9. Lastensuojelu Yleistä V:n 99 aikana suoritettiin pääkaupungin vajaamielishuollon hallinnon järjestelytoimenpiteet, mitkä merkitsivät tämän sosiaalihuollossa vaikeana ongelmana esiintyneen työkentän luovuttamista lastensuojelulautakunnan toimivaltaan. Kaupunginvaltuusto päätti.. määrätä vajaamielislaissa tarkoitetun vajaamielishuollon täytäntöönpanon kokonaisuudessaan lastensuojelulautakunnan tehtäväksi ja tässä tarkoituksessa hyväksyi myös sosiaaliohjesääntöön tarpeelliset muutokset Sosiaaliministeriö vahvisti ohjesäännön muutokset.. Lautakunnalle täten määrätty tehtävä annettiin ohjesäännön mukaisesti lautakunnan alaiselle vajaamielishuolt o jaostolle, joka samalla tuli toimimaan lautakunnan alaisten vajaamielislaitosten johtokuntana. Lautakunta valitsi ensimmäisen jaoston ja johtokunnan kokouksessaan 8.. Tätä ennen oli jo ryhdytty valmisteleviin toimenpiteisiin mm. lautakunnan alaisten vajaamielislaitosten saattamiseksi vajaamielislainsäädännön piiriin. Niinpä lautakunta jo.. teki kaupunginvaltuustolle esityksen Apulastentarha Aulan ja Oppilaskoti Toivolan erityisluokkien muuttamisesta vajaamielislaissa tarkoitetuiksi päivähuoltoloiksi, jolloin myös jätettiin alustavaa käsittelyä varten sosiaaliministeriölle lautakunnan alaisten vajaamielislaitosten ohjesääntöluonnos. Ohjesäännön käsittely kuitenkin viivästyi vajaamielishuollon siirtymävaiheen vaikeuksien vuoksi niin, että ohjesäännön hyväksyminen ja vahvistaminen siirtyi v:een 90. Lautakunnan alaiset vajaamielislaitokset eivät saaneet kertomusvuonna vuosimenoihinsa valtionapua. Edelleen todettakoon, että lautakunta sai kertomusvuonna myös uuden vajaamielislaitoksen eli -paikkaisen Päivähuoltola Vantaalan sekä että alaikäisten vajaamielisten tutkiminen ja rekisteröiminen voitiin pääosiltaan suorittaa ja myös vanhempien vajaamielisten tutkiminen aloittaa. Varsinaiseen lastensuojelutyöhön kuului kahden uuden nuorisokodin eli Töölön ja Kaarelan nuorisokotien perustaminen sekä tilojen varaaminen uutta Mellunkylän vastaanottokotia varten. Ryttylän vastaanottokodin siirtämistä koskevat suunnitelmat edistyivät kertomusvuoden aikana niin pitkälle, että Lohjalle rakennettavan Outamon vastaanottokodin rakennussuunnitelmat ja pääpiirustukset valmistuivat, mutta rakennustöiden aloittaminen siirtyi seuraavaan kesään. Kertomukseen kuuluvat tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja lastensuojelulautakunnan eripainoksessa. 7
9. Lastensuojelu Lastensuojelulautakunta Lautakunnan sekä sen jaostojen ja johtokuntien kokoonpano. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: puheenjohtajana toim.pääll. Sulo Manninen, varapuheenjohtajana teol.tri Veikko Päivänsalo, jäseninä prof. Elsa Bruun, toiminnanjoht. Vuokko Hietala, ilm.pääll. Anni Ikonen, toiminnanjoht. Laila Leskinen, yht.kuntat.maist. Sirkka Loimaranta, varat. Göran Westerlund ja arkkiatri Arvo Ylppö; varajäseninä ekon. Inger Ehrström, autonkulj. Seppo Halme, ylilääk. Paavo Heiniö, toimitt. Anu Karvinen, lääket. ja kir. tri Sakari Lahdensuu, rva Impi Lojander, alikirjastonhoitaja Ann-Mari Mickwitz, rva Martta Parkkari ja terv.sisar Terttu Voipio; lisäjäseninä opett. Margareta Aminoff, rvat Lilja Dahl, Anni Jyrkänne ja Maija Suosalmi; varalisäjäseninä konttor. Svanvit Björkqvist, varanot. Martta Manner, rva Ida Ristimäki ja siht. Maj-Lis Wahlberg. Jäljempänä mainittuihin jaostoihin määrättiin seuraavat lautakunnan jäsenet ja lisäjäsenet puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi: lastenhuoltojaostoon Päivänsalo, Bruun ja Jyrkänne; suojelukasvatusjaostoon Westerlund, Leskinen ja Suosalmi; äitiysavustus- ja perhelisä jaostoon Ylppö, Loimaranta ja Dahl; elatusapu jaostoon Ikonen, Hietala ja Aminoff sekä vajaamielishuolto jaostoon Westerlund, Ikonen, Bruun, Leskinen minkä lisäksi itseoikeutettuna jäsenenä jaostoon kuului lautakunnan alaisten vajaamielislaitosten vastuunalaisena lääkärinä sosiaalilääkäri Sirkka Syvänne. Lastenkotien johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Päivänsalo ja varapuheenjohtajana Bruun sekä koulukotien johtokuntaan puheenjohtajana Westerlund ja varapuheenjohtajana Leskinen. Kolmantena jäsenenä kumpaankin johtokuntaan kuului ohjesäännön mukaan toim.joht. Arvi Heiskanen sekä hänen varamiehenään lastenkotien johtokuntaan lastenhuollontark. Margit Törnudd ja koulukotien johtokuntaan nuorisonhuolt. Kaarlo Helasvuo. Vajaamielislaitosten johtokuntana toimi vajaamielishuolto jaosto. Kaupunginhallituksen edustajana oli lautakunnassa apul.kaup.joht. Eino Waronen, lastenhuolto jaostossa fil.maist. Veikko Loppi sekä muissa jaostoissa ja johtokunnissa valtiot.kand. Veikko Järvinen. Lastensuojelulautakunnan alaisten lasten- ja nuorisonhuoltolaitosten ohjesäännön mukaan lastenhuoltolaitoksissa toimivien kansakoulujen johtokunnan tehtävät kuuluivat kaupungin suomenkielisten kansakoulujen johtokunnalle. Lastensuojelulautakunnan kokoukset ja tärkeimmät päätökset. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna kertaa, jolloin pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 7 (9) pykälää. Ilmoitusluontoiset asiakirjat, jotka eivät edellyttäneet erillistä lautakunnan päätöstä, merkittiin kokousten väliaikoina kertyneinä ryhminä pöytäkirjaan samaan pykälään, asiakirjojen ollessa asianomaisessa kokouksessa nähtävinä. Lastenkotien johtokunta piti vuoden aikana ja koulukotien johtokunta 0 kokousta. Eri jaostojen toimintaa selostetaan ao. toimiston kohdalla. Ohjesäännön edellyttämän kaupungin kolmen sosiaalihuollon päätösvaltaelimen, nimittäin huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lautakunnan yhteinen neuvottelukokous pidettiin 8.. Kustaankartanon vanhainkodissa sosiaalihuollon organisaatiokysymyksen merkeissä. Lastensuojelulautakunnan päätöksistä mainittakoon seuraavat: 8
9. Lastensuojelu Lasten lomanvietto- ja kesävirkistystoiminnan tukemiseen varatun määrärahan jakamista varten lautakunta asetti keskuudestaan toimikunnan, joka sai tehtäväkseen laatia ehdotuksen myöntämisperusteista ja avustuksen jaosta (7.. 8 ). Avustusten myöntäminen eri yhdistyksille suoritettiin seuraavassa kokouksessa (.. 7 ). Kaupunginhallitus alisti päätöksen tutkittavakseen ja asetti jakoa varten erillisen komitean. Lautakunnan alaisten lasten- ja nuorisonhuoltolaitoksista poistuvien huollettavien vaatetuksesta annettiin uudet ohjeet (.. ). Lautakunnan ja huoltolautakunnan yhteistoiminnasta ja rajankäynnistä vajaamielishuoltoa koskevissa asioissa tehtiin päätös (8.. 8 ). Vajaamielishuoltojaosto asetettiin sosiaaliohj esäännön muutoksen mukaisesti (8.. 9 ). Lautakunnan alaisissa laitoksissa toimivien kansakoulujen asema ja opettajien tehtävät. Lautakunta päätti periaatteessa, että lautakunnan alaisten laitosten opettajat voidaan velvoittaa edelleenkin tarvittavassa laajuudessa ja nimenomaan koulujen loma-aikoina sekä pyhä- ja juhlapäivinä suorittamaan lasten- ja nuorisonhuoltolaitosten ohjesäännön :n momentissa edellytettyjä tehtäviä. Lisäksi lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuuston 8.. 9 tekemää päätöstä tarkistettaisiin siten, että sitä voitaisiin soveltaa myös sellaisiin kaupungin laitoksissa toimiviin opettajiin, joiden palkkaus ei määräydy kaupungin viranhaltijain palkkausluokkien mukaan (7.. 9 ). Esitykset. Kaupunginhallitukselle tehdyt esitykset koskivat mm. seuraavia asioita: Outamon vastaanottokodin rakennussuunnitelmia ja piirustusten hyväksymistä (.., 8.. 80 ); Töölön nuorisokodin ja Päivähuoltola Vantaalan perustamista (.. 7, 0 ); Apulastentarha Aulan ja Oppilaskoti Toivolan erityisluokkien muuttamista vajaamielislain edellyttämiksi päivähuoltoloiksi (.. ); vajaamielisten lasten kuljetuskysymystä (7.. 9 ); Kaarelan nuorisokodin perustamista (8.. 89 ); huoneiston hankkimista vajaamielisten työkotia varten (9.. ); lautakunnan alaisten viranhaltijain palkkojen tarkistusta (. 0. 7 ); suojelukasvatusta tarvitsevien tyttöjen vastaanottolaitoksen perustamista Mellunkylään (. 0. 0 ); paikallisasiamiesten palkkioiden tarkistamista (.. 89 ); apukoulun päättäneiden nuorten sijoittamista työtupiin tai -pajoihin (9.. ); mielisairaaloissa ja kunnalliskodeissa hoidettavana olevien vajaamielisten luettelointia (.. 9 ); vuotta täyttäneiden vajaamielisten laitoshoidon järjestämistä (.. 9 ) sekä kaupungin vajaamielishuoltoa esittelevän tiedotuslehtisen julkaisemista (.. 9 ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annetut lausunnot koskivat mm. seuraavia asioita: Orpokotien Kannatusyhdistyksen lastenkotien muutostöitä ja niiden rahoittamista (7.. 0 ); sosiaalivirastotalon kassa- ja tilitoimiston organisaatiota (8.. 8 ); Mustalaislähetyksen lastenkotien v:n 98 tappioiden korvaamista (.. 0 ); avustuksen myöntämistä Suomen Lastenhoitoyhdistykselle (9.. ); Outamon vastaanottokodin luonnospiirustuksia (9.. 9 ); Metsäkummun hoitokodin hallinnon siirtämistä sairaalalautakunnalle (.8. ); Vankeusyhdistyksen ja Pelastusarmeijan avustamista (. 9. 0,. 0. ); lastenpsykiatrisen työn kehittämistä (. 0. ); apukoulun päättäneiden nuorten sijoittamista työtupiin 9
9. Lastensuojelu (.. 90 ) sekä maaseudulta Helsinkiin muuttavan nuorison rikollisuutta ja toimenpiteitä sen vähentämiseksi (.. 9 ). Lastensuojeluvirasto Toimistot. Lastensuojeluvirasto jakaantui ohjesäännön mukaan kuuteen toimistoon.. Hallinnollinen toimisto, jonka tehtävänä oli valmistella lastensuo jelulautakunnan käsiteltäväksi ja panna täytäntöön kunnallisen lastensuojelun ja -huollon sekä muiden siihen liitettyjen huoltoalojen yleiset hallinto- ja talousasiat sekä valvoa lastenhuoltolaitosten toimintaa. Toimiston johtajana sekä samalla koko lastensuojelu viraston päällikkönä ja lastensuojelun toimitusjohtajana toimi hovioik. ausk. Arvi Heiskanen. Toimistoon kuuluvina toimivat lääket.lis. Paavo Leisti lastensuojelulautakunnan lääkärinä ja sosion. Emil Stenholm lautakunnan sihteerinä.. Lastenhuoltotoimisto, jonka asiat käsiteltiin lastenhuolto jaostossa. Toimiston tehtävänä oli valmistella ne tapaukset, joissa lapsen yhteiskunnallisen suojelun ja hoidon tarve aiheutui lastensuojelulain 8 :n kappaleen a), b), c) ja d) kohdissa mainituista syistä, sekä toimeenpanna jaoston päätökset. Lisäksi toimiston tehtäviin kuuluivat lastensuojelulain VI luvun edellyttämät kasvattilasten, äitiensä luona hoidettavien aviottomien lasten ja nuorten kotiapulaisten valvonta, kesävirkistyksen järjestäminen vähävaraisten perheiden lapsille sekä lausuntojen antaminen viranomaisille lasten holhousta ja hoitoa koskevissa asioissa. Toimiston päällikkönä oli lastenhuollontarkastaja, fil.tri Margit Törnudd, apunaan apulaislastenhuollontarkastaja, fil.maist. Annikki Hytönen. Lastenhuoltotoimiston työkenttää laajennettiin sosiaaliohjesäännön muutoksilla siten, että toimiston tehtäväksi tuli hoitaa myös ne valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät, jotka aiheutuivat uuden vajaamielishuoltojaoston toiminnasta sekä lautakunnan alaisten vajaamielislaitosten valvonnasta. Toimiston päälliköllä oli näissä tehtävissä apuna vajaamielishuoltaja, valtiot, maist. Maija Kario.. Suojelukasvatustoimiston tehtävänä oli valmistella suojelukasvatusjaostolle esitettäväksi ne asiat, joissa lapsen tai nuoren henkilön yhteiskunnallisen suojelun ja hoidon tarve aiheutui lastensuojelulain 8 :n momentin e) kohdassa tai 8 :n momentissa mainituista syistä, samoin suorittaa ne tehtävät, jotka nuoria rikoksentekijöitä koskevissa säännöksissä on lastensuojelulautakunnalle määrätty. Toimiston päällikkönä oli nuorisonhuoltaja, fil.maist. Kaarlo Helasvuo apunaan apulaisnuorisonhuoltaja, fil.maist. Erla Frangen.. Elatusaputoimisto, jonka tehtävänä oli lastenhuoltotoimiston avustamana hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetussa laissa ja näiden lasten valvontaa koskevassa asetuksessa on lastenvalvojalle määrätty, kuin myös asianomaisen lapsen huoltajan tai huoltoviranomaisen pyynnöstä tapahtuva asumus- ja avioerolasten taloudellisten etujen valvonta. Toimiston päättävänä elimenä oli lautakunnan asettama elatusapujaosto. Toimiston päällikkönä oli lastenvalvoja, varat. Aili Koskenkylä apunaan apulaislastenvalvoja, lainopin kand. Veikko Piirtola. 70
9. Lastensuojelu. Äitiysavustus- ja perhelisätoimisto, joka valmisteli perhelisälain ja äitiysavustuslain mukaiset asiat ao. jaostolle esitettäviksi ja jonka tehtävänä lisäksi oli täyttää näissä laeissa ja niiden täydennyssäännöksissä lautakunnalle määrätyt tehtävät sekä järjestää ja valvoa äitiyshuoltoa. Toimiston päällikkönä toimi varanot. Selma Hiisivaara-Mörk.. Sosiaalilääkärin toimisto, jonka tehtäviin kuuluivat psykiatristen ja psykologisten tutkimusten suorittaminen ja hoidon antaminen lasten- ja nuorisonhuoltotapauksissa sekä vajaamielishuoltoon liittyvät tutkimukset ja ao. laitosten valvonta. Toimiston päällikkönä oli lääket.lis. Sirkka Syvänne apunaan lastenpsykiatri Pirkko Roiha. Psykologeina olivat fil.maist. Helka Mäntyoja, fil.lis. Jaakko Borg ja fil.maist. Seija Jokipaltio. Sosiaalityöntekijöinä toimivat sosionomit Victoria Schauman ja Kirsti Suninen. Kassa-, tili- ja korvausasiat hoiti yhteinen huoltotoimen kassa- ja tiliosasto sekä asiamiesosasto. Henkilökunta. Kertomusvuoden lopussa oli lastensuojelun palveluksessa 88 vakinaista ja 77 tilapäistä viranhaltijaa sekä 90 työsuhteessa olevaa eli yhteensä henkilöä. Näistä oli lastensuojelu viraston palveluksessa 7 vakinaista ja tilapäistä eli yhteensä 9 sekä loput laitosten palveluksessa. Toimistotyö. Lastensuojelu virastosta lähetettiin kertomusvuoden aikana 7 877 (8 9) kirjelmää. Näistä oli hallinnollisen toimiston 7 ( 99), lastenhuoltotoimiston 09 ( 79), suojelukasvatustoimiston 7 0 ( ), elatusaputoimiston 889 (7 7) sekä äitiysavustus- ja perhelisätoimiston 9 (0 008). Lastensuojelulautakunnan alaiset laitokset Kertomusvuonna toimivat lastensuojelulautakunnan alaisina seuraavat kaupungin omistamat laitokset: Lasten- ja nuorisonhuoltolaitokset. Sofianlehdon vastaanottokoti toimi edelleen 0-paikkaisena turvattomien lasten vastaanottolaitoksena, johon kuitenkin jouduttiin sijoittamaan tarvittaessa myös suojelukasvatusta kaipaavia lapsia. Laitos jakaantui -paikkaiseen pikkulasten (A-), -paikkaiseen leikkiikäisten (B-) ja -paikkaiseen kouluikäisten (C-) osastoihin, jossa vm. osastossa oli tilaa 8 pojalle ja tytölle. Laitoksen johtajana toimi kasvatustiet.kand. Hannu Timperi apunaan 00 muuta vakinaista ja tilapäistä viranhaltijaa sekä 8 työsopimussuhteen perusteella palkattua työntekijää. Herttoniemen vastaanottokoti toimi -paikkaisena lähinnä leikki-ikäisten lasten vastaanottolaitoksena. Laitoksen johtajana oli kasvattaja Sirkka-Liisa Rauta-aho apunaan muuta viranhaltijaa ja työsuhteessa olevaa työntekijää. Ryttylän vastaanottokoti Hausjärvellä toimi.. saakka Ryttylän koulukotina ja muutettiin.. lukien -osastöiseksi eli paikkaa käsittäväksi vastaanottokodiksi suojelukasvatusta tarvitsevia kansakouluikäisiä poikia varten. Laitoksella oli oma kansakoulu. Laitoksen johtajana toimi kansak.op. Eetu Sutinen apunaan viranhaltijaa ja työntekijää. Vastaanottokoti Lemmilä toimi Hyvinkään maalaiskunnan Ridasjärvellä -paikkaisena suojelukasvatusta tarvitsevien poikien vastaanotto- ja tarkkailukotina. 7
9. Lastensuojelu Laitoksessa toimi oma kansakoulu. Laitoksen johtajana oli opettaja Reino Nuotio ja hänen alaisinaan viranhaltijaa ja työntekijä. Hyvösen lastenkoti toimi edelleenkin -paikkaisena tavallisena lastenkotina,, jonka johtajana oli sosiaalihuoltaja Mirja Myllylä ja hänen apunaan 8 viranhaltijaa ja työntekijää. Malmin lastenkoti toimi niinikään 7-paikkaisena tavallisena lastenkotina. Laitokseen jouduttiin kuitenkin sijoittamaan jatkuvasti toistakymmentä vajaamielistä lasta. Kodin johtajana oli kasvattaja Elsa Hytönen ja hänen apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Kallion nuorisokoti toimi 8-paikkaisena erityislastenkotina, jossa oli erikseen jälkihuolto- ja koululaisosastot. Sijoitus vaikeuksien vuoksi laitos täyttyi yksinomaan kouluikäisistä. Laitoksen johtajana toimi sosionomi Erkki Mikonsaari sekä hänen apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Töölön nuorisokoti perustettiin -paikkaiseksi lähinnä jälkihuoltoa tarvitsevien tyttöjen laitokseksi, johon ensimmäiset tytöt otettiin. 8. Laitos sijoitettiin tavalliseen asuintaloon Ruusulankatu 7:ään huoneistoon, jonka lautakunta sai suunnitella talon rakentamisvaiheessa ja jonka piirustukset sosiaaliministeriö hyväksyi.. Laitos hyväksyttiin käyttöönsä. 0. Laitoksen johtajana toimi sosionomi Helmi Hirvonen apunaan työsuhteessa olevaa työntekijää. Kaarelan nuorisokoti suunniteltiin niinikään uuteen asuintaloon Kanneltie 8:aan, lähinnä jälkihuoltoa tarvitsevaa :ttä poikaa varten. Laitoksen piirustukset vahvistettiin 0. 7. ja laitos hyväksyttiin käyttöönsä.. Ensimmäiset hoidettavat otettiin laitokseen jo 7.. Laitoksen johtajana toimi sosionomi Lauri Saloriutta apunaan työsuhteessa palkattua työntekijää. Reijolan nuorisokoti toimi edelleen 8-paikkaisena, jälkihuoltoa tarvitsevien poikien hoitokotina. Laitoksen johtajana toimi sosionomi Olavi Kivistö ja hänen apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijä. Metsäkummun hoitokoti toimi -paikkaisena kasvatusvaikeuksiin joutuneiden lasten psykiatrisena hoitolaitoksena, jolla oli oma kansakoulu. Hoito- ja kasvatustyötä johdettiin kiinteästi sosiaalilääkärin toimistosta, jonka alaiset lastenpsykiatri ja psykologi työskentelivät vakituisesti laitoksessa. Paikallisesta johdosta vastasi kasvattaja Helena Salmelainen, jolla oli apuna muuta viranhaltijaa ja 7 työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Oppilaskoti Toivola toimi 8-paikkaisena apukouluasteella olevien turvattomien hoitolaitoksena, jossa oli oppilaita varten oma kansakoulu. Laitoksen kansakoulu ja asuntolaosastot toimivat uusissa suojissa, lähinnä jälkihuoltoa tarvitseville tytöille tarkoitettua -paikkaista osastoa lukuun ottamatta, joka edelleenkin joutui työskentelemään vanhoissa suojissa. Hallinto- ja taloustilat olivat jatkuvasti sijoitettuina vanhoihin huviloihin. Laitoksen johtajana toimi kansak. op. Veli Ilasmaa, jolla oli apuna 7 muuta viranhaltijaa ja työsopimussuhteessa palkattua työntekijää. Vajaamielislaitokset ja vajaamielisten lastenkodit. Kullatorpan lastenkoti toimi edelleen vajaamielisten lastenkotina, jossa oli vahvistettua hoitopaikkaa. Kokonsa vuoksi lastenkotia ei voitu esittää hyväksyttäväksi vajaamielislaitokseksi. Kodin johtajana toimi sosionomi Anna Lehto sekä hänen apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijää. 7
9. Lastensuojelu Päivölän lastenkoti Sipoon pitäjän Kallbäckissa toimi -paikkaisena vajaamielisten lastenkotina. Tätäkään laitosta ei voitu esittää hyväksyttäväksi vajaamielislaitokseksi paikkaluvun pienuuden vuoksi. Laitoksen johtajana toimi vajaamielishoitaja Kyllikki Grönroos, jolla oli apuna muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Nukarin lastenkoti Nurmijärvellä oli ainoa lastensuojelulautakunnan alainen varsinainen vajaamielishoitokoti, jossa oli 0 hoitopaikkaa. Laitoksen johtajana toimi Rauha Ojalainen, jolla oli apuna muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Päivähuoltola Aula muodostui entisestä vajaamielisten lastentarhasta Aulasta siten, että laitoksen piirustukset vahvistettiin sosiaaliministeriössä.. Laitoksen hyväksyminen päivähuoltolaksi siirtyi seuraavaan vuoteen. Laitoksessa oli 0 paikkaa. Sen johtajana toimi lastentarh.op. Hillevi Hänninen, jonka apuna oli 9 muuta viranhaltijaa. Päivähuoltola Vantaala sijoitettiin kaupungin ostamaan huvilaan Hämeentie 9 ja laitoksen perustamistoimenpiteet suoritettiin kertomusvuoden aikana. Sosiaaliministeriö hyväksyi päivähuoltolan piirustukset.7. Laitoksen hyväksyminen käyttöön siirtyi seuraavaan vuoteen, siihen otettiin kuitenkin ensimmäiset hoidokit jo.7. 99. Laitokseen tuli hoitopaikkaa. Oppilaskoti Toivolan Päivähuoltola muodostettiin Oppilaskoti Toivolan erityisluokista ja toimi vajaamieliskouluna, jossa kertomusvuoden aikana oli kaksi vajaamielisluokkaa (yhteensä keskimäärin 0 oppilasta). Laitos toimi Oppilaskoti Toivolan koulurakennuksessa. Opettajina toimivat Annikki Korento ja Eila Närhi. Muissa lastenhuoltolaitoksissa hoidettiin vajaamielisiä kertomusvuonna siten, että keskimäärin oli Sofianlehdon vastaanottokodissa jatkuvasti ja Malmin lastenkodissa vajaamielistä. Nämä osastot eivät toimineet vajaamielislaissa tarkoitettuina vajaamielislaitoksina. Laitosten toiminnasta todettakoon lisäksi, että niiden välitön johto kuului kunkin laitoksen johtajalle, mutta että hallinnollista yleisvalvontaa suoritti lastensuojelun toimitusjohtaja sekä kasvatuksellista valvontaa Ryttylän ja Lemmilän vastaanottokotien osalta nuorisonhuoltaja ja muiden laitosten osalta lastenhuollontarkastaja tai apulaistarkastaja. Opetus laitosten kansakouluissa noudatti kaupungin kansakouluille vahvistettuja opetussuunnitelmia ja opetuksen tarkastuksesta huolehti kaupungin suomenkielisten kansakoulujen toinen tarkastaja. Lääkintähuolto järjestettiin laitoksissa siten, että terveydenhoitotarkastukset suoritti lautakunnan lääkäri. Sosiaalilääkärin toimisto suoritti laitoksissa psykiatrisia tutkimuksia ja antoi tässä suhteessa hoidokkeja koskevia hoito-ohjeita. Lautakunnan lääkäri totesi lasten terveydentilasta mm. seuraavaa: Virastossa kävi lääkärintarkastuksessa lasta. Laitosten terveyden- ja sairaanhoitoon osallistui lautakunnan lääkärin apuna terveyssisar ja sairasvoimistelija. Erityisesti tehostettiin kihomatokampanjaa, koska kaikista uusista laitoshoitoon tulleista lapsista suurimmalla osalla todettiin olevan matoja. Laitoksissa olevista sai lasta sairas voimistelua. Heistä oli Sofianlehdossa, Malmilla, Toivolassa ja Hyvösellä. Kurkkumätä-hinkuyskä-jäykkäkouristusrokotus annettiin 7 lapselle, isorokkorokotus lapselle ja poliorokotus 8 lapselle. 7
9. Lastensuojelu Sofianlehdon vastaanottokodin A-osastolla jouduttiin hoitamaan jatkuvasti sellaisia lapsia, joista osa oli sairaita tullessaan ja osalla'oli jatkuvia sairausoireita, jotka vaativat lääkehoitoa, valvontaa sekä kirurgisia tai ortopedisiä toimenpiteitä. Kertomusvuonna sinne tuli sairasta lasta ja lasta, joiden paino oli alle kg. Normaalilapsista oli 8 kroonillista hoitotapausta, vajaamielisistä 0 kouristusten ja levottomuuden, ihottuman, ortopedisen ja kirurgisen hoidon ja 8 suolistohäiriöiden takia hoidossa olevaa sekä koko osastolla sairasvoimistelua saanutta. 0 poliklinikkatapausta ja 8 sairaalahoitoon siirrettyä tarvitsivat kaikki erikoishoitotoimenpiteitä. Laitoksissa olevien vajaamielisten keskuudessa esiintyneitä sieni-ihottumia tutkittiin ja hoidettiin edelleen ihotautiklinikan avustamana. Laitosten hygieniassa ei ollut muistuttamista. Seuraavasta taulukosta ilmenevät laitosten tautitapaukset kertomusvuonna: Tautiryhmä Sofianlehto A-os. Sofianlehto B-C-os. Herttoniemi Hyvönen Kaarela Kallio Kullatorppa Lemmilä Malmi Metsäkumpu Nukari Päivölä Reijola Ryttylä Toivola Töölön nuorisokoti Yhteensä Tulirokko Tuhkarokko 0 Vesirokko Sikotauti Influenssa 8 70 7 Ripuli 0 8 80 Angina 9 0 8 9 8 Kuumeinen nuha-, nielu- ja yskäkatarri 9 8 9 0 7 7 9 Keuhkokuume 9 Korvatulehdus 7 8 Silmätulehdus 7 9 Ihottumat 0 9 7 7 0 7 Paiseet 7 8 0 Tapaturmat 9 90 Stomatitis 7 8 Kaularauhastulehdus Muut taudit _ Yhteensä 7 9 7 7 7 0 7 7 7 Sairaala- tai lääkärinhoito Tuberkuloositarkastuksessa käyneitä Sairaalahoitoon lähetettyjä Poliklinikoilla käyneitä Kuolemantapaukset 8 0 9 7 9 7 0 78 98 8 0 Lastenhuoltotoimisto Lastenhuoltotoimistolle tehtiin kertomusvuonna 7 ( ) alaikäistä koskevaa ilmoitusta ja virka-avunpyyntöä. Tällöin ei laskettu mukaan toimiston kirjoissa olevia kasvattilapsia, valvonnassa olevia avioliiton ulkopuolella syntyneitä eikä kesäksi maalle toimitettuja lapsia, joita selostetaan toisessa kohtaa kertomuksessa. Virka-avunpyynnöistä oli 8 (79) holhousasioita koskevia. Adoptioasioista, joiden 7
9. Lastensuojelu lukumäärä oli 87, koski () aviolapsia ja (77) avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. (0) helsinkiläinen lapsi luovutettiin ottolapseksi Ruotsiin. Ilmoitukset ja virka-avunpyynnöt jakaantuivat ilmoituksen syyn ja sen aiheuttaman toimenpiteen mukaan seuraavasti: - v 7- v Sukupuoli tuntematon Yhteensä p. T. p. T. Ilmoituksen syy: Lapsen: sairaus vajaamielisyys sielullinen poikkeavuus sokeus kuurous raajarikkoisuus koulunkäynnin laiminlyönti 7 7 0 Vanhempien: kuolema mielisairaus vajaamielisyys ansiotyö hoidon laiminlyönti... kasvatuskyvyn puute hylkääminen työhaluttomuus huolimattomuus juoppous irtolaisuus vankilassaolo lapsen pahoinpitely työn puute asuntovaikeudet avio- tai asumusero elatusvelvollisuuden laiminlyönti muut syyt 00 9 08 8 7 7 9 9 7 70 9 7 8 7 8 0 9 8 7 7 Yhteensä 8 9 90 0 0 8 9 7 88 8 7 80 7 97 8 87 00 0 8 0 9 8 79 9 7 7 88 8 9 88 7 8 78 0 9 7 Toimenpiteet: Varoitus Suojelu valvonta Jälkivalvonta Huostaanotto: lslain 9 kapp. c-kohdan perusteella ja 9 :n perusteella hylkäämisen tai vanhempien kuoleman perusteella (lslain 9 kapp.) sopimuksen nojalla (lslain ) vastoin vanhempien tahtoa (lslain :n nojalla) Siirto vajaamielishuoltojaostolle Virka-apu eri viranomaisille Tutkimus- ja neuvontatoimenpiteet Muut toimenpiteet 79 0 9 0 9 8 Yhteensä 8 9 90 0 0 97 7 9 7 7 9 0 0 7 7 07 9 77 8 8 8 9 0 8 9l \ 0 9 7 Huostaanotetut lapset. Lastenhuoltotoimiston luetteloissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä ( 09) turvatonta, oman kodin ulkopuolella kasvatettavaa 7
9. Lastensuojelu lasta, joista 7 ( 9) oli sijoitettu perheisiin ja 07 (98) yksityisiin lastenkoteihin. Kaikista huostassa olevista lapsista oli (0) eli 7. % (7. %) ruotsinkielisiä ja (7) eli 0. %(0. %) vieraskielisiä. Kertomusvuoden aikana otettiin huostaan 87 (9) ja poistettiin 78 (7) lasta, joten toimiston luetteloihin v:een 90 jäi 8 ( 0) lasta. Eri sairaaloissa hoidettiin vuoden kuluessa yhteensä 8 (9) lasta päivää, näistä yksinomaan sairaalahoitoa saaneita oli lasta 780 hoitopäivää. Seuraavaan vuoteen jäi sairaaloihin 7() lasta. Vajaakykyisiä tai poikkeuksellisia lapsia oli eri laitoksissa vuoden päättyessä () ja perhehoidossa (). Näiden huoltoa suunniteltaessa pyydettiin psykiatrin tai psykologin lausunnot joko viraston sosiaalilääkärin toimistosta, kaupungin kasvatusneuvoloista tai psykiatrisista sairaaloista. Poikkeuksellisten lasten lukumäärä ja sijoituspaikat selviävät seuraavasta yhdistelmästä: x ) Lapsia Huoltopäiviä Sijoituspaikka Jäljellä v:sta 98 Uusia P. T. P. T. Yhteensä Eronneita Jäljellä v:een 90 p. T. p. T. Kaikkiaan Keskim. hoidokkia kohden Kaatumatautisten huoltolaitokset Vajaamielisten lastenkodit Heikkomielisten lastenkodit Hoito- ja tarkkailukodit Sairaalat Tavalliset lastenkodit Perhehoito Helsingissä Perhehoito muualla 0 7 8 7 7 8 7 0 9 77 8 77 8 8 7 8 7 0 88 7 70 0 789 8 9 807 9.0 7. 9.. 08. 99. 7.. Yhteensä 0 8 8 0. Edellä olevassa taulukossa olevista lapsista oli huostaanotettuja syvästi vajaamielisiä 8 (7), heikkomielisiä () ja muuten poikkeavia (07). Kaupungin omiin laitoksiin sijoitetuista lapsista oli () syvästi vajaamielisiä, 08 (0) heikkomielisiä ja () muuten poikkeavia. Vajaamielislain voimaan tultua on vajaamielisten lasten huostaanotto asteittain lopetettu. Vajaamielisten sijoitus selviää luvun viimeisestä taulukosta. Hoidokkien vaihtuminen kaupungin laitoksissa selviää seuraavasta yhdistelmästä: Jos lapsi on ollut useammassa sijoituspaikassa, eronneet ja seuraavaan vuoteen jääneet eivät täsmää laitoksittain, koska lapsi on merkitty sen sijoituspaikan ryhmään, jonne hän on jäänyt seuraavaan vuoteen ja kaikki huoltopäivät on laskettu mainitun ryhmän hyväksi. 7
9. Lastensuojelu V:sta 98 hoitoon jääneitä... V. 99 hoitoon otettuja Sofianlehdon vastaanottokoti Osasto A B c 0 8 7 d _ rt fr o R Ö rt d rt S o a x o rt d rt i «rt gg 9 7 S? f 8 d - 8 F :rt tn P-t rt 8 d o -rt a! x H d o :rt ÄO s s s a rt x s'! (/) il m o d!o o o o -M V tf rt g C f' a-» d S'S :0 "u. O ^ s X > s 0 9 0 7 d 0 7 7 Yhteensä 7 0 9 7 0 Näistä: a) Edelleen toimiston hoidossa ollen sijoitettiin: yksityishoitoon 0 toiseen lastenkotiin 8 8 7 88 sairaalaan 8 b) Toimiston hoidosta luovutettiin: vanhempiensa hoitoon 77 8 7 toiseen maksuttomaan hoitoon 8 9 toisen kunnan hoitoon muihin lastenhuoltolaitoksiin 9 kuoli poistettiin muista syistä... Poistettuja yhteensä 8 J 7 8 8 0 9 V:een 90 jääneitä 07 0 9 8 79 8 7 7 8 Muihin laitoksiin ja perhehoitoon sijoitetut lapset. Muihin kuin kaupungin omistamiin laitoksiin ja perheisiin sijoitettujen lasten vaihtuminen näkyy seuraavista luvuista. Kertomusvuonna hoitoon otettujen ryhmään voi sama lapsi sisältyä useampaan kertaan, jos hän vuoden aikana oli useammassa hoitopaikassa. Näin oli asianlaita maaseudulle laitoshoitoon sijoitettuun 0 lapseen, Helsinkiin laitoshoitoon sijoitettuun lapseen sekä Helsinkiin perhehoitoon sijoitettuun lapseen ja maaseudulle perhehoitoon sijoitettuun 7 lapseen nähden. Laitoksiin sijoitettuja Perhehoitoon sijoitettuja lapsia lapsia Yhteensä Helsinkiin Maaseudulle Helsinkiin Maaseudulle V:sta 98 hoitoon jääneitä 7 9 90 799 V. 99 hoitoon otettuja 0 0 8 99 Yhteensä 80 7 7 9 78 Näistä: a) Edelleen toimiston hoidossa ollen: siirrettiin toiseen sijoituspaikkaan 8 7 siirrettiin kunnan lastenkotiin 7 9 siirrettiin yksityiseen lastenkotiin 8 8 siirrettiin sairaalaan 7 b) Toimiston hoidosta poistettuina: siirrettiin työhuolto-osastolle siirrettiin suojelukasvatustoimiston huoltoon luovutettiin vanhempainsa hoitoon 7 8 9 luovutettiin toisen kunnan huoltoon lähetettiin muihin lastenhuoltolaitoksiin... pääsi ottolapseksi tai luovutettiin yksityishoitoon 9 9 7 poistettiin työkykyiseksi tultuaan 0 8 poistettiin muista syistä 7 9 8 9 kuoli Poistettuja yhteensä 0 9 99 88 V:een 90 jääneitä 0 8 0 88
9. Lastensuojelu Perhehoitoon annettuja lapsia koetettiin mahdollisuuksien mukaan sijoittaa sukulaisten luo. Maaseudulla sijaitsevien hoitokotien sopivaisuudesta hankittiin lautakunnan tiheimmille sijoitusalueilleen asettamien paikallisasiamiesten ja sosiaalilautakuntien sekä terveydenhoito viranomaisten välityksellä tarpeelliset tiedot. Helsinkiin perheisiin sijoitettujen lasten hoitoa ja kasvatusta valvoivat lähinnä lastensuojelu viraston huoltotarkastajat ja lastenhoidon neuvoloiden terveyssisaret; maaseudulla tämän tehtävän suorittivat asianomaiset sosiaalilautakunnat osittain lautakunnan omien paikallisasiamiesten avustamina. Myös lastensuojelu viraston tarkastajat suorittivat tarkastuskäyntejä maaseudulle. Kaikki kouluiässä olevat normaalikykyiset lapset kävivät kansakoulua, joista vieraille kunnille menevät koulumaksut lautakunta suoritti omista määrärahoistaan. Sitäpaitsi lautakunta järjesti :lle () kansakoulukurssin suorittaneelle lapselle tilaisuuden saada taipumustensa mukaista opillista tai ammatillista jatko-opetusta käyttäen tähän tarkoitukseen yhteensä 8 09 (7 0 8) mk. Edellisen vuoden kustannusten korvauksia saatiin sosiaaliministeriöltä 0 000 ( 700) mk. Maaseudulle perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä oli vuoden alussa 90 (88). Näistä poistettiin () ja uusia sijoitettiin (), joten vuoden päättyessä lukumäärä oli 0 (90). Palkattuja asiamiehiä oli lautakunnalla Espoossa, Hyvinkäällä, Jokioisissa, Kiikalassa, Koskella Tl, Lohjalla, Lopella, Marttilassa, Mäntsälässä, Nummella, Nurmijärvellä, Orimattilassa, Pohjassa, Pusulassa, Sammatissa, Sipoossa (), Siuntiossa, Somerolla, Tuusulassa ja Vihdissä. Hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista vaihtelivat lasten iästä, terveydentilasta, kasvatusvanhempien sukulaisuudesta ym. asiaan vaikuttavista seikoista johtuen 000 mk:sta 000 mk:aan kuukaudelta keskimääräisen hoitomaksun ollessa 000 7 000 mk kuukaudelta. Laitosten hoitomaksut taas olivat 00 800 mk hoitovuorokaudelta. Kun lisäksi otetaan huomioon vieraiden kuntien velkomat koulumaksut sekä sairaanhoito- ja matkakustannukset kuin myös myönnetyt vaateavustukset, tulivat lautakunnan näin sijoittamat lapset, lukumäärältään 78 ( 8), aikaisemmin mainitut koulutuskustannukset huomioon ottaen maksamaan yhteensä 9 7 (0 898 09) mk eli keskimäärin 87 7 (8 8) mk vuodessa kutakin lasta kohden. Suojeluvalvonta. Suojelu valvontaan jäi edelliseltä vuodelta () lasta. Vuoden aikana poistettiin valvonnasta () ja valvontaan määrättiin uusina tapauksina 79 (7) lasta, joten v:een 90 jäi 80 () valvottavaa. Au-lasten valvonta. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten hoidon ja kasvatuksen valvonnasta vastasi lastenhuoltotoimisto. Kertomusvuoden aikana oli 8 ( ) au-lasta toimiston valvonnassa. Lasten jakautuminen sijoituspaikan ym. perusteella selviää eripainoksen taulukko-osasta. Kasvattilapset. Lastensuojelulautakunnan valvontaan jäi edelliseltä vuodelta yhteensä 88 ( 00) kasvattilasta, joista poikia 7 () ja tyttöjä (). Näistä oli avioliiton ulkopuolella syntyneitä () ja aviolapsia 77 (). Uusia tapauksia ilmoitettiin vuoden aikana (88) ja valvonnasta poistettiin, joten v:een 90 jäi 79 kasvattilasta valvontaan, näistä poikia 9 ja tyttöjä, aviolapsia ja aviottomia. 78
9. Lastensuojelu Lastensuojeluviraston huoltotarkastajat huolehtivat kasvattilasten hoidon ja kasvatuksen valvonnasta, kukin omassa toimintapiirissään. Jälkivalvonta. Perheisiin sijoitetut lapset eivät yleensä kaivanneet jälkivalvontaa. Eräät maalta kaupunkiin siirtyneet vuotta täyttäneet lapset joutuivat toimiston valvottaviksi, samoin eräät poikkeukselliset tai omaisten tukea vailla olevat laitoksista poistetut alaikäiset. Edelliseltä vuodelta jäi jälkivalvontaan () nuorta henkilöä. Kertomusvuonna määrättiin valvontaan (9) henkilöä ja poistettiin (), joten jälkihuoltoa saavia oli vuoden lopussa (). Oppilaskoti Toivolan entisiä hoidokkeja valvottiin yleensä laitoksesta käsin. Nuoret kotiapulaiset. Kotiapulaislain nojalla määrättiin kertomusvuoden aikana valvontaan 9 () nuorta kotiapulaista ja poistettiin luettelosta (). Edelliseltä vuodelta jäi valvontaan 0 (), joten v:een 90 siirtyi 8 (0) valvottavaa nuorta kotiapulaista. Lasten kesävirkistystoiminta. Tarjotakseen vähävaraisten perheiden lapsille mahdollisuuden päästä kesäksi maalle lastensuojelu virasto jakoi matkalippu ja vuotta nuoremmille lapsille ja pienten lasten saattajille. Lippuja jaettiin kaikkiaan (9), joista (78) lapsille ja 89 () saattajille. Edelleen hankittiin sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla ei ollut sukulaisia tai tuttavia, jotka olisivat ottaneet lapset hoitoonsa ilman maksua, kesäkoteja tavallisen sijoitusmäärärahan puitteissa yhteensä 8 (7), joista 78 () perheisiin, jolloin lastenhuoltotoimisto välitti hoitomaksut ja vastasi kotien valvonnasta. Eräissä tapauksissa lapset saivat olla koko kesän maalla, muuten oli oleskelu lyhytaikaisempaa. Ennen maalle lähettämistä toimitettiin lasten terveystarkastus. Kustannukset jaetuista matkalipuista nousivat 77 000 ( 80) mk:aan ja koko kesävirkistystoiminnasta 9 090 7 (8 80 080) mk:aan. 8.9 (70)% lapsista sai ilmaisen kesäsijoituksen. Lasten vanhemmat suorittivat sijoitusmaksun kokonaan. (9.) %:n ja osan maksusta. (0.8 )%:n osalta. Mainittakoon, että kesäkoteihin sijoitetuista lapsista oli 88 (8) tyttöjä ja () poikia, avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia oli 0 (8), avio- tai asumuserolapsia 9 (), suurperheisten lapsia 98 (8) ja huoltoapua saavien perheiden lapsia 0 (). Päivähuoltola Aulan lasten kesävirkistystoiminta rahoitettiin melkein kokonaan kaupungin varoista. Näin 9 () syvästi vajaamielistä lasta pääsi Aula-työkotien Kannatusyhdistyksen ylläpitämään kesäsiirtolaan. Vajaamielishuolto. Vajaamielislakiin perustuvan sijoitustoiminnan ohella on vajaamielishuollosta vastaava työryhmä pyrkinyt tehostamaan vajaamielisten avohuoltoa ja luetteloimaan kaupungin alueella asuvia vajaamielisiä. Vuoden päättyessä oli luetteloon merkitty 9 niistä 0 vajaamielisestä, jotka olivat lastenhuoltotoimiston tiedossa. Lastenhuoltotoimistolle tehtiin kertomusvuonna 70 vajaamielistä koskevaa ilmoitusta ja toimenpidepyyntöä, joista tapauksessa ilmoittaja oli viranomainen ja tapauksessa yksityinen henkilö. Laitosesityksen tekemistä koski pyyntöä, sijoitusta vajaamielislaitokseen tai lastenkotiin 0, sijoitusta päivähuoltoloihin ja vajaamielisen olosuhteitten tutkimista pyyntöä. Valituksia tehtiin, ja ilmoitusta koski muita, vaikeammin ryhmiteltäviä asioita. Sijoitetut vajaamieliset. Vajaamielislaitoksiin sijoitettiin kertomusvuonna lasten- 7»
9. Lastensuojelu huoltotoimiston toimesta 7 henkilöä, joista myöhemmin kotiutettiin. Huostaanotettuja ja lastenhuoltolaitoksiin sijoitettuja vajaamielisiä oli. Huostaanotto lopetettiin kertomusvuonna 8 vajaamielisen kohdalla. Pysyvään sairaalahoitoon (mielisairaalaan) sijoitettiin vajaamielinen. Päivähuoltolat. Päivähuoltoloissa hoidettiin vajaamielisiä kertomusvuonna yhteensä hoitopäivää (Aula 7, Vantaala 70, Toivolan päivähuoltola 80 ja Aula-työkoti 7 7). Lastenhuoltotoimiston tiedossa olevien vajaamielisten lukumäärä ja sijoituspaikat kertomusvuoden lopussa selviävät seuraavasta yhdistelmästä: 80
Ikä 0 v 7 v v Ali Tylsäm. 0 Kehitysaste Vähäm. Heikkom. 70 p. T. P. T. p. T. P. T. P. T. P. T. P. T. P. T. Yhteensä Kotihoidossa: Kotonaan laitospaikkaa odottavia Kotiin toistaiseksi jääviä 9 9 8 0 8 7 8 7 7 o c Yhteensä 0 7 7 9 Näistä valvonnassa g» päivähuoltoloissa: Aula Vantaala Toivola 9 9 Aula-työkoti 8 8 g 0 8 0 I 8 * 8 7 IU Yhteensä 0 8 9 7 0 9 7 9 0 0 80 Vajaamielislaitoksissa: Nukari 9 7 7 7 7 7 Rinnekoti 0 7 9 Barnens By g 8 8 9 D Perttula u o 9 Kuhankoski O Q Alavus A Vaalijala Q Q 7 Toivola-Muhos Yhteensä 8 9 9 77 7 0 8 0 Lastenhuoltolaitoksissa: Kullatorppa 7 8 Päivölä 0 Sofianlehto 0 0 Malmi 8 Oppilaskoti Toivola 9 Muut lastenhuoltolaitokset 0 7 ^ 9 8 9 Yhteensä 9 7 8 8 0 0 Sairaaloissa 8 7 9 Yksityiskodeissa 8 Ä Kaikkiaan 7 7 0 87 8 7 8 0 8 0 9
9. Lastensuoj elu Kokoukset. Lastenhuolto jaosto piti 8 (7) kokousta, vajaamielishuolt o jaosto ja vajaamielislaitosten johtokunta kokousta. Suojelukasvatustoimisto Alle v 7 v Kaikkiaan Ilmoittaja: Kouluviranomainen Poliisi- tai oikeusviranomainen Huoltoviranomainen Lastensuojeluviranomainen Yksityinen henkilö V. 99 saapuneita ilmoituksia yhteensä P. T. P. T. P. T. 7 99 0 8 97 0 7 8 7 8 07 0 8 8 7 7 79 7 9 9 99 8 Suojelukasvatusta tarvitsevia lapsia ja nuoria henkilöitä koskevia ilmoituksia saapui toimistoon kertomusvuoden aikana kaikkiaan 7 ( 9), jotka ilmoittajan, ilmoitusten syyn sekä sen aiheuttamien toimenpiteiden mukaan ryhmittyivät seuraavasti: Yhteensä 90 9 0 0 7 Ilmoituksen syy: Lsl. 8 mom. e-kohta: Luvaton ansiotoimi Oppivelvollisuuden laiminlyönti Lsl. 8 mom.: Rangaistava teko: Syyttäjän käsittelemättä Syyttäjä jättänyt syyttämättä, LNR Oikeus jättänyt tuomitsematta, LNR... Irtolaistapainen elämä Tavattu juopuneena Muu syy V. 99 saapuneita ilmoituksia yhteensä V:sta 98 jäljellä olevia ilmoituksia Ilman uutta ilmoitusta käsiteltäväksi otettuja asioita Kaikkiaan 7 80 8 0 7 9 9 0 08 8 0 0 8 8 0 7 0 8 0 7 8 0 7 9 7 79 97 9 9 0 8 8 8 7 90 87 7 0 7 Toimenpiteet: Osaston määräämä tai vahvistama toimenpide: Lsl. 9 mom. b-kohta, varoitus Lsl. 9 mom. c-kohta, toistaiseksi huostaanotto Lsl. 9 mom. d-kohta: toimitettu kotikuntaansa toimitettu lääkärin hoitoon muu toimenpide Lsl. 9 mom. e-kohta, suojeluvalvojan määrääminen. Lsl. 9 mom., huostaanotto Lsl., kodin ulkopuolella kasvattaminen sopi- Lsl., kodin ulkopuolella kasvattaminen, lastensuojelulautakunnan päätöksen nojalla Nuorisonhuoltaj an toimenpide Ei mitään toimenpidettä V. 99 käsiteltyjä asioita yhteensä V:een 90 jääneitä ilmoituksia... i-8 7 0 7 8 0 09 9 9 7 0 7 0 8 9 7 8 8 97 80 8 7 0 0 8 I 709 7 7 8 87 0 9 9 9 0 7 Kaikkiaan 9 0 0 9 7
9. Lastensuojelu Ilmoitukset koskivat 7 lasta ja nuorta henkilöä, joista alle -vuotiaita poikia oli 88 ja tyttöjä sekä 7-vuotiaita poikia 98 ja tyttöjä 7. Taulukossa esitetyn lisäksi käsiteltiin toimistossa :n (poikia 0, tyttöjä ) yli 8-vuotiaana ilmoitetun nuoren asiaa, joista 0:een nähden suoritettiin huoltoa (poikia, tyttöjä ). Tutkimuksen yhteydessä saatiin asiantuntija-apua lastensuojelu viraston sosiaalilääkärin toimistolta sekä eräissä tapauksissa muilta kasvatusneuvoloilta ja yksityislääkäreiltä. Psykiatrista hoitoa tarvitsevia sijoitettiin mahdollisuuksien mukaan sairaaloihin ja Metsäkummun hoitokotiin. Työnvälitystoimiston ammatinvalintapsykologilta pyydettiin lausuntoja, minkä lisäksi ammatinvalintapsykologi suoritti soveltuvuustutkimuksia Ryttylän vastaanottokodissa. Huoltolaitokset. Suojelukasvatustoimiston kaupungin huoltolaitoksiin sijoittamien lasten ja nuorten henkilöiden vaihtuminen ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Huoltolaitos Jäljellä v:sta 98 Uusia Lapsia Jäljellä v:een 90 Huoltopäiviä Yhteensä Eronneita Kaikkiaan Keskimäärin hoidokkia kohden Kaarelan nuorisokoti.;... 0.0 Kallion nuorisokoti 7 7 7 0.9 Vastaanottokoti Lemmilä 7 9 0 0. Ryttylän koulukoti 9 9 0. Hyvösen lastenkoti 89 89.0 Sofianlehto C-os. ~ 8.0 Reijolan nuorisokoti 8 7 0.7 Metsäkummun hoitokoti.0 Oppilaskoti Toivola. 97 9. Yhteensä 7!) 07!) 8 0 7 98 8. Muissa laitoksissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä lasta. Näistä oli jäljellä edellisestä vuodesta 8 poikaa ja tyttöä. Vuoden kuluessa sijoitettiin niihin poikaa ja 70 tyttöä. Huoltopäiviä oli 0 99. Jatkuvasti koulukasvatusta tarvitsevat sijoitettiin suurimmaksi osaksi valtion koulukoteihin. Perhehoidossa oli vuoden aikana 0 lasta yhteensä 7 7 päivää. Näistä oli jäljellä edellisestä vuodesta poikaa ja 9 tyttöä. Seuraavaan vuoteen jäi poikaa ja tyttöä. Sairaaloissa hoidettiin vuoden aikana lasta yhteensä 9 päivää; 8 poikaa ja tyttö oli sitäpaitsi jossakin muussa laitoksessa. Seuraavaan vuoteen jäi sairaalaan poika ja tyttöä. Pysyväisessä valvonnassa olleet näkyvät seuraavasta taulukosta. Hoidokin siirtyessä kaupungin hoitolaitoksesta toiseen tulee hän lasketuksi sekä laitoksesta eronneena että laitokseen otettuna hoidokkina ja sisältyy siis kahdesti kokonaissummaan. 8
9. Lastensuojelu Laitoshuollon jälki- Suojelu valvon- valvonnan alaisia nan alaisia tai perheisiin sijoitettuja Valvottavia kaikkiaan Valvojan ollessa Lasten- Lastensuo jelu- Yksi- suo jelu- Yksiviran- tyinen viran- tyinen omainen henkilö omainen henkilö Poikia Tyttöjä Yhteensä Jäljellä v:sta 98 00 8 7 9 8 V. 99 valvontaan tulleita 8 8 9 0 Yhteensä 9. 9 Näistä: Muutti toiselle paikkakunnalle, vihittiin avioliittoon, kuoli tai valvonnan määräaika päättyi 0 9 Poistettiin valvonnasta myönteisin tuloksin Otettiin lastensuojelulautakunnan huostaan tai sijoitettiin lastenhuoltolaitokseen 7 Valvonta lopetettiin tuloksettomana 9 0 Tuomittiin rikoksesta tai siirrettiin huoltolautakunnan alkoholisti- ja irtolaishuolto-osaston huolletta - vaksi 0 0 V:een 90 jääneitä 00 8 8 9 0 Yhteensä 9 9 Ansiotyötä koskevan luvan myönsi suojelukasvatusjaosto 0 alaikäiselle henkilölle. Jälkihuolto. Laitoksista poistettujen tyttöjen jälkihuoltoa hoiti toimiston huoltotarkastaja. Poikien jälkihuollon hoitivat toimiston huoltotarkastajat paitsi Ryttylän vastaanottokodin oppilaiden jälkihuoltoa (ei sisälly edellä esitettyyn valvontatilastoon), jonka suoritti vastaanottokodin oma kuraattori. Alaikäiset lainrikkojat. Nuorista rikoksentekijöistä annetun lain määräämät tehtävät hoiti useimmassa tapauksessa suojelukasvatustoimiston puolesta Vankeusyhdistyksen nuorisonvalvontatoimisto. Tämä suoritti henkilötutkinnat Helsingin raastuvanoikeudelle vaan ei vuotta täyttäneinä rangaistavan teon tehneistä, syytteeseen asetetuista ja huolehti nuorisonhuoltajan tarkastuksen alaisena ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksentekijäin valvonnan järjestelystä sekä, milloin tutkittava oli - vaan ei 8-vuotiaana tehnyt rikoksensa, lastensuojeluasetuksen määräämästä lautakunnan edustuksesta oikeudessa. Poliisikuulusteluissa oli läsnä suojelukasvatustoimiston edustaja. Tällaisia kuulusteluja oli (9) alaikäistä koskevassa asiassa. Eräät yksityiset henkilöt toimivat kasvatuksellisen tuen tarpeessa olevien ja siveellisesti hairahtuneiden alaikäisten valvojina. Näille maksettiin palkkiota 800 mk kuukaudessa valvottavaa kohden. Samasta määrärahasta myönnettiin tilapäisiä avustuksia harrastusvälineiden hankkimiseen valvottaville tunnustukseksi hyvästä käytöksestä. Nuorisorikollisuuden määrää Helsingissä valaisevat seuraavat tiedot rikospoliisin kertomusvuoden aikana tutkimista rikokseen syylliseksi todetuista alaikäisistä henkilöistä: 8
9. Lastensuojelu Alle -vuotiaita 7» 8 0» Poikia Tyttöjä Yhteensä 77 8 9 9 0 0 Yhteensä 0 ( 8) Poliisilaitoksen huolto-osastossa pidätettiin irtolaistapaisen elämän takia 0 () alle 8-vuotiasta henkilöä, joista poikia ja tyttöjä 98. Pidätyksiä saman henkilön uusiintuneet pidätykset mukaanluettuina oli 7 (), joista poikia ja tyttöjä koskevia. Kertomusvuoden aikana saapui suojelukasvatustoimistolle seuraavat tiedot poliisin pidättämistä alle 8-vuotiaista juopuneista: pidätyksiä oli 0 (), joista 9 poikia ja 8 tyttöjä koskevia, ja pidätettynä oli 7 henkilöä, joista poikia ja tyttöjä. Edellä luetelluista tulivat suojelukasvatustoimiston huollettaviksi alle -vuotiaana rikkomuksen tehneet sekä ne 7-vuotiaana rikoksen tehneet, jotka nuorista rikoksentekijöistä annetun lain nojalla jätettiin syyttämättä tai tuomitsematta. Tuomituista 7-vuotiaana rikoksen tehneistä tuli osa suojelukasvatustoimiston huollettaviksi, pääosan jäädessä yksinomaan rikosoikeudellisten toimenpiteitten varaan tai ehdollisesti tuomittuina oikeusministeriön määräämään valvontaan. Suojelukasvatustoimiston huollettaviksi tulivat edelleen kaikki edellä mainitut irtolaistapaisen elämän takia ilmoitetut tai juopuneena pidätetyt, lukuun ottamatta niitä, jotka jäivät huoltolautakunnan huollettaviksi, koska olivat jo täyttäneet 8 vuotta ennen kuin toimenpiteisiin voitiin ryhtyä. Ulkomaille matkustavan nuorison valvomiseksi ja huoltamiseksi oli suojelukasvatustoimisto yhteistoiminnassa etenkin Turun ja Tukholman lastensuojeluviranomaisten kanssa. Kaikki suojelukasvatustoimiston huollettaviksi tulleet em. tapaukset sisältyvät alussa mainittuihin tilastoihin. Poliisiviranomainen on 7 () tapauksessa pyytänyt lautakunnalta suostumusta siihen, että alle -vuotias nuori rikoksentekijä saataisiin tuomita rangaistusmääräysmenettelyin. Nämä pyynnöt ovat yhtä lukuun ottamatta tulleet maaseudun poliisiviranomaisilta. pyyntöön on annettu suostumus, 7 evätty, 7 oli vielä vuoden lopussa käsittelemättä ja 9 ilmoitetuista tapauksista oli sellaisia, jotka siirrettiin muiden sosiaalilautakuntien käsiteltäviksi tai muuten eivät aiheuttaneet suojelukasvatustoimiston toimenpiteitä. Kokoukset. Suojelukasvatusjaosto piti vuoden aikana 9 kokousta. Elatusaputoimisto Elatusaputoimiston tärkeimpinä tehtävinä olivat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten luetteloiminen, elatusvelvollisuuden tutkiminen ja elatussopimusten tai -tuomioiden aikaansaaminen sekä elatusmaksujen periminen. Elatusaputoimiston tehtäviin kuului lisäksi välien rikkoutumisen vuoksi erillään asuvien puolisoiden lasten samoin kuin asumus- ja avioerolasten elatusavun periminen. Pääasiallinen 8
9. Lastensuojelu toiminta kohdistui elatusapujen perimiseen eri tavoin, viime kädessä toimittamalla laiminlyöjät työlaitokseen. Uusia työlaitosesityksiä tehtiin lääninhallitukselle elatusavun laiminlyömisestä asumus- ja avioerolasten kohdalta 8 sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden kohdalta 89 tapauksessa. Lääninhallituksen päätös saatiin yhteensä tapauksessa. Päätöksistä oli hylkääviä eri syistä yhteensä 7. Huoltoapulain :n perusteella käsiteltiin elatusapu jaostossa työlaitoksessa olevien elatusvelvollisten 0 työloma-anomusta ja 7 tapauksessa määrättiin työlomalla ollut palautettavaksi työlaitokseen. Lapset, äidit ja elatusvelvolliset. Toimiston kirjoihin merkittyjen avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten luku oli seuraava: V:sta 98 jäljellä olevia 77 Luettelosta poistettuja Uusia tapauksia 9 V:een 90 siirtyneitä 8 Seuraavat yhdistelmät valaiset vuoden lopulla luetteloissa olleiden lasten äitien ja elatusvelvollisten siviilisäätyä, ikää ja ammattia lasten syntyessä: Elatusvel- Ikä Siviilisääty Äitejä vollisia vuotta Äitejä Elatusvelvollisia Naimattomia 9 Leskiä ja laillisesti eronneita... 0 --9 9 Naimisissa olevia 09 0-- 9 88 Tietoj a puuttuu 8 9 --9 9 87 Yhteensä 8 8 0-- 7 --9 8 7 0--9 7 0-00 Tietoja puuttuu Yhteensä 8 8 Elatusvel- Ammatti Äitejä vollisia Virkamiehiä, vapaiden ammattien harjoittajia ym 7 Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen harjoittajia Itsenäisiä liikkeen harjoittajia 0 Liikeapulaisia ja työnjohtajia 797 0 Tehdas-ym. ammattityöntekijöitä 980 Muita työntekijöitä 09 97 Merimiehiä, kalastajia ja laivojen keittiöhenkilökuntaa Valtion, kunnan ym. viran- tai toimenhaltijoita 7 Kotiapulaisia 708 Muun elinkeinon harjoittajia... Henkilöitä ilman varsinaista tai tunnettua ammattia 77 Yhteensä 8 8 8
9. Lastensuojelu Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten hoitoa ja kasvatusta valvoivat sosiaaliohjesäännön määräysten mukaisesti lastenhuoltotoimiston asianomaiset viranhaltijat. Naiden antamien tietojen mukaan lasten hoito oli seuraava: Äidin luona olevista lapsista sai: % Hyvän hoidon... 87.7 Suhteellisen hyvän hoidon.8 Epätyydyttävän hoidon 0. Kasvatusäidin luona olevista lapsista sai: % Hyvän hoidon 88.8 Suhteellisen hyvän hoidon 0. Epätyydyttävän hoidon 0.7 Lastenvalvojan luetteloissa olevista lapsista kuoli vuoden aikana, joista 0 oli sairaalassa ja kotona. Kuoleman syy: Aivokuume Keuhkokuume Hukkuminen Kuoleman syy: Synnytyksestä aiheutunut vamma Keskosena syntyminen Vesipäänä syntyminen Selvitystoimenpiteet. Elatusvelvollisuuden alustavan selvityksen suoritti lastenvalvoja äitien antamien tietojen perusteella. Asianosaisten ja lastenvalvojan keskinäisissä neuvotteluissa koetettiin kussakin tapauksessa saada aikaan elatussopimus, mutta jos elatusvelvolliseksi makaajaksi ilmoitettu kieltäytyi sopimasta tai elatusavun määrästä ei päästy yksimielisyyteen eikä lapsen äiti vastustanut oikeudenkäyntiä, otettiin elatusvelvollista vastaan haaste sitten, kun lastenvalvoja oli hankkinut todistusaineistoa siinä määrin, että oikeudenkäyntiin oli syytä ryhtyä. Elatusvelvollisuus selvitettiin lopullisesti asianosaisten keskinäisellä ja lautakunnan vahvistamalla sopimuksella tapauksessa, joista aikaisemmin tehtyjen sopimusten korotuksia 7. Oikeudessa oli edelliseltä vuodelta siirtyneitä juttuja vireillä 8 ja uusia haasteita otettiin 7. Koska näistä tapauksessa vastaajaa ei saatu laillisesti haastetuksi ja 0 juttua sovittiin, sekä 9 siirtyi seuraavaan vuoteen, käsiteltiin oikeudessa siis 8 avioliiton ulkopuolella syntyneen 9 lapsen elatusapukannetta. Jutuista voitettiin 9, hävittiin riittämättömien todisteiden vuoksi ja 9 tapauksessa oli oikeudenkäynnistä luovuttava toistaiseksi joko siksi, että lapsen äidiltä ei voitu saada lisäselvitystä tai muusta jutun käsittelyn aikana ilmenneestä erityisestä syystä, jolloin hylkäävä päätös oli selvästi odotettavissa. Kaikkiaan esiinnyttiin oikeudessa näissä jutuissa kertaa. Lisäksi lastenvalvojan toimesta otetuista haasteista saatiin muualla kuin Helsingin raastuvanoikeudessa päätös elatusavun korotusasiassa ja elatusvelvollisuuden vahvistamista koskevassa asiassa. Lastenvalvoja esiintyi lastensuojelulautakunnan puolesta oikeudessa 7 kertaa. Lastenvalvojan toimesta haettiin alioikeuksien päätöksiin muutosta 0 tapauksessa ja tapauksessa valvottiin vastaajan puhevallan käyttäminen hovioikeudessa elatusasiassa vastaajan haettua muutosta alioikeuden antamaan päätökseen. Toimisto antoi aikaisempaan tapaan toisten kuntien lastenvalvojille ja muille sosiaaliviranomaisille virka-apua lastenvalvojien toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Virka-avunpyyntöjen kokonaismäärä oli 0. Lisäksi esiinnyttiin oikeudessa toisten kuntien lastenvalvojien puolesta 0 kertaa. Toimiston tiliasema oli vuoden päättyessä seuraava: 87