2 Palveluopas 2014 ANONYYMIT ALKOHOLISTIT - SUOMI
3 AA - Alcoholics Anonymous - Anonyymit Alkoholistit on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään liittymis- eikä jäsenmaksuja; toimimme omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalta. AA ei ole sidoksissa mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaan mitään. Ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. Ensimmäinen Palveluopas hyväksyttiin VII valtuustokokouksessa 25.4.2004. Tämä opas on hyväksytty 2010 ja 6.4.2014 Lisää tietoja palveluedustajalta tai osoitteesta Anonyymit Alkoholistit, PL 108, 00511 Helsinki, sähköisesti toimisto@aasuomi.fi ja www.aasuomi.fi
2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 4 AA-palvelun historia 4 AA-palvelun perintö 5 George D:n puhe 6 Luku 1 Valtuustorakenteen esittely 8 Valtuustorakennekaavio (Suomi) 9 Ylösalainen organisaatio 9 Ryhmä 9 Piiri 9 Alue 9 Valtuustokokous 10 Luottamushenkilöt 10 Palveluvaltuuston peruskirja 10 Valtuustokieli 11 Kolmannen perinnön menetelmä 13 Miksi tarvitsemme valtuustokokousta? 15 Luku 2 AA-ryhmät 16 Ryhmän palveluedustaja 16 Edellytykset 16 Tehtävät 16 Toimikausi ja valintatapa 17 Palveluedustajan varahenkilö 17 Ilmoitus toimistoon 17 Ryhmän tiedot 17 Luku 3 Piiri 18 Piirin puheenjohtaja 18 Puheenjohtajan edellytykset 18 Puheenjohtajan tehtävät 18 Kausi, vaalikelpoisuus ja vaalimenetelmä 19 Piirin varapuheenjohtaja 20 Piirijaon uusiminen 20 Luku 4 Valtuustoalueet ja alueen toiminnat 20 Valtuustoalueet 20 Aluekokous 20 Jakamisistunnot 21 Alueen ja koko maan AA-päivät 21 Luku 5 Aluetoimikunta 22 Paikallistoimistot 22 Alueen uutis- ja tiedotuslehdet 22 Tavaramerkit, logot ja copyrightoikeudet 22 Asioihin perehtynyt ryhmäomatunto 23 Luku 6 Palveluvaltuutettu 24 Velvollisuudet 24 Palvelukausi 25 Kulut 25 Edellytykset 25 Johtajuus AA:ssa 27
3 Luku 7 Valtuustokokous 28 Erään entisen valtuutetun henkilökohtainen kokemus 29 Mitä valtuustokokouksessa tapahtuu 30 Esityslistan kokoaminen 31 Valtuustokokouksen päiväjärjestys 32 Valtuustokokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 32 Valtuustokokouksen teema 32 Valtuustokokouksen kustannukset 32 Valtuustokokouksen jäsenistö 32 Toimihenkilöt ja ulkopuoliset tarkkailijat 33 Äänestysmenettely 33 Valtuustokokouksen toimintasuositukset 34 Raportointi jäsenistölle 35 Voiko valtuustokokous edustaa koko AA:ta? 36 Luku 8 Valtuustokokouksen toimikunnat 37 Toimikuntien istunnot 37 Toimikunnan jäsenet 37 Valtuustokokouksen toimikunnat 38 Luku 9 Palveluneuvosto 39 Palveluneuvoston toimintasuunnitelma 40 Palveluneuvoston kokoonpano 40 Tehokkaan luottamushenkilön edellytykset 41 Ei-alkoholistiluottamushenkilöt 41 Valintamenetelmä 42 Alueiden esittämät luottamushenkilöt 42 Valintamenetelmä 42 Koko maan luottamushenkilöt 42 Valintamenetelmä 43 Luottamushenkilöiden vaihtovuodet 43 Luottamushenkilöiden tehtävät 43 Palveluneuvoston toimikunnat 43 Nimeämistoimikunta 44 Menettelytapatoimikunta 44 Valtuustokokoustoimikunta 44 Yhteistyötoimikunta 44 Tedotustoimikunta 45 Kirjallisuustoimikunta 45 Toimikuntien kutsutut jäsenet 45 Pohjoismaiden palveluvaltuutetut 45 Edellytykset Kustannukset Raportointi 46 Luku 10 Palveluneuvoston rekisteröity yhdistys 47 Taloudellinen tuki Talousraportti 47 Luku 11 Palvelutoimisto 48 Valtuustokokouksen hyväksymät julkaisut 49 Lehdet ja muut julkaisut 49 Lähdekirjallisuus 49 Liitteet 49 57 Hakemisto 56
4 Esipuhe Anonyymien Alkoholistien Palveluopas noudattaa rakenteeltaan Yhdysvaltain ja Kanadan valtuustokokouksen hyväksymää The A.A. Service Manualia [2], joka on vuodesta 1999 ilmestynyt uudelleen koottuna. Samoja organisatorisia nimityksiä ja samoja palvelun periaatteita on käytetty kuin Service Manualissa, mutta kopiointia ja plagiointia on vältetty ja lähteet on mainittu. Rakenteen termeistä on käytetty vakiintuneita suomennoksia, elleivät ne ole olleet kovin harhaanjohtavia. Palveluopas on päivitetty uudestaan kevättalvella 2014. AA-palvelun historia AA:lla on palvelurakenteeksi vain yksi suositus: valtuustorakenne. AAryhmien edustajat kaikista maista myös Suomesta kokoontuivat vuonna 1955 St Louisin juhlakokoukseen, jossa AA-ryhmät vahvistivat valtuustosuunnitelman. Vanhimman valtuustorakenteen, Yhdysvaltain ja Kanadan, historian voi lukea kirjasta AA tulee täysi-ikäiseksi ja palvelukäsikirjasta The A.A. Service Manual [2]. Suomeen valtuustosuunnitelman mukainen rakenne perustettiin kuitenkin vasta 1.2.1998 Helsingissä Snellmanin koululla pidetyssä kokouksessa. Siellä edustettuina olleet AA-ryhmät julkaisivat Päätöslauselman (liite 1). Suomessa AA-ryhmä liittyy valtuustorakenteeseen yksinkertaisesti lähettämällä palveluedustajansa piirin kokoukseen. Tähän palveluoppaaseen on koottu ja kootaan Suomen kaikki yleiset palvelukokemukset. Lainauksina esitetään joitakin koko AA:lle yhteisiä, vanhimman valtuustorakenteen dokumentoimia kokemuksia. Kirjallisuustoimikunta välittää ryhmien, piirien ja alueiden kokemukset valtakunnallisesti jaettaviksi. Palveluneuvoston kirjallisuustoimikunta
5 AA-palvelun perintö, kirjoittanut Bill W. [2, sivu S1] (Bill kirjoitti nämä sanat vuonna 1951, ja siten hänen tekstinsä heijastelee sitä ajanjaksoa yksityiskohdissaan). Kahdestoista Askeleemme sanoman vieminen on peruspalvelu, jonka AA-toveriseura antaa. Se on ensisijainen tavoitteemme ja olemassaolomme olennaisin syy. Sen vuoksi AA on enemmän kuin kokoelma periaatteita; se on toimivien alkoholistien seura. Meidän on vietävä sanomaa, tai muuten voimme itse tuhoutua, ja ne, jotka eivät ole saaneet tietoonsa totuutta, voivat kuolla. Näin ollen AA-palvelu on mitä tahansa toimintaa, mikä auttaa meitä saamaan kosketuksen kärsivään toveriimme ulottuen itse kahdennestatoista askeleesta puhelinsoittoon ja kahvikupilliseen sekä AA:n palvelutoimiston kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan asti. Kaikkien näiden palvelujen kokonaismäärä on kolmas perintömme, palvelu. Palveluihin kuuluvat kokouspaikat, yhteistoiminta sairaaloiden kanssa, paikallistoimistot sekä kirjaset, kirjat ja lähes kaikenlainen hyvä julkisuus. Ne edellyttävät toimikuntia, valtuutettuja, luottamushenkilöitä ja kokouksia. Eikä pidä unohtaa, että niihin tarvitaan toveriseuran sisäisiä avustuksia. Tärkeää AA:n kasvulle Nämä palvelut, ovatpa ne yksilöiden, ryhmien, alueiden tai koko AA:n suorittamia, ovat ratkaisevan tärkeitä olemassaolollemme ja kasvullemme. Emme myöskään voi yksinkertaistaa AA:ta lakkauttamalla niitä. Saisimme aikaan vain sekaannusta ja epäjärjestystä. Siksi kaikkien palvelujen kohdalla kysymmekin: Tarvitaanko tätä palvelua todella?. Jos tarvitaan, niin sitä meidän on ylläpidettävä tai epäonnistumme tehtävässämme niiden suhteen, jotka tarvitsevat ja etsivät AA:ta.
New Yorkin palvelutoimiston (G.S.O.) toimitusjohtajan George D:n puheenvuoro Suomen AA-ryhmien vuosikokouksessa Helsingissä 16.2.1997 6 Puhuin eilen siitä, miten olemme New Yorkin GSO:ssa aina ihailleet Suomen AA:n perustajia ja hienoa toveriseuraanne. En oleta tietäväni, miten Suomen AA:n pitäisi järjestää palvelunsa, mutta minua on pyydetty jakamaan joitakin kokemuksia ja periaatteita, joita me olemme pyrkineet noudattamaan omassa palvelurakenteessamme. Historiaa Valtuustorakenteemme (General Service Conference) taustaa: Kun Yhdysvaltain ja Kanadan valtuustokokouksen peruskirja (Conference Charter) hyväksyttiin 1955, ajateltiin, että muissa maissa voisi tulevaisuudessa olla valtuustorakenteen osia (Sections). Silloin Bill ajatteli, että New York olisi aina maailman päämaja. AA ei kehittynyt näin. Kun AA kasvoi muissa maissa, näiden ryhmät muodostivat omat valtuustokokouksensa ja palvelurakenteensa vastaamaan niiden erityisiä tarpeita. Maat avasivat omia kansallisia palvelutoimistojaan. New Yorkin toimisto on nyt ainoastaan vanhin ja suurin palvelutoimisto (G.S.O.), ei maailman päämaja. Meidän toimistomme ja valtuustorakenteemme ovat muiden maiden palvelutoimistojen ja valtuustorakenteiden veljiä ja sisaria. Kun Bill huomasi, että muut maat muodostaisivat omat riippumattomat rakenteensa, hän ehdotti vuonna 1968 maailmanpalvelukokousta (World Service Meeting) maiden välistä neuvonpitoa varten. Maailmanpalvelukokouksella ei ole mitään määräysvaltaa minkään maan palvelutoimiston (G.S.O.), palveluneuvoston (Board) tai valtuustokokouksen (Conference) suhteen. Nykyään Yli kolmellakymmenellä maalla on nykyisin itsenäinen valtuustokokous (General Service Conference). Jokaisen maan valtuustorakenne on jossain määrin erilainen yksikään ei noudata tarkalleen USA:n ja Kanadan rakennetta enkä usko, että niiden pitäisikään. Vaikkakin eri maissa on eroja menettelytavoissa ja valtuustorakenteen yksityiskohdissa, ne kaikki pyrkivät soveltamaan tiettyjä AA:n palveluperiaatteita, joita käsitellään Takeissa (Warranties) ja Billin Käsitteitä (Concepts) koskevissa tutkielmissa. Muutamia niistä: AA-ryhmillä on lopullinen vastuu ja määräysvalta AA:n palveluista omassa maassaan. Ryhmät kantavat vastuunsa ja ylläpitävät lopullista määräysvaltaansa delegoimalla vastuuta ja määräysvaltaa edustajilleen valtuustokokoukseen.
7 Valtuustokokouksen jäsenet (mm. palveluvaltuutetut) vahvistavat yleisen menettelytavan, mutta delegoivat vastuun työn suorittamisesta palveluneuvostolle (Board), toimikunnille ja palvelutoimistonsa työntekijöille. Kun delegoimme vastuuta (pyydämme jotakuta tekemään jotain työtä AA:ssa), annamme hänelle vallan päättää, miten työ tulisi tehdä. Bill W. kysyi usein: Jos et luota siihen, että joku tekee työn oikein, miksi annat sen hänelle? Ryhmän palveluedustaja ja palveluvaltuutettu ovat luotettuja palvelijoita. Se tarkoittaa sitä, että luotetaan heidän käyttävän parasta AA-omaatuntoaan päättämään koko AA:ta koskevista asioista he eivät ole pelkästään käskyjä noudattavia lähettejä. AA-palvelussa meidän pitäisi aina erityisesti huolehtia siitä, että vähemmistön oikeuksia ei ainoastaan suojella vaan suojellaan erityisesti. Mutta meidän täytyy myös varoa, ettemme salli Billin kutsuman vähemmistön tyrannian estävän ikuisesti meitä tekemästä sitä, mikä meidän on tehtävä. Valtuustokokouksen pitäisi olla halukas työskentelemään ahkerasti todellisen yksimielisyyden saavuttamiseksi kaikissa tärkeissä asioissa. Ryhmäomatunto (group conscience) ei ole vain äänestystulos. Se on prosessi, jonka avulla AA:n jäsenet yhdessä työskennellen etsivät tietoa Jumalan tahdosta meidän suhteemme voidaksemme viedä AA:n sanomaa paremmin, aivan samoin kuin yhdennessätoista askeleessa etsimme Jumalan tahtoa meidän suhteemme yksilöinä. Kukaan ei voita kukaan ei häviä, jos olemme rehellisesti etsineet rakastavan Jumalan ohjausta saavuttaaksemme ratkaisun. Ryhmäomantunnon (group conscience) löytäminen saattaa viedä aikaa. Se vaatii keskinäistä kunnioitusta ja kärsivällisyyttä. Ja se on sen arvoista. Raittiit alkoholistit pelkäävät joskus mitä tahansa muutosta siihen AA:han, jonka he kokivat raitistuessaan. Se on luonnollista, mutta meidän palvelijoiden on ehkä hyväksyttävä muutos, jos aiomme palvella ryhmiämme ja auttaa niitä tavoittamaan kärsivä alkoholisti. Meidän palveluneuvostomme ja monet vanhoista jäsenistämme (oldtimers) olivat peloissaan, kun aloitimme valtuustokokouksemme vuonna 1950. Pelkoa on esiintynyt aina, kun olemme tehneet tarvittavia muutoksia USA:n ja Kanadan palvelurakenteessa. Bill ei pelännyt muutoksia tai pelännyt hellittää (let go). Billillä oli usko ja luottamus, että ryhmät ja jäsenet kykenisivät työskentelemään yhdessä samalla kärsivällisyydellä ja ystävällisyydellä, jolla he tukevat toinen toistaan toipumisessa. Hän uskoi, että jos virheitä tehtäisiin, ne voitaisiin korjata ja että meillä olisi aina AA:n yhtenäisyys, jos muistaisimme ensisijaisen tarkoituksemme auttaa niitä, jotka vielä kärsivät.
LUKU 1 Valtuustorakenteen esittely [2, sivu S23] 8 Kaksitoista perinnettä [1] kertovat selvästi sen periaatteen, ettei AA:ta sinänsä tulisi organisoida ja ettei AA:ssa ole pomoja eikä hallitusta. Kuitenkin perinteet samalla tunnustavat jonkinlaisen organisaation tarpeen vietäessä sanomaa tavoilla, jotka ovat mahdottomia paikallisille ryhmille kuten yhtenäisen kirjallisuuden julkaiseminen, julkinen tiedottaminen ja uusien ryhmien alkuunpääsyssä auttaminen. Valtuustorakenne on menetelmä, jonka kautta Suomen AA:n yhteinen ryhmäomatunto voi puhua täydellä voimallaan ja toteuttaa haluamansa pal- velut. AA:ssa valtuustorakenne korvaa hallituksen, varmistaa, että koko AA:n ääni tulee kuulluksi, ja takaa koko liikkeen palvelujen jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa. Valtuustorakenteen (yleispalvelujen) kehityksestä kerrotaan Yhdysvaltain ja Kanadan palvelukäsikirjan The A.A. Service Manualin [2] alussa olevassa historiallisessa aineistossa. Suomenkin valtuustorakenteessa piirit, aluetoimikunnat, valtuutetut, luottamushenkilöt ja palvelutoimisto palvelevat nykyisin samaan tapaan. Nämä palvelut vaikuttavat koko AA:han.
Ylösalainen organisaatio Anonyymien Alkoholistien rakennetta on kutsuttu ylösalaiseksi organisaatioksi. Kuten kaavio osoittaa, ryhmät ovat ylinnä ja luottamushenkilöt alinna. Bill W. kirjoitti ensimäisessä käsitteessä: AA-ryhmillä on täysi vastuu ja lopullinen määräysvalta maailmanpalveluissamme... [2, sivu 6]. Edelleen toisessa käsitteessä Bill tekee selväksi sen, että ryhmät delegoivat valtuustokokoukselle täyden toimivallan maailmanpalvelujen hoitamiseksi ja siten tekivät valtuustokokouksesta koko seuramme todellisen äänen ja tehokkaan omantunnon. 9 AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat Piirikokoukset Aluekokoukset Valtuustorakenteen esittely Palveluvaltuutetut valtuustokokoukseen Valtuustokokouksen toimikunnat Palveluneuvosto Neuvoston toimikunnat Palvelutoimisto Tiedotustoimikunta Kirjallisuustoimikunta Yhteistyötoimikunta Tiedotustoimikunta Kirjallisuustoimikunta Yhteistyötoimikunta Alue Suomi on jaettu kuuteen alueeseen: Pohjoinen, Läntinen, Itäinen ja Ete- Valtuustokokoustoimikunta Menettelytapatoimikunta Valtuustokokoustoimikunta Ryhmä Ryhmä etsii asiakokouksessa ryhmäomantuntonsa avulla mielipiteensä, ja ryhmän palveluedustaja saa sen näin tietoonsa. Palveluedustaja (luku 2) kertoo ryhmän toiveet piirissä ja alueella, josta valtuutettu vie ne valtuustokokoukseen. Käsitellyt asiat palaavat sieltä samaa tietä ryhmään. (Kts. vihko AA-ryhmä se on kaiken alku ). Piiri Ryhmät järjestäytyvät lähekkäin sijaitsevien ryhmien joukoiksi eli piireiksi. Ryhmien palveluedustajat valitsevat piirien puheenjohtajat, joista aluetoimikunta pääosin koostuu (piireistä lisää luvussa 3).
Valtuustorakenteen esittely läinen alue sekä Pääkaupunkiseutu ja Ruotsinkieliset Suomessa. Jokaiselta alueelta tulee valtuustoon yksi tai useampi valtuutettu (luku 4). Valtuustokokous Vuosittaisessa valtuustokokouksessa keskustellaan koko toveriseuran kannalta tärkeistä asioista. Käsittely aloitetaan sopivassa valtuustokokouksen toimikunnassa, ja toimikunnan esitys tuodaan yleisistuntoon. Kaikilla valtuustokokouksen jäsenillä on silloin mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella esityksistä ennen kuin niistä päätetään. Hyväksytyistä toimikunnan esityksistä tulee valtuustokokouksen toimintasuosituksia (lisää valtuustokokouksesta luvuissa 7 ja 8). Valtuustokokouksen jälkeen palveluvaltuutettu raportoi asioista takaisin alueen ryhmille joko suoraan tai piirien puheenjohtajien tai ryhmien palveluedustajien välityksellä. Ne valtuustokokouksen toimintasuositukset, jotka koskevat luottamushenkilöitä, lähetetään toimeksiantoina joko asianomaiselle palveluneuvoston toimikunnalle tai palvelutoimistoon. Valtuustokokouksen jäsenistö koostuu alueiden valtuutetuista, luottamushenkilöistä ja palvelutoimiston edustajasta. 10 Luottamushenkilöt Palveluneuvosto (luku 9) on alkoholisteista ja ei-alkoholisteista koostuva luotettujen palvelijoiden elin, ja sen jäsenet valitaan rekisteröidyn yhdistyksen hallitukseksi. Se kokoontuu säännöllisesti ja raportoi toveriseuralle kotisivujen ilmoitustaululla Box 108. Palveluneuvosto laatii valtuuskokoukselle toimintakertomuksen, joka liitetään valtuustokokouksen loppuraporttiin. Palveluvaltuuston Peruskirja Nykyinen Palveluvaltuuston Peruskirja (liite 2) on vuodelta 2004 (ensimmäinen hyväksyttiin 1998). Peruskirja kuvaa yksityiskohtaisesti sen perinteiden ja suhteiden kokonaisuuden, jonka avulla AA-palvelut toimivat kokonaisuutena. Valtuustokokous ei itse ole yhdistysmuotoinen eikä sen peruskirja ole virallinen asiakirja vaan koko toveriseuran ja sen luottamushenkilöiden välinen epävirallinen sopimus, joka määrittelee ne menetelmät, joilla AA voi palvella maanlaajuisesti.
11 Valtuustokieli Luettelo termeistä, joita usein käytetään palvelutoiminnoissa [2, sivu S18] A.A.W.S. / Alcoholics Anonymous World Services, Inc. Yhtiön nimi, jota ei suomenneta. Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä, valvoo General Service Officen toimintaa ja julkaisee valtuustokokouksen hyväksymää kirjallisuutta. Alue (Area) Suomen maantieteelliseen alueeseen tai kieleen perustuva valtuustoalue. Aluekokous (Area assembly) Ryhmien palveluedustajien, piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kokous, jossa päätetään alueen asioista ja valitaan palveluvaltuutetut sekä aluetoimikunnan virkailijat. Aluetoimikunta (Area committee) Toimikunta, joka koostuu piirien puheenjohtajista ja aluetoimikunnan virkailijoista. Bill W:n ystävät ry. Suomen palveluneuvoston rekisteröity yhdistys. Grapevine (G.V.) / The A.A. Grapevine, Inc. Yhtiön nimi, jota ei suomenneta. Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä, vastaa Grapevine -lehden toiminnoista ja taloudesta. Jakamisistunto (Sharing session) Ryhmän, piirin, alueen tai valtuustokokouksen järjestämä kokous, jossa jokaisella on mahdollisuus esittää ajatuksia ja kannanottoja AA-asioihin. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Julkinen tiedottaminen (Public information / P.I.) Piirin, alueen, neuvoston ja valtuustokokouksen tasolla toimivat julkisen tiedottamisen toimikunnat, jotka auttavat viemään sanomaa julkisuudessa. Kolmas perintö (Third Legacy) AA:n kolmas perintö on palvelu, kaiken AApalvelun kokonaisuus kahdennentoista askeleen käynnistä maailmanlaajuisiin palvelutoimintoihin. Ensimmäiset kaksi perintöä ovat toipuminen ja yhtenäisyys. Kutsuttu jäsen (Appointed committee member) AA:n jäsen, joka palvelee tietyssä palveluneuvoston toimikunnassa (esim. tiedottaminen tai kirjallisuus) omaamansa ammatillisen tai muun kokemuksen perusteella. AA:n kansainväliset kuukausijulkaisut (A.A. Grapevine ja La Viño). Luottamushenkilö (Trustee) AA:n palveluneuvoston jäsen. Luottamushenkilöistä kahdeksan on AA:n jäseniä ja kaksi on ei-alkoholistia.
Valtuustokieli 12 Maailmanpalvelut (World Services) Sama kuin yleispalvelut. Paikallistoimisto (Central Office tai Intergroups Office) Valtuustorakenteen ulkopuolella oleva paikallinen toimisto. Palvelutoimisto (The General Service Office / G.S.O Palvelee valtuustorakenteen AA-ryhmiä. Palveluvaltuutettu (Delegate) AA:n jäsen, joka valitaan edustamaan aluetta vuotuisessa valtuustokokouksessa ja tuomaan sen tulokset takaisin alueelle. Piiri (District) Alueen osa, jota edustaa piirin puheenjohtaja. Piirikokoukset (District meetings) Piirin virkailijoiden ja ryhmien palveluedustajien keskinäiset kokoukset. Piirin puheenjohtaja (District committee member / D.C.M.) Kokemusta omaava ryhmän palveluedustaja tai piirin virkailija, joka valitaan edustamaan piirin ryhmiä aluetoimikunnan kokouksiin ja järjestämään piirin palvelutoimintoja. Ryhmän palveluedustaja (The General service representative / G.S.R.) Ryhmän yhdysside palvelutoimistoon. Hän on piiri- ja aluekokouksen äänioikeutettu osanottaja. Valtuustokokouksen hyväksymä kirjallisuus, videot ja elokuvat. (Conferenceapproved literature, videos, and films). Valtuustorakenne, joka koostuu ryhmien palveluedustajista, piirien puheenjohtajista ja alueen valtuutetuista, tai vuotuinen valtuustokokous (Conference / The General Service Conference). Varahenkilö (Alternate) Ryhmä-, piiri- tai aluetason palvelija, joka auttaa, tukee ja osallistuu palvelutehtäviin. Yhteistyö ammattiyhteisöjen kanssa (Cooperation with the professional community / C.P.C.) Piirin, alueen, neuvoston ja valtuustokokouksen tasolla toimivat yhteistyötoimikunnat auttavat viemään sanomaa alkoholistien parissa työskenteleville ammatti-ihmisille. Yleispalvelut (General services) Koko liikkeen laajuiset palvelut, joita kuka tahansa valtuustorakenteeseen kuuluva (ryhmän palveluedustaja, piirin puheenjohtaja, valtuutettu, jne.) tuottaa.
13
14 Kolmannen perinnön menetelmä [2, sivu S20] AA:n kolmannen perinnön menetelmä on erikoinen vaali, jota käytetään ensisijaisesti valittaessa valtuutettuja sekä ehdokkaita luottamushenkilöiksi. Menetelmää pidetään ominaisena vain AA:lle. Ensi silmäyksellä se näyttää tuovan sattuman mahdollisuuden asiaan, jonka pitäisi olla yksinomaan enemmistön päätöksen varassa. Käytännössä se on kuitenkin osoittautunut erittäin menestyksekkääksi. Se estää ryhmien tai ryhmittymien painostuksen, joka näyttää kukoistavan useimmilla poliittisilla näyttämöillä. Ehdokkaan junttaaminen on tehty vaikeaksi, jollei mahdottomaksi, koska äänestäjillä on valittavina useita ehdokkaita. Ja mikä tärkeintä, toiselle sijalle jäänyttä ehdokasta, joka saattaa olla erittäin pätevä, mutta, jolla ei edeltä käsin ole laajaa tukea, rohkaistaan pysymään vaalissa vetäytymisen sijasta. Kolmannen perinnön menetelmä on seuraava: Vaalikelpoisten ehdokkaiden nimet kirjoitetaan taululle. Kaikki (alueen tai valtuustokokouksen) äänioikeutetut äänestävät kirjallisesti yhtä ehdokasta kussakin äänestyksessä. Jokaisen ehdokkaan äänimäärä kirjataan taululle. Ensimmäinen ehdokas, joka saa kaksi kolmasosaa kokonaisäänimäärästä, tulee valituksi. Kokonaisäänimäärä on sama kuin äänioikeutettujen määrä. Poistaminen käynnistyy toisen äänestyksen jälkeen. Vähemmän kuin yhden viidesosan kokonaisäänistä saaneen nimi poistetaan automaattisesti jatkosta. Kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle tulleet jatkavat. Kolmannen äänestyksen jälkeen ehdokkaat, jotka ovat saaneet vähemmän kuin yhden kolmasosan kokonaisäänimäärästä, poistetaan automaattisesti jatkosta. Kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle tulleet jatkavat. Mikäli yksikään ehdokas ei ole neljännen äänestyksen jälkeen saanut kahta kolmasosaa kokonaisäänimäärästä, vähiten ääniä saanut ehdokas poistetaan automaattisesti, kuitenkin niin, että kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle
15 tulleet jatkavat.) Tässä kohdassa puheenjohtaja ehdottaa viidettä ja viimeistä äänestystä ja kysyy käsiennoston yksinkertaisella ääneten enemmistöltä kannatusta ehdotukselleen. Jos tämä ehdotus hylätään, äänestys lopetetaan ja valinta tehdään arvalla menemällä hatulle välittömästi. Jos ehdotus hyväksytään, toimitetaan viides ja viimeinen äänestys. Mikäli viidennen äänestyksen jälkeen valintaa ei synny, puheenjohtaja ilmoittaa, että valinta tehdään arvalla (hatusta). Tässä kohden kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Jos ensimmäisellä sijalla on useampia, he kaikki jatkavat. Jos ensimmäisellä sijalla on vain yksi, hän ja kaikki toisella sijalla olevat jatkavat. Ääntenlaskija suorittaa arvonnan, ja ensimmäinen hatusta noussut on valittu. Miksi tarvitsemme valtuustokokousta? [2,sivu S19] Edesmennyt Bernard B. Smith, ei-alkoholisti, sittemmin palveluneuvoston puheenjohtaja ja yksi valtuustorakenteen arkkitehdeistä, vastasi tähän kysymykseen erinomaisesti vuoden 1954 kokouksen avauspuheessaan: Me emme ehkä tarvitse valtuustokokousta oman toipumisemme takaamiseksi. Me tarvitsemme sitä varmistaaksemme toipumisen sille alkoholistille, joka vielä kompuroi pimeydessä vain korttelin päässä tästä paikasta. Tarvitsemme sitä varmistaaksemme toipumisen lapselle, joka syntyy ensi yönä kohtalonaan alkoholismi. Tarvitsemme sitä, että voimme tarjota, kahdennentoista askeleemme mukaisesti, pysyvän turvapaikan kaikille alkoholisteille, jotta he voivat tulevaisuudessa löytää AA:ssa sen uudestisyntymisen, joka palautti meidät takaisin elämään. Tarvitsemme sitä, koska me, paremmin kuin kukaan muu, tiedämme sen tuhoisan vaikutuksen, jonka inhimillinen vallan ja arvostuksen halu saa aikaan, ja meidän on varmistettava, ettei se voi koskaan tunkeutua AA:han. Tarvitsemme valtuustokokousta varmistamaan, ettei AA:ta hallita, samalla kun suojaamme AA:ta sekasorrolta; tarvitsemme sitä suojaamaan AA:ta hajaannusta vastaan samalla kun estämme liiallisen yhdentymisen. Tarvitsemme sitä siksi, että Alcoholics Anonymous ja vain Alcoholics Anonymous on kahdentoista askeleensa, kahdentoista perinteensä ja kaikkien palvelujensa perimmäinen tallentaja. Tarvitsemme sitä varmistamaan, että AA:n sisäiset muutokset tapahtuvat vain koko AA:n tarpeiden ja toiveiden seurauksena, ei vain muutaman jäsenen. Tarvitsemme sitä varmistamaan, etteivät AA:n kokouspaikkojen ovet ole koskaan kiinni, niin että kaikki, joilla on alkoholiongelma, voivat nyt ja aina astua kutsumatta sisään ja tuntea itsensä tervetulleiksi. Tarvitsemme sitä varmistamaan, ettei Alcoholics Anonymous koskaan kysy keneltäkään, joka tarvitsee meitä, hänen rotuaan, uskontoaan tai sosiaalista asemaansa.
16 LUKU 2 Ryhmän palveluedustaja [2, sivu S23] Palveluedustaja kytkee ryhmänsä AA-kokonaisuuteen. Hän edustaa ryhmäomantunnon ääntä osallistuessaan piirin ja alueen kokouksiin. Hän välittää ryhmän ajatukset piirin puheenjohtajalle ja valtuutetulle, joka vie ne valtuustokokoukseen. Vasta kun palveluedustaja perehdyttää ryhmänsä käsiteltäviin asioihin ja selvittää sen ryhmäomantunnon, valtuustokokous voi toimia koko AA:n puolesta. Edellytykset Kokemus osoittaa pätevimpien palveluedustajien olleen aktiivisia ryhmissään, ryhmäyhteisöissään tai muissa palvelutehtävissä, joissa heille on kehittynyt halu palvella. He ovat myös kohdanneet ongelmia, joiden ratkaisemiseen on tarvittu kahtatoista perinnettä. Palveluedustajilla on jatkuvaa raittiutta tavallisesti vähintään kaksi vuotta. Heillä on aikaa osallistua piirin ja alueen kokouksiin. Heillä on ryhmän luottamus ja kyky kuunnella kaikkia näkökulmia. Tehtävät Palveluedustajat toimivat yhteyshenkilöinä palvelutoimistoon ja ovat AA-luetteloissa ryhmiensä AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat yhteyshenkilöitä. Toimisto tiedottaa heille sähköpostitse palveluneuvoston toiminnasta ja ilmoittaa Box 108 ilmoitustaululle lisätyistä tiedotteista. He pitävät ryhmänsä ajan tasalla ympäri maan tapahtuvasta AA-toiminnasta. He toimivat yhteyshenkilöinä piirinsä puheenjohtajaan ja aluetoimikuntaan. He toimittavat ajan tasalla olevat ryhmätiedot piirinsä puheenjohtajalle ja palvelutoimistoon joka vuosi. He ottavat selvää saatavilla olevasta aineistosta uudesta kirjallisuudesta, tiedotteista, ym. He vastaavat tällaisen tiedon välittämisestä ryhmilleen. He perehtyvät hyvin kahteentoista perinteeseen ja kahteentoista käsitteeseen. Perusteoksemme Nimettömät Alkoholistit ja tämä Palveluopaskin on tuttu, samoin kuin kirjat Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista Perinnettä, AA tulee täysi-ikäiseksi, AA:n maailman-
palvelun kaksitoista käsitettä sekä vihkot AA-ryhmä, AA-perinteet miten ne kehittyivät sekä kuvitetut esitteet Kaksitoista Perinnettä ja Kaksitoista Käsitettä. He rohkaisevat ryhmää tukemaan palveluneuvostoa, aluetta, piiriä ja paikallistoimistoa taloudellisesti. He osallistuvat piirin ja alueen kokouksiin ja auttavat usein aluepäivien ja konventtien suunnittelussa. Näiden tilaisuuksien jälkeen he raportoivat ryhmissään niille, jotka eivät päässeet mukaan. Toimikausi ja valintatapa Palveluedustajan kausi on yksi vuosi, ja hänet voidaan valita kahdesti uudelleen. Ryhmän jäsenet ovat valinneet hänet edustamaan kotiryhmäänsä. Palveluedustaja valitaan ryhmän asiakokouksessa vuoden lopussa. Tavallisesti valintaan riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Palveluedustajan varahenkilö Samanaikaisesti palveluedustajan kanssa tulisi valita varahenkilö siltä varalta, että edustaja estyy osallistumasta piirin tai alueen kokouksiin. Varahenkilöä tulisi kannustaa avustamaan ja jakamaan palveluedustajan vastuita osallistumalla piirin ja alueen kokouksiin. Ilmoitus toimistoon Heti kun palveluedustaja ja varahenkilö on valittu, ryhmä ilmoittaa tiedot 17 piiri- ja aluetoimikuntaan, mahdolliseen paikallistoimistoon ja valtakunnalliseen palvelutoimistoon Helsinkiin. Lomake on tämän oppaan lopussa liitteenä 5 ja se voidaan täyttää myös sähköisesti kotisivuilla osiossa Jäsenille/Ryhmätietolomake. Ryhmän tiedot Ryhmän palveluedustaja Tulisi muistaa, että tiedot olisi lähetettävä palvelutoimistoon, alueelle, piiriin ja mahdolliseen paikallistoimistoon erikseen. Vaikka paikallistoimistot ja valtakunnallinen toimisto kommunikoivat säännöllisesti, on niillä eri toiminnot ja eri postitusluettelot. Tiedon välittämiseen valtakunnalliseen palvelutoimistoon on tämän vihkon lopussa yksinkertainen ryhmätietolomake. Se täytetään ja lähetetään, kun ryhmän tietoihin tulee muutoksia, kuitenkin aina vuoden lopussa. Lomake voidaan täyttää myös kotisivuilla: http://www.aasuomi.fi
18 LUKU 3 Piiri ja piirin puheenjohtaja Piiri on maantieteellinen yksikkö. Se käsittää sellaisen määrän ryhmiä, että piirin puheenjohtaja kykenee pitämään riittävästi yhteyttä ryhmiin ja oppii tuntemaan niiden ongelmat sekä löytämään tavat auttaa niitä kasvamaan ja menestymään. Useimmilla alueilla piiriin kuuluu 5 20 ryhmää. Suurkaupunkien piireissä määrä on tavallisesti yli kymmenen, kun taas maaseudun ja lähiöiden piireissä määrä voi olla pie-nikin. Piirikokoukseen osallistuvat kaikkien ryhmien palveluedustajat, ja puheenjohtaja tuntee piirin ryhmäomantunnon. Hän on myös aluetoimikunnan jäsen ja pystyy välittämään piirin ajatukset palveluvaltuutetuille ja aluetoimikunnalle. Puheenjohtajan (DCM) edellytykset Piirin puheenjohtaja on tavallisesti palvellut ryhmän palveluedustajana tai piirin virkailijana, ja muiden ryhmien palveluedustajat ovat valinneet hänet vastaamaan piirin toiminnoista. Jos henkilö on nykyinen palveluedustaja, hänen tilalleen pitäisi valita uusi palveluedustaja. Piirin puheenjohtajalla pitäisi olla vähintään kolme vuotta jatkuvaa raittiutta ollakseen vaalikelpoinen valtuutetuksi. Hänellä on myös oltava tarpeeksi aikaa ja tarmoa palvellakseen piiriä hyvin. Tehtävät AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat Piirikokoukset Piirin puheenjohtajan työ on ensisijaisesti kaksisuuntaista kommunikointia. Hän osallistuu kaikkiin piirin kokouksiin ja aluekokouksiin ottaa vastaan ryhmien palveluedustajien välittämiä raportteja ja käy usein henkilökohtaisesti tapaamassa piirin ryhmiä pitää säännöllisesti piirin kaikkien ryhmien palveluedustajien kokouksia auttaa valtuutettua kattamaan koko alueen, koska valtuutetun voisi olla mahdotonta vierailla kaikissa ryhmissä auttaa valtuutettua kokoamaan ryhmätiedot AA:n luetteloihin ajoissa
järjestää tilaisuuksia, joissa valtuutettu selostaa valtuustokokouksen toimia ja raporttia ryhmien palveluedustajille kutsuu valtuutetun piirin säännöllisiin kokouksiin varmistaa, että ryhmien palveluedustajat ovat perehtyneet tähän Palveluoppaaseen, kahteentoista käsitteeseen, Anonyymien Alkoholistien kotisivuihin, suuntaviivoihin ja muuhun palvelumateriaaliin auttaa ryhmien palveluedustajia laatimaan mielenkiintoisia raportteja ja kannustaa heitä tuomaan uusia AA:n jäseniä palvelutehtäviin pitää ryhmät tietoisina valtuustokokouksen hyväksymistä kirjoista ja lehtisistä järjestää palvelutehtävistä työpajoja tai jakamisistuntoja pitää säännöllisesti yhteyttä piirin varapuheenjohtajaan ja valtuutettuun, lähettää piirin pöytäkirjat valtuutetulle ja tämän varahenkilölle ja toisiin piireihin raportoi perinneongelmat valtuutetulle käy säännöllisesti puhumassa uusille ja vanhoille ryhmille palvelutyön vastuista. Kausi, vaalikelpoisuus ja vaalimenetelmä Piirin puheenjohtajan kausi on yksi vuosi, ja hänet voidaan valita kahdesti uudestaan. 19 Piiri ja piirin puheenjohtaja Piirien puheenjohtajat valitaan tavallisesti vuoden lopussa. Valinta pitäisi ajoittaa ennen alueen valtuutetun valintaa. Useimmilla alueilla vain piirien puheenjohtajat ovat vaalikelpoisia aluetoimikunnan virkailijoiksi tai valtuutetuiksi. Tarvittaessa piirin puheenjohtajan valintakokous voidaan pitää välittömästi ennen aluekokousta samassa paikassa kuin aluekokous on. Kautensa päättävä piirin puheenjohtaja johtaa vaalikokouksen. Aluekokouksen tai piirin pitäisi päättää valintamenetelmästä. Tässä joitakin vaihtoehtoja: jotkin piirikokoukset sallivat kaikkien piirikokoukseen osallistuvien jäsenten äänestää piirin vaaleissa jotkin piirit antavat vain ensimmäistä, toista ja kolmatta vuottaan aloittavien palveluedustajien äänestää, mutta myös kolmannen vuoden lopettavat ovat vaalikelpoisia. Piirin puheenjohtajan ja ryhmien palveluedustajien lisäksi moneen pii-rikokoukseen kuuluvat myös piirin puheenjohtajan varahenkilö, sihteeri ja rahastonhoitaja ja muut virkailijat tai palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Joskus nämäkin ovat äänioikeutettuja jäseniä ja heidät voidaan myös valita piirin puheenjohtajaksi. Vaali suoritetaan joko suljetuilla lipuilla tai kättä nostamalla, ja valintaan riittää enemmistö. Piiri voi myös valita kolmannen perinnön menetel-
män, jossa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. 20 LUKU 4 Piirin varapuheenjohtaja Jos piirin puheenjohtaja eroaa tai jostain syystä ei kykene palvelemaan, varapuheenjohtaja ryhtyy tehtävään. Tavallisesti hänet valitaan samalla kerralla ja samalla menetelmällä kuin piirin puheenjohtaja. Piirin varapuheenjohtajaa kannustetaan auttamaan, osallistumaan ja jakamaan piirin puheenjohtajan tehtäviä piirissä ja alueen kokouksissa. Piirijaon uusiminen Kun ryhmien määrä kasvaa, piirin puheenjohtajalle tulee liian vaikeaksi kommunikoida jokaisen ryhmän kanssa. Silloin pitäisi perustaa uusia piirejä. Piiri jakautuu kahteen tai useampaan piiriin, joista jokaisella on oma puheenjohtajansa Hyvä ryhmien, piirien ja alueiden välinen kommunikointi ja yhteistyö on tärkeää, kun piirejä järjestetään uudelleen tai tehdään muita muutoksia piirien rakenteeseen. On olemassa paljon muunnelmia, mutta päämäärä on sama: kasvu säilytetään piiritasolla. Piirien toiminta voi käsittää myös joitain alueen toiminnassa kuvattuja toimia (luvut 4 ja 5), mutta on suositeltavaa, että piirit kirjaavat hyväksymänsä menettelytavat suuntaviivoikseen. Valtuustoalueet ja alueen toiminnat Anonyymien Alkoholistien valtuustoalueet ovat Pohjoinen (2 valtuutettua), Läntinen (3 valtuutettua), Itäinen (0 valtuutettua) ja Eteläinen (3 valtuutettua) alue sekä Pääkaupunkiseutu (6 valtuutettua) ja Ruotsinkieliset Suomessa (2 valtuutettua). Valtuutettuja on yhteensä 16. AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat ALUEKOKOUS Piirikokoukset Aluekokoukset Aluekokous koostuu ryhmien ryhmäpalveluedustajista, piirien puheenjohtajista ja alueen virkailijoista, joilla kaikilla on puhe- ja äänioikeus. Myös alueen ryhmien jäsenet voivat
tulla tarkkailijoiksi ja heitä kannustetaankin näin tutustumaan palvelutoimintaan ja toivotaan mukaan aktiivisiksi palvelijoiksi. Toisena tärkeänä tehtävänä on valita uudet valtuutetut ja ehdokkaat uusiksi luottamushenkilöiksi. Alueen vuosikokous ajoitetaan ennen maaliskuun 1. päivää. Siinä valitaan valtuutetut erovuoroisten tilalle ja ehdokkaat uusiksi luottamushenkilöiksi. Alueen päätarkoitus on sanomanvienti omalla alueellaan. Muutoin alueet määrittelevät itse toimintansa muodon ja laajuuden sekä siihen liittyvät menettelytapansa ja kirjaavat ne omiksi suuntaviivoikseen. AA:n valtuustorakenteessa aluekokous on ainutlaatuinen. Missään muussa AA:n kokouksessa eivät kaikki palvelun tasot ryhmä, piiri, alue ja valtuustokokous ole yhtä aikaa edustettuina. Moni valtuustokokouksen työjärjestyksen kohta on peräisin AA:n jäseneltä kuljettuaan ryhmän palveluedustajan, piirin ja alueen kautta. Valtuustokokouksen jälkeiset aluekokoukset ja piirikokoukset ovat tilaisuuksia, joissa kuullaan perusteelliset selostukset valtuustokokouksen tapahtumista ja joissa voi tehdä kysymyksiä valtuutetuille sekä ehdottaa tulevissa valtuustokokouksissa käsiteltäviä asioita. 21 Valtuustoalueet ja alueen toiminnat Jakamisistunnot Jakamisistunnossa jokaisella on mahdollisuus jakaa kokemustaan, voimaansa ja toivoansa tuodakseen esiin ideoitaan ja mielipiteitään AA:n hyvinvoinnista. Istunto voidaan järjestää missä tahansa, mille henkilöryhmälle tahansa ja se on erityisen sovelias aluekokouksiin ja piirikokouksiin. Sen muoto on tarkoitettu vetämään ideoita esiin jopa kaikkein ujoimmasta osanottajasta ja estämään äänekkäimpiä hallitsemasta kokousta. Jokainen kertoo mielipiteensä, eikä hänen tarvitse perustella tai puolustaa sitä koskaan. Puheenjohtaja tai vetäjä toimii pikemminkin ajan valvojana kuin osallistujana. Alueen ja valtakunnalliset AA-päivät AA-päivät ovat AA-kokousten erikoislaji ne ovat tavallisesti viikonlopun pituiset. AA-Suuntaviivoja Konferenssit ja konventit on saatavissa palvelutoimistosta.
22 LUKU 5 AA-ryhmät Aluetoimikunta Alue järjestää käytännön toimintansa aluetoimikuntansa kautta. Aluetoimikuntaan kuuluvat alueen piirien puheenjohtajat, alueen virkailijat ja alueen palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Aluetoimikunta valmistelee aluekokoukset ja toteuttaa muutkin sille asetetut tehtävät. Paikallistoimistot Paikallistoimistot toimivat itsenäisesti paikallisten AA-ryhmien tukemina. Alueen uutis- ja tiedotuslehdet Aluetoimikunnat tai paikallistoimistot julkaisevat uutis- ja tiedotuslehtiä, joissa voi olla AA:n paikallisuutisia, ryhmien ja toimikuntien tiedotuksia, ilmoituksia vuosipäivistä ja lainauksia AA-kirjallisuudesta. Kuten useimmissa AA:n palvelutehtävissä, on tässäkin havaittu järkeväksi perustaa toimikunta (mieluummin kuin yksi tai kaksi henkilöä) vastaamaan lehden formaatista, suunnittelusta ja sisällöstä. Ryhmien palveluedustajat Tavaramerkit, logot ja copyright oikeudet Lainattaessa toisten julkaisemia tekstejä on lähde aina mainittava kustantajan julkaisuoikeuksien turvaamiseksi. AAWS:n julkaiseman AA-kirjallisuuden yhteydessä pitäisi lähdeviittauksen olla: Lainaus teoksesta (kir- Piirikokoukset Aluekokoukset Aluetoimikunnat Alueellisiinkin julkaisuihin on sallittua, ilman edeltävää kirjallista pyyntöä, lainata sanonta, lause tai lyhyt kappale periaatteessa kaikesta AAkirjallisuudesta, kirjoista tai lehtisistä. Lainattaessa toisten julkaisemia tekstejä on lähde kuitenkin aina mainittava.
jan nimi, sivun numero), A.A. World Sevices, Inc. luvalla. AA Grapevinen julkaiseman kirjallisuuden yhteydessä pitäisi lähdeviittauksen olla: Lainaus teoksesta (kirjan nimi, sivun numero), A.A. Grapevine, Inc. luvalla. Jokaisen Grapevine-lehdestä lainatun artikkelin ja kuvan yhteydessä lähde mainitaan: Lainattu Grapevinesta (numero). Julkaistu A.A. Grapevine, Inc. luvalla. AA:n määritelmän tekijänoikeudet omistaa A.A. Grapevine, Inc. Sen yhteydessä mainitaan: Julkaistu A.A. Grapevine, Inc. luvalla. Lainattaessa Suomen AA-kustannus ry:n kustantamasta materiaalista lähdeviittauksen tulisi olla: Lainattu teoksesta (kirjan tai lehtisen nimi, sivun numero), kustantaja Suomen AA-kustannus ry. Kaikkien muidenkin tekstilainauksien yhteydessä on syytä mainita lainattava lähde. Vuonna 1993 A.A. World Services, Inc. luopui kaikista ns. ympyrä- ja kolmiosymbolin eri versioiden rekisteröinneistä ja vapautti ne AAtoveriseuran kaikkien ryhmien, piirien, alueiden ja rakenteiden käyttöön tiedotusmateriaaleissa, kokousluetteloissa ja muissa palvelumateriaaleissa. 23 Aluetoimikunta Mikä on asioihin perehtynyt ryhmäomatunto? Ryhmäomatunto on ryhmän jäsenten yhteinen omatunto ja siten se edustaa todellista yksimielisyyttä käsiteltävässä asiassa ennen kuin lopullinen päätös tehdään. Ryhmän jäsenet saavuttavat tämän jakamalla kaiken tiedon, henkilökohtaiset näkemyksensä ja AA-periaatteiden käytännön kokemuksen. Täyden perehtyneisyyden saavuttaminen edellyttää halukkuutta kuunnella vähemmistön mielipiteitä ilman ennakkoluuloja. Arkaluonteisissa asioissa ryhmä toimii hitaasti pidättyen varsinaisten päätösehdotusten tekemisestä, kunnes saadaan esiin selvä käsitys sen yhteisestä mielipiteestä. Arvostaen periaatteet yksilöä tärkeämmiksi, jäsenet suhtautuvat varovasti voimakkaisiin mielipiteisiin. Ryhmän ääni kuuluu, kun se asioihin hyvin perehtyneenä saavuttaa ratkaisun. Tulos perustuu enempään kuin äänestystulokseen juuri siksi, että se ilmentää ryhmäomantunnon hengellisyyttä. Termi asioihin perehtynyt ryhmäomatunto tarkoittaa, että olennainen tieto on tutkittu ja mielipiteet kuultu, ennen kuin ryhmä äänestää.
24 LUKU 6 Palveluvaltuutettu Palveluvaltuutetun tehtävä on vaativa, sillä hän osallistuu toimikuntansa työskentelyyn läpi vuoden ja palvelee koko maan valtuustorakennetta. Hän tuo valtuustokokouksen keskusteluihin alueensa kokemuksen ja näkökannan. Hän ei kuitenkaan ole alueensa edustaja tavallisessa merkityksessä, vaan kuultuaan kaikki näkökannat ja perehdyttyään täysin asiaan äänestää koko AA:n edun mukaisesti. Velvollisuudet Vaikka huippukohta onkin valtuustokokous, valtuutetun työ on ympärivuotista ja käsittää valtuustorakenteen kaikki tasot. Palveluvaltuutettu: osallistuu huhtikuussa valtuustokokoukseen hyvin valmistautuneena. Heti valintansa jälkeen hänet liitetään palvelutoimiston postituslistalle kertoo valtuustokokouksen tapahtumista aluetoimikunnan ja ehkä myös kotipiirinsä puheenjohtajalle ja kannustaa heitä viemään tätä tietoa ja palveluvaltuutetun innostusta edelleen ryhmiin ja paikallistoimistoihin. Suomen valtuustoalueet ovat yleensä liian laajoja hoidettaviksi henkilökohtaisesti, joten valtuutettu pyytää piirien puheenjohtajia keventämään taak- AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat kaansa osallistuu alueensa aluekokouksiin ja aluetoimikunnan kokouksiin. Niin hän saa paremmin käsityksen alueestaan ja voi tehdä aloitteita valtuustokokoukselle auttaa aluetoimikuntaa järjestämään taloudellista tukea alueelle ja palvelutoimistolle tarttuu ohjaksiin ratkaistaessa AA:n perinteitä koskevia paikallisia ongelmia muistuttaa ryhmien palveluedustajia, että nämä kertoisivat ryhmille ja yksittäisille AA:laisille valtuustokokouksen hyväksymästä kirjal- Piirikokoukset Aluekokoukset Aluetoimikunnat Valtuutetut valtuustokokoukseeen
lisuudesta tekee palvelutoimiston kanssa yhteistyötä tietojen välittämisessä esim. varmistamalla, että päivitetyt tiedot saapuvat luetteloihin ajoissa vierailee alueen ryhmissä ja piirikokouksissa aina kun mahdollista työskentelee tiiviisti ja jakaa kokemusta piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kanssa läpi vuoden ottaa huomioon palveluedustajien kertomukset ryhmien ja yksittäisten jäsenten kommenteista valtuustokokouksen raporttiin ottaa lisää vastuuta, jos alueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja estyvät palvelemasta. Jos aluetoimikunta ei toimi tehokkaasti, valtuutettu voi tehdä aloitteen tilanteen korjaamiseksi pitää varavaltuutetun täysin ajan tasalla ja aktiivisena niin, että tämä voi korvata valtuutetun tarvittaessa työskentelee vastavalittujen valtuutettujen kanssa välittääkseen eteenpäin perustietoa valtuustokokouksen toiminnasta ja asioiden käsittelystä kirjoittaa valtuustokokoukselle vuosiraportin alueen toiminnasta. Palvelukausi Alue valitsee palveluvaltuutetun ja tälle varahenkilön kolmen vuoden kaudeksi. Jos palveluvaltuutettu ei voi osallistua kokoukseen, häntä edustaa varahenkilö. Vajaan kauden 25 palvellut varahenkilö voidaan valita varsinaiseksi palveluvaltuutetuksi myöhemmin. Valtuutetun toimikausi on 1.7. 30.6. Valtuutettu voi palvella kolmen vuoden kautensa loppuun, vaikka muuttaisi toiselle alueelle. Kulut Palveluvaltuutetun kulut katetaan seuraavasti: alue avustaa valtuustokokouksen kuluissa edellisessä valtuustokokouksessa sovitulla euromäärällä valtuutettua kohti (ja monet alueet pystyvät lähettämään enemmänkin). Palveluneuvoston saama ryhmien tuki kattaa erotuksen. Alueet maksavat palveluvaltuutettujensa matkakustannukset valtuustokokoukseen ja muihin valtuutettujen kokouksiin. Edellytykset Palveluvaltuutettu Palveluvaltuutetulla tulee olla vähintään kolmen vuoden jatkuva raittius. Hän on aktiivinen toveriseurassa ja hänellä on kokemusta erilaisista ryhmän, piirin, alueen tai paikallistoimiston palvelutehtävistä. Hän on vastuuntuntoinen, perehtynyt AA-kirjallisuuteen ja tuntee AA:n valtuustorakenteen. Hänellä tulee olla kyky tehdä ja ottaa vastaan ehdotuksia myös kritiikkiä, kokemusta kokouksien johtamisessa ja hänen tulee tietää, mistä oikean tiedon löytää tarvittaessa. Hän tutustuu hyvin valtuustokokouksen päiväjärjestykseen, keskustelee käsiteltävistä asioista piireissä ja alueellaan ja osallistuu kokoukseen hyvin valmistautuneena.
Palveluvaltuutettu Palveluvaltuutettu pitää mielessään AA-ryhmien ensisijaisen päätarkoituksen, sanoman viennin vielä kärsivälle alkoholistille. Hänellä on riittävästi aikaa käytettävissään valtuustokokoukseen sekä alueen ja piirien kokouksiin. Jos aiot ryhtyä valtuutetuksi, vastaa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka hyvin menestyit ryhmän palveluedustajana? Entä piirin puheenjohtajana? Nautitko vastuusta? Olitko aktiivinen? 26 Oletko keskustellut mahdollisuudesta perheesi ja työnantajasi kanssa? Onko sinulla tehtävään vaadittavaa aikaa? Oletko perehtynyt tähän Palveluoppaaseen? Entä kirjaan AA tulee täysi-ikäiseksi? Puhumattakaan kahdestatoista askeleesta, kahdestatoista perinteestä ja kahdestatoista käsitteestä? Oletko puhunut entisten palveluvaltuutettujen kanssa saadaksesi käsityksen tarvittavasta ajasta ja ponnistuksista sekä siitä, millaisia töitä tulet tekemään?
27 Palveluvaltuutettu Johtajuus AA:ssa vähintäänkin välttämättömyys Katkelmia Bill W:n artikkelista huhtikuun 1959 Grapevinessa. Koko artikkeli on yhdeksännessä käsitteessä, Twelve Concepts for World Service -vihkossa. Jossain kirjallisuudessamme on tämäntapainen toteamus: Johtajamme eivät hallitse valtuuksilla: he johtavat esimerkillä. Itse asiassa sanomme heille: Edustakaa meitä, mutta älkää määräilkö meitä. Siksi AA:n palvelutehtävien johtajat ovat miehiä tai naisia, jotka itse saavat periaatteet, suunnitelmat ja menettelytavat niin omistautuvaan ja tehokkaaseen käyttöön, että me muut haluamme tukea ja auttaa heitä heidän tehtävissään. Kun johtaja painostaa meitä, me kapinoimme, mutta kun hän ottaa liian säyseästi vastaan käskyjä eikä käytä lainkaan omaa arvostelukykyään no, hän ei oikeastaan ole mikään johtaja... Hyvä johto tuottaa suunnitelmia, menettelytapoja ja ideoita toveriseuramme ja sen palvelujen parantamiseksi. Uusissa ja tärkeissä asioissa se kuitenkin neuvottelee laajalti ennen päätösten tekemistä ja toimenpiteisiin ryhtymistä. Hyvä johto myös muistaa, että hieno suunnitelma tai idea voi tulla keneltä tahansa, mistä tahansa. Siksi hyvä johto usein hylkää omat rakkaat suunnitelmansa muiden parempien suunnitelmien tieltä ja antaa kunnian niiden esittäjille... Hyvä johto ei koskaan välttele vastuutaan. Kun se on vakuuttunut, että sillä on tai se voi saada riittävän taustatuen, se tekee päätökset vapaasti ja toteuttaa ne heti, tietysti edellyttäen, että sellainen toiminta on sille määritettyjen valtuuksien ja vastuiden puitteissa... Toinen johtajuuden edellytys on sovinnonhalu, kyky tehdä molemminpuolisia myönnytyksiä hyvässä hengessä, silloin kun sopiva kompromissi saa tilanteen kehittymään hyvältä näyttävään suuntaan. Kompromissit ovat vaikeita meille kaikki tai ei mitään -juopoille. Me emme saa kuitenkaan unohtaa sitä tosiasiaa, että edistykselle on lähes aina tunnusomaista sarja eteenpäin vieviä myönnytyksiä. Emme kuitenkaan voi aina tehdä kompromisseja. Silloin tällöin on todella välttämätöntä pitää kiinni vakaumuksestaan jossain asiassa, kunnes se on ratkaistu. Nämä ovat tilanteita, joissa tarvitaan tarkkaa ajoitusta ja huolellista arvostelukykyä suunnan valitsemisen suhteen... Johto joutuu usein vastaamaan ankaraan ja joskus pitkään jatkuvaan kritiikkiin. Tämä on tulikoe. Aina löytyy rakentavia arvostelijoita, todellisia ystäviämme. Meidän tulisi aina kuunnella heitä huolellisesti. Meidän tulisi antaa heidän muokata mielipiteitämme tai muuttaa ne kokonaan. Usein joudumme myös olemaan eri mieltä heidän kanssaan ja pysymään lujasti kannassamme menettämättä heidän ystävyyttään.
28 LUKU 7 Valtuustokokous Kaikissa toimenpiteissään palveluvaltuuston tulee pitää mielessään AA:n perinteen henki ja tarkoin huolehtia siitä, ettei valtuustosta milloinkaan muodostu vaarallisen rikkauden tai vallan tyyssijaa; että riittävät käyttövarat ja runsas vararahasto ovat sen järkevänä taloudellisena periaatteena; ettei ketään valtuuston jäsentä koskaan aseteta määrittelemättömään arvovalta-asemaan kehenkään muuhun nähden;
29 että kaikkiin merkityksellisiin ratkaisuihin pyritään keskustellen, äänestäen ja, milloin mahdollista, pääpiirteisen yksimielisyyden vallitessa; ettei mikään valtuuston toimenpide koskaan kohdistu henkilöön rankaisevasti tai muodostu julkisen kiistan yllykkeeksi; olkoonkin, että valtuusto toimii Anonyymit Alkoholistit -yhteisön palvelemiseksi, sen ei koskaan tule tehdä hallitustoimia sen suhteen; ja että palvelemansa Anonyymit Alkoholistit -yhteisön tavoin valtuustonkin tulee aina pysyä demokraattisena ajattelussa ja toiminnassa. Palveluvaltuuston Peruskirjan 12. artikla: Palveluvaltuuston takeet Erään entisen valtuutetun henkilökohtainen kokemus Valmistautuminen valtuustokokoukseen Valtuutetun toimintaa koko yhteisön palvelijana edesauttaa kaikentasoisten palvelutehtävien hoitaminen ja ymmärtäminen ennen asettumistaan alueensa ehdokkaaksi valtuutetun tehtävää. Tällaisia arvokkaita palvelukokemuksia on mahdollisuus saada oman kotiryhmän kahvinkeittäjänä, rahastonhoitajana, kirjallisuusasioiden hoitajana, sihteerinä ja kokousten vetäjänä. Niin ikään ymmärrystä oman ryhmän liittymisestä koko AA-yhteisöön saa oivallisen käsityksen kotiryhmän asiakokouksissa. Ryhmän palveluedustajana mahdollistuu kokemusten jakaminen naapuriryhmien palveluedustajien kanssa ja näkemys kotiryhmän sanomansaattokentän ulkopuolelle laajenee. Käsitys toimintaympäristön koosta ja monimuotoisuudesta selkenee edelleen osallistumalla alueen toimintaan. Keskustelut muiden alueen valtuutettujen ja alueelta valittujen neuvoston jäsenten kanssa koko valtuustokauden aikana ovat osoittautuneet sangen hedelmällisiksi. Samoin tarjoutuminen alueen ryhmien asiakokouksien alustuspuheenvuoron käyttäjäksi ja osallistuminen niihin on virittänyt niissä AA-henkisen jakamisistunnon. Erilliset valtuustokokouksen raportointitilaisuudet heti vuosittaisen valtuustokokouksen jälkeen ovat saaneet koolle varsin runsaan ryhmien palveluedustajajoukon. Jo palveluvuoronsa läpikäyneen yhteisön palvelijan kanssa käydyillä keskusteluilla voi laajentaa käsitystään palvelurakenteen historian kehitysvaiheista, sen eri toimintatapojen synnystä ja yksinkertaistaa näkemystään AA:laisten toimintojen sisällöstä. Oivallinen kuva AA:n tilasta Suomessa selkiytyy esimerkiksi lukemalla palveluopasta vaikkapa vanhan palvelijan opastuksella. Valtuutettu saa vuotuisesta valtuustokokouksesta kaikkein parhainta antia edelleen omalle alueelleen vietäväksi kun kykenee joitain kokemuksia sinne itsekin tuomaan.