MARKKINA-ANALYYSI KIINTEIDEN YHTEYKSIEN PAIKALLISOSIEN TUKKUMARKKINOILLA

Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 9.11.2009 142/9411/2009 1 (18) MARKKINA-ANALYYSI KIINTEIDEN YHTEYKSIEN PAIKALLISOSIEN TUKKUMARKKINOILLA 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE 2. JULKINEN KUULEMINEN 2.1. Kansallinen kuuleminen Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan Viestintäviraston on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä markkina-analyysi merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin. Merkityksellisiä viestintämarkkinoita määritellessään viestintämarkkinalain 16 velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen 1. Viestintävirasto analysoi kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinan edellisen kerran vuonna 2004 komission edellisen markkinasuosituksen mukaisesti 2. Komission antaman uuden suosituksen perusteella kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinan määrittely poikkeaa aiemmasta suosituksesta siten, että uuden suosituksen mukaan markkina on riippumaton paikallistason kiinteän yhteyden siirtokapasiteetista tai kiinteiden yhteyksien tarjoamiseen käytettävästä tekniikasta. Vuonna 2004 annettiin kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinalla 43 huomattavan markkinavoiman päätöstä. Kaikki päätökset ovat lainvoimaisia. Yrityskohtaiset päätökset ovat luettavissa kokonaisuudessaan viraston internet-sivuilla osoitteessa: http://www.ficora.fi/index/saadokset/tulkinnat/hmvpaatokset/hmv13.ht ml Viestintävirasto varasi 8.7.2009 teleyrityksille sekä teleyrityksiä ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuuden esittää käsityksensä viraston päätösluonnoksesta kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinalla. Määräaika lausuntojen antamiselle päättyi suomenkielisten osalta 31.8.2009 ja ruotsinkielisten osalta 7.9.2009. Viestintävirasto sai lausunnot Akava ry:ltä ja Kilpailuvirastolta. Lausunnon antaneilla ei ollut huomautettavaa päätösluonnoksesta. Saadut lausunnot eivät näin ollen antaneet aihetta muuttaa päätösluonnosta. 1 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2007/879/EY, EUVL L 344, 17.12.2007, s. 65. 2 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, EUVL L 114, 8.5.2003, s. 45. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority www.ficora.fi PL 313 00181 Helsinki Itämerenkatu 3 A Helsinki Puhelin (09) 69 661 Faksi (09) 6966 410 Y-tunnus 0709019-2 PB 313, FI-00181 Helsingfors, Finland Östersjögatan 3 A Helsingfors, Finland Telefon +358 9 69 661 Fax +358 9 6966 410 FO-nummer 0709019-2 P.O. Box 313, FI-00181 Helsinki, Finland Itämerenkatu 3 A Helsinki, Finland Telephone +358 9 69 661 Fax +358 9 6966 410 Business ID 0709019-2

2 (18) 2.2. Kansainvälinen kuuleminen 3. RELEVANTIT MARKKINAT Viestintävirasto antoi komissiolle 29.9.2009 tiedoksi Viestintäviraston päätösluonnoksen huomattavasta markkinavoimasta kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinoilla. Kansainväliselle kuulemiselle asetettu määräaika päättyi 29.10.2009. Kuulemisen aikana komissio edellytti, että yli 50 kilometrin yhteydet sisältyvät relevanttiin hyödykemarkkinaan ja tältä osin relevantin hyödykemarkkinan määrittelyä tulee muuttaa. Komission mukaan sisällyttämällä yli 50 kilometrin yhteydet relevanttiin markkinaan, Viestintäviraston markkinamäärittely vastaa komission suositusta relevanteista markkinoista. Komissiolla ei ollut huomautettavaa Viestintäviraston päätösluonnoksesta siihen tehdyn 50 kilometrin rajauksen poiston jälkeen. Muutos ei vaikuta markkina-analyysin lopputulokseen. Relevantin hyödykemarkkinan määritelmä on sama kuin markkinalla vuonna 2004 tehdyssä markkina-analyysissä ja sen pohjalta annetuissa HMV-päätöksissä. 3.1. Relevantit hyödykemarkkinat kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinoilla Relevantit hyödykemarkkinat muodostuvat paikallistason kiinteiden yhteyksien tarjonnasta. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisältyy EY:n komission suositukseen ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 6) 3. Viestintämarkkinalaissa kiinteällä yhteydellä tarkoitetaan palvelua, jossa ilman viestien ohjausta tarjotaan määriteltyä siirtokapasiteettia viestintäverkon liityntäpisteiden välillä. Toisin kuin komission suosituksen mukaisilla muilla markkinoilla, voivat kilpailevat teleyritykset käyttää paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalta vuokrattua yhteyttä sellaisenaan 4 tarjotessaan vähittäismarkkinalla palveluja loppukäyttäjille. Yhteyksiä voidaan kuitenkin käyttää myös esimerkiksi matkaviestinverkon tukiasemien yhdistämiseen omaan verkkoon tai jopa kahden alueellisen verkon yhdistämiseen, mikä mahdollistaa palvelujen tarjoamisen loppukäyttäjille muullakin kuin paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinan rinnakkaisella vähittäismarkkinalla. Paikallistason kiinteillä yhteyksillä tarkoitetaan tilaajalle muista yhteyksistä eriytettyjä siirtokapasiteettiyhteyksiä. Paikallistason kiinteisiin yhteyksiin sisältyvät myös kaikki sellaiset eriytetyt siirtokapasiteettiyhteydet, jotka sisältävät yhteyden loppukäyttäjälle. Loppukäyttäjällä tarkoitetaan tässä sellaista yhteisöä, lähinnä yritystä, joka ei käytä yhteyttä sellaisenaan tai osana muita verkkoja tarjotakseen edelleen viestintäpalveluja. Joissakin poikkeustapauksissa loppukäyttäjä voi olla yksityinen henkilö. Paikallistason kiinteä yhteys voi muodostua useamman verkkoelementin välisestä yhteydestä. Paikallistason kiinteisiin yhteyksiin kuuluvat muun muassa solmujen, kuten keskusten ja/tai keskittimien väliset kiinteät yhteydet sekä tukiasemaohjaimien ja tukiasemien väliset kiinteät yhteydet. Markkinaan kuuluvat myös kahdesta tilaajayhteydestä yhdistämällä muodostetut, vaihteiden alaliittymäjohdoiksi tai eräisiin datasiirron sovelluksiin tarvittavat kiinteät yhteydet. Yksittäiset fyysiset tilaajajohdot eivät kuulu relevanttiin markkinaan, vaan niitä käsitellään erikseen kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla (markkina n:o 4). Erilaisia 3 Komission aiemman suosituksen mukainen markkina n:o 13. 4 Esimerkiksi tarjotessaan kahden puhelinvaihteen yhteenliittämispalvelua loppukäyttäjälle.

3 (18) kiinteiden yhteyksien käyttötarkoituksia on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Paikallistason kiinteitä yhteyksiä voidaan tiedonsiirtotavasta riippumattomasti tarjota metallijohtimilla toteutetuissa verkoissa sekä valokuituverkoissa, mutta myös langattomissa verkoissa esimerkiksi radiolinkkien välityksellä. Langattomilla yhteyksillä voidaan erityisesti korvata pienempikapasiteettisia kiinteällä kaapeloinnilla toteutettuja yhteyksiä. Lyhyemmillä etäisyyksillä radiolinkeillä voidaan toteuttaa myös suurempikapasiteettisia yhteyksiä aina 600 Mbit/s kapasiteetista ylöspäin. Langattomien yhteyksien osalta tulee huomioida käytettävien taajuuksien rajallinen saatavuus erityisesti tiheään asutuilla seuduilla ja halutuimpien taajuuksien osalta 5. Paikallistason kiinteitä yhteyksiä voidaan toteuttaa ja on osin toteutettu myös siten, että kumpaakin sekä langattoman että langallisen verkon tekniikkaa on käytetty hyväksi yhden kiinteän yhteyden muodostamiseen. Esimerkiksi yhteyksiä on toteutettu niin, että yksi verkon solmuväli osana yhtä kiinteää yhteyttä on toteutettu langattomasti, ja muut verkon solmujen väliset yhteydet on toteutettu kiinteän verkon tekniikalla. On myös tilanteita, kuten yksittäisten matkaviestintukiasemien yhdistämisessä runkoverkkoon, joissa langattomat yhteydet ovat kiinteällä kaapeloinnilla toteutettuja yhteyksiä kustannustehokkaampi tapa toteuttaa paikallistason kiinteitä yhteyksiä. Yleisesti radiolinkeillä toteutettuja kiinteitä yhteyksiä voidaan pitää taloudellisesti edullisina siirtoyhteyksinä, kun siirtokapasiteettivaateet ovat kohtuullisia ja olosuhteet ovat hankalia toteuttaa kiinteitä yhteyksiä kaapeloinnilla. Langattomia yhteyksiä voidaan käyttää myös kaapeloinnilla toteutettujen paikallistason kiinteiden yhteyksien varmistuksessa. Langattomasti toteutettuja kiinteitä yhteyksiä voidaan siis pitää korvaavina tuotteina kaapeloinnilla toteutetuille yhteyksille. Teleyrityksiltä saatujen tietojen mukaan Suomessa oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin 110 000 paikallistason kiinteää yhteyttä, kun niitä oli vuonna 2004 noin 60 000 kappaletta. Vuoden 2008 lopussa oli käytössä noin 16 000 radiolinkkilähetintä. Relevantit markkinat kattavat ne paikallistason kiinteät yhteydet, jotka alkavat ja päättyvät teleyrityksen perinteisellä toimialueella. Yhteydet, jotka ulottuvat yhdeltä perinteiseltä toimialueelta toiselle toimialueelle, lasketaan runkoyhteyksiksi, ja näillä yhteyksillä ei voida korvata paikallistason kiinteitä yhteyksiä. Täten runkoverkkoyhteydet eivät kuulu relevanttiin markkinaan. Yleensä paikallistason kiinteät yhteydet eroavat runkotason yhteyksistä siten, että paikallistason kiinteitä yhteyksiä käytetään verkon yksittäisten osien yhdistämiseen isompiin verkkokokonaisuuksiin, kun runkotason yhteyksillä yhdistetään edellä mainitun kaltaisia verkkokokonaisuuksia toisiinsa. Valokuitutekniikalla toteutetuissa runkotason yhteyksissä käytetään yleensä myös paikallistason kiinteitä yhteyksiä yleisemmin moniaallonpituustekniikkaa (esim. WDM), kun paikallistason kiinteissä yhteyksissä käytetään yksittäistä aallonpituutta. Kuitenkin paikallistason kiinteä yhteys voidaan muodostaa yksittäisen verkon osan yhdistämiseen 5 Käytettävällä taajuusalueella on suuri merkitys langattomien yhteyksien kantavuuteen ja saatavissa olevaan maksimikapasiteetin suuruuteen. Matalimmilla taajuusalueilla saavutetaan pidempi kantavuus, mutta pienempi maksimikapasiteetti. Vastaavasti korkeammilla taajuusalueilla saavutetaan suurempi maksimikapasiteetti, mutta lyhyempi kantavuus. Myös saatavilla olevan maston ja mastopaikan korkeudella on vaikutusta langattomien yhteyksien kantavuuteen ja käytettävien taajuusalueiden valintaan.

4 (18) myös siten, että osa yhteyden solmujen väleistä on reititetty runkoverkon yhteyksien kautta. Kuvassa 1 on esimerkinomaisesti kuvattu paikallistason kiinteiden yhteyksien ulottuvuutta teleyrityksen perinteisellä toimialueella. Teleyrityksen A perinteinen toimialue Teleyrityksen B perinteinen toimialue Paikallistason kiinteä yhteys Tilaajayhteys Kuva 1: Esimerkkejä kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinan tuotteista periteisellä toimialueella. Kilpailevat teleyritykset voivat käyttää paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinan tuotetta eli paikallistason kiinteää yhteyttä esimerkiksi yhdistääkseen omia puhelin- ja laajakaistakeskittimiään, matkaviestinverkon tukiasemia sekä muiden langattomien verkkojen tukiasemia omiin paikallisiin verkkoihinsa tai jopa yhdistääkseen yksittäisiä paikallisia verkkoja toisiinsa. Kilpailevat teleyritykset voivat myös tarjota loppukäyttäjille, kuten yrityksille, puhelinvaihteiden ja dataliikenteen yhdistämispalveluja vuokraamalla perinteiseltä teleyritykseltä paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkutuotetta. Kuvassa 2 on esimerkinomaisesti kuvattu kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinan siirtokapasiteetin tarjonta erilaisia käyttötarkoituksia varten. Yksinkertaistamisen vuoksi kuvassa esitetyt paikallistason kiinteät yhteydet on piirretty fyysisesti kaapeloinnilla toteutetuiksi kiinteiksi yhteyksiksi, mutta ne on mahdollista toteuttaa myös langattomasti esimerkiksi radiolinkeillä.

5 (18) Katujakamo Katujakamo esim. valokuitu esim. valokuitu Kuva 2: Esimerkkejä kiinteiden yhteyksien paikallisosien tukkumarkkinan siirtokapasiteettipalveluista. Kuvan kohdassa 1. kilpaileva teleyritys on vienyt oman aktiivilaitteensa perinteisen HMV-asemassa olevan teleyrityksen katujakamoon vuokraamalla laitetilaa perinteiseltä teleyritykseltä ja ylemmän verkkotason yhteyttä eli kiinteän paikallistason yhteyttä omaan HMV-asemassa olevan teleyrityksen toimialueella sijaitsevaan runkoverkon liityntäpisteeseen. Näin kilpailevalla teleyrityksellä on mahdollisuus tarjota datasiirto- tai puhelinpalveluja loppukäyttäjille vuokraamalla tilaajayhteystuotteita katujakamosta loppukäyttäjälle. Kuvan kohdassa 2. tilanne on muuten sama kuin kohdassa 1., mutta kohdan 2. tapauksessa kilpailija on tuonut oman aktiivilaitteensa HMVyrityksen laitetilaan (keskukseen) vuokraamalla laitetilaa. Näin kilpailijalla on mahdollisuus tarjota datasiirto- ja puhelinpalveluja loppukäyttäjille vuokraamalla tilaajayhteystuotteita puhelinkeskukselta loppukäyttäjälle. Kuvan esimerkkikohdassa 3. kilpailija vuokraa kiinteää paikallistason yhteyttä perinteisen teleyrityksen verkosta esimerkiksi yhdistääkseen kaksi omaa erillistä HMV-asemassa olevan teleyrityksen toimialueella sijaitsevaa verkkoa toisiinsa tai yhdistääkseen perinteisellä toimialueella sijaitsevan verkkonsa alueella sijaitsevaan runkoverkon liityntäpisteeseen, josta kilpailijalla on oma runkoverkkoyhteys tai vuokrattu runkoverkkoyhteys toisella toimialueella sijaitsevaan verkkoonsa. Kuvan esimerkkitilanteessa 4. kilpailija on vienyt oman aktiivilaitteen talojakamoon HMV-yrityksen aktiivilaitteiden läheisyyteen ja vuokrannut kiinteän paikallistason yhteyden omaan perinteisen toimijan toimialueella sijaitsevaan runkoverkon liityntäpisteeseen. Näin kilpailevalla teleyrityksellä on mahdollisuus tarjota taloyhtiössä oleville loppukäyttäjille tai itse taloyhtiölle datasiirto- ja puhepalveluja. Kuvan kohdassa 5. kilpaileva teleyritys omistaa tai on vuokrannut mastopaikan ja laitetilan sekä vuokraa kiinteän paikallistason yhteyden oman verkkonsa runkoverkon liityntäpisteeseen. Näin kilpailevalla teleyrityksellä on mahdollisuus tarjota langattomia datasiirto- ja puhepalveluja loppukäyttäjille. Kuvan 5. tapauksella voidaan kuvata esimerkiksi tilannetta, jossa matkaviestinverkkoyritys vuokraa kiinteän paikallisosan yhteyden

6 (18) tukiasemille, joissa matkaviestinverkkoyrityksellä on matkaviestinverkon lähettimiä ja/tai vastaanottimia. Relevanttiin markkinaan sisältyy myös erikoistapaus, jossa yhteys on muodostettu yhdistämällä laitetilassa kaksi tilaajayhteyttä. Näitä yhteyksiä käytetään yleensä perinteisen toimialueella sijaitsevien toimirakennusten välisten vaihteiden alaliittymäjohtoina tai erinäisissä datasiirron sovelluksissa. Yhteys ei sisällä datasiirtokapasiteettia. Kuvassa 3. on esimerkinomaisesti kuvattu kahdesta tilaajayhteydestä muodostetun paikallistason kiinteän yhteyden eräs käyttötarkoitus ja rakenne. Kuvan esimerkissä kaksi eri sijaintipaikasta samaan jakamoon tulevaa yhteyttä on yhdistetty jakamossa yhdeksi fyysiseksi kiinteäksi yhteydeksi. Tilaajayhteyksien yhtyeenliittäminen laitetilassa Tilaajayhteys Operaattorin laitetila (esim. jakamo) Tilaajayhteys reititin Talojakamo aktiivilaite reititin palvelimia aktiivilaite palvelimia Toimistorakennus A Toimistorakennus B Kuva 3: esimerkki kahdesta tilaajayhteydestä muodostetun paikallistason kiinteän yhteyden käyttötarkoituksesta ja rakenteesta. Paikallistason kiinteiden yhteyksien käyttötarkoitus on siirtynyt yhä enenevässä määrin puheensiirrosta datasiirtoon kiinteän puhelinverkon puhelinliittymien vähetessä ja laajakaistaliittymämäärien kasvaessa. Yhä useammin puheensiirto muutetaan myös osaksi datasiirtoa osana verkkojen konvergoitumista. Datasiirron merkityksen kasvaminen on lisännyt myös paikallistason kiinteiden yhteyksien kapasiteettivaatimuksia. Kun aikaisemmin puheensiirtoon riitti kapasiteetiltaan 2 Mbit/s ja alle olevat kiinteät yhteydet, nykyaikainen datasiirto vaati kapasiteetiltaan vähintään 155 Mbit/s olevia kiinteitä yhteyksiä. Toisaalta, pienempikapasiteettisia yhteyksiä käytetään vielä erittäin paljon etenkin yksittäisten matkaviestinverkon tukiasemien tai pienempien laajakaistakeskitinalueiden yhdistämisessä runkoverkkoon. Vuoden 2008 lopussa noin 90 prosenttia paikallistason kiinteistä yhteyksistä oli kapasiteetiltaan alle 34 Mbit/s ja kapasiteetiltaan yli 34 Mbit/s oli noin 10 prosenttia. Kilpaileville teleyrityksille ja uusille markkinoille tuleville yrityksille on edelleen tärkeää, että niillä on mahdollisuus vuokrata kapasiteetiltaan käyttötarkoituksen mukaisia paikallistason kiinteitä yhteyksiä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan ei voida erottaa tiettyä kapasiteettiluokkaa, joka tulisi rajata relevanttien hyödykemarkkinoiden ulkopuolelle. Edellä esitetyillä perusteilla Viestintävirasto katsoo, että relevanttiin markkinaan kuuluvat kaikki paikallistasolla tarjottavat kiinteät yhteydet siirtokapasiteetista ja kiinteiden yhteyksien tarjoamiseen käytettävästä tekniikasta riippumatta. Paikallistason kiinteitä yhteyksiä voidaan tarjota metallijohtimilla, valokuidulla tai langattomasti toteutetuissa verkoissa. Paikallistason yhteyksillä tarkoitetaan yhteyksiä, jotka alkavat ja päätty-

7 (18) Kysynnän korvattavuus Tarjonnan korvattavuus vät teleyrityksen perinteisellä toimialueella. Yhteydet, jotka ulottuvat yhdeltä perinteiseltä toimialueelta toiselle toimialueelle, lasketaan runkoyhteyksiksi. Tämän vuoksi ne eivät kuulu relevanttiin markkinaan. Kysynnän korvattavuudella tarkoitetaan tukkutuotteen ostajan mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa nykyisin käyttämänsä tukkutuotteen hinnan noustessa. Kysynnän korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla, onko markkinoilla kilpailevia tuotteita, joiden käyttöön tukkutuotetta ostavat asiakkaat voisivat helposti siirtyä, jos kyseisen tuotteen hinta nousisi merkittävästi ja pysyvästi suhteessa muihin tuotteisiin. Perinteinen teleyritys hallitsee laajaa runkoverkkoa teletoimialueellaan, ja tukkutuotemarkkinoilla kilpailevilla palveluntarjoajilla ei ole mahdollisuutta lyhyellä aikavälillä ryhtyä tarjoamaan maantieteellisesti ja kapasiteettitasoltaan yhtä kattavia paikallistason kiinteitä yhteyksiä. Usein perinteiset teleyritykset hallitsevat myös suurta osaa langattomia paikallistason kiinteitä yhteyksiä sekä langattomien yhteyksien tarvitsemia tukiasemamastoja. Paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla ostajan mahdollisuudet vaihtaa palveluntarjoajaa tarjoajaan, joka tarjoaa vastaavanlaista tukkutuotetta kuin perinteinen teleyritys, ovat siten erittäin rajalliset. Runkoyhteyksien, joihin Suomessa lasketaan pääsääntöisesti suurimpien kaupunkien väliset suuren kapasiteetin yhteydet, käyttöä paikallistason kiinteinä yhteyksinä rajoittaa runkotason liityntäpisteissä käytetty tekninen rakenne. Runkotason yhteyksien liityntäpisteisiin ei tavallisesti tehdä varauksia paikallistason kiinteiden yhteyksien liitännöille, vaan laitteisto mitoitetaan runkotason yhteyksille. Myös runkotason yhteyksien ja liityntäpisteiden vähyys rajoittaa runkotason yhteyksien käyttöä paikallistason kiinteinä yhteyksinä. Paikallistason kiinteät yhteydet ovat myös yleensä erotettu runkotason yhteyksistä esimerkiksi osoittamalla runko- ja paikallistason yhteyksille omat aktiivilaitteensa. Edellä esitetyn perusteella runkotason yhteyden käyttämistä paikallistason kiinteänä yhteytenä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Runkotason kiinteät yhteydet eivät ole riittävässä määrin korvaavia yhteyksiä paikallistason kiinteille yhteyksille Viestintävirasto katsoo, että paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla ostajan mahdollisuudet vaihtaa palveluntarjoajaa ovat rajalliset. Vaikka kysynnän korvattavuuden näkökulmasta katsottuna korvaavia vaihtoehtoja voidaan teknisesti toteuttaa, ei näiden korvaavien vaihtoehtojen voida katsoa olevan riittäviä paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla. Tarjonnan korvattavuudella tarkoitetaan muiden kuin kyseisten tuotteiden valmistajien tai palveluja tarjoavien mahdollisuutta heti tai lyhyellä aikavälillä siirtyä näiden tukkutason tuotteiden valmistukseen tai palvelujen tarjontaan ilman huomattavia kustannuksia. Tarjonnan korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla kilpailevien yritysten markkinoille tuloa, jos arvioitavan tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Paikallistason kiinteiden yhteyksien markkinalla kilpailevan tukkutarjoajan markkinoille tulolle on merkittäviä rajoituksia. Perinteiset teleyritykset ovat rakentaneet kattavan paikallistason runkoverkon omille teletoimialueille usean vuosikymmenen kuluessa. Uudelta tulijalta vaadittaisiin merkittäviä investointeja fyysisen paikallisen runkoverkon rakentamiseen

8 (18) Oma tarjonta kyetäkseen tarjoamaan kattavasti nykypäivän kapasiteettivaatimukset ja varmennustasot täyttäviä yhteyksiä. Uusilla markkinoille tulijoilla on mahdollisuus toteuttaa kiinteitä yhteyksiä langattomasti tai kaapeloinnilla. Langattomasti toteutetut yhteydet vaativat muun muassa mastojen rakentamista tai mastopaikkojen vuokraamista, investointeja radiolinkkilähettimiin sekä radiolähetinlupien hankkimista. Tämän voidaan katsoa olevan taloudellisesti kustannustehokasta vain yksittäistapauksissa. Useampien paikallistason kiinteiden yhteyksien rakentamista tai puhumattakaan kokonaisen paikallistason runkoverkon korvaamista omalla langattomasti toteutetulla paikallistason runkoverkolla ei voida pitää taloudellisesti kannattavana heti tai lyhyellä aikavälillä. Kaapeloinnilla toteutettujen paikallistason kiinteiden yhteyksien osalta päädytään samaan loppupäätelmään, ja joissakin tapauksissa kustannukset voivat olla langattomalla tekniikalla toteutettuja yhteyksiä kalliimpia. Kaapeloinnilla toteutetuissa yhteyksissä merkittävimmät kustannukset syntyvät kaapeloinnin vaatimista kaivamis- ja asennuskustannuksista. Lisäksi kustannuksia syntyy yhteyksien muodostamiseen tarvittavista aktiivilaitteista. Voidaankin siis todeta, että uusilla markkinoille tulijoilla ei ole mahdollisuutta aloittaa tai siirtyä tarjoamaan paikallistason kiinteitä yhteyksiä heti tai lyhyellä aikavälillä ilman huomattavia kustannuksia. Viestintäviraston näkemyksen mukaan muiden kuin kyseistä tuotetta valmistavien tai palveluja tarjoavien mahdollisuudet heti tai lyhyellä aikavälillä siirtyä paikallistason kiinteiden yhteyksien markkinan tuotteiden valmistukseen tai palvelujen tarjoamiseen ilman merkittäviä kustannuksia ovat rajalliset. Vaikka tarjonnan korvattavuuden näkökulmasta katsottuna korvaavia vaihtoehtoja on jossain määrin, ei näiden korvaavien vaihtoehtojen voida katsoa olevan riittäviä paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla ilman huomattavia kustannuksia. HMV-asemassa olevan teleyrityksen oma tarjonta voidaan huomioida osana markkinoiden määrittelyä ja analysointia tilanteessa, jossa 1) se on ainoa teleyritys, jolla on potentiaalinen mahdollisuus tarjota kattavasti tukkutuotetta, 2) yrityksellä ei ole strategista kannustinta markkinaehtoisten tukkumarkkinoiden muodostamiseen, ja 3) markkinaehtoisten tukkumarkkinoiden puuttumisen voidaan katsoa olevan kuluttajille haitallista. Vastaavasti kilpailevien teleyritysten oma tarjonta voidaan huomioida osana markkinoiden määrittelyä ja analysointia tilanteessa, jossa tukkumarkkinan asiakkailla voidaan katsoa olevan kannustin hankkia tukkutuotetta kilpailevilta teleyrityksiltä vaihtoehtona HMV-asemassa olevalle teleyritykselle. Tulee kuitenkin huomioida, että kilpailevilla teleyrityksillä tulee olla riittävästi vapaata oman verkon kapasiteettia tarjotakseen tuotteitaan markkinalla, ja tukkutuotteiden tarjoamiseen liittyvistä hinnoittelu- ja laskutusjärjestelmien käyttöönotosta tai muuttamisesta ei saa syntyä merkittäviä kustannuksia. Kilpailevan yrityksen on kannattavaa tarjota paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinan tukkutuotetta muille palveluntarjoajille omassa verkossaan silloin, kun yrityksen paikallistason runkoverkossa on vapaata kapasiteettia ja yrityksellä on jo käytössä tukkutuotteen hinnoittelu- ja laskutusjärjestelmä. Yrityksellä on erityinen kannustin tarjota tukkutuotetta vuokralle, jos tukkutuotteen hinnat nousevat merkittävästi (5-10 %) ja samalla yrityksen käyttöön vapautuu ylimääräistä kapasiteettia

9 (18) esimerkiksi siten, että yritys menettää vähittäismarkkinalla asiakkaita kilpailijoilleen. Teleyrityksiltä saatujen tietojen mukaan vuoden 2008 lopussa noin 80 prosenttia teleyritysten rakentamista paikallistason kiinteistä yhteyksistä oli yritysten omassa käytössä. HMV-asemassa olevien yritysten rakentamista yhteyksistä noin 80 prosenttia ja myös kilpailevien teleyritysten rakentamista yhteyksistä noin 80 prosenttia oli yritysten omassa käytössä. Yhteensä ainoastaan noin 20 prosenttia oli annettu vuokralle. Kilpailevat teleyritykset ovat rakentaneet perinteisten teleyritysten toimialueille omia paikallistason kiinteitä yhteyksiä sekä kiinteällä kaapeloinnilla että langattomasti. Vuoden 2008 lopussa kilpailevien teleyritysten rakentamia paikallistason kiinteitä yhteyksiä oli noin neljännes kaikista yhteyksistä. Pääosin kilpailevat teleyritykset ovat rakentaneet paikallistason kiinteitä yhteyksiä omaan käyttöönsä, mutta ovat antaneet ja tarjoavat edelleen vuokralle paikallistason kiinteitä yhteyksiä myös kolmansille osapuolille, mikä luo ja on luonut perinteisen teleyrityksen ja kilpailevien teleyritysten välistä verkkokilpailua. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että kilpailevilla teleyrityksillä on paikallistason runkoverkoissa ylimääräistä kapasiteettia, jonka riittävyys ei muodosta merkittävää rajoitetta tarjota paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkutuotetta muille palveluntarjoajille. Lähtökohtaisesti kaikki kilpailevat teleyritykset ovat perinteisen teleyrityksen asemassa omalla perinteisellä toimialueellaan, jolla ne tarjoavat paikallistason kiinteitä yhteyksiä. Näin ollen niillä on riittävät olemassa olevat tai helposti käyttöön otettavat hinnoittelu- ja laskutusjärjestelmät tarjotakseen paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinan tuotteita myös oman perinteisen toimialueen ulkopuolella. Suomessa kilpailevan oman tarjonnan määrä vaihtelee alueittain merkittävästi. Lähinnä Elisa Oyj, DNA Oy, TDC Oy, TeliaSonera Finland Oyj sekä jossain määrin myös muut teleyritykset ovat rakentaneet omia paikallistason kiinteitä yhteyksiä yleensä tiheämmin asutuille alueille. Kilpailijat ovat läsnä pääasiallisesti alueilla, joissa ne saavuttavat yhteyksillään laajan asiakaspotentiaalin vähittäismarkkinoilla. HMV-asemassa olevat teleyritykset hallitsevat maantieteellisesti kattavaa paikallistason runkoverkkoa toimialueellaan, jolloin ne ovat myös ainoita teleyrityksiä toimialueellaan, joilla on potentiaalinen mahdollisuus tarjota kattavasti tukkutason palveluja. HMV-asemassa olevien teleyritysten ensisijainen strategia on ollut rakentaa paikallistason kiinteitä yhteyksiä yritysten omaa käyttöä varten. HMV-asemassa olevalla yrityksellä voidaan myös katsoa olevan kannustin olla tarjoamatta tukkumarkkinatason palveluja kilpailijoilleen, ja näin samalla estää vähittäismarkkinatason kilpailua. Viestintäviraston näkemyksen mukaan oman tarjonnan jättäminen markkinamäärittelyn ja analysoimisen ulkopuolelle ei antaisi oikeanlaista kuvaa paikallistason kiinteiden markkinoiden toiminnasta ja yritysten asemasta markkinoilla. HMV-asemassa olevien sekä kilpailevien teleyritysten ensisijainen kannustin on ollut rakentaa paikallistason kiinteitä yhteyksiä omaan käyttöönsä. Yritysten paikallistason runkoverkoissa on kuitenkin myös vapaata kapasiteettia tarjota paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkutuotetta muille palveluntarjoajille. Kilpaileville teleyrityksille ei voida katsoa syntyvän merkittäviä kustannuksia tukkutuotteen tarjoamisesta. HMV-asemassa olevilla yrityksillä puolestaan on potentiaalinen mahdollisuus tarjota kattavasti tukkutason palveluja, mutta niiden ensisijaisena strategiana ei ole palvelujen tarjoaminen ulkopuolisille, vaan yhteyksien

10 (18) 3.2. Maantieteelliset markkinat rakentaminen omaan tarpeeseen. Viestintävirasto katsoo, että HMVasemassa olevan teleyrityksen sekä perinteisillä toimialueella kilpailevien teleyritysten oma tarjonta tulee sisältyä relevanttiin markkinaan. Paikallistason kiinteiden yhteyksien osalta relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomessa jakautuneet alueellisesti ja noudattavat pääosin kiinteitä paikallisia puhelinpalveluja tarjoavien teleyritysten perinteisiä toimialuerajoja ja siten kiinteän puhelinverkon kattamaa aluetta. Perinteisellä toimialueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolla teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Tällaisia perinteisellä toimialueella toimivia yrityksiä ovat: AinaCom Oy, Alajärven Puhelinosuuskunta, DNA Oy, Elisa Oyj, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Eurajoen Puhelin Osk, Forssan Seudun Puhelin Oy, Härkätien Puhelin Oy, Iisalmen Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Jakobstadsnejdens Telefon Ab, Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO), Karis Telefon Ab, Keikyän Puhelin Osk, Kimito Telefonaktiebolag, Kokkolan Puhelin Oy, Kymen Puhelin Oy, Laitilan Puhelin Osk, Loviisan Puhelin Oy, Mariehamns Telefon Ab, Mikkelin Puhelin Oyj, Pargas Telefon Ab - Paraisten Puhelin Oy, Pohjanmaan Puhelin Oy, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Salon Seudun Puhelin Oy, Savonlinnan Puhelin Oy, Telekarelia Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Anvia Oyj (ent. Vaasan Läänin Puhelin Oy), Vakka-Suomen Puhelin Oy sekä Ålands Telefonandelslag. Vuoden 1994 alusta lukien teleyritykset ovat voineet rakentaa verkkojaan myös oman perinteisen toimialueensa ulkopuolelle. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen perusteella paikallistason kiinteiden yhteyksien rakentaminen kilpailijoiden alueelle on edelleen vähäistä ja kilpailijoiden rakentamat yhteydet sijaitsevat yleensä tiheään asutuilla seuduilla. Teleyrityksiltä saatujen tietojen mukaan vuoden 2008 lopussa paikallistason kiinteistä yhteyksistä noin neljännes oli rakennettu oman alueen ulkopuolelle. Perinteiset teleyritykset olivat edelleen kiistattomia markkinajohtajia omilla toimialueillaan halliten maantieteellisesti kattavia verkkoja. Paikallistason kiinteät yhteydet ovat välttämättömiä telepalvelujen tuottamisessa. Jotta palveluyritys voisi tarjota kokonaispalvelua, kuten esimerkiksi puhelu- tai datapalveluja, loppuasiakkaille perinteisen teleyrityksen toimialueella, se tarvitsee paikallistason kiinteitä yhteyksiä kyseessä olevalta alueelta. Teleyritys voi tarvita kiinteitä yhteyksiä perinteisen teleyrityksen toimialueelta myös liittääkseen omat alueella olevat matkaviestintukiasemat, muut langattoman verkon tukiasemat, puhelinvaihteet omaan verkkoonsa tai liittääkseen yksittäiset alaliittymät vaihteeseensa. Perinteisen teleyrityksen toimialueella sijaitsevia paikallistason kiinteitä yhteyksiä ei ole mahdollista korvata jonkin toisen toimialueen vastaavilla yhteyksillä. Edellä esitetyillä perusteilla Viestintävirasto katsoo, että paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla maantieteellisesti relevantit markkinat rajoittuvat pääosin kunkin perinteisen teleyrityksen toimialueelle, jolla kullakin alueellisella teleyrityksellä oli rajoituksetta oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Relevantit markkinat kattavat ne paikallistason kiinteät yhteydet, jotka alkavat ja päättyvät kunkin kyseessä olevan teleyrityksen perinteisellä toimialueella. Yhteydet, jotka ulottuvat yhdeltä perinteiseltä toimialueelta toiselle perinteiselle toimialueelle, lasketaan runkoyhteyksiksi, ja täten ne eivät kuulu relevanttiin markkinaan.

11 (18) 3.3. Yhteenveto relevanteista markkinoista 4. MARKKINAVOIMAN TARKASTELU Yhteenvetona relevanteista markkinoista voidaan todeta, että relevantit hyödykemarkkinat muodostuvat paikallistasolla tarjotuista kiinteistä yhteyksistä riippumatta siirtokapasiteetistä tai kiinteiden yhteyksien tarjontaan käytettävästä tekniikasta. Paikallistason kiinteät yhteydet voidaan toteuttaa fyysisesti kaapeloinnilla tai langattomasti. Paikallistason kiinteät yhteydet sisältävät ne yhteydet, jotka alkavat ja päättyvät teleyrityksen perinteisellä toimialueella. Runkoyhteydet eli yhteydet, jotka ulottuvat yhdeltä perinteiseltä toimialueelta toiselle toimialueelle, eivät sisälly relevanttiin hyödykemarkkinaan. Maantieteellisesti relevantit markkinat rajautuvat alueellisesti perinteisten toimialueiden mukaisesti. Perinteisellä toimialueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolla teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. 4.1. Tukkumarkkinan kehittyminen ja muutokset markkinan edellisen tarkastelun jälkeen Vuoden 2004 markkina-analyysin jälkeen paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla on tapahtunut merkittävää siirtymistä yhä suurempikapasiteettisten yhteyksien käyttämiseen. Teleyrityksiltä saatujen tietojen mukaan vuonna 2004 kapasiteetiltaan yli 155 Mbit/s olevia yhteyksiä oli reilu prosentti kaikista paikallistason kiinteistä yhteyksistä, kun vuoden 2008 lopussa jo yli seitsemän prosenttia yhteyksistä oli yli 155 Mbit/s. Yhä useammin PDH-tekniikalla toteutetut paikallistason kiinteät yhteydet on korvattu SDH- ja ethernet-tekniikalla, jotka mahdollistavat yhä suurempikapasiteettisien yhteyksien käyttöönottamisen. Lisäksi uudemmat tekniikat mahdollistavat eri kapasiteettisten yhteyksien käyttöönoton huomattavasti joustavammin. Myös langattomilla tekniikoilla toteutettujen yhteyksien kapasiteetit ovat kasvaneet tekniikan kehittymisen myötä, ja niistä on tullut kaapeloinnilla toteutetuille yhteyksille varteenotettavia vaihtoehtoja toteuttaa paikallistason kiinteitä yhteyksiä. Perinteisten teleyritysten markkinaosuudet ovat pääasiallisesti laskeneet omilla toimialueillaan vuodesta 2004 sitä mukaa, kun kilpailevat teleyritykset ovat rakentaneet omia paikallistason kiinteitä yhteyksiä perinteisten teleyritysten toimialueille. Edelleen voidaan kuitenkin todeta, että perinteisillä teleyrityksillä on omalla toimialueellaan markkinajohtajan asema paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinoilla. Markkinajohtajuus korostuu erityisesti, kun arvioidaan perinteisten teleyritysten verkkojen maantieteellistä kattavuutta suhteessa kilpailevien teleyritysten verkkojen kattavuuteen. HMV-asemassa olevien teleyrityksien internet-sivuilta kerättyjen hintatietojen mukaan paikallistason kiinteiden yhteyksien hinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten neljän vuoden aikana. Suurimpien teleyritysten osalta paikallistason kiinteiden yhteyksien hinnat ovat jopa säilyneet vuoden 2004 tasolla. Yleisesti HMV-asemassa olevilla teleyrityksillä on hyvin erilaisia hinnoittelumalleja paikallistason kiinteiden yhteyksien hinnoittelussa, ja eri teleyritysten välisten hintojen vertaileminen on hankalaa. Hinnoittelumalleissa on esimerkiksi käytetty yhteyden kilometripituuteen tai alueisiin perustuvaa hinnoittelua. Näin ollen myös täysin vertailukelpoisen keskiarvohinnan laskeminen on mahdoton-

12 (18) 4.2. Markkinaosuudet ja niiden kehitys 4.3. Potentiaalinen kilpailu ta. Viiden kilometrin 6 pituisen ja kapasiteetiltaan 2 Mbit/s olevan paikallistason kiinteän yhteyden keskimääräinen vuosihinta 7 oli vuoden 2009 kesäkuun alussa noin 3 200 euroa. Osa teleyrityksistä on myös vaihtanut hinnoitteluperusteita vuoden 2004 jälkeisenä aikana esimerkiksi siirtymällä aluehinnoittelusta kilometrihinnoitteluun. Näissä tapauksissa hinnat eivät ole yksiselitteisesti laskeneet, vaan yhteyden pituudesta riippuen hinnat ovat myös joiltain osin nousseet. Viestintäviraston teleyrityksiltä saamien markkinatietojen perusteella kaikilla perinteisillä teleyrityksillä on omalla toimialueellaan yhä vähintään 50 prosentin markkinaosuus 8 paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinoilla, vaikka markkinaosuudet ovat lähes kaikkien perinteisten teleyritysten osalta laskeneet vuodesta 2004. Lisäksi perinteisten teleyritysten paikallistason runkoverkkojen maantieteellinen kattavuus on poikkeuksetta merkittävästi laajempi kuin kilpailevien teleyritysten paikallistason runkoverkkojen kattavuus kulloinkin kyseessä olevalla toimialueella. Kiinteällä kaapeloinnilla toteutetuille tai langattomasti toteutetuille paikallistason kiinteille yhteyksille ei ole olemassa varteen otettavia vaihtoehtoisia tekniikoita. Lähitulevaisuudessa ei ole myöskään näköpiirissä tekniikkaa, jolla voitaisiin korvata merkittävässä määrin nykyisin yhteyksissä käytettyjä tekniikoita. Radiotekniikan kehittyessä langattomilla tekniikoilla on tulevaisuudessa mahdollista korvata yhä suurempikapasiteettisia kaapeloinnilla toteutettuja paikallistason kiinteitä yhteyksiä kustannustehokkaasti. On myös todennäköistä, että pienempikapasiteettisten langattomien yhteyksien rakentaminen tulee halvemmaksi. Kilpailevilla teleyrityksillä voi tulevaisuudessa olla paremmat edellytykset rakentaa paikallistason kiinteitä yhteyksiä kustannustehokkaasti perinteisten teleyritysten toimialueille ja luoda näin kilpailua paikallisille markkinoille. 4.4. Yrityksen koko ja ostajien tasapainottava neuvotteluvoima Alueelliset paikallistason kiinteiden yhteyksien verkot on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja rahoitettu pääosin HMV-yritysten aiemman monopoliaseman turvin. Kilpailijoiden vaihtoehdot saada paikallistason kiinteitä yhteyksiä käyttöönsä ovat joko oman verkon rakentaminen tai paikallistason kiinteiden yhteyksien vuokraaminen paikalliselta verkkoyritykseltä. Paikallistason kiinteiden yhteyksien verkkoa voidaan pitää luonteeltaan niin sanottuna luonnollisena monopolina. Alueellisesti laajamittaisten verkkojen rakentamista alueille kilpailevien teleyritysten toimesta ei voida pitää taloudellisesti mielekkäänä, johtuen verkon rakentamisen korkeista investointikustannuksista sekä rakentamisen pitkäkestoisuudesta. Kilpailijat rakentavat omia paikallistason kiinteitä yhteyksiä ensisijaisesti omien runkoverkkojen läheisyyteen. Käytännössä muilla alueilla kilpailijoiden ensisijainen ja lähes ainoa vaihtoehto saada käyttöönsä paikallis- 6 Aluehinnoittelua käyttävien HMV-asemassa olevien teleyritysten osalta keskimääräiseen arviohintaan on laskettu halvimman alueen hinta. Tarkemmat teleyrityskohtaiset hinnat omalta toimialueeltaan on esitetty liitteessä 1. Liitteessä on myös mainittu käytetty hinnoittelumekanismi. 7 Hinta sisältää kytkentämaksun sekä 12 kuukauden kuukausimaksut. 8 Teleyrityskohtaiset markkinaosuudet vuonna 2004 ja vuonna 2008 on esitetty liitteessä 2.

13 (18) tason kiinteitä yhteyksiä kohtuullisen ajan puitteissa on tuotteiden vuokraaminen paikalliselta verkkoyritykseltä. Tämä vähentää entisestään myös suurempien teleyritysten neuvotteluvoimaa suhteessa mahdollisesti kooltaan merkittävästi pienempiin perinteisiin paikallisiin verkkoyrityksiin. Koska myös lähes kaikki paikalliset paikallistason kiinteiden yhteyksien verkkoa omistavat teleyritykset kuuluvat suuriin operaattoriryhmiin tai tekevät yhteistyötä näiden kanssa, niillä on Viestintäviraston arvion mukaan toisiaan vastaavat toimintaedellytykset laitteiden ja materiaalien hankinnoissa kuin suurimmilla teleyrityksillä. Myöskään teleyritysten paikallistason yhteyksien hinnoittelu ja hintojen kehitys eivät tue olettamusta, että ostajien neuvotteluvoima merkittävässä määrin rajoittaisi alueellisten teleyritysten markkinavoimaa. Paikallistason kiinteiden yhteyksien hinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2004 analyysin jälkeen. Erityisesti suurimpien teleyritysten osalta hinnat ovat jopa säilyneet ennallaan. Yhtiöiden pieni koko ei alueellisilla markkinoilla ole markkinavoimaa rajoittava tekijä. Pienimmät paikallistason kiinteiden yhteyksien verkkoja omistavat yritykset sijaitsevat pääsääntöisesti harvaanasutuilla alueilla, jonne kilpailevan verkkoinfrastruktuurin rakentaminen on usein taloudellisesti vähemmän kannattavaa. Yritysten tilinpäätöstiedot vahvistavat, että suomalaiset kiinteän verkon verkkoyritykset ovat vakavaraisia yhtiöitä. Viestintäviraston arvion mukaan rahoitukselliset resurssit eivät rajoita pienimpienkään kiinteän verkon yritysten markkinavoimaa. 4.5. Muut markkinavoiman arviointiin vaikuttavat tekijät 4.6. Yhteenveto markkina-analyysistä Muita komission markkina-analyysiohjeissa esimerkinomaisesti mainittuja markkinavoiman arviointiin liittyviä tekijöitä ovat mm. vaikeasti toisinnettavan infrastruktuurin hallinta, tekninen etulyöntiasema tai paremmuus, helppo tai etuoikeutettu mahdollisuus hyödyntää pääomamarkkinoita ja rahoituslähteitä, tuotteiden/palvelujen monipuolisuus, tuotevarioinnin edut, vertikaalinen integraatio tai pitkälle kehittynyt jakelu- ja myyntiverkosto sekä laajentumisen esteet. Viestintävirasto on arvioinnissaan huomioinut muut markkinavoiman arviointiin vaikuttavat tekijät ja tuonut päätösluonnoksessa esille ne tekijät, joiden se katsoo voivan vaikuttaa merkittävästi markkinavoiman arviointiin. Muiden tekijöiden osalta Viestintävirasto on katsonut, että niiden mahdollinen vaikutus markkinavoiman arvioimisen lopputuloksiin ei ole siinä määrin merkittävä, että ne tulisi erikseen ottaa huomioon. Edellä esitetyillä perusteilla Viestintävirasto katsoo, että niillä teleyrityksillä, joilla vuonna 2004 on todettu HMV-asema, on edelleen huomattava markkinavoima huolimatta siitä, että kilpailutilanne paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla on kehittynyt. HMV-asemassa olevat teleyritykset ovat edelleen markkinajohtajia yli 50 prosentin markkinaosuudella perinteisillä toimialueillaan, eikä kilpailutilanne ole kehittynyt yhdelläkään alueellisella tukkumarkkinalla siten, että kilpaileva operaattori voisi toimia riittävässä määrin riippumattomasti HMV-asemassa olevasta teleyrityksestä.

14 (18) Huomattava markkinavoima todetaan seuraavilla yrityksillä niiden perinteisellä toimialueella, jolla teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. AinaCom Oy 9 Alajärven Puhelinosuuskunta, DNA Oy 10, Elisa Oyj 11, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Eurajoen Puhelin Osk, Forssan Seudun Puhelin Oy, Härkätien Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Iisalmen Puhelin Oy, Jakobstadsnedjens Telefon Ab, Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO), Karis Telefon Ab, Keikyän Puhelin Osk, Kimito Telefonaktiebolag, Kokkolan Puhelin Oy, Kymen Puhelin Oy, Laitilan Puhelin Osk, Loviisan Puhelin Oy, Mariehamns Telefon Ab, Mikkelin Puhelin Oyj, Pargas Telefon Ab - Paraisten Puhelin Oy, Pohjanmaan Puhelin Oy 12, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Salon Seudun Puhelin Oy, Savonlinnan Puhelin Oy, Telekarelia Oy 13, TeliaSonera Finland Oyj 14, Anvia Oyj 15, Vakka-Suomen Puhelin Oy, Ålands Telefonandelslag. 5. HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSILLE ASETETTAVAT VELVOLLISUUDET 5.1. Velvoitteet Viestintävirasto asettaa teleyrityksille, joilla on edellä esitetyn markkinaanalyysin perusteella todettu huomattava markkinavoima perinteisellä toimialueellaan paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinalla, seuraavat velvollisuudet: 1. Velvollisuus vuokrata teleyrityksille paikallistason kiinteitä yhteyksiä, VML 25 9 Vuonna 2004 annettiin päätös Hämeen Puhelin Oy:lle. 10 Vuonna 2004 annettiin erilliset HMV-päätökset KPY Verkot Oy:lle, Lännen Puhelin Oy:lle, Lohjan Puhelin Oy:lle, Oulun Puhelin Oyj:lle, Päijät-Hämeen Puhelin Oy:lle ja Satakunnan Puhelin Oy:lle. Yritykset ovat sittemmin sulautuneet osaksi DNA Oy:tä. 11 Vuonna 2004 annettiin erilliset päätökset pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Riihimäen alueilla. Vuonna 2004 annettiin päätökset myös Lounet Oy:lle ja Tikka Networks Oy:lle, jotka ovat sittemmin sulautuneet Elisa Oyj:öön. Elisa Oyj:tä käsitellään markkina-analyysissä yhtenä kokonaisuutena, jonka perinteiseen toimialueeseen kuuluu myös ko. yritysten perinteiset toimialueet. 12 Vuonna 2004 annettiin päätös Pohjanmaan PPO Oy:lle. 13 Outokummun Puhelin Oy:n verkkotoiminnot on siirretty Telekarelia Oy:lle. 14 Vuonna 2004 annettiin erilliset päätökset Auria Networks Oy:lle ja Sonera Carrier Networks Oy:lle. Yritykset ovat sittemmin sulautuneet osaksi TeliaSonera Finland Oyj:tä. 15 Vaasan Läänin Puhelin Oy vaihtoi nimensä Anvia Oyj:ksi 15.5.2009.

15 (18) 2. Toimitusehtojen ja hinnaston julkaisuvelvollisuus, VML 33 Yhtiöllä on velvollisuus julkaista paikallistason kiinteiden yhteyksien toimitusehdot ja hinnastot. Toimitusehdot ja hinnastot on julkaistava yhtiön internet-sivuilla ja pidettävä lisäksi pyynnöstä toisen teleyrityksen saatavissa paperimuodossa. 3. Hinnoittelua ja muita ehtoja koskevat velvollisuudet, VML 37 ja 84 Yhtiöllä on velvollisuus hinnoitella paikallistason kiinteistä yhteyksistä perityt korvaukset siten, että korvaus on syrjimätön sekä muutoinkin noudattaa syrjimättömiä ehtoja. 5.2. Perustelut velvollisuuksien asettamiselle Viestintämarkkinalain 18 :n mukaan Viestintäviraston on asetettava huomattavan markkinavoiman yritykselle kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun edistämiseksi tarvittavat velvollisuudet. HMV-velvollisuuden on liityttävä teleyrityksen palvelun tarjontaan nimenomaan niillä hyödykemarkkinoilla, joilla yrityksellä on huomattava markkinavoima. Valtaosa HMV-yritysten perinteisillä toimialueilla tarjotuista paikallistason kiinteistä yhteyksistä on kunkin perinteisen toimialueen HMV-yrityksen hallinnassa ja HMV-yritysten perinteisellä toimialueella sijaitseva kiinteä puhelinverkko on alueellisesti kattavampi kuin samalla alueella toimivien kilpailijoiden verkot, minkä vuoksi Viestintävirasto katsoo, että näiden markkinoiden HMV-sääntely on välttämätöntä. Vuokrausvelvollisuudella pyritään edistämään kilpailevaa palveluntarjontaa myös vähittäismarkkinoilla. Asetettu kiinteiden yhteyksien vuokrausvelvollisuus on jo vakiintunut velvoite, joka on mahdollista toteuttaa käytettävissä oleva kapasiteetti huomioon ottaen. HMV-yritys hallitsee pääsyä paikallistason kiinteisiin yhteyksiin perinteisellä toimialueellaan. Asetetulla velvollisuudella varmistetaan, että teleyrityksillä on mahdollisuus vuokrata paikallistason kiinteitä yhteyksiä kunkin HMV-yrityksen toimialueella. Asetetut julkaisuvelvollisuudet ovat tarpeen kiinteiden yhteyksien vuokraamista koskevien sopimusneuvottelujen edistämiseksi ja ne helpottavat luovutusehtojen syrjimättömyyden valvontaa. Verkkoyritys hallitsee paikallistason kiinteitä yhteyksiä ja ilman syrjimättömyysvelvoitetta sillä olisi mahdollisuus käyttää huomattavaa markkinavoimaansa hinnoittelemalla verkkoonsa pääsy kilpailevalle teleyritykselle syrjivästi tai käyttämällä kilpailevia teleyrityksiä muutoin syrjiviä ehtoja. Telemarkkinoilla pitkään toimineilla yrityksillä on sääntelyn purkamisesta huolimatta merkittävä kilpailuetu kiinteissä verkoissa televerkkopalveluiden tarjonnassa, sillä ne ovat rakentaneet verkkonsa aikana, jolloin kilpailua ei ollut. Useiden rinnakkaisten verkkojen rakentaminen ei yleensä ole taloudellisesti järkevää, joten markkinoille tulevien yritysten on saatava käyttää perinteisten monopoliyritysten omistamaa televerkkoa syrjimättömin ehdoin. Näin ollen asetettujen velvollisuuksien tarkoituksena on edistää kilpailua pitkällä aikavälillä. Nyt asetettavat velvollisuudet ovat samat kuin yrityksille 28.9.2004 annetuissa HMV-päätöksissä asetetut velvollisuudet. Viestintävirastolle ei ole tehty toimenpidepyyntöjä teleyritysten kilpailua rajoittavasta hinnoittelusta paikallistason kiinteiden yhteyksien markkinoilla. Viestintäviraston

16 (18) näkemyksen mukaan tarvetta syrjimättömyysvelvoitetta tiukemman hinnoitteluvelvoitteen asettamiselle ei ole. Edellä mainituin perustein Viestintävirasto katsoo, että yhtiölle edellä asetetut HMV-velvollisuudet ovat tarpeen kilpailun edistämiseksi paikallistason kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinoilla. Asetetut velvollisuudet eivät ole yhtiön kannalta kohtuuttomia niillä tavoiteltavaan kilpailun edistämispäämäärään nähden. LIITTEET Liite 1. HMV-yritysten paikallistason kiinteiden yhteyksien hinnoittelu omalla perinteisellä toimialueellaan sekä käytetty hinnoitteluperuste 5 kilometrin pituiselle ja kapasiteetiltaan 2 Mbit/s yhteydelle kesäkuussa 2009. Liite 2. HMV-yritysten paikallistason kiinteiden yhteyksien liittymämäärillä lasketut tukkumarkkinaosuudet omalla toimialueellaan vuosina 2004 ja 2008.

17 (18) LIITE 1. HMV-yritysten paikallistason kiinteiden yhteyksien hinnoittelu omalla perinteisellä toimialueellaan sekä käytetty hinnoitteluperuste 5 kilometrin pituiselle ja 2 Mbit/s yhteydelle kesäkuussa 2009. 5 km Liityntäpiste Kytkentämaksu Hinnoitteluperuste Yhteystuote 2M G.703 2009 Hinnastossa käytetty tuotenimike Huom! Hinta Yritys kk-hinta Halvimman AinaCom Oy 700.00 157.00 Alue Siirtoyhteys vyöhykkeen sisäinen 2 584.00 Alajärven Puhelin osk 1 210.95 201.83 K+Km Kiinteä yhteys 2 x 5 km 3 632.91 Halvimman DNA Oy 690.00 150.00 Alue Siirtoyhteys vyöhykkeen sisäinen 2 490.00 Elisa Oyj 870.00 120.00 Alue Liityntäyhteys 2 310.00 Etelä-Satakunnan Puhelin Oy 1 430.00 158.00 K+Km Tilaajayhteys 3 326.00 Eurajoen Puhelin Osk 1 093.22 210.00 K+Km Kiinteästi kytketty johtoyhteys 3 613.22 Forssan Seudun Puhelin Oy 1 680.00 120.00 Yks Datayhteys 3 120.00 Härkätien Puhelin Oy 1 429.00 400.00 Yks Kiinteä yhteys 6 229.00 Iisalmen Puhelin Oy 1 463.23 166.30 K+Km Tilaajayhteys 3 458.83 Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö 600.00 120.00 Yks Kiinteä yhteys 2 040.00 Jakobstadsnejdens Telefon Ab 500.00 120.00 Yks Paikallistason kiinteä yhteys 1 940.00 Kainuun Puhelinosuuskunta 1 000.00 135.00 Yks Tilaaja/Kiinteäyhteys 2 620.00 Karis Telefon Ab / Karjaan Puhelin Oy 840.94 242.75 K+Km Siirtoyhteys 3 753.94 Keikyän Puhelin Osk 850.00 150.00 Yks Tilaajayhteys 2 650.00 Kimito Telefonaktiebolag 1 682.00 287.94 K+Km Tilaajayhteys 5 137.28 Kokkolan Puhelin Oy 1 200.00 128.00 K+Km Kiinteä tilaajaverkon yhteys 2 736.00 Kymen Puhelin Oy 980.00 230.00 Alue Siirtoyhteys ethernet 3 740.00 Laitilan Puhelin Osk 890.00 360.00 Alue Liityntäyhteys Pyydetty erikseen 5 210.00 Loviisan Puhelin Oy 750.00 453.80 Yks Kiinteä alueellinen siirtoyhteys Yli 3km yhteys runkoyhteytenä 6 195.60 Mariehamns Telefon Ab 971.38 84.65 km Digital förbindelse 1 987.18 Mikkelin Puhelin Oyj 600.00 120.00 Alue Liityntäyhteys 2 040.00 Pargas Telefon Ab / Paraisten Puhelin Oy 1 501.08 158.26 Yks Tilaajayhteys 3 400.20 Pohjanmaan Puhelin Oy 664.34 135.00 Yks Tilaajayhteys 2 284.34 Pohjois-Hämeen Puhelin 1 000.00 160.00 Yks Liityntäyhteys 2 920.00 Salon Seudun Puhelin Oy 1 100.00 145.00 Yks Tilaajayhteys 2 840.00 Savonlinnan Puhelin Oy 840.00 240.00 Pyydetty erikseen 3 720.00 Telekarelia Oy 1 000.00 164.00 Yks Kiinteä yhteys 2 968.00 TeliaSonera Finland Oyj 750.00 138.60 K+Km Siirtokapasiteetti 2 413.20 Vaasan Läänin Puhelin Oy 1 179.00 130.00 Yks Siirtoverkon yhteys 2 739.00 Vakka-Suomen Puhelin Oy 1 177.00 190.00 K+Km Kiinteä yhteys rakenteellinen 3 457.00 Ålands Telefonandelslag 1 120.00 68.90 km Digital förbindelse 1 946.80 Keskiarvo 1 024.59 182.10 3 209.76 Painotettu keskiarvo 2 463.41 * Hinnoitteluperusteen lyhenteet: i) Alue, hinta perustuu vyöhykkeisiin jaettuun aluehinnoitteluun; ii) K + km, hinta perustuu kiinteään yhteyshintaan, joka sisältää tai ei sisällä tietyn pituista yhteyttä, ja lisäksi hinnoittelussa käytetään jokaiselta alkavalta kilometriltä hinnoittelulisää perushintaan kuuluvan pituuden ylimenevältä osalta; iii) Yks, toimialueella ainoastaan yksi hinta.

18 (18) LIITE 2. HMV-yritysten paikallistason kiinteiden yhteyksien liittymämäärillä lasketut tukkumarkkinaosuudet omalla toimialueellaan vuosina 2004* ja 2008. TELEYRITYS MARKKINAOSUUS VUONNA 2004 MARKKINAOSUUS 31.12.2008 AinaCom Oy noin 80 % yli 75% Alajärven Puhelinosuuskunta noin 70 % yli 85% yli 80% DNA Oy (DNA Palvelut Oy ja DNA Finland Oy) KPY:n alue noin 80 %, LÄnnen Puhelimen alue noin 95 %, Lohjan Puhelimen alue noin 90 %, Oulun Puhelimen alue noin 70 %, Päijät-Hämeen Puhelimen alue noin 90 %, Satakunnan Puhelimen alue noin 80 % Elisa Oyj Pääkaupunkiseutu noin 75 %, Riihimäen seutu noin 95 %, Tampereen seutu noin 75 %, Kesnet Oy:n alue noin 65 %, Lounet Oy:n alue noin 90 %, Tikka Netwroks Oy:n alue noin 75 % yli 55% Etelä-Satakunnan Puhelin Oy noin 90 % yli 80% Eurajoen Puhelin Osk lähes 100 % lähes 100% Forssan Seudun Puhelin Oy lähes 100 % yli 80% Härkätien Puhelin Oy noin 95 % yli 80% Iisalmen Puhelin Oy yli 90 % yli 80% Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy noin 95 % yli 75% Jakobstadsnejdens Telefon Ab noin 75 % yli 65% Kajaanin Puhelinosuuskunta noin 95 % yli 55% Karis Telefon Ab - Karjaan Puhelin Oy lähes 100 % yli 60% Keikyän Puhelinosuuskunta lähes 100 % yli 65% Kimito Telefonaktiebolag noin 75 % yli 95% Kokkolan Puhelin Oy noin 95 % yli 75% Kymen Puhelin Oy lähes 100 % yli 75% Laitilan Puhelin Osk noin 60 % yli 80% Loviisan Puhelin Oy noin 95 % yli 75% Mariehamns Telefon Ab noin 90 % yli 70% Mikkelin Puhelin Oyj noin 65 % yli 60% Pargas Telefon Ab noin 85 % yli 80% Pohjanmaan PPO Oy noin 90 % yli 60% Pohjois-Hämeen Puhelin Oy lähes 100 % yli 65% Salon Seudun Puhelin Oy noin 85 % yli 75% Savonlinnan Puhelin Oy noin 85 % yli 60% TeliaSonera Finland Oy Sonera Carrier Netwroks Oy yli 65% noin 70 %, Auria Netwroks Oy noin 95 % Telekarelia Oy / Outokummun Puhelin Oy Outokummun puhelimen alue noin 90 %, Telekarelian alue noin 90 % yli 95% Vaasan Läänin Puhelin Oy noin 80 % yli 65% Vakka-Suomen Puhelin Oy noin 60 % yli 90% Ålands Telefonandelslag lähes 100 % lähes 100% * Vuoden 2004 markkinaosuus oli joidenkin yritysten osalta laskettu liittymämäärillä sekä tuloilla. Näiden yritysten osalta taulukossa on ilmoitettu alempi markkinaosuus.