Seuratoiminnan. käsikirja. Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta! PK-37 on ollut sinettiseura vuodesta 1998 lähtien.



Samankaltaiset tiedostot
Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat

Riihimäen Palloseura Toimintamalli

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Arvot ja visio. KuPS ry Kuopion Palloseura ry

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

Turun Kisa-Veikot Yleiset linjaukset Vihreä-Valkoinen tie ViVa

Foot PASS Finland Auditoini 1

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Foot PASS Finland Auditoini 1

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

Mitä tehdään tehdään kunnolla.

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

FC SCJ Strategia 2019

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 11v11 joukkueet (14-18v)

Panelian Raikas ry Toimintatapasäännöt TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

Jokelan Kisa jalkapallo

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta

Genuine Hockey Spirit Since Haukat G 2010 Kausi

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain

Suomalaisen jääkiekon strategia

KANKAANPÄÄN PALLO YHTEISTYÖEHDOTUS KANKAANPÄÄN KAUPUNGILLE

1990-luvulla jääkiekon pelaaminen ulkojäillä tuli mahdottomaksi ja jääkiekkotoiminta seurassa loppui.

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

KONTU OPAS Ohjeita jalkapalloilua aloittavien perheille

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Ysikaks Nivala. Toimintasuunnitelma 2019

Ysikaks Nivala. Toimintasuunnitelma Laatineet: Virve Närhi ja Iida Pelkonen

Toimintasuunnitelma

BJR F2 (05) Vanhempainkokous

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

Nurmijärven Jalkapalloseura NJS ry Palokärjen terävää jalkapalloa

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

BULLDOGS SIPOO - Juniorijoukkueiden toimintaperiaatteet BULLDOGS JUNIORIEN PELISÄÄNNÖT 2013

Viestintäsuunnitelma

Salon Palloilijat ry Visio 2022

Joukkueenjohtaja. Hoitaa varuste- ja muut hankinnat yhdessä ennalta sovitun varustevastaavan kanssa

Organisaatio Toimisto Arkisto. Supporterit Nimityskomitea. GBK johtokunta. Edustusjalkapallo jaosto. PR-jaosto.

Unelma hyvästä urheilusta

Joukkueenjohtajien opas

1. Seuran nuorisotoiminta. 2. Seuratoiminnan visio

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille ( syntyneiden lajiryhmä)

Helsingin NMKY. Kausi B-pojat (s.-02)

SBS MASKU Seurakäsikirja versio 1.2 Hyväksytty

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

Jalkapalloseura FC Hertan STRATEGIA

JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Kiekko-Espoo seurayhteisö

Suomalaisen jääkiekon strategia

Lasten urheilun tärkeät asiat

AC Kajaani valmennuslinja 2017

Johtokunta ja urheilutoimen johtoryhmä

TPV 2017 Strategia - Päivitys

SEURATOIMINTAOPAS NIBACOS KOKKOLA

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

KILPA- JA HUIPPUTENNIS SEUROISSA SEURAFOORUMI

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille ( syntyneet)

HAAPAJÄRVEN PESÄ-KIILAT

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2008

LeKi-futis toimintasuunnitelma 2013

Suomalaisen jääkiekon strategia

Hallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla.

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Vanhempainilta

KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09

Valmennuslinja. Kultsujuniorit

Kaudenaloitusinfo

Auran Palokunnan Urheilijat

KEMIJÄRVEN KIEKON TOIMINTAKÄSIKIRJA

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Tampereen Pallo-Veikot. Valmennuslinja 2017

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Transkriptio:

Seuratoiminnan käsikirja PK-37 on ollut sinettiseura vuodesta 1998 lähtien. Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta! PeeKoossa Kaikki Pelaa! 1

Oli kesä tai talvi... Iisalmessa jalkapalloillaan hyvillä kentillä Iisalmi Saimaan latvavesillä Sankariniemen stadion ja kuusi nurmikenttää. Jalkapallohallissa kumirouhepintainen pitkänukkainen tekonurmi. IIsalmen kaupunki, Vapaa-aikapalvelukeskus puh. (017) 272 3257

Seuratoiminnan käsikirjan sisältö 1. Liikunnan syvin olemus...4 2. Vapaa-aikajohtajan tervehdys käsikirjan lukijalle...5 3. PK-37:n historiasta...7 4. Harrastamisen ajatusketju PK-37:n junioritoiminnassa...9 5. PK-37:n organisaatio...10 6. Organisaatiokaavio...11 7. Sihteerin ja taloudenhoitajan tehtävät..12 8. Juniorivalmennuspäällikön tehtävät...13 9. Toiminta-ajatus ja päämäärä...14 10. Kaikki Pelaa-ohjelma...18 11. Koulutus...21 12. Joukkueet ja operaatio pelisäännöt...22 13. Joukkueiden toimihenkilöiden tehtävät...23 14. Kasvatukselliset tavoitteet eri ikäkausina...25 15. Nollatoleranssi jalkapallossa...27 16. Seuran sinivalkoinen tie...28 17. Atikin Kymppi-kykykoulu...32 18. Hyvän ruuan merkitys...38 19. Koulun merkitys...40 20. Valtavasti valintoja...41 21. Fair Play...42 22. Liikenneohjelma...43 23. Näin matkustan pelimatkoilla linja-autolla...46 24. Urheilu ja päihteet...47 25. Vanhempien rooli seurassa ja joukkueissa...49 26. Mitä aloitteleva jalkapalloilija tarvitsee? Ohjeet henkilötietojen toimittamisesta...50 27. Erotuomari / pelinohjaaja ja taustahenkilöiden yhteistyö...52 28. Taloudenhoito ja kustannukset...54 29. Ohjeet tapaturman sattuessa...56 30. Viestintä ja yhteistyö...57 31. Ongelmatilanteet... 58 32. Jalkapallon ja jääkiekon yhteistyösopimus...59 33. Seurajohdon ja toimihenkilön huoneentaulu...61 34. Vanhempien huoneentaulu...62 35. Junioripelaajan huoneentaulu...63 36. Nappulapelaajan huoneentaulu...64 37. Lihashuolto on tärkeä osa harjoittelua...65 PeeKoossa Kaikki Pelaa! 3

1. Liikunnan syvin olemus Nyky-yhteiskunnan haasteellisuus lienee kiireettömän ilmapiirin löytämisessä. Se koskee nimenomaan liikuntaa. Niin lapsilla ja nuorilla kuin meillä aikuisillakin. Etsimisen voi aloittaa omasta itsestään. Tuloksiin ja saavutuksiin tähtäävässä urheilussa on omat riskinsä. Parhaimmillaan se tuottaa kansallisia ja kansainvälisiä huippuja, joiden edesottamuksista yleensä koko kansakunta riemuitsee. Täytyy kuitenkin muistaa, että huippujenkin taustalla ovat tuhannet ja tuhannet harrastajat. Kenestäkään ei tule huippua yksin. Ja onko se välttämättä liikkumisen tarkoitus? Liikunnan, sen myötä myös urheilun perimmäinen ja syvin olemus lienee leikki. Ilo ja hymy. Rentous ja luovuus. Vaikka aina ei aurinko paistakaan, kiireellisessä, tulokseen tähtäävässä ilmapiirissä lapsen liikunnallinen kehitys saattaa pysähtyä. Tai loppua kokonaan. Viime vuosien aikana on paljon keskustelua herättänyt Kaikki Pelaa -ajatusmaailma. Siinä on puolensa. Suuntaan taikka toiseen. Itse asettaisin kysymyksen. Saavatko kaikki pelata ja liikkua mahdollisimman monipuolisesti ja kuinka kauan? Monipuolisuus liikuntaan on pelkästään hyvästä. Olen vankkumaton voimistelun ja yleisurheilun kannattaja, joukkuelajeja tietenkään unohtamatta. Tulevien vuosien varalle, lihasten monipuolinen kehittyminen on hyödyllistä. Samoin on motoriikan ja koordinaation laita. Puhumattakaan, että lapsi saa mahdollisimman laajan kuvan liikunnan kirjosta. Vain elämysten ja kokemusten kautta ihminen (lapsi) oppii. Meidän aikuisten on annettava jokaiselle mahdollisuus. Kokoon, näköön, rotuun ja sukupuoleen katsomatta. Ja uskallan omien kokemusteni perusteella sanoa; siihen meillä ei ole varaa. Jokainen lapsi on tärkeä. Huolimatta hänen puutteellisuuksistaan. Jokainen lapsi on yksilö. Atik Ismail 4 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

2. Vapaa-aikajohtajan tervehdys käsikirjan lukijalle Seuratoiminta ja jalkapallokesä 2009 Jalkapallokausi on parhaimmillaan silloin, kun nurmikentät ensi kertaa vihertävät ja pelaajat pääsevät pitkän hallijakson jälkeen siirtymään hiekalta oikealle pelialustalle - nurmelle. Meillä Iisalmessa on haluttu pitää kentät hyvässä kunnossa ja sen ovat peekoolaisetkin hyvin ymmärtäneet. Kesän alussa on tärkeää kuitenkin muistaa, että kentät eivät ole pelikelpoisia ainoastaan ammattitaitoisten kenttämestarien ansiosta. Siihen tarvitaan myös pelaajien aktiivista panosta; kerätään roskat, painetaan irronneet nurmipalat takaisin sekä kuormitetaan nurmialuetta tasaisesti. Jalkapallokentän viihtyisyydellä ja siisteydellä on positiivinen vaikutus pelaajiin ja vaikkapa ohikulkijoihin. Otetaan yhteiseksi tavoitteeksi hyvä kenttä ja ympäristöä kunnioittava toiminta. Erinomainen asia on, kun valmentajat, joukkueenjohtajat, huoltajat ja pelaajat tekevät yhteiset pelisäännöt tässäkin asiassa. Jalkapallo on hieno laji pojille ja tytöille ja Seuratoiminnan käsikirja on loistava esimerkki siitä kokonaisvaltaisesta toiminnasta, mitä PK-37 tekee lasten ja nuorten hyväksi. Liikunta ja urheilu ovat arvokkaita asioita ja kun lisätään sopivasti ohjeita ja neuvoja nuorille ja aikuisillekin, niin on saatu aikaan kattava tietopaketti. Silloin peli ja harjoittelu sujuvat kentillä ja niiden ulkopuolellakin. Nuorille on tärkeää liikunnan harrastaminen mahdollisimman monipuolisesti. Pelissä tarvitaan nopeutta, kestävyyttä, reagointikykyä, tasapainoa, pelin lukemista, sosiaalisuutta, rohkeutta jne. Jalkapallo on KIVAA! 5

Pelkästään pelaamalla ja lajiharjoittelulla kehittyminen ei ole niin monipuolista kuin harrastamalla muitakin urheilumuotoja. Mitä nuorempana näin tekee, sitä parempi se on tulevaisuutta ajatellen. Kaikista ei kuitenkaan tule huippupelaajia ja siksi on hyvä, että seuratoiminta tarjoaa muitakin toimintamahdollisuuksia. Tarvitaan valmentajia, ohjaajia, huoltajia, joukkueenjohtajia ja muita toimihenkilöitä. Kaikilla toimijoilla on tärkeä tehtävä seurassa, vaikka julkisuus kertookin vain tuloksista, onnistumisista ja epäonnistumisista. nuoremmille. B-poikien Ykkönen on myös kova haaste ja vielä nuoremmat seuraavat taas heidän esimerkkiään. Koko jalkapalloväki vanhemmista nuorimpaan ansaitsevat yhteiskunnan arvostuksen. Ilman vapaaehtoistoimintaa pelit eivät suju ja monet opit jäävät saamatta nuorilta tulevaa elämää varten. Kiitos PK-37:lle vuosina 1970-2009 tehdystä työstä, jota olen saanut seurata ja jota olen oppinut arvostamaan. Seurassa yhdessä tekeminen antaa vanhemmille ja huoltajille mahdollisuuden toimia yhteisen päämäärän hyväksi. Kasvattajana oleminen ei aina ole herkkua ja henkilö- tai yhteisötuki sekä keskusteluyhteys löytyykin usein seuratoiminnan kautta. Arto Niemelä, Iisalmen kaupunki vapaa-aikapalvelukeskuksen johtaja Mielenkiintoinen kesä on alkamassa. Valmentajapersoona Atik joukkoineen on esimerkkinä (1.8. alkaen katsomossa uudessa roolissa) 6 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

3. PK-37:n historiasta Pallo-Kerho 37 perustettiin nimensä mukaisesti vuonna 1937. Seuran lajivalikoimiin kuului toiminnan alkuaikoina myös jääkiekko ja jääpalloilu. Myöhemmin seura erikoistui vain jalkapalloiluun. PK-37 on tunnettu ympäri Suomea hyvästä juniorityöstään, josta se on ammentanut pelaajia edustusjoukkueeseensa. Vielä 1970-luvulla ja 80-luvun alussa PK-37 pelasi pääasiassa II divisioonassa. Nousukausi alkoi 80-luvun puolivälissä, kun seuran valmentajaksi pestattiin Kuopion Palloseuraa menestyksekkäästi edellisellä vuosikymmenellä luotsannut Martti Räsänen. Mörkö panikin iisalmelaiset töihin ja nosti PK-37:n heti ensimmäisellä kaudella I divisioonaan. Vierailu maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla jäi kuitenkin ranskalaiseksi visiitiksi, mutta Räsänen jatkoi nousujohteista työtään seuran valmentajana. Uutta nousua Iisalmessa haettiin kaksi vuotta. Kauden 1988 päätteeksi Sankariniemellä juhlittiin toisen kerran nousua I divisioonaan. Toisen nousun takuumiehinä olivat joukkueen kokenut kapteeni Risto Hämäläinen ja vastustajien puolustukset riekaleiksi repinyt tehokas hyökkäyskaksikko Pekka Korhonen-Marko Huttunen. Seuraavat neljä vuotta olivat iisalmelaisen jalkapalloilun kulta-aikaa. Räsänen jatkoi valmentajana vielä kauden 1989, mutta antoi sen jälkeen tilaa toiselle kuopiolaisluotsille Heikki Turuselle. Turusen ensimmäisellä kaudella PK-37 saavutti historiansa toistaiseksi parhaan meriittinsä sijoittumalla kolmanneksi I divisioonassa. Kausilla 1991 ja 1992 menestys oli vielä hyvää, mutta kausi 1993 alkoi ja päättyi ikävästi. Seura epäonnistui ulkomaalaishankinnoissaan, Turunen joutui väistymään valmentajan paikalta, mutta Risto Hämäläisenkään tulo valmentajaksi ei auttanut. Kauden päätteeksi PK-37 putosi viiden vuoden yhtäjaksoisen I divisioonassa pelaamisen jälkeen II divisioonaan. Putoamisen jälkeen iisalmelaiset ovat olleet II divisioonassa vakiojoukkue, joka on turvannut voimakkaasti omaan juniorityöhönsä. Seuran valmentajina ovat I divisioonakausien jälkeen toimineet Veli Junnilainen, Jouni Taskinen, Pertti Roth, Marko Pesonen, Juha Partanen, Jussi Madetoja ja Kari Haavisto. Tällä hetkellä seuran päävalmentajana toimii Atik Ismail. Historiansa saatossa PK-37:n ulkomaalaisvahvistukset ovat pääasiassa olleet onnistuneita hankintoja. Ensimmäisenä heistä Iisalmessa pelasi Hugh Smith 1980-luvun puolivälissä. Toista nousua tulivat pohjustamaan Kevin Berry ja Christopher Fran- PeeKoossa Kaikki Pelaa! 7

cis. Berryn jälkeen riveihin pestattiin puolalainen Jacek Spychalski, joka pelasi seurassa useita vuosia erinomaisella menestyksellä. Spychalskin ohella selkeästi parhaat ulkomaalaiset olivat kuitenkin kaudella 1992 ihastusta herättäneet venäläinen maalitykki Gennadi Gorkin ja puolalainen pelintekijä Adam Boros, joiden visiitti Iisalmeen jäi kuitenkin yhden kauden mittaiseksi. PK-37:n juniorityön kasvateista pisimmälle ovat päässeet SM-sarjaseuroissa takavuosina pelanneet Risto Hämäläinen, Antti Kinnunen ja Marko Huttunen. Nuoremman polven pelaajista Tommi Kainulainen, Jarno Soininen, Miikka Turunen, Mika Lähderinne ja Pyry Kärkkäinen ovat myös edenneet pääsarjatasolle saakka. Myös Tommi Sallinen on lähtenyt SM-sarjaseuraan PK-37:stä pelattuaan ensin A-nuorissa ja sitten edustusjoukkueessa. Liigatasolle edenneistä pelaajista Lähderinne ja Kärkkäinen ovat alun perin Kiuruveden Palloilijoiden kasvatteja, jotka ponnistivat korkeimmalle kansalliselle tasolle PK-37:n kautta. PK-37 ja KiuPa ovat vuosien saatossa tehneet hyvää yhteistyötä ja strategiansa mukaisesti PK-37 pyrkii toimimaan kaikkien seutukunnan pelaajien ponnahduslautana ylemmille sarjatasoille ja nuorten maajoukkueisiin. Viime vuosien ajalta Lähderinteen ja Kärkkäisen esimerkit osoittavat, että valittu strategia on myös toiminut. Laadukkaasta juniorityöstään PK-37 on saanut tunnustusta mm. tullen valituksi 90-luvun alkupuolella kolme kertaa Itä-Suomen piirin Fair Playseuraksi ja vuonna 1995 Suomen Palloliiton parhaaksi Fair Play-seuraksi. Lisäksi seura sai vuonna 1998 Nuoren Suomen Sinettiseura-arvonimen ja tammikuussa 2009 PK-37 sai Itä-Suomen läänin liikenneturvallisuuspalkinnon vuodelta 2008. Näiden kannustusten siivittäminä PK-37:n jatkaa oman juniorimyllyn pyörittämistä ja ammentaa tulevaisuudessa entistä taitavampia futaajia edustusjoukkueen kautta toivottavasti mahdollisimman pitkälle jalkapallouralla. Meillä kaikki pelaa junnuissa ja vilttiketjuja ei tunneta on arkipäivää pallokerholaisessa junnufutiksessa. PK-37 käynnisti syksyllä 2004 kolmivuotisen projektin, jonka tarkoituksena oli rakentaa perinteikkään seuran uusi nousu 70-vuotisjuhlavuodeksi omien junioripelaajien avulla. Projektin vetäjäksi hankittiin vuosia erinomaista tulosta nuorten pelaajien kanssa seurassa tehnyt valmentaja Jouni Taskinen. PK-37 nousikin tavoitteensa mukaisesti takaisin Kakkoseen syksyllä 2007. Kaudeksi 2008 joukkueen valmentajaksi pestattiin kaikkien aikojen parhaisiin suomalaispelaajiin kuuluva pelaajalegenda Atik Ismail. Komean syyskauden jälkeen PK-37 säilytti paikkansa Kakkosessa ja Ismail jatkaa työtään joukkueen kanssa myös kaudella 2009. Myös seuran juniorit saavat kokea jalkapalloilun iloja ja riemuja Atikin valmennuksessa, kun hän pitää seuran taito- ja kykykoulun harjoituksia. 8 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

4. Harrastamisen ajatusketju PK-37:n junioritoiminnassa --Sen on oltava hauskaa. --Sen on oltava sopivan haasteellista. --Halu oppia on ennen kehitystä. --Joillekin se on luonnollista. --Toiset taas tarvitsevat paljon kannustusta. --Haluaminen on kiinni ilmapiiristä. --Ilmapiiri, missä toimitaan, ratkaisee kaiken. --Suunnittelu on ennen kaikkea mielenkiinnon kehittelyä. --Toiminta on valmentamista / ohjaamista, mikä on opettamista ja siirtyy motivaatioksi. --Palaute on suurelta osin onnistumisten kanssa mukana elämistä. --Arvostukseen riittää hyvä yritys, uskallus ja parhaansa tekeminen. --Arviointi on pientenkin välitavoitteiden edistymisen ja yritysten summa. --Usein pelkkä ele, hymy tai vaikkapa taputus olalle opettaa enemmän kuin mikään muu. Jalkapallo on KIVAA! 9

5. PK-37:n organisaatio Seuran organisaatio koostuu kuudesta kymmeneen varsinaisen jäsenen ja kahden varajäsenen (6-10+2) muodostamasta johtokunnasta, jonka alaisuudessa toimii viisi (5) jaostoa. Ylintä päätösvaltaa seurassa käyttää yhdistyssääntöjen mukaan seuran yleiset kokoukset (syys- ja kevätkokous). Syyskokouksessa valitaan seuraavalle vuodelle johtokunta ja hyväksytään toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Kevätkokouksessa hyväksytään mm. seuran tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä vuodelta. Johtokunta määrittelee seuran yleiset linjaukset, jaostojen kokoonpanot, valitsee sihteerin ja juniorivalmennuspäällikön, vastaa seuran kehittämistoimista ja imagosta, yhteiskuntasuhteista sekä yleisbudjetoinnista. Seurassa toimivat johtokunnan alaisuudessa talous-, bingo-, palloilu-, juniori- sekä kenttä- ja tapahtumajaostot. Talousjaosto vastaa seuran yhteistyösopimuksista sekä markkinoinnista, bingojaosto bingotoiminnasta. Kenttä- ja tapahtumajaosto vastaa seuran ottelutapahtumien kehittämisestä, mainonnasta ja järjestelyistä. Palloilujaosto vastaa koko seuran urheilutoimesta. Se toimii seuran kilpailuorganisaationa johtokunnan alaisuudessa. Palloilujaoston kilpailuorganisaatio on jaettu kahteen vastuualueeseen: edustus- ja reservijoukkueeseen sekä junioritoimintaan. Edustus- ja reservijoukkueesta vastaa päävalmentaja ja junioritoiminnasta juniorivalmennuspäällikkö. Juniorijaoston muodostavat B F -ikäluokkien joukkueenjohtajat (10) ja seuran sihteeri, jotka valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Seuran päävalmentaja ja juniorivalmennuspäällikkö osallistuvat tarvittaessa jaoston kokouksiin asiantuntijajäseninä. Juniorijaosto toimii taloudellisesti itsenäisenä ja kilpailullisesti palloilujaoston ja johtokunnan alaisuudessa. Juniorijaosto laatii junioritoiminnan talousarvion ja toimintasuunnitelman, päättää mm. pelaajamaksujen suuruudesta, kesän yhteisestä turnauksesta ja junioreiden varustehankinnoista. 10 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

6. Organisaatiokaavio Pallo-Kerho 37 ry:n vuosikokoukset (syys ja kevät) Johtokunta Juniorivalmennuspäällikkö Sihteeri Juniorijaosto Palloilujaosto Talous- ja markkin. jaosto Tapahtumajaosto Bingojaosto B 17-nuoret E 11-nuoret Edustusjoukkue C 15-nuoret E 10-nuoret Manageri ja joukkueenjohtaja Päävalmentaja C 14-nuoret F 9-nuoret D13-nuoret F 8-nuoret Reservijoukkue D 12-nuoret F 7-nuoret Joukkueenjohtaja Päävalmentaja PeeKoossa Kaikki Pelaa! 11

7. Sihteerin ja taloudenhoitajan tehtävät Sihteeri toimii johtokunnan alaisuudessa ja vastaa seuran käytännön asioiden hoidosta. --Toimii johtokunnan, juniorijaoston ja palloilujaoston sihteerinä ja laatii pöytäkirjat kokouksista. --Toimii läheisessä yhteistyössä seuran puheenjohtajan, juniorivalmennuspäällikön ja juniorijaoston puheenjohtajan kanssa. --Vastaa toimistotehtävien hoitamisesta, toimii yhteyshenkilönä Suomen Palloliittoon, SPL:n Itä-Suomen piiriin, Iisalmen kaupunkiin ja muihin tahoihin. --Toimii yhteyshenkilönä joukkueiden ja juniorijaoston välillä sekä emäseuran ja muiden seurojen välillä sekä kehittää seurojen välistä yhteistyötä. --Vastaa omalta osaltaan tiedotuksesta ja markkinoinnista sekä hoitaa yhdessä talousjaoston kanssa seuran yhteistyösopimukset. --Toimii seuran taloudenhoitajana yhdessä puheenjohtajan kanssa (ks. taloudenhoitajan tehtävät). --Neuvoo ja opastaa joukkueita käytännön asioiden hoitamisessa. --Vastaa yhdessä juniorivalmennuspäällikön kanssa koulutusasioista. --Hoitaa joukkueiden ilmoittautumiset liiton ja piirin sarjoihin sekä juniorijaoston yhteiseen turnaukseen (Kokkola Cup). Hoitaa mahdollisten omien turnausten kutsut ja muut niihin liittyvät järjestelyt --Varaa yhdessä juniorivalmennuspäällikön kanssa kenttävuorot harjoituksiin ja otteluihin sekä tiedottaa niistä joukkueille. --Vastaa seuran varustehankinnoista ja järjestää kauden päättäjäiset. --Neuvottelee yhteistyössä juniorivalmennuspäällikön kanssa juniorijoukkueiden valmentajavalinnoista. --Toimii seuran Kaikki Pelaa -yhdyshenkilönä ja opastaa yhdessä juniorivalmennuspäällikön kanssa pelisääntökeskustelujen käymisestä ja valvoo sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Taloudenhoitaja vastaa yhdessä puheenjohtajan kanssa seuran taloudenhoidosta ja yleishallinnosta. --Huolehtii emäseuran ja junioritoiminnan maksuliikenteen hoidosta. --Hoitaa yhteistyösopimusten, jäsenmaksujen ja muiden maksujen laskuttamisen ja perinnän. --Vastaa pelipassien, edustusoikeusmaksujen, osallistumismaksujen jne maksamisesta Suomen Palloliitolle ja piirille. --Hoitaa seuran palkkojen ja palkkioiden maksut ja niihin liittyvät viranomaistilitykset. --Valvoo seuran taloudellisia etuja. --Hoitaa avustusanomukset kaupungille ja muille tahoille. --Vastaa seuran kirjanpidosta ja kokoaa seuraa koskevat tiedot tilinpäätöstä varten ja laatii alustavan toimintakertomuksen, -suunnitelman ja talousarvion yhdessä seuran puheenjohtajan kanssa. --Laatii listan seuran yhteistyösopimuksista ja esittelee sopimukset johtokunnalle. --Vastaa seuran varuste- ja muista hankinnoista. --Kouluttaa yhdessä puheenjohtajan kanssa juniorijoukkueiden toimihenkilöitä (joukkueenjohtajat ja rahastonhoitajat) tehtäviinsä (kirjanpito, joukkueen talousarvion, toimintasuunnitelman ja -kertomuksen tekeminen) ja auttaa heitä tarvittaessa tehtävien hoidossa. 12 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

8. Juniorivalmennuspäällikön tehtävät ja vastuut Juniorivalmennuspäällikkö toimii johtokunnan alaisuudessa vastuualueenaan valmentajakoulutus, juniori- ja nappulatoiminnan valmennuslinja, piirijoukkueet, taito- ja kykykoulujen harjoittelu ja Suomen Palloliiton Kaikki Pelaa ohjelman toteuttaminen C F -junioreissa. --Laatii juniori-ikäluokkien toiminta- ja kehittämissuunnitelmat. --Vastaa seuran valmennuksen linjauksesta, kehittämisestä, johtamisesta ja sen seurannasta. --Suunnittelee ja toteuttaa seuran valmentajien / ohjaajien sisäisen ja ulkoisen koulutuksen sekä laatii valmentajille / ohjaajille yksilölliset koulutussuunnitelmat ja pitää heidän kanssaan henkilökohtaisia kehityskeskusteluja. --Ohjeistaa juniorijoukkueiden harjoitusmääriä, avustaa harjoittelun runko-ohjelmien laatimisessa sekä valvoo ja opastaa juniorivalmentajien käytännön toimintaa. --Organisoi ja johtaa seuran kyky- ja taitokoulutoimintaa. --Vastaa Suomen Palloliiton Kaikki Pelaa -ohjelman toteuttamisesta juniori- ja nappulaikäluokissa sekä suunnittelee drop out -ilmiön hidastamiseen tähtääviä toimenpiteitä seuran junioritoiminnassa. --Toimii yhdyshenkilönä palloiluasioissa Suomen Palloliittoon ja Itä-Suomen piiriin sekä piiri-, alue- ja maajoukkuevalmentajiin. --Valvoo seuran edustusta ja etuja piirijoukkuetoiminnassa. --Toimii tutor-valmentajana seuran sisällä ja antaa apua yhteistyöseuroihin. --Vastaa pelaajakartoituksesta ja seuraa sekä ohjaa yksilöiden kehitystä. --Valvoo valmentajien toimintaa harjoituksissa ja otteluissa riittävässä määrin, antaa palautetta ja opastaa heitä tarvittaessa. --Tukee, innostaa ja auttaa tarvittaessa valmentajia ja muita vapaaehtoistoimijoita. --Neuvottelee ja tekee juniorijoukkueiden valmentajasopimukset junioritoiminnalta saamien ohjeiden mukaan yhdessä sihteerin kanssa. --Vastaa valmentajaklubin toiminnasta. --Vastaa, koordinoi ja tarvittaessa toteuttaa yhteistyötä Iisalmen kaupungin vapaa-aikatoimen, päiväkotien, kerhojen ja koulujen kanssa. --On päävastuussa seuran palloilutoiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Jalkapallo on KIVAA! 13

9. Toiminta-ajatus ja päämäärä T oimintaperiaatteet: PK-37:n tavoitteena on tarjota Iisalmen ja sen ympäristön lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jalkapalloa hyvässä seurassa osaavien ohjaajien ja valmentajien opastuksella, antaa nuorille mahdollisuus onnistumisiin ja epäonnistumisiin harjoituksissa ja otteluissa, kokeilla omia taitoja jalkapallossa, tarjota nuorille mahdollisuus kansallisen tason kilpailutoimintaan sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen osallistuminen lastensa harrastustoimintaan. Eettiset periaatteet (koskevat kaikkia pelaajia, valmentajia, joukkueenjohtajia, huoltajia, johtokunnan ja jaostojen jäseniä, muita toimihenkilöitä sekä lasten ja nuorten vanhempia): a) Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus: PK-37:n toiminnassa mukana olevat ottavat huomioon muut ihmiset ja ympäröivän yhteiskunnan, käyttäytyvät hyvin ja kunnioittavat kaikessa toiminnassa kanssaihmisiä. Suvaitsemattomuus, toisten pilkkaaminen, nimittely ja muunlainen väheksyminen eivät kuulu toimintatapoihimme. b) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: PK-37:n tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista yhdessä vanhempien ja koulujen kanssa sosiaalisia, terveitä, aktiivisia, positiivisia, osaavia ja yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Valmentajamme ja ohjaajamme sekä muut toiminnassa mukana olevat valistavat terveyteen vaikuttavista asioista. c) Vastuu kasvatuksesta: PK-37 tarjoaa jäsenilleen turvallisen toimintaympäristön jalkapallon parissa. Toiminnassa mukana olevat vanhemmat tietävät tehtävänsä ja vastuunsa. Ohjatuissa tilaisuuksissa on aina mukana vähintään yksi toiminnasta vastuun kantava täysi-ikäinen henkilö. Seuran toiminnassa on sovittu siitä, että etusijalla lasten elämässä on koulu. Harjoittelu tukee ja motivoi nuoria kehittämään itseään myös opiskelussa ja tarjoaa pelaajille virkistäytymismahdollisuuden mielekkään harrastuksen parissa. Toiminta seurassa tapahtuu pelaajalähtöisesti. Ohjaajat ja valmentajat ovat lasten ja nuorten tukena ja turvana myös urheilutoiminnan ulkopuolella. Lasten kehitystä pyritään tukemaan kokonaisvaltaisen kehittymisen näkökulmasta niin, että seuran, kodin ja koulun yhteistyö toimisi parhaalla mahdollisella tavalla ja auttaisi sekä kannustaisi nuoria kehittämään itseään urheilun lisäksi myös opiskelussa ja niissä sosiaalisissa ympyröissä, joihin he kuuluvat. 14 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

Seuran ohjaajat kannustavat nuoria aktiivisuuteen ja oma-aloitteisuuteen niin harjoittelussa kuin muussakin elämässä. Seuran ohjaajia ja valmentajia koulutetaan mahdollisuuksien mukaan ja pyritään kehittämään heistä entistä osaavampia ohjaamaan toimintaan osallistuvia nuoria myös yksilöllisesti. d) Avoimuus, demokratia, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja Fair Play: Olemme avoimia kaikessa toiminnassamme, suhtautumistavoissamme ja viestinnässämme niin seuran sisällä kuin ulospäin. Kerromme reilusti, aktiivisesti ja rehellisesti toiminnastamme. Kaikki lapset ovat tervetulleita mukaan toimintaan riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat harrastaneet lajia ja siitä, mikä on heidän kehitystasonsa. Lapset saavat itse päättää harrastuksensa aktiivisuuden ja kaikkia kohdellaan oman ryhmänsä tasavertaisina jäseninä. Eri ikäluokissa on seuran asettamat valmennukselliset tavoitteet, joita pyritään seuraamaan unohtamatta kuitenkaan sitä, että kaikille mukanaolijoille tarjotaan onnistumisen elämyksiä. Seurassamme huolehditaan siitä, että lupaukset pidetään. Jäsentemme ja yhteistyökumppaneidemme tulee voida olla vakuuttuneita siitä, että kunnioitamme lupauksia ja sitoudumme sopimuksiin. Seuran kaikki jaostot ja joukkueet laativat itselleen arvokeskustelun pohjalta yhteiset pelisäännöt. Kaikkien toimintaryhmien pelisäännöistä käyvät ilmi ympäröivän yhteiskunnan huomioivat käyttäytymissäännöt kentillä ja pukukopeissa, kielenkäyttö, toisista ihmisistä huolehtiminen ja seuran edustaminen. Kaikki seuran toiminnassa mukana olevat kantavat vastuun lajista rikkomatta tahallisesti lajin tai yhteiskunnan säännöksiä. Fair Play -toimintaa seurassa ohjaavat puheenjohtaja, sihteeri ja juniorivalmennuspäällikkö. Koulutetut ohjaajat ja valmentajat opastavat yksilöllisesti eri kehitysvaiheissa olevia lapsia. Pidempään mukana olleille tarjotaan vaativampia tehtäviä ja myös harrastuksensa alussa olevia lapsia opastetaan heidän oman kehitystasonsa mukaan. PeeKoossa Kaikki Pelaa! 15

e) Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun: PK-37:n junioritoiminnassa noudatetaan Kaikki Pelaa-periaatetta. F-C-junioreissa kaikki joukkueen jäsenet saavat peliaikaa. B-junioreissakin kaikki saavat pelata, mutta parhaat pelaavat eniten. Toiminnan taso pyritään pitämään laadukkaana, mutta huomioidaan myös lasten muut tarpeet. Harrastuksen intensiteetti ei saa nousta liian aikaisessa vaiheessa niin korkeaksi, että se häiritsee lasten koulunkäyntiä, muita harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa. Toiminnan määrässä huomioidaan kaikki em. tekijät ja varataan lapsille ja nuorille riittävästi aikaa myös lepoon. f) Kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen: Arvostamme toiminnassamme ympäristöä toimimalla luonnonvarojen kannalta pitkäjänteisesti kestävällä ja parhaalla käyttökelpoisella tavalla. Seura edistää kestävää kehitystä ja sen hengessä vaikutamme niin, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaasta luonnosta. g) Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus: Seuran toiminnassa mukana olevia kasvatetaan suvaitsevaisuuteen. PK-37:n tavoitteena on opettaa jäseniään kunnioittamaan erilaisuutta ja hyväksymään toimintaansa kaikki yhteisiä sääntöjä noudattavat jäsenet ihonväriin, kansallisuuteen, uskontoon, kieleen tai sukupuoleen katsomatta. Seura ei hyväksy rasismia missään muodossa. h) Dopingin vastaisuus: Seura tuomitsee ehdottomasti dopingin käytön. Seuran sopimuspelaajat sitoutuvat lääkitsemään itseään vain lääkärin ohjeiden mukaan sallituilla lääkkeillä. Mikäli pelaaja jää kiinni doping-testissä, lakkautetaan hänelle maksettavat korvaukset välittömästi. Seuran muut rangaistukset määrätään sen jälkeen, kun Suomen Palloliitto on käsitellyt tapauksen. Pelaajille ja joukkueiden taustahenkilöille jaetaan Antidoping-toimikunnan julkaisema kirjanen kielletyistä ja sallituista lääkkeistä. i) Päihteiden ja lääkkeiden vastuukäyttö: Seuran ohjatuissa tilaisuuksissa lapsilla ja nuorilla on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön niin harjoitus- ja ottelutapahtumissa kuin turnausmatkoillakin. Seuran alle 18-vuotiaiden jäsenten alkoholin käyttö sekä tupakan ja nuuskan käyttö on ehdottomasti kiellettyä seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Päihdeasioista ja lääkkeiden vastuullisesta käytöstä keskustellaan joukkueissa myös yhteisten pelisääntöjen laatimisen yhteydessä yhdessä valmentajien ja vanhempien kanssa. Valmentajat ja ohjaajat toimivat nuorten ja lasten esikuvina. Sen vuoksi seura edellyttää heiltä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ja asiallista käytöstä, muiden ihmisten huomioimista ja päihteettömyyttä seuran tilaisuuksissa. 16 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

j) Väkivallattomuus: Liikuntakulttuuri vastustaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Seura pyrkii toimimaan siten, ettei sen toiminnassa esiinny fyysistä eikä psyykkistä väkivaltaa missään muodossa. Väkivallattomuudesta keskustellaan pelaajien ja joukkueen muiden jäsenten kanssa muun muassa pelisääntöjen laatimisen yhteydessä. Toimimme tehokkaasti, kannattavasti ja resursseja tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen. Näin luomme edellytykset toiminnan laadun ylläpitämiselle ja parantamiselle. k) Sukupuolisen häirinnän ehkäiseminen: Seuran toiminnassa kannustetaan tasa-arvoon ja toisten ihmisten kunnioittamiseen. Tehtäviä jaetaan kykyjen mukaan sukupuoleen tai ikään katsomatta. Organisaatiossa ei hyväksytä sukupuolista tai seksuaalista häirintää tai hyväksikäyttöä. l) Yleisön turvallisuus ja viihtyvyys: Seuran järjestämissä tilaisuuksissa pyritään maksimoimaan yleisön viihtyvyys erilaisten palvelujen ja varsinaisen tapahtuman ympärille järjestetyllä oheistoiminnalla. Seura noudattaa laeissa ja säädöksissä annettuja määräyksiä muun muassa koulutettujen järjestyksenvalvojien määrään ja turvallisuuteen liittyvissä seikoissa. Tavoitteena on saada urheilijat ja muut tapahtumaan osallistujat tuntemaan olonsa turvalliseksi. m) Vastuullinen taloudenpito ja tuloksellisuus: Taloudenpidossa noudatetaan toiminnan kehittämistä siten, että seuran talous on terveellisellä ja rehellisellä pohjalla. Jalkapallo on KIVAA! 17

10. Kaikki Pelaa-ohjelma Suomen Palloliiton kaikki Pelaa -ohjelma on jaoteltu lasten ja nuorten kasvun linjausten mukaan Leikki- (alle 12-vuotiaat), Kaveri- (12-15-vuotiaat) ja Tulevaisuusmaailmaan (16-19-vuotiaat). Vuonna 1999 käyttöön otettu Kaikki Pelaa ohjelma on kokonaisvaltainen lasten ja nuorten kehittämisohjelma, joka rakentuu kahdeksalle tasavertaiselle periaatteelle, jotka yhdessä muodostavat lasten ja nuorten jalkapalloilun arvopohjan. 1. Leikinomaisuus merkitsee erityisesti tekemisessä vallitsevaa asennetta ja ilmapiiriä. Ilo, mielihyvä, jännitys, vapauden tunne ja monet muut syvät tunteet ovat leikin ja hyvin toteutetun urheilun ydin. Hyvin toteutettu toiminta pitää yllä leikkimieltä ja halua leikkiä. Tätä tunnetta ei saisi kadottaa aikuistenkaan urheilusta, mutta se katoaa entistä helpommin myös lasten ja nuorten harrastuksesta. On huolehdittava siitä, ettei lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksesta tule vakavahenkistä ja yliohjailtua vaan mukana olevat saavat nauttia peleistä ja leikeistä ikään katsomatta. Leikinomaisuudella tarkoitetaan myös sitä, että jokaisessa pelissä ja turnauksessa pyritään voittoon ja onnistumisiin. Näin leikki säilyttää jännityksen ja innostuksen tuoman energian. Leikinomaisuuden säilyttäminen kilpailutilanteessa on välillä haastavaa. Siinä auttaa, kun ei ylikorosta voittamista vaan arvostaa itse leikkiä kivana tapahtumana. 2. Tasavertaisuus on sitä, että jokainen mukana oleva lapsi ja nuori saa osakseen huomiota, kannustusta ja onnistumisen mahdollisuuksia. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus osallistua lajin huippuhetkiin: yhdessä pelaamiseen kavereiden kanssa. Jalkapallossa tätä perusoikeutta pyritään toteuttamaan Leikkimaailmaikäisten Puolen Pelin Takuu säännöllä. 18 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!

3. Yksilökeskeisyys tarkoittaa sitä, että yksilön kehittyminen on joukkueen pelillistä menestystä tärkeämpää. Kehittymistä pitää verrata lapsen ja nuoren omiin aikaisempiin tekemisiin ei muiden joukkueessa olevien. Yksilöllisyys, erilaisuus ja persoonallisuus ovat vahvuuksia, eivät uhkatekijöitä. Joukkuelajeissa yksilöllisyyttä tulee erityisesti vaalia. 4. Taito on jalkapallon perusta. Taidon kehittäminen tarkoittaa enemmän yksilöllistä harjoittelemista ja vähemmän isolla joukkueella pelaamista. Oikea malli ja osaava opettaja saa aikaan oikean mielikuvan, ja lapsi innostuu. Innostus tuo mukanaan riittävät toistot. 5. Monipuolisuus on liikunnallisuuden taitavuuden perusta. Hyvät motoriset perustaidot ovat lajitaitojen ja kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta keskeisiä. Useampien liikuntalajien harrastaminen on lapsen etu ja siihen tulee seuroissa aktiivisesti kannustaa. Seurojen ja joukkueiden oma harjoittelu on myös tärkeä toteuttaa monipuolisesti erilaiset kasvun herkkyyskaudet huomioiden. 6. Turvallisuus syntyy oman roolinsa ymmärtäneiden aikuisten läsnäolosta. Turvallisuuden huomioiminen on osa jokaisen valmentajan harjoitussuunnitelmaa. Aikuisten vastuulla on tarkkailla fyysistä, kuin henkistäkin (esim. kiusaaminen) turvallisuutta uhkaavia asioita. Paikallisuuden suosiminen ja lasten kotien ja turvallisten kulkureittien lähellä tapahtuva toiminta lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta harrastuksessaan. 7. Suvaitevaisuus on erilaisuuden kunnioittamista. Jokainen on erilainen. Kansainväliseen jalkapalloperheeseen kuuluu ihmisiä kaikkialta maailmasta. Jalkapalloihmiset toivottavat jokaisen tervetulleeksi ihonväriin, uskontoon, kieleen, kansallisuuteen, sukupuoleen ja mihin tahansa muuhun erilaisuuteen katsomatta. 8. Päihteettömyys on lasten ja nuorten jalkapallotoiminnassa jokaisen mukana olevan harrastajan oikeus. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön jalkapalloseurojen toiminnassa niin harjoitus- ja pelitapahtumissa kuin turnausmatkoillakin. Alkoholipitoiset saunaillat, olutteltat ja alkoholimainokset eivät kuulu alle 18-vuotiaiden jalkapalloharrastukseen. PeeKoossa Kaikki Pelaa! 19

PK-37:n junioritoiminnassa noudatetaan Kaikki Pelaa -periaatetta. F-C -junioreissa kaikki joukkueen jäsenet saavat peliaikaa (isommissa mm. harjoitusaktiivisuudesta riippuen). B-junioreissakin kaikki saavat pelata, mutta parhaat pelaavat eniten. Seuran harjoitus- ja pelitapahtumat pyritään suunnittelemaan niin, että ne ovat ilmapiiriltään ja asenteeltaan leikinomaisia. Tapahtumat voivat olla yhtä aikaa sekä vaativia, kivoja, että tehokkaita. Jokaisella pallokerholaisella lapsella ja nuorella on tasavertainen oikeus saada osakseen huomiota, kannustusta ja onnistumisen elämyksiä sekä yksin että yhdessä kavereiden kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus päättää harrastustoimintansa aktiivisuuden tasosta. Harjoittelu on vapaaehtoista, mutta ilmoitusvelvollisuus poisjäänneistä kuuluu pelaajalle ja hänen on sitouduttava muutenkin seuran yhteisiin toimintatapoihin. Ymmärrämme myös, että jalkapallo on monelle vain nuoruusajan harrastus. Pyrimme kuitenkin innostamaan kaikkia pitkäjänteiseen, terveelliseen ja elinikäiseen liikuntaharrastukseen. Pääpaino seuran valmennustoiminnassa on jalkapallon tärkeimmän ominaisuuden taidon opettaminen. Harjoitustapahtumat laaditaan yksilökeskeisiksi, sillä yksilöiden kehittäminen on seuran toiminta-ajatuksessa joukkueen pelillistä menestymistä tärkeämpää. Kaikkien lasten ja nuorten kehittymistä verrataan siis heidän omiin aikaisempien tulostensa kautta. Seura kannustaa lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa monipuolisesti, sillä eri lajien hallinta on kokonaisvaltaisen liikunnallisuuden ja kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeää. 20 Yläsavolaista osaamista yli 70 vuotta!