Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

SISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Energia, ilmasto ja ympäristö

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Yhteensä: ,13 381,57

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Suomen muuttuva ilmasto

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Savon ilmasto-ohjelma

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Jyväskylän energiatase 2014

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Yhteensä: ,13 381,57

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Ilmatieteen laitos SÄÄ MERI ILMASTO AVARUUS Juhani Damski

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Jyväskylän energiatase 2014

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Savon ilmasto-ohjelma

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Ihminen on Energiaholisti

Yritykset hiilineutraalisuuden edistäjinä

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Transkriptio:

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat Taustalla päästöt ja maankäyttö Vaikuttaa Muutoksia voidaan hillitä ja sopeutua

GtCO 2 ekv/vuosi 50 F 40 30 20 10 CH 4 N 2 O CO 2 CO 2 1970 1980 1990 2000 2010 MERGE IPCC AR5/WGIII, for GAC 19-20 2014 May 2010

Energiasektori (sähkö ja lämpö) Energia Maankäyttö sis maatalous Teollisuus Liikenne 25% Liikenne 21% Teollisuus Rakentaminen Rakentaminen Energia, muu Maankäyttö sis. maatalous MERGE IPCC AR5/WGIII, for GAC 19-20 2014 May 2010

Maapallon keskilämpötilan laskettu muutos ºC C Vältettävissä > 4ºC Vältettämättömissä < 2ºC MERGE IPCC for AR5/WGII GAC 19-20 2013May 2010 Vuosi

Sopetuminen 2:n / 4:n asteen maailmassa Nyt 2030-2040 2ºC 4ºC Tulvinta; joet ja rannikot Vesipuute Lämpö ja helle; terveys, maatalous, ilmanlaatu Riski IPCC MERGE AR5/SYR, for GAC 2014 19-20 May 2010

Tulevaisuus on valinnan paikka Jatketaan kuin nyt Päästöt pois

Päästövähennysten tarpeesta Kahden asteen maailma Kasvu seis ~2020 Vähennys ~3%/vuosi Puolitettu tai yli 2050 Nollapäästöt/miinus 2100 Neljän asteen maailma Päästöt kasvavat

Sopetumistoimenpiteiden tarpeesta Kahden asteen maailma Tunnetut riskit kasvavat hieman Sopeutumistoimenpiteet purevat tehokkaasti Neljän asteen maailma Tunnetut riskit kasvavat huomattavasti Uusia riskejä Yllätyksien vaara Sopeutumistoimenpiteet eivät pure kaikkeen

Kustannuksista Kahden asteen maailma Investoidaan Vuotuinen talouskasvu 0,06%-yksikköä hitaampaa (kuin 1,6-3%) Halvemmat sopeutumiskustannukset Vältetään riskejä Co-benefits Neljän asteen maailma Investoidaan vanhaan Sopetuminen maksaa yhä enemmän Vahingot maksavat

HAASTE!!

Me (50% ; 70-80%) Asumme kaupungeissa Syömme, liikumme, lämmitämme, jäähdytämme kapungeissa Rakennamme kaupunkeja

Vähäpäästöisen energian osuus (low-carbon) 3-4ºC noin 2ºC Osuus primäärienergiasta IPCC AR5/WGIII, MERGE for 2014 GAC 19-20 May 2010 2030 2050 2100 2030 2050 2100

Kaupunkien ja yrityksien ilmastotyö Päästöt pois Sopeutuminen/ riskienhallinta Yhteiskunnan reunaehdot Omat tavoitteet Ero vanhan ja uuden infrastruktuurin välillä Energian säästö Uusia ratkaisuja Ihan uusia ratkaisuja

Ei voida välttää Vältettävissä Ilmastonmuutos lähivuosikymmeninä Lämpötila nousee Merenpinnan taso kohoaa Jäitä sulaa Muuttunut ilmasto satojen/tuhansien vuosien ajan Ilmastonmuutos Yli 2ºC lämpeneminen Merenpinnantason muutos yli metrin Mannerjäitten sulaminen

2ºC 4ºC

Aika rientää 1992->1997->2010->2014 ->2015 -> Ilmasto muuttuu Hillintä mahdollista Sopeutuakin täytyy Maailma muuttuu joka tapauksessa Valinnan paikka Kuva: M Rummukainen

Energiamäärä (ZJ) meri jää, maa, ilmakehä IPCC MERGE 2013 for GAC 19-20 May 2010 Vuosi

Koldioxid i havet IPCC 2013

Global medeltemperatur IPCC 2013 År

Global havsnivåhöjning 1,0 0,8 m 0,6 0,4 02 Det som kan undvikas Det oundvikliga Efter MERGE IPCC 2013 for GAC 19-20 May 2010 0,0 2000 2020 2040 2060 2080 2100 År

Fossila koldioxidutsläppen, ökar Miljarder ton kol / år Ref: MERGE Peters et for al. 2012a; GAC 19-20 Le Quéré May et 2010 al. 2012; CDIAC Data; Global Carbon Project 2012

Världens koldioxidutsläpp 1750-2010 miljarder ton koldioxid / år 35 OECD-1990 EIT Asien Latinamerika Mellanöstern och Afrika 1970-2011 alla utsläpp 0 1750 2000 Efter MERGE IPCC 2014 for GAC 19-20 May 2010 År

sannolikt 2ºC

Hur länge kommer fönstret att vara på glänt? För att sannolikt mindre än två grader på sikt Max 1000 mrd ton kolekv Utsläppen nu 14 mrd ton kolekv per år, och ökar. Minskning över tid efter att toppen passerats Investeringar låser oss www.sxz.hu handlar effektivt om några år.

Regionala förändringar 0 0,5 1 1,5 2 Per grad av högre global medeltemperatur IPCC MERGE 2013, TS. for Final GAC Draft 19-20 (7 June May 2013). 2010Subject to copy-editing.

Varmare framöver. Hur mycket? Utsläppen Kolsänkorna Klimatkänsligheten Foto: sxc.hu