISTYS VOIMASUHTEISTA Leningradin Sotilaspiiri (Meretskov) 400 000 450 000 miestä 1 500 panssarivaunua yli 2 000 tykkiä noin 1 000 lentokonetta tai 21+1 divisioonaa 1 panssariarmeijakunta 4 panssarivaunuprikaatia Suomen asevoimat (Mannerheim) 200 000 250 000 ei nykyaikaisia panssarivaunuja alle 500 tykkiä alle 100 lentokonetta tai kenttäarmeija 9 div. + ra-armeija 1 div. Kannas 5+1 Laatokan Karjala 2 reservi 2 Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13

Suomalainen ja neuvostoliittolainen divisioona talvisodan alussa Kaaviot: Raunio ja Kilin, Talvisodan taisteluja, s. 26 27

TALVISODAN SOTATOIMET JOULUKUUSSA 1939 Epäonnistumisia ja menestystä Karjalan kannas Mannerheimin linja Taipale, Summa Joulukuun vastahyökkäys Laatokan Karjala Kollaa Ruhtinaanmäki Ensimmäiset vastahyökkäykset Pohjois-Suomi Tolvajärvi, Ägläjärvi Suomussalmi, Raate Pelkosenniemi, Joutsijärvi, Petsamo Puna-armeijan takaiskuja Ongelmia kaikissa suunnissa Stavka otti sotatoimet johtoonsa 9.12.1939 Kannaksen hyökkäyksen pysäyttämiskäsky 28.12.1939 Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13

KARJALAN KANNAS JOULUKUUSSA 1939 7.Armeijan läpimurtohyökkäykset Mannerheim-linjalla Kiviniemi Taipale Viipurin portti Kelja Summa II Armeijakunnan vastahyökkäys 23.12.1939 keskeytettiin samana päivänä hölmön tölväys Ari Raunio & Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s. 21

LAATOKAN KARJALA JA TOLVAJÄRVI IV Armeijakunta Pysäytti hyökkäyksen ja aloitti vastahyökkäykset Ryhmä T Pysäytti vihollisen Ilomantsin ja Tolvajärven suunnissa Tolvajärven suunnan vastahyökkäys onnistui Sodan ensimmäinen voitto Hyökkäys jatkui Ägläjärvelle, joka vallattaiin ja pysähtyi Aittojoelle Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 46 Ari Raunio & Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s. 95

Suomussalmi Kenttäarmeijan 9.Divisioona Oulussa (Siilasvuo) JR 26 YH:n aikana 8.Divisioonaan JR 25 (Vuokko), prikaati Vuokko Kuhmon JR 27 (Mäkiniemi), prikaati Siilasvuo Suomussalmelle Ari Raunio & Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s. 120, 121 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 62

Suomussalmi ja Raate Kotijoukkojen 2. Kotitäydennysdivisioonasta JR 65 Ryhmä Sudelle JR 64 Suomussalmelle, jossa muodostettiin uusi 9.Divisioona Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 63 ja 64

KUHMO Suomussalmen ja Raatteen voittojen jälkeen 9.Divisioona Kuhmon suunnalle Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 55

SALLA Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 67 Kotijoukkojen 2.Kotitäydennysdivisioonasta JR 40 Lapin Ryhmälle

PETSAMO Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 73

PUNA-ARMEIJAN JA SUOMEN ARMEIJAN JOUKOT 1940 Puna-armeijan joukot Suomen rintamalla sodan päättyessä Lähes 1 000 000 miestä Yli 11 300 tykkiä Lähes 3 000 panssarivaunua Lähes 3 200 lentokonetta Tai 58 divisionaa + suunnitelma 14 divisioonasta Suomen armeija 340 000 miestä Alle 1 000 tykkiä Tai kenttäarmeijan 9 divisionaa Suojajoukkojen (ra-armeija) 1 divisioona kotijoukoista 2 divisionaa Tai 180 pataljoonaa 110 on Karjalan kannaksella 70 Laatokan pohjoispuolella Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet, Suomen sotatoimien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13.

Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 79

KUHMON SUUNNAN TILANNE SODAN LOPULLA 54.Divisioonan komentaja ja esikunta olivat Luelahden kolmessa motissa Yksi niistä ja osa muista moteista kestivät sodan loppuun. Suomalaiset joutuivat luopumaan Kilpelänkankaan asemistaan Kartat: Ari Raunio ja Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s. 166 167.

LAATOKAN KARJALA TAMMIKUUSSA 1940 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 75 ja 76

LAATOKAN KARJALA 13.3.1940 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 79

LUOTEISEN RINTAMAN SUUNNITELMA 7. Armeija (Meretskov) 12 divisioonaa 7 tykistörykmenttiä 13. Armeija (Gröndahl) 9 divisioonaa 6 tykistörykmenttiä Luoteisen Rintaman reservit 2 divisionaa Ylijohdon reservit 2 divisioonaa Muokattu, alkuperäinen kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 82

RATKAISUTAISTELUT KANNAKSELLA 1940 Viipurin kaksipuolinen saarrostus Viipurinlahti Taistelu Viipurista Keskusta pysyi suomalaisten hallussa sodan loppuun asti Muokattu, alkuperäinen kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 81

KATKERA RAUHA 13.3.1940 Karjalan kannas ja Laatokan Karjala Viipuri Käkisalmi Sortavala Osia Sallan ja Kuusamon kunnista Kuolajärvi Kalastajasaarento Hankoniemen vuokraus Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 100

KANNAKSEN JOUKKOJEN VETÄYTYMINEN UUDELLE RAJALLE Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 92