Datatakavarikko ja sen purkaminen

Datatakavarikko ja sen purkaminen Riikka Loukonen Keski-Suomen syyttäjänvirasto Syyttäjän startti 2011 1

Sisällysluettelo Johdanto...4 Datatakavarikko esitutkinnassa...5 Takavarikko...5 Tietokone...5 Data...5 Tietokone takavarikossa...6 Takavarikon kohdentaminen esinetasolla...7 Takavarikon kohdentaminen asiakirjatasolla...8 Takavarikkokiellot...9 Datatakavarikon kumoaminen...11 Rikoksentekovälineen menettäminen...11 Rikoslaki 10 luku 4 1 momentti...11 Rikoslaki 10 luku 4 2 momentti...11 Muun omaisuuden menettäminen RL 10 luku 5...12 Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen, RL 10 luku 10...13 Rajanveto-ongelmia...13 Tekniset ratkaisut ja rajoitukset...15 Tallennusalustat...15 Kiintolevy...15 Flash-muisti...15 Optiset levyt...16 Tiedosto...16 Tiedostojen poistaminen...17 Ylikirjoittaminen...18 Magnetisaatio...18 Fyysinen tuhoaminen...19 Päätelmät...20 LÄHTEET...22 Virallislähteet...22 Kotimaiset...22 Ulkomaiset...22 Oikeustapaukset...22 Kotimaiset...22 Ulkomaiset...23 Kirjallisuus...23 Internet-lähteet...24 2

Johdanto Korkein oikeus on 12 toukokuuta 2010 antanut ennakkoratkaisun KKO 2010:32, joka käsittelee kiintolevyn menettämisseuraamusta. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien lasta esittävien kuvien hallussapitoasiassa tuominneet tiedostojen säilytykseen käytetyn kiintolevyn valtiolle menetetyksi sillä perusteella, että sen jättäminen tuomitun haltuun olisi muodostanut riskin sen käyttämisestä uudelleen rikoksen tekemisessä. Tuomittu valitti päätöksestä ja Korkein oikeus muutti tuomiota. Korkeimman oikeuden perustelujen mukaan kiintolevyä oli pidettävä rikoksentekovälineenä mutta että menettämisseuraamus ei ollut tarpeen. Koska kiintolevyä oli mahdollista käyttää rikoksen tekemisessä, Korkein oikeus ei katsonut sitä erityisen soveliaaksi rikosten tekemiseen, sillä sen tavanomaiseen käyttöön ei liity rikollista tarkoitusta. Käsillä olevassa tapauksessa kiintolevyn käyttö oli pääosin laillista ja laittomat tiedostot on voitu tallentaa levylle osana normaalia tietokoneen käyttöä ilman erityistoimenpiteitä. Korkein oikeus arvioi myös, että kiintolevyn käyttö ei ollut rikoksen tekemisessä välttämätöntä, sillä tuomittu olisi voinut tulostaa hallussapitämänsä 3 440 sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa valokuvaa myös paperimuotoon. Korkein oikeus määräsi kiintolevyn palautettavaksi tuomitulle sen jälkeen, kun laittomat, valtiolle menetetyiksi tuomitut kuvat oli poistettu. Mielestäni Korkeimman oikeuden lopputulos asiassa on virheellinen. Tässä artikkelissa pohdin tietokoneen ja kiintolevyn takavarikkoa yleisesti ja yritän selvittää, mitä datatakavarikon tekemisessä ja purkamisessa pitäisi ottaa huomioon. 3

Datatakavarikko esitutkinnassa Takavarikko Takavarikko on turvaamistoimi, josta säädetään nykyään pakkokeinolain neljännessä luvussa. Takavarikoida voidaan esine tai asiakirja, jos on syytä olettaa, että se voi olla todisteena rikosasiassa, viety toiselta rikoksella tai että tuomioistuin julistaa sen menetetyksi. Takavarikko voidaan toimittaa riippumatta siitä, onko esine epäillyn vai jonkun ulkopuolisen hallussa tai omistama. Takavarikon on kuitenkin oltava järkevässä suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin ja mahdollisesti loukattuihin etuihin ja arvoihin. 1 Tietokone Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkikielessä tietokoneella tarkoitetaan yleensä yleiskäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu suorittamaan monenlaisia tietojenkäsittelytehtäviä. Kuitenkin myös esimerkiksi pelikonsolit, matkapuhelimet ja taskulaskimet ovat perusluonteeltaan tietokoneita, vaikka niitä ei sellaisiksi yleensä kutsuta. 2 Sen varmistamiseksi, että myös matkapuhelimet ja muut ohjelmoitavat laitteet ymmärretään kuuluvan lain piiriin, on pakkokeinolakiin kuitenkin valittu tietokone-sanan tilalle tietojärjestelmä. 3 Laissa termillä tietojärjestelmä tarkoitetaan sekä yksittäistä laitetta, tietokonetta, että usean tällaisen toisiinsa kytketyn laitteen muodostamaa kokonaisuutta. 4 Data Datalla tarkoitetaan sellaisessa muodossa olevia tosiseikkoja, tietoja tai käsitteitä edustavia merkkien esitystä, että se soveltuu käsiteltäväksi tietojärjestelmässä, mukaan 1 Suhteellisuusperiaate, pakkokeinolain 7 luku 1 a ja vähimmän haitan periaate: esitutkintalain 8 1 mom 2 http://fi.wikipedia.org/wiki/tietokone 3 HE 153/2006 s. 68 4 Neuvoston puitepäätös 2005/222/YOS 4

lukien ohjelmat, joiden avulla tietojärjestelmä tai tietokone pystyy suorittamaan jonkin toiminnon. 5 Pakkokeinolain neljännen luvun ensimmäiseen pykälään otetun määritelmän mukaan data on teknisessä tietojärjestelmässä olevaa tietoa, riippumatta kyseessä olevan tietojärjestelmän teknisestä toteuttamistavasta. Tiedolla tarkoitetaan taas mitä hyvänsä yksittäistä merkkiä, merkkijoukkoa tai niiden muodostamaa kokonaisuutta. Olennaista on se, että tietoja käsitellään teknisesti: sähköisesti, magneettisesti, optisesti tai jollain muulla vastaavalla teknisellä keinolla. Olennaista on lisäksi se, että käsittely tapahtuu pääosin itsenäisesti ilman ihmisen välitöntä myötävaikutusta, mistä syystä paperimuodossa oleva tietokortisto ei ole määritelmässä tarkoitettu tietojärjestelmä eikä siinä oleva tieto dataa, mutta CD-levyllä oleva musiikkikappale ja muistitikulla oleva valokuva ovat. 6 Datan muodossa oleva asiakirja on sen henkilön hallussa, jos tietokone, tietojärjestelmä tai erillinen tallennusalusta, jolla data sijaitsee, on henkilön hallussa, tai jos data on sen fyysisestä sijainnista riippumatta epäillyn hallinnassa ja käytettävissä. 7 Tietokone takavarikossa Nykyään tietokoneita käytetään yhä enenevässä määrin erilaisten asioiden hoitoon, joten on luonnollista, että tietokoneilta haetaan myös enenevässä määrin rikosten selvittämiseen tarvittavaa aineistoa. Käytännössä kyseeseen tällöin tulevat todisteeksi tarvittavat asiakirjat, kuten esimerkiksi rikoksen suunnittelemiseen liittyvät epäiltyjen väliset sähköpostikeskustelut, tai valtiolle menetetyksi vaadittavat asiakirjat, kuten laittomasti hankitut tietokoneohjelmat tai tiedostot, joiden hallussapito on rangaistavaa. Käytännössä takavarikko tapahtuu usein siten, että kotietsinnässä löytyneet tietokoneet viedään poliisilaitokselle tutkittaviksi. Silloin, kun takavarikon tarkoituksena on estää epäillyn pääsy tietokoneen sisältämään tietoon, tämä on tietenkin tarkoituksenmukaista. Kuitenkin, jos tarkoituksena on todisteiden hankkiminen, eikä tietokoneella ole mitään sellaista, minkä käyttö pitäisi estää, tutkinnassa tarpeellinen tieto voidaan asiakirjan 5 Neuvoston puitepäätös 2005/222/YOS 6 HE 153/2006 s. 68-69 7 HE 153/2006 s. 69 5

takavarikoimista koskevien säännöksien mukaan kopioida. Tallenteista valmistettu kopio rinnastaa täysin alkuperäiseen tallenteeseen ja siten takavarikoituun asiakirjaan. 8 Koska tietokoneella itsessään on harvoin todistelutarkoitukseen liittyvää merkitystä, voidaan tällöin itse tietokoneen takavarikko kumota ja laite palauttaa omistajalleen, poliisin tekemän tallennekopion jäädessä takavarikkoon. 9 Ruotsin oikeuskansleri on tietokonelaitteiston takavarikkoa käsittelevässä päätöksessään 22.1.2001 lausunut, että takavarikon aiheuttaessa yrityksen tietokonetukeen katkoksen, takavarikkoa on pidettävä erityisen häiritsevänä toimenpiteenä varsinkin niissä tapauksissa, joissa omaisuus kuuluu muulle kuin epäillylle. Tästä syystä tietokonelaitteiston takavarikossa on noudatettava erityistä varovaisuutta ja on aina pohdittava, voiko takavarikon tarkoituksen saavuttaa muutenkin kuin haltuunottamalla laitteisto ja kuljettamalla se paikalta. 10 Pakkokeinolain uudistus 11 tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Tässä uudessa laissa on erikseen säädetty, että asiakirjan takavarikoiminen todisteena käytettäväksi on korvattava sen jäljentämisellä, jos jäljennös on riittävä todistelun luotettavuuden kannalta. Lainsäätäjä on tällä muutoksella saattanut lakitekstin vastaamaan jo yleistä käytäntöä ja säätämällä jäljentämisen ensisijaiseksi takavarikoimiseen nähden tarkoittanut lisätä jäljentämisen käyttämistä mahdollisuuksien mukaan. Asiakirjan jäljentäminen on toimenpiteen kohteena olevan henkilön kannalta usein parempi vaihtoehto kuin takavarikoiminen, sillä näin alkuperäinen asiakirja pysyy sen omistajan tai haltijan käytettävissä. 12 8 KKO 2001:39 ja KKO 2002:85 9 vrt. KKO 2002:85 10 JK:s beslut den 22 januari 2001, dnr 3954-99-40 11 Pakkokeinolaki 22.7.2011/806 12 HE 222/2010 vp s. 93 ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 12.6.2003, dnro 1786/4/01 6

Takavarikon kohdentaminen esinetasolla Pakkokeinolain uudistuksessa näkyy vahvasti suhteellisuusperiaatteen korostaminen ja tarpeettoman haitan eliminoiminen. Vaikka uudistuksessa ei sinällään mainitakaan takavarikon kohdistamiseen liittyviä ongelmia, täytyy samaa katsantokantaa soveltaa näihinkin. Kotietsinnässä tavatun tietokonelaitteiston takavarikoiminen ja sen kuljettaminen poliisin tiloissa tutkittavaksi on yksinkertaista, ei vaadi erityistä välineistöä eikä kompetenssia. 13 Tietokonelaitteistot koostuvat kuitenkin usein itsenäisistä osista, joista kuitenkin vain muutamalla on merkitystä tiedon tallentamisen ja näin muodoin asiakirjatakavarikon kannalta. Mikäli tiedon jäljentäminen ei ole syystä tai toisesta mahdollista tai perusteltua, on pyrittävä kohdistamaan takavarikko vain sellaisiin osiin, joilla voi olla jotain merkitystä asiassa. Laitteiston fyysiset osat (pakkokeinolain mielessä esineet) voivat olla tarpeen lähinnä todisteiden etsinnässä mutta harvemmin todisteina. Matkapuhelimissa tieto tallentuu irroitettavan muistikortin lisäksi koneen omaan muistiin, ja uudemmissa kannettavissa tietokoneissa kiintolevyn irroittaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Tavallisissa pöytäkoneissa tiedon tallennusalustat (kiintolevyt, flashmuistikortit ym) ovat kuitenkin yleensä helposti sekä tunnistettavissa että irrotettavissa. Ottaen huomioon, että tietokone on nykyään lähes välttämätön niin opiskelussa, työnteossa, yhteydenpidossa kuin päivittäisten asioiden hoitamisessakin, on koko laitteiston takavarikoiminen perusteltua vain hyvin harvoin. 14 Takavarikon kohdentaminen asiakirjatasolla Asiakirja on itsenäisen kokonaisuuden muodostava informaatio siitä riippumatta, onko se kiinnitettynä samalle alustalle jonkin toisen tai joidenkin toisten asiakirjojen kanssa. Tietokoneen kovalevylle talletetut asiakirjojen tekniset tallenteet ovat siis kukin erillisiä asiakirjoja. Koska esitutkinnassa vain murto-osa tietokoneen muistiin tallennetusta tiedosta on rikostutkinnan kannalta kiinnostavaa, tulisi jäljentäminen tai takavarikko 13 Skårman, Carl: Husrannsakan & beslag - säkring av digitala bevis,examensarbete i juridiska fakulteten vid Lunds universitet, VT 2007, s. 35 14 Välimäki, Mikko Oksanen, Ville: Tietokonelaitteiston ja sen sisältämän tiedon takavarikosta rikosasioissa, Defensor Legis 2008/2 s. 220 7

kohdistaa vain näihin tutkinnan kannalta merkityksellisiin tiedostoihin. 15 Relevantin tiedon erottelu on kuitenkin ongelmallista tiedostojen suuren määrän vuoksi. Seagate on heinäkuussa 2011 julkaistussa lehdistötiedotteessaan ilmoittanut, että tällä hetkellä myytävien kiintolevyjen keskimääräinen koko on 590 GB. 16 Hallituksen esitys pakkokeinolain muuttamiseksi, 626-sivuinen HE 222/2010 vp on pdf-muodossa eduskunnan sivulta tallennettaessa 2,08 MB. Tällaisia tiedostoja mahtuisi 590 GB kiintolevylle melkein kolmesataa tuhatta 17, eli täysin normaalikokoiselle kiintolevylle voidaan tallentaa yhteensä jopa yli 174 miljoonaa sivua tekstiä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että omalla kiintolevylläni on noin 85 000 valokuvaa (220 GB) ja 11 000 tekstitiedostoa (900 MB). Takavarikkokiellot Tietokoneelle tallennettuihin omiin tiedostoihin kuten valokuviin, videoleikkeisiin ja kirjallisiin tuotoksiin soveltuu perustuslain 10.1 yleissäännös yksityisyyden suojasta, jonka mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Rikosten selvittämiseksi välttämättömät toimenpiteet ovat perustuslain 10.3 sekä mm. esitutkinta- ja pakkokeinolakien mukaan sallittuja. Tutkittavan rikoksen vakavuudella ei näin ole merkitystä. Sähköpostien, kirjeiden kopioiden ja muun kirjeenvaihdon kohdalla sovellettavaksi tulee perustuslain 10.2 kirjesalaisuuden suoja. Edelleen perustuslain 10.3 sekä pakkokeinolain 4 luvun 2 mukaan epäillyltä tai hänen lähisukulaiseltaan ei saa takavarikoida todisteena käytettäväksi kirjeenvaihtoon liittyvää asiakirjaa, mikäli tutkittavana olevasta rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähemmän kuin kuusi vuotta vankeutta. Lähes ehdoton takavarikkokielto koskee mm. asianajosalaisuuden 18 sekä lääkärin ja papin vaitiolovelvollisuuden sisältävää asiakirjaa. Tällä perusteella 15 KKO 2002:85 16 Seagate Technology, lehdistötiedote 20 heinäkuuta 2011 17 590 GB * 1024 / 2,08MB = 290 461 kpl 18 KKO 2003:119: asianajosalaisuuden tulee liittyä voimassaolevaan toimeksiantoon 8

lähisukulaisilta, joilla on oikeus kieltäytyä todistamassa oikeudessa, ei voida takavarikoida yksityisiä tiedonantoja, eivätkä tiedot, joita asianajaja, lääkäri, virkamies jne. ei saisi todistajana oikeudessa paljastaa, ole asiakirjoinakaan heiltä takavarikoitavissa. 19 Datan tallennusalustaa takavarikoitaessa tai jäljennettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen mahdollisuuteen, että alustalle on voitu tallentaa myös takavarikkokiellon alaisia tiedostoja. Erityisen todennäköistä tämä on tiettyjen ammattikuntien edustajien kohdalla. Muun muassa lakimiesten työkäytössä olevilla koneilla on pääsääntöisesti tällaista materiaalia. Mikäli mahdollista, takavarikkokiellon alaiset asiakirjat olisi tunnistettava jo kotietsinnässä niin, että niitä ei joutuisi takavarikkoon lainkaan. Takavarikon toteuttamiseen liittyvät tekniset syyt ja käytännön tarpeet eivät oikeuta poikkeamaan lakiin perustuvasta takavarikkokiellosta. Mikäli takavarikkokiellon alaisia asiakirjoja tosiasiallisesti on takavarikkoon joutunut, nämä tulee palauttaa tai tuhota välittömästi asian ilmettyä. 20 19 Välimäki ja Oksanen, s.221 20 KKO 2002:85 9

Datatakavarikon kumoaminen Takavarikko tulee kumota niin pian kuin sen edellytykset ovat lakanneet tai se ei enää ole tutkinnan kannalta tarpeen 21. Kumoamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai tuomioistuin. Kumoamisen yhteydessä päätetään, mitä omaisuudelle tehdään: tuomitaanko se valtiolle menetetyksi hävitetäänkö se vai palautetaanko se oikealle omistajalleen. Rikoksentekovälineen menettäminen Rikoslaki 10 luku 4 1 momentti Takavarikoitu omaisuus on tuomittava valtiolle rikoksentekovälineenä rikoslain 10 luvun 4 1 momentin 1 kohdan mukaan tahallisen tai tuottamuksellisen rikoksen tekemisessä käytetty ampuma- tai teräase, sekä saman momentin 2 kohdan mukaan muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa. Tällaista esinettä tai omaisuutta ei siis missään tapauksessa voida palauttaa omistajalleen, vaan valtiolle menetetyksi tuomitseminen on pakollista. 22 Tyypillisimmin tämän momentin mukaan tuomitaan menetetyiksi luvattomat ampuma-aseet sekä yleisellä paikalla hallussa pidetyt pippurisumutteet ynnä muut, mutta kyseeseen tulevat myös myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavat lasta esittävät kuvat 23 sekä sähköisen viestinnän teknisen suojauksen purkava tietokoneohjelma 24. Rikoslaki 10 luku 4 2 momentti Rikoslain 10 luvun 4 2 momentin 1 kohdan mukaan menetetyksi voidaan tuomita myös esine tai omaisuus, mitä on käytetty tahallisen rikoksen tekemisessä. Tuottamuksellisen 21 Helminen, Lehtola ja Virolainen: Esitutkinta ja pakkokeinot, 2002, Jyväskylä, s 691 22 Lappi-Seppälä et al: Rikosoikeus, 3 painos, 2009, WSOYPro, s. 150 23 Rikoslaki 17 luku 19 24 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 6 2 mom. 10

rikoksen tekemiseen käytetyn esineen tai omaisuuden, joka ei ole hengenvaarallinen ja jonka hallussapito ei ole rangaistavaa, menettäminen on siis tuomioistuimen tai takavarikon kumoamisesta päättävän virkamiehen harkinnan varassa. Rikoslain 10 luvun 4 2 momentin 2 kohdan mukaan menetetyksi voidaan tuomita myös omaisuus, joka liittyy läheisesti tahalliseen rikokseen, on tällaista rikosta varten hankittu tai ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen. Ottaen huomioon tietokoneiden ja niiden osien laajan käyttöskaalan, sekä toisaalta kaupallisessa tarjonnassa olevan palvelintilan helpon saatavuuden, tämä kohta ei ole todennäköisesti tule sovellettavaksi datatakavarikkoasioissa kuin harvoin. Rikoksentekovälineen menetetyksi tuomitsemisen tarpeellisuutta harkittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota uusien rikosten ehkäisemiseen. Huomioon tulisi ottaa mm. onko esine on erityisen sovelias rikosten tekemiseen ja muodostaako sen jättäminen rikoksentekijän haltuun riskin esineen käyttämisestä uudelleen rikoksen tekemisessä. 25 Muun omaisuuden menettäminen RL 10 luku 5 Pykälästä on kiinnostava lähinnä toisen momentin toinen kohta, jonka mukaan rikoksen kohteena ollut esine tai omaisuus voidaan tuomita menetetyksi, jos menettämisseuraamus on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi. Asiassa KKO 2005:75 ja KKO 2005:76 on keskusteltu siitä, onko päihtyneenä kuljetettu auto tekoväline vai kohde. Korkein oikeus on tullut siihen tulokseen, että vaikka autoa rattijuopumuksessa käytetäänkin lainkohdassa tarkoitetulla tavalla tahallisen rikoksen tekemiseen, ei autoa vakiintuneesti ole pidetty rikoksentekovälineenä, vaan rikoksen välittömänä tosiasiallisena kohteena. Koska rattijuopumusrikos voidaan tehdä vain moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua kuljettamalla, on Korkeimman oikeuden mukaan selvää, että auto on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi. 25 HE 80/2000 vp s. 27 11

Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen, RL 10 luku 10 Tietyissä tilanteissa menettämisseuraamus voidaan jättää tuomitsematta tai tuomita vain osittain. Korkein oikeus on asiassa KKO 2010:32 tuominnut epäillyn hallussapitämät sukupuolisiveellisyyttä loukkaavat lasta esittävät kuvatiedostot valtiolle menetetyksi rikoslain 10 luvun 5 1 momentin mukaan ja lausunut, että näiden kuvatiedostojen osalta ei ole seikkoja, jotka puoltaisivat menettämisseuraamuksen kohtuullistamista. Tässä kyseessäolevassa tilanteessa menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen ei tietenkään olisi tullut edes kyseeseen, sillä tiedostot vastaanottamalla vastaaja olisi saman tien syyllistynyt uuteen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon. 26 Korkein oikeus on menettämisseuraamuksen kohtuullistamiskysymyksessä kiinnittänyt huomiota mm. suojelukohteeseen ja rikoksella mahdollisesti aiheutettavan vahingon ja vaaran vakavuuteen sekä rikosten toistuvuuteen. Rajanveto-ongelmia Asiassa KKO 2010:32 on ollut kyse vastaajalta takavarikoiduista 3 440 lasta esittävästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta kuvatiedostosta, joiden hallussapidosta vastaaja oli tuomittu rangaistukseen. Korkein oikeus on asiassa päätynyt pitämään kiintolevyä, jolle tiedostot oli tallennettu, apuvälineenä rikoksen tekemisessä, ja täten rikoksentekovälineenä tahallisen rikoksen tekemisessä. Kiintolevyä ei kuitenkaan ole pidetty esineenä erityisen soveliaana juuri rikosten tekemiseen, sillä sen tavanomaiseen käyttöön ei liity tällaista tarkoitusta. Lisäksi kiintolevyä oli käytetty pääasiassa laillisiin tarkoituksiin ja rikos oli voitu tehdä osana tietokoneen normaalia käyttöä ilman levyyn kohdistuneita erityistoimenpiteitä tai levyltä vaadittuja erikoisominaisuuksia. Kuvat olisi voitu myös tulostaa ja säilyttää paperiversioina, joten kiintolevy ei ollut edes välttämätön rikoksen tekemiseen. 26 Vrt RL 10 luku 6 2 mom: Esine tai omaisuus on sen omistusoikeudesta riippumatta tuomittava menetetyksi, jos sen omistajakin sitä hallussaan pitämällä syyllistyisi rikokseen. 12

Tietokone, samoin kuin auto, on usein lähes tulkoon välttämätön päivittäisten asioiden hoitamisessa, työnteossa sekä yhteydenpidossa. Tietokone on myös lähes välttämätön tiettyjen rikosten tekemiseen. Vaikka syyllistyminen esimerkiksi sähköisen viestinnän tietosuojarikkomukseen, tietomurtoon tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon ilman oman tietokoneen käyttöä onkin mahdollista, voi tällaisia tapauksia verrata lähinnä rattijuopumukseen ruohonleikkurilla tai sähköisen viestinnän teknisen suojauksen purkavan tietokoneohjelman levittämiseen T-paidan painatuksessa - käytännössä tietokoneen käyttömahdollisuus on melkeinpä suojeluobjektin vakavan vaarantumisen edellytys. Tästä syystä pitäisin auton menettämiseen liittynyttä intressivertailua ja kohtuuspohdintaa esim. tapauksissa KKO 2005:75 ja KKO 2005:76 käyttökelpoisina myös tietokoneen menettämisseuraamusta pohdittaessa. Tietokoneen tai sen osan tai osien kohdalla pitää kuitenkin ensin selvittää, pidetäänkö sitä tai niitä rikoksentekovälineinä vai rikoksen kohteina, ja minkä lainkohdan mukaan menettämisseuraamusta vaaditaan. 13

Tekniset ratkaisut ja rajoitukset Tallennusalustat Kiintolevy Kiintolevy tallentaa tiedon sähköisesti yhden tai useamman pyörivän metalli- tai lasikiekon pinnalla olevaan magneettiseen materiaaliin. Kirjoitettu tieto kirjoitetaan jonoihin kiekon ympäri kulkeville raidoille tai urille. Tietoa voidaan lukea ja tallentaa kuinka monta kertaa hyvänsä, mutta käyttäjä ei itse voi valita sen tallennuspaikkaa. Käytössä olevasta tilasta riippuen saman tiedoston eri osia saattaa tallentua eri puolille levyä. Koska levy on magneettinen, tiedoston ylikirjoitaminen ei välttämättä riitä poistamaan kaikkia muistiin jääneitä jälkiä; laboratorio-olosuhteissa on mahdollista päätellä missä asennossa elektronit ovat olleet ennen ylikirjoitusta, ja edelleen mitä tietoa levyllä on aikaisemmin ollut. 27 Flash-muisti Flash-muistia käytetään mm. muistikorteissa, digitaalikameroiden ja matkapuhelimien muistissa sekä SSD-massamuistissa 28. SSD-muisti on tietokoneen kiintolevyä jäljittelevä tallennusväline, jossa ei ole liikkuvia mekaanisia osia, kuten pyöriviä levyjä. Tästä syystä laite on hiljaisempi kuin tavallinen kiintolevy, ja tiedonhaku on nopeampaa. Kannettavissa tietokoneissa SSD-levyt ovat korkeammasta hinnastaan huolimatta jo suhteellisen tavallisia. Flash-tekniikan myötäsyntyinen ongelma on kuitenkin muistisolujen rajallinen elinikä: kukin muistisolu voidaan uudelleenkirjoittaa vain rajallisen monta kertaa ennen kuin se muuttuu käyttökelvottomaksi. Flash-muistit pyrkivät tästä syystä tasaamaan kulutuksen mahdollisimman hyvin käyttämällä tasaisesti koko muistikapasiteettia. 27 http://en.wikipedia.org/wiki/gutmann_method 28 engl. solid-state drive 14

Optiset levyt Optisia levyjä, kuten CD-, DVD- ja Blu-ray-levyjä luettaessa levyä valaistaan lasersäteellä. Lukupää muuttaa levyltä heijastuneen valon voimakkuuden sähköiseksi signaaliksi. Optiset levyt ovat yleensä kertakäyttöisiä ja joka tapauksessa verrattain edullisia. Tiedosto Tiedosto on tietokoneessa yhdeksi kokonaisuudeksi ymmärrettävä tietojen tai tietueiden kokoelma, joka voi sisältää esimerkiksi tekstiä, musiikkia, videokuvaa tai tietokoneohjelman. Kun tiedosto tallennetaan, sen nimi, koko ja sijainti tallennetaan tietojärjestelmän tilanvaraustaulukkoon. Tilanvaraustaulukosta käy selville tiedostojen sijainti levyosiolla eli mitkä varausyksiköt kuuluvat millekin tiedostolle. Taulukosta käy vastaavasti selville myös tieto vapaista varausyksiköistä, joihin tietoa voidaan tallentaa. Tietoa ei välttämättä tallenneta perättäisille tilanvarausyksiköille. Näin tapahtuu mm. pirstoutuneella, eheytyksen tarpeessa olevalla kiintolevyllä. Kun tiedosto poistetaan, tiedoston sisältämiin merkkeihin ei kosketa laisinkaan, vaan tiedoston käyttämät tilanvarausyksiköt merkitään yksinkertaisesti vapaiksi. Sama tapahtuu silloin, kun kovalevy alustetaan pika-alustusta käyttäen. Varsinainen tieto katoaa vasta, kun varausyksikköjen päälle tallennetaan uutta tietoa. Mikäli tarvetta tiedoston varaamalle tilalle ei ole, tiedoston sisältämä data saattaa kuitenkin pysyä koneen muistissa vielä pitkään. Joskus käyttäjä on poistanut tiedoston vahingossa ja haluaa palauttaa sen. Tämä on mahdollista niin kauan kuin tiedostojen varaama tila on pysynyt koskemattomana, eli tiedostojen päälle ei ole tallennettu muuta. Tiedostonpalautusohjelmalla voi analysoida levyosion tilanvaraustaulukkoa ja poistaa tiedoston poistamisesta aiheutuneet merkinnät. 15

Tämä saattaa riittää tiedoston palauttamiseen kokonaisuudessaan, minkä jälkeen tiedosto on samanlainen kuin ennen poistamista. Mikäli tiedoston varaamaan varausyksikköön on jo tallennettu jotakin, tiedoston palauttaminen vaikeutuu. Yksinkertainen ylikirjoittaminen ei kuitenkaan välttämättä tee tiedoston palauttamista mahdottomaksi. Useat ohjelmat tekevät automaattisesti varmuuskopioita käsittelemistään tiedostoista, joten tietokoneelta saattaa löytyä erinäisten ohjelmien tekemiä kopioita. Tietokoneen muistista saattaa myös olla mahdollista vielä usean ylikirjoituksen jälkeenkin kerätä tietoa siitä, miten tiedosto on ylikirjoitettu, ja tätä tietoa hyväksikäyttäen selvittää, mitä tietoa poistetussa tiedostossa on ollut. 29 Tiedostojen poistaminen Pelkkä dokumentin poistaminen muistitikulta, tietokoneen kovalevyltä tai muulta tallennusmedialta ei ole riittävää. Tiedoston muistipaikka tällöin vapautetaan, mutta sitä ei ylikirjoiteta. Sähköisten tiedostojen turvalliseen hävittämiseen on olemassa kolme vaihtoehtoa: ylikirjoittaminen, magnetisointi ja tallennusalustan tuhoaminen. Yhden tiedoston hävittäminen tietoturvallisesti niin, että muut tiedostot säilyisivät koskemattomina on hankalaa ellei mahdotonta. Kiintolevyllä tiedoston hävittämisen voi periaatteessa tehdä siten, että hävitettävän tiedosto avataan ja sen sisältö korvataan yhtä pitkällä jonolla sattumanvaraisilla merkeillä. Tällön on todennäköistä, että käyttöjärjestelmä tallentaa uuden merkkijonon hävitettävän tiedoston päälle. Täysin varmoja siitä, mihin käyttöjärjestelmä tiedon tallentaa, ei kuitenkaan voida olla. Flashmuisteilla tämä metodi ei toimi lainkaan, sillä flash-muistit pyrkivät aina tallentamaan tiedon uuteen muistipaikkaan. 29 Vrt esim. Wright, Kleiman and Sundhar: Overwriting Hard Drive Data: The Great Wiping Controversy, 2008 ( http://www.vidarholen.net/~vidar/overwriting_hard_drive_data.pdf ) ja Gutmann, Peter: Secure Deletion of Data from Magnetic and Solid-State Memory, 1996 ( http://www.usenix.org/publications/library/proceedings/sec96/full_papers/gutmann/index.html ) 16

Ylikirjoittaminen Koska tallennetun ja poistetun tiedoston palauttamista pidetään mahdollisena, joskin työläänä ja kalliina, ylikirjoittamisen jälkeenkin, yhtä ylikirjoitusta ei yleensä pidetä tietoturvallisena hävittämistapana. Tietoturvallinen ylikirjoittaminen suoritetaan tätä tarkoitusta varten kehitetyllä sovelluksella, joka kirjoittaa levyn monta kertaa täyteen sattumanvaraisia merkkisarjoja tietyn kaavan mukaisesti. Ylikirjoittamiseen menevä aika riippuu kiintolevyn nopeudesta, liitännästä ym. Tämän hetkisten kuluttajakäyttöön myytävien kiintolevyjen kirjoitusnopeuksista 30 voidaan päätellä, että 500 GB kiintolevyn ylikirjoittamiseen menee joka tapauksessa vähintään 75 minuuttia 31. Tietenkin suuri osa käytössä olevista kiintolevyistä on huomattavasti näitä vanhempia ja siten myös hitaampia. Käytössä on useita erilaisia ylikirjoitusstandardeja, joista tavallisimmat ovat kolme ylikirjoitusta (ensin nollaa, sitten ykköstä, sitten sattumanvaraisia merkkejä), seitsemän ylikirjoitusta 32 ja 35 ylikirjoitusta 33. Useiden ylikirjoituksien tarkoitus on muokata magneettisia levyjä niin, että poistetun tiedon esiinsaaminen on kehittyneilläkin välineillä mahdotonta. 34 Magnetisaatio Magnetisaatio (degaussing) tapahtuu ohjaamalla tallennusalustaan voimakas elektromagneettinen kenttä joka tyhjentää tallennusalustan kokonaisuudessaan. Magneettikentän voimakkuudesta riippuu, kuinka tehokas tyhjennys on. Käytetyn laitteen tulee olla huomattavan tehokas, johtuen jo nykyisissä kiintolevyissä olevista magneettisuojista. 30 Tom's Hardware, Average Write Throughput, http://www.tomshardware.com/charts/2009-3.5-desktophard-drive-charts/h2benchw-3.12-avg-write-throughput,1013.html 31 500000MB / 110MB/s / 60 = 75min 32 mm. the US DoD 5220.22 M ja 5220.22-M(ECE), Information Assurance Support Environment: U.S. DoD Unclassified Computer Hard Drive Disposition, http://iase.disa.mil/policyguidance/asd_hd_disposition_memo060401.pdf 33 http://en.wikipedia.org/wiki/gutmann_method 34 Orava, Antti: Tiedon poistaminen kiintolevyltä ja flash-muistilta, 2008, https://jop.cs.tut.fi/twiki/bin/view/tietoturva/tutkielmat/2008-8 17

Fyysinen tuhoaminen Fyysinen tuhoaminen ei poista alustalle tallennettua dataa, mutta vaurioittaa alustan toimintakelvottomaksi. Vaikka pelkkä naulan lyöminen kiintolevyn läpi estääkin levyn käyttämisen tavalliseen tapaan, voidaan laboratorio-olosuhteissa kiintolevyltä kuitenkin lukea kaikki se tieto, mikä ei ole jäänyt juuri naulan alle. Sama koskee CD-levyyn vedettyä viiltoa - levyn turmeltumattomat osat ovat oikeilla laitteilla suoraan luettavissa. Tästä syystä koko levy on tuhottava. Tietoturvallisia tuhoamismenetelmiä ovat esimerkiksi jauhaminen, sulattaminen ja silppuaminen. 35 35 http://www.dataerasure.com/computer_hard_drive.php 18

Päätelmät Tietokoneen ja sen kiintolevyn takavarikkotapauksessa on ensin päätettävä, mikä on takavarikon tarkoitus. Mikäli on odotettavissa, että takavarikoitu laite vaaditaan menetettäväksi valtiolle, tai mikäli tutkinnallisista syistä laitteen käyttö halutaan estää, on tietenkin perusteltua viedä laitteisto tutkittavaksi tai muuten epäillyn ulottumattomilta. Mikäli tarkoituksena on kuitenkin ainoastaan todisteiden etsintä ennen laitteen palauttamista, tulisi jo nyt harkita laitteen sisältämän tiedon jäljentämismahdollisuutta. Mikäli takavarikkoon kuitenkin päädytään, pitäisi selvittää tullaanko tutkinnassa tarvitsemaan koko laitteistoa vai ainoastaan osaa siitä. Joka tapauksessa takavarikko tulisi purkaa takavarikkokiellon alaisen tai muuten tutkinnassa tarpeettoman omaisuuden osalta heti kun tilanne on todettu. Tallennusalustan taloudellinen arvo on vähäinen. Kuluttajakäytössä olevien SSD-levyjen hinnat vaihtelevat tällä hetkellä 50 euron ja 500 euron välillä. Rikokseen käytetyn tai sen kohteena olleen tallennusalustan menettäminen ei siis voi olla kohtuutonta. Takavarikossa olevalla tallennusalustalla on kuitenkin yleensä myös laillisia tiedostoja. Kuten aikaisemmin olen selvittänyt, en pidä vain tiettyjen tiedostojen hävittämistä käytännössä mahdollisena ilman, että kaikki tallennetut tiedot tuhotaan. On olemassa tietokoneohjelmia, joiden väitetään tuhoavan vain määrätyt tiedostot, mutta täyttä varmuutta näiden toiminnasta en ole saanut miltään luotettavalta taholta. Luotettavasti on sen sijaan selvitetty, että flash-muistien kohdalla tällainen tiedostojen kohdennettu tuhoaminen on täysin mahdotonta. Koska flash-muistit ovat korvaamassa kiintolevyt tietokoneiden tallennusalustoina, asian lähempi tutkiminen on mielestäni tarpeetonta. Lisäksi pidän ylikirjoittamista muutenkin kustannustehottomana tiedostojen tuhoamismenetelmänä toimenpiteen keston vuoksi. Asiassa KKO 1990:66 oli takavarikoitu 282 diakuvaa ja 21 paperikuvaa, joista osa on ollut laittomia. Korkein oikeus on asiassa lausunut, että laittomien kuvien erottaminen 19