Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014

2

PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2013 Ilmanlaatutyöryhmä Huhtikuu 2014 Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Jari Lampinen 3

4

TIIVISTELMÄ Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt 2013 olivat rikkidioksidia 2 717 t, typen oksideja 2 105 t, hiukkasia 79 t sekä hiilidioksidia 2 564 627 t. Tärkeimmät päästö lähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, PVO-Lämpövoima Oy, Sachtleben Pigments Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilmanlaadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi tausta-asema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, otsoni, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemista saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, - paineesta ja kosteudesta. Lisäksi Porin verkkoon on liitetty yksi mittausasema Rauman keskustasta, jossa mittauskomponentit ovat hengitettävät hiukkaset sekä typen oksidit. Porin ja Rauman tulosten lähetetään Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin (www.ilmanlaatu.fi) kerran tunnissa. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen (38/2011) raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla, eikä myöskään valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot. Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto./ Pastuskeri. Vuoden 2013 suurin 99 %:n tuntiarvo 20 g/m 3 mitattiin Itätullissa maaliskuussa. Pitoisuus oli 8 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Typpidioksidipitoisuuksien suurin 99 %- tuntipitoisuus 2013 esiintyi tammikuussa, jolloin tuntiarvo 102 g/m 3 oli 68 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi maaliskuussa ollen 54 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 77 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna 2013. Tammi- ja lokakuussa 8 h:n liukuva keskiarvo 1,8 mg/m 3 nousi lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 22,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin tammikuussa, jolloin häkäpitoisuuksien maksimipitoisuus oli 2,9 mg/m 3. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 g/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Suurin 8-tunnin k.a-pitoisuus mitattiin huhtikuussa 100 g/m 3, joka oli 83 % ohjearvosta. Valtioneuvoston päätöksien 480/96 ja 38/2011 ilmanlaatuohjearvo sekä raja-arvo eivät ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katupuhtaanapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin Itätullissa. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) mitattiin Itätullissa. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 g/m 3, joka ei ylittynyt. Vuosikeskiarvo oli 5 g/m 3. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2013 oli hyvä 16 %, tyydyttävä 39 %, välttävä 32 %, huono 10 % sekä erittäin huono 3 %. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna vuosi 2013 oli laadultaan huonompi kuin sitä edeltävät vuosi 2012. Ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvo oli 76. 5

SISÄLTÖ JOHDANTO... 7 1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2013... 8 2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA... 9 3 ILMANLAADUN ARVIOINNIN PERUSTEET... 9 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT...11 4.1 MITATTAVAT KOMPONENTIT, MITTAUSASEMIEN SIJAINTI JA MITTAUSJAKSOT... 11 5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -MENETELMÄT...12 5.2 PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT... 12 5.2.1 Rikkidioksidi...12 5.2.2 Typpidioksidi...12 5.2.3 Hiilimonoksidi...13 5.2.4. Otsoni...13 5.2.5 Hengitettävät hiukkaset...13 6 SÄÄTIEDOT JA -ASEMAT...13 6.1 SÄÄASEMAT... 13 6.2 LÄMPÖTILAT PORIN KESKUSTASSA 2013... 13 6.3 VALLITSEVAT TUULET PORIN KESKUSTASSA 2013... 14 7 TULOKSET MITTAUSJAKSON 2013 AIKANA...15 7.1 RIKKIDIOKSIDI... 15 7.1.1 Itätulli 3...15 7.1.2 Pastuskeri...15 7.1.3 Rikkidioksidipäästöt, suurteollisuus ja energiantuotanto...18 7.2 TYPPIDIOKSIDI ITÄTULLI... 19 7.2.1 Typpidioksidipäästöt, suurteollisuus ja energiantuotanto...22 7.3 HIILIMONOKSIDI ITÄTULLI 3... 22 7.4 OTSONI ITÄTULLI 3... 25 7.5 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET ITÄTULLI 3... 26 7.6 PIENHIUKKASET ITÄTULLI 3... 29 7.6.1 Hiukkaspäästöt, suurteollisuus ja energiantuotanto...30 7.7 ILMANLAATUINDEKSI ITÄTULLI 3... 31 8 MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA...32 8.1 MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS... 32 8.2 LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ... 32 8.3 LISÄTIETOJA PORIN KAUPUNGIN MUISTA ILMANSUOJELUJULKAISUISTA... 32 9 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO...33 10 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS)...34 11 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2013...34 11.1HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT POLTTOPERÄISET, PISTELÄHTEET... 34 12 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT PORISSA 2009 2013...36 LIITTEET: LIITE 1 PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT LIITE 2 ITÄTULLI3, MITTAUSASEMA LIITE 3 PASTUSKERIN MITTAUSASEMA LIITE 4 YMPÄRISTÖVIRASTON, SÄÄASEMA 6

JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Porin ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästömääristä vuodelta 2013. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut ilmansuojeluinsinööri (YAMK) Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Laitteiden määräaikaiskalibroinnit on tehnyt ins. (YAMK) Juha Pulkkinen /JPP-Kalibrointi Ky, osallistuen myös tulosten laskentaan. Ilmantarkkailujärjestelmän ylläpidosta on sovittu toiminnanharjoittajien ja Porin kaupungin kesken. Nykyinen sopimuskausi on voimassa vuoden 2015 loppuun. Palvelun tuottajana on Porin kaupungin ympäristövirasto. Palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa on voimassa vuoden 2014 loppuun. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Porin ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2013 olivat: Kari Hannus (pj) Jari Grönvall Arja Valli Hanna-Leena Heikkilä Ari Savola Katriina Heikkilä Matti Lankiniemi (siht.) Eljas Hietamäki Porin kaupunki, hallintokeskus PVO-Lämpövoima Oy Fortum Power and Heat Oy Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Porin Prosessivoima Oy Sachtleben Pigments Oy Porin kaupunki, ympäristövirasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2013 kahdesti. Tietoa reaaliaikaisesta ilman laadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Porin kaupunki puhelin 044 701 1218 ympäristövirasto Jari Lampinen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pori.fi Valtakatu 11 Pori 28100 internet: http:// http://www.pori.fi/ymparistovirasto/ymparistonsuojelu/ ymparistontila/ilmanlaatu.html 7

1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2013 Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2013 olivat 47 782. Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Teollisuuden ja energiantuotantolaitoksien maksuosuudet kokonaiskustannuksista olivat 75 %, eli 35 836 ja Porin kaupungin 25 %, eli 11 946. Kustannuksista päätettiin ilmanlaatutyöryhmän kokouksessa 18.10.2012. Puolet teollisuuden maksuosuudesta 17 918 jaettiin tasaeriin kuuden toiminnanharjoittajan kesken ja toinen puoli osuutta viiden suurimman laitoksen kesken suhteutettuina laitoskohtaisiin päästömääriin. Maksuosuuksien määräytyminen on taulukossa 1. TAULUKKO 1 Maksuosuuksien määräytyminen 2013 Maksuosuudet Kokonaismaksuosuus Päästöjen suhteessa Tasaosuus/laitos Toiminnanharjoittajat (6) 35 836 2 560 Päästöjen suhteessa (5) 17 918 Porin kaupunki 11 946 Yhteensä 47 782 Kustannuslaskenta on tehty laitoksilta saatujen vuoden 2012 päästötietojen perusteella. Laskentakomponenteiksi on yhteisesti sovittu rikkidioksidi, typen oksidit sekä hiukkaset. Päästötiedot ja laitoskohtaiset kustannusosuudet ovat taulukoissa 2 ja 3. TAULUKKO 2 Laitosten päästötiedot 2012 Laitos SO 2 t/a NO 2 t/a hiuk. t/a yht. t/a Sachtleben Pigments Oy 751,0 100,0 10,3 861,3 Fortum Power and Heat Oy 276,4 441,4 5,8 723,6 PVO- Lämpövoima Oy 55,5 230,1 10,6 296,2 Porin Prosessivoima Oy 326,8 374,7 10,1 711,6 Pori Energia Oy 341,0 360,1 26,2 727,3 Boliden Harjavalta Oy, Pori 99,0 6,5 0,5 106,0 Yhteensä 1 849,7 1 512,8 63,5 3 426,0 TAULUKKO 3 Laitoskohtaiset kustannusosuudet 2013 Laitos kiinteä osuus %-osuus yhteensä Sachtleben Pigments Oy 2 986 4 648 7 634 Fortum Power and Heat Oy 2 986 3 906 6 892 PVO- Lämpövoima Oy 2 986 1 598 4 584 Porin Prosessivoima Oy 2 986 3 840 6 826 Pori Energia Oy 2 986 3 926 6 912 Boliden Harjavalta Oy, Pori 2 986 2 986 Porin kaupungin ymp. ltk. 11 946 11 946 Yhteensä 29 862 17 918 47 780 8

2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA Porin kaupungin ympäristötoimisto myi vuonna 2013 Rauman kaupungille ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Porissa valvottiin Rauman keskustan Hallikadun mittausaseman toimintaa sekä linkitettiin mittaustulokset Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin. Kuukausittain mittaustulokset editoitiin JPP-Kalibrointi Ky:n toimesta, josta myös ostettiin neljä kertaa vuodessa analysaattoreiden kalibrointipalvelut. Editoidut tulokset siirrettiin Porin tietohallinto-osaston SQL-tietokantaan. Mittaustuloksia vertailtiin kansallisiin ohjearvoihin sekä valtioneuvoston antamiin ilmasuojeluasetuksen raja- tai kynnysarvoihin. 3 ILMANLAADUN ARVIOINNIN PERUSTEET Ilman laatua arvioitaessa sille on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja. Ohjearvot: Valtioneuvoston päätös (480/1996), ilman laadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista. Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia joiden tavoitteena on pitoisuuksien alittaminen. Ohjearvot ovat tilastollinen menetelmä, jotka sallivat tietyn määrän pitoisuusylityksiä vuosittain. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Raja-arvot: Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011), uusimmista raja-arvoista sekä lisäksi tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasten kansallisista altistumisen vähentämistavoitteista. Raja-arvot velvoittavat tiettyjen pitoisuuksien alittamista annetussa määräajassa. Jos rajaarvo ylittyy pitää kunnan tehdä suunnitelma miten raja-arvopitoisuudet alitetaan. Suunnitelmasta pitää tiedottaa kuntalaisia. Raja-arvot on säädetty terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Raja-arvo katsotaan ylitetyksi vasta, kun numeroarvon ylityksiä on yli sallitun määrän. Raja-arvot on esitetty taulukossa 5. Tavoitearvot: Valtioneuvoston asetus (164/2007) koskee arseenin, kadmiumin, elohopean, nikkelin ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen tavoitearvoja. Tavoitearvot ovat pitoisuustasoja jotka tiettyyn asetettuun aikamäärään tulee alittaa. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Tavoitearvot otsonille on esitetty taulukossa 6. Kriittiset tasot: Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi on ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Varoituskynnys: On pitoisuus joka edellyttää, että väestöä on varoitettava. Varoituskynnys on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Tiedotuskynnys: Koskee otsonia. Tiedotuskynnyksen edellyttämän pitoisuuden ylittyessä on väestöä tiedotettava. Altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite: Koskee asetuksen (38/2011) perusteella pienhiukkasia. Tavoitteena on vähentää väestön keskimääräistä altistumista pienhiukkasille. 9

Alemmalla arviointikynnyksellä: Tarkoitetaan ilman epäpuhtauksien pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muuta menetelmää, kuten päästökartoituksia. Ylemmällä arviointikynnyksellä: Tarkoitetaan ilman epäpuhtauksien pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa seurantaalueella jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallinnustekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. TAULUKKO 4 Ilmanlaadun ohjearvot Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) Rikkidioksidi (SO 2) Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) Ohje-arvo (20 o Tilastollinen määrittely C, 1 atm) 20 mg/m 3 tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. % -piste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 250 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. % -piste 80 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. % -piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo TAULUKKO 5 Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo µg/m 3 Rikkidioksidi (SO 2) 350 125 20 Typpidioksidi (NO 2) 200 40 Keskiarvon laskenta-aika 1 tunti 24 tuntia 1.10 31.3. tunti kalenterivuosi Sallitut ylitykset kalenterivuosi 24 3 18 tuntia - Voimaantulo 1.1.2005 1.1.2005 15.8.2001 1.1.2010 1.1.2010 Hiilimonoksidi (CO) 10 000 8-tuntia 2) - 1.1.2005 Bentseeni (C 6H 6) 5 kalenterivuosi - 1.1.2010 Lyijy (Pb) 0,5 1) kalenterivuosi - 15.8.2001 Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 50 1) 40 1) 24-tuntia kalenterivuosi 35 vrk / vuosi - 1.1.2005 1.1.2005 Pienhiukkaset (PM 2,5) 25 kalenterivuosi - 1.1.2010 1) 2) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. Rajaarvolaskennassa lämpötilat muutetaan mittausajankohdan vallitsevaan lämpötilaan. Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8-tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 10

TAULUKKO 6 Tavoitearvot otsonille Keskiarvon laskenta-aika tai tilastollinen tunnusluku 2) Peruste 1) Tavoitearvo vuodelle 2010 120 µg/m 3, joka saa ylittyä enintään Terveyshaittojen ehkäiseminen ja 8 tuntia 3) 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona vähentäminen Kasvillisuuden suojeleminen AOT40 4) 18 000 µg/m3 h viiden vuoden keskiarvona 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona se päättyy. 4) AOT40 lasketaan 1.5. 31.7. välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo 9.00 21.00 välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on 10.00 22.00 Suomen kesäaikaa. 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT 4.1 Mitattavat komponentit, mittausasemien sijainti ja mittausjaksot Porin mittausasemat sijaitsevat Mikonkadulla, ympäristövirastossa os. Valtakatu 11 sekä Pastuskerissa. Rauman asema on Hallikadulla. Porissa ja Raumalla mitattavat komponentit sekä mittauspaikat on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Porin mittauspaikat on esitetty myös liitetiedostossa 1. TAULUKKO 7 Porissa mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi, SO 2 Pastuskeri jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi, SO 2 Itätulli 3 jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi, NO 2 Itätulli 3 jatkuva Monitor Labs Inc. 9941B Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 jatkuva CO12M Otsoni, O 3 Itätulli 3 jatkuva API 400 A Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Itätulli 3 jatkuva MP101M+CPM Pienhiukkaset, PM 2,5 Itätulli 3 jatkuva MP101M+CPM Säätiedot, t-suunta, t-nop, l-tila Pastuskeri jatkuva SMA-300 Säätiedot, t-suunta, l-tila, t-nop, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine, sadanta ymp. virasto jatkuva Vaisala WXT520 TAULUKKO 8 Raumalla mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Typpidioksidi, NO 2 Hallikatu jatkuva Environment S.A. AC32M Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hallikatu jatkuva Eberline FH 62 I-R 11

5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -MENETELMÄT KUVA 1 Mittausjärjestelmän toimintakaavio 2013 5.1 Mittaustietojen kerääminen ja niiden käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset mittausasemilta kerätään Porin kaupungin itpalvelujen SQL tietokantaan gsm-puhelimen avulla tunnin välein. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset, eli editoinnit. Editoinnit tekee JPP-Kalibrointi Ky. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. 5.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät 5.2.1 Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. 5.2.2 Typpidioksidi Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminenssimenetelmää (SFS 5425). Typen oksideja sisältävä ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit pelkistyvät typpimonoksidiksi. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpimonoksidimolekyylejä. Viritetystä tilasta molekyyli palaa perustilaan emittoimalla ylimääräisen energian. Säteilyn intensiteetti riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen typpimonoksidipitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidipitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena. 12

5.2.3 Hiilimonoksidi Häkäpitoisuus mitataan vertaamalla korrelaatiopyörän CO-kennon ja mittauskennon vaimentamaa IR-säteilyä. Inrapunasäde heijastetaan peileillä mittauskyvetistä jatkuvasti pyörivän korrelaatiopyörän ja aallonpituussuodattimen kautta anturille. Korrelaatiopyörässä on CO-kenno, joka joutuessaan IR-säteen eteen vaimentaa täysin säteilyn ja mittauskenno jonka läpi IR-säde pääsee kulkemaan vaimentumatta. Vertaamalla korrelaatiopyörän kennojen vaimentamaa säteilyä keskenään voidaan laskea näytteen häkäpitoisuus. 5.2.4. Otsoni Otsonin määrää analysoidaan ultraviolettivalon absorptioon perustuvalla menetelmällä. Jatkuvatoiminen otsonin mittaaminen perustuu otsonin ominaisuuteen absorboida tietyn aallonpituista UV-säteilyä. 5.2.5 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisella analysaattorilla. Mittaus perustuu beta-säteilyyn, joka on matala-aktiivinen suljettu C-14 säteilylähde. Laite määrittää hiukkaspitoisuuden keräysnauhalle kertyneiden hiukkasten vaimentaman säteilyn mukaan. Säteilyn vaimenemiseen vaikuttaa ainoastaan hiukkasten massa, riippumatta niiden olomuodosta, väristä tai koosta. Pienhiukkasissa PM 1 ja PM 2,5 mittausmenetelmä on optinen, laservalon sirontaan perustuva, jota korjataan beta-tuloksista. 6 SÄÄTIEDOT JA -ASEMAT 6.1 Sääasemat Ympäristöviraston sääasemalla mitattiin tuulen suuntaa, nopeutta, ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta sekä suhteellista kosteutta. Pastuskerin asemalla tuulen suuntaa ja nopeutta sekä lämpötilaa. Tiedot mittausasemista ovat taulukossa 9. TAULUKKO 9 Sääasemien sijainnit ja niiden mittausparametrit Mittauspaikka Mittausjakso Mittausparametrit Ympäristövirasto jatkuva T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine, sadanta Pastuskeri jatkuva T-suunta, -nopeus, l-tila 6.2 Lämpötilat Porin keskustassa 2013 Keskustan sääasema sijaitsee ympäristövirastossa os. Valtakatu 11. Vuorokausikeskiarvojen lämpötilaminimi -19,5 C o esiintyi 29.1. ja lämpötilamaksimi +23,1 C o 26.6. Vuoden keskilämpötila oli +6,6 C o. Vuoden 2013 lämpötilan vuosikeskiarvo oli 1,3 C o korkeampi verrattuna vuoden 2012 keskiarvoon. Lämpötilajakauma on esitetty kuvassa 2. 13

KUVA 2 Lämpötilajakauma Porin keskustassa 2013 6.3 Vallitsevat tuulet Porin keskustassa 2013 Keskustan tuulen suunnan ja nopeuden mittauspiste sijaitsee ympäristövirastossa os. Valtakatu 11. Suurin tuulen nopeuden tuntikeskiarvo 9 m/s esiintyi 17.11.2013. Vallitsevat tuulen suunnat olivat idän ja lännen välillä. Tuulen suunnan ja nopeuden jakaumat on esitetty kuvassa 3. KUVA 3 Tuulen suunta- ja nopeusjakauma Porin keskustassa 2013 14

7 TULOKSET MITTAUSJAKSON 2013 AIKANA 7.1 Rikkidioksidi Rikkidioksidia mitataan Itätullin kaupunginosassa sekä Pastuskerissa. Itätullin asema sijaitsee kaupunkikeskustassa ja siellä mitataan pääasiassa liikenneperäisiä päästöjä. Pastuskerin mittausasema on tyypiltään tausta-asema. 7.1.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 98 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 4 ja 5. TAULUKKO 10 Itätullin rikkidioksidin mittaustulokset 2013 Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 6 3 4 8 3 98,1 2. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 2 2 2 3 2 97,4 3. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 20 6 19 24 9 97,9 4. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 5 2 9 19 4 98,1 5. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 4 1 3 8 2 95,9 6. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 6 2 5 13 2 98,0 7. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 7 2 13 90 5 98,1 8. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 5 2 4 12 2 97,8 9. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 3 1 3 9 1 98,0 10. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 3 1 3 5 2 98,0 11. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 0 1 1 1 2 1 97,9 12. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 3 1 98,0 TAULUKKO 11 Itätullin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrk-arvot ohjearvovertailuineen 2013 Itätulli 3 SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Ohjearvo µg/m 3 Tuntipitoisuus 6 2 20 5 4 6 7 5 3 3 1 2 250 % ohjearvosta 2 0,8 8 2 2 2 3 2 1 1 0,4 0,8 Vrk-pitoisuus 3 2 6 2 1 2 2 2 1 1 1 1 80 % ohjearvosta 4 3 8 3 1 3 3 3 1 1 1 1 7.1.2 Pastuskeri Asema sijaitsee Pastuskerissa, Suomen Punaisen Ristin Koivuniemen leirikeskuksen tontilla. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvissa 4 ja 5. 15

TAULUKKO 12 Pastuskerin rikkidioksidin mittaustulokset 2013 Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 2 1 3 3 1 94,1 2. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 1 1 1 1 1 97,9 3. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 4 2 97,6 4. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 3 1 95,8 5. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 4 1 97,9 6. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 2 2 2 4 2 96,3 7. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 3 1 3 5 2 97,5 8. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 3 1 3 8 1 97,4 9. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 3 1 2 4 1 97,8 10. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 2 1 1 2 1 97,9 11. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 1 1 2 4 1 95,2 12. Pastuskeri SO 2 µg/m 3 1 2 1 5 3 1 96,4 TAULUKKO 13 Pastuskerin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen 2013 Pastuskeri SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Ohjearvo µg/m3 Tuntipitoisuus 2 1 2 2 2 2 3 3 3 2 1 2 250 % ohjearvosta 1 0,4 1 1 1 1 1 1 1 1 0,4 1 Vrk-pitoisuus 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 80 % ohjearvosta 1 1 1 1 1 3 1 1 1 1 1 1 80 70 pitoisuus µg/m 3 60 50 40 30 20 10 Itätulli Pastuskeri 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 4 Rikkidioksidin tuntiarvot 2013 Ohjearvo tuntiarvolle on 250 g/m 3 16

pitoisuus µg/m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 Itätulli Pastuskeri 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 5 Rikkidioksidin vrk-pitoisuudet 2013 Ohjearvo vuorokausiarvolle on 80 g/m 3 Rikkidioksidin pitkän aikavälin rikkidioksidin tuntiarvot Itätullissa ja Lampaluodossa /Pastuskerissa vuosina 1992-2013 kuvat 6 ja 7. Rikkidioksidipitoisuuksia on mitattu aikaisemmin myös Kaanaassa ja Ahlaisissa. pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 1992 1993 1995 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2005 2006 2008 2009 2010 2012 2013 KUVA 6 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1992 2013 17

pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 1993 1994 1995 1997 1998 2000 2001 2003 2004 2005 2007 2008 2010 2011 2012 KUVA 7 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Lampaluodossa / Pastuskerissa 1992 2013 Rikkidioksidin raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 g/m 3 ja vuorokauden keskiarvolle 125 g/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Mittausjaksolla 2013 rikkidioksidin tuntikeskiarvon sekä vuorokausikeskiarvon rajaarvoylityksiä ei esiintynyt. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo Itätullissa oli 1 µg/m 3 ja Pastuskerissa 1 g/m 3. 7.1.3 Rikkidioksidipäästöt, suurteollisuus ja energiantuotanto Porilaisten laitosten rikkidioksidin vuosipäästöt 2013 olivat yhteensä 2 717 t 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Boliden PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PLV Oy Aittaluoto PLV Oy Pihlava Muut PPV Oy Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 KUVA 8 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten SO 2 päästöt t/a 1990 2013 18

7.2 Typpidioksidi Itätulli Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Itätullissa mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat peräisin suurimmalta osin liikenneperäisistä lähteistä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 14 ja 15 sekä kuvassa 9. TAULUKKO 14 Itätullin typpidioksidin mittaustulokset 2013 Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 24 102 54 80 131 70 97,9 2. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 20 73 41 56 83 44 97,7 3. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 27 93 49 70 113 61 97,6 4. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 20 74 33 48 99 36 97,9 5. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 16 50 27 48 57 29 92,2 6. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 14 42 24 36 58 26 97,9 7. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 16 51 25 55 70 32 97,9 8. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 19 53 30 45 75 37 97,2 9. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 14 50 29 46 77 31 97,9 10. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 18 66 33 70 108 47 97,9 11. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 18 73 38 62 83 38 97,7 12. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 15 79 28 78 93 52 97,9 TAULUKKO 15 Itätullin typpidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen 2013 Itätulli 3 NO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Ohjearvo µg/m 3 Tuntipitoisuus 102 73 93 74 50 42 51 53 50 66 73 79 150 % ohjearvosta 68 49 62 49 33 28 34 35 33 44 49 53 Vrk-pitoisuus 54 41 49 33 27 24 25 30 29 33 38 28 70 % ohjearvosta 77 27 70 47 39 34 36 43 41 47 54 40 19

250 pitoisuus µg/m 3 200 150 100 50 Tuntipitoisuus Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 9 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vrk-pitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 150 g/m 3 ja vrk-arvolle 70 g/m 3 Pitkän aikavälin mittaustulosten tunti- ja vrk-arvojen vertailu ohjearvoihin vuosina 2000 2013 on esitetty taulukossa 16 sekä kuvissa 10 ja 11. TAULUKKO 16 Typpidioksidin tuntiarvojen- ja vrk-arvojen vuosikeskiarvojen vertailu 2000 2013 Vuosi Tuntiarvojen vuosi k.a. g/m 3 Vuorokausiarvojen vuosi k.a g/m 3 2000 52,8 32,1 2001 55,3 36,8 2002 67,6 42,0 2003 73,1 42,9 2004 71,6 37,9 2005 67,0 34,6 2006 60,0 35,5 2007 58,1 33,1 2008 54,8 30,3 2009 56,8 32,3 2010 64,5 38,5 2011 58,5 32,5 2012 54,6 31,1 2013 67,2 34,3 20

KUVA 10 Typpidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1992 2013 KUVA 11 Typpidioksidin vuorokausipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1996 2013 Typpidioksidin tuntiarvon raja-arvo on 200 g/m 3 ja vuosikeskiarvon 40 g/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Mittausjaksolla 2012 typpidioksidin tuntikeskiarvon sekä vuorokausikeskiarvon rajaarvoylityksiä ei esiintynyt. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Itätullin mittausasemalla oli 18 g/m 3. 21

7.2.1 Typpidioksidipäästöt, suurteollisuus ja energiantuotanto Porilaisten laitosten typen oksidien vuosipäästöt 2013 olivat yhteensä 2 105 t 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Boliden PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy Pihlava PLV Oy Aittaluoto Muut PPV Oy Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 KUVA 12 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten NO 2 päästöt t/a 1990 2013 7.3 Hiilimonoksidi Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 99 %. Mittaustulokset ovat taulukoissa 17 ja 18 sekä kuvassa 13. Pitkän aikavälin kehitys tuntiarvojen sekä 8 h:n liukuvan keskiarvopitoisuuksien osalta käyvät ilmi kuvista 14 ja 15. TAULUKKO 17 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulokset 2013 Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,7 0,6 1,8 2,9 1,1 99,2 2. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,3 0,5 0,7 0,4 99,1 3. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,4 0,6 1,2 2,0 0,6 99,1 4. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,6 0,3 0,5 0,9 0,4 99,0 5. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,4 0,5 0,6 0,4 99,0 6. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 0,6 0,4 0,6 0,7 0,4 98,6 7. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,4 0,5 0,6 0,4 99,2 8. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,3 0,6 0,6 0,4 99,0 9. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 0,7 0,4 0,6 1,0 0,4 99,2 10. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,2 0,5 1,8 2,9 1,0 99,2 11. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 0,8 0,4 0,7 1,2 0,4 98,9 12. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,7 0,4 0,8 1,2 0,5 99,2 22

TAULUKKO 18 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvat keskiarvot ohjearvovertailuineen 2013 Itätulli 3 CO ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Ohjearvo mg/m 3 Tuntipitoisuus 1,7 0,5 1,4 0,6 0,5 0,6 0,5 0,5 0,7 1,2 0,8 0,7 20 % ohjearvosta 9,0 3,0 7,0 3,0 2,5 3,0 2,5 2,5 3,5 6,0 4,0 3,5 8 h:n keskiarvo 1,8 0,5 1,2 0,5 0,5 0,6 0,5 0,6 0,6 1,8 0,7 0,8 8 % ohjearvosta 22,5 6,3 15,0 6,3 6,3 7,5 6,3 7,5 7,5 22,5 8,7 10,0 pitoisuus mg/m3 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo KUVA 13 Hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat tuntipitoisuudet ja 8 h:n liukuvat keskiarvot. Ohjearvo 8h:n liukuvalle keskiarvolle on 8 mg/m 3 ja tuntipitoisuudelle 20 mg/m 3 23

pitoisuus mg/m 3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KUVA 14 Hiilimonoksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1994 2013 pitoisuus mg/m 3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KUVA 15 Hiilimonoksidin 8 h:n liukuvan keskiarvon kehitys Itätullissa 1994-2013. Hiilimonoksidille tuntiarvojen liukuva 8-tunnin keskiarvo on 8 mg/m 3. 24

7.4 Otsoni Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 100 %. Koko vuoden m mittausvaliditeetti oli 100 %. Tulokset ovat taulukoissa 19 ja 20 sekä kuvassa 16. TAULUKKO 19 Itätullin otsonipitoisuuksien mittaustulokset 2013 Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 42 76 63 73 78 64 100,0 2. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 44 86 68 83 89 77 100,0 3. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 57 93 76 95 100 78 99,9 4. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 68 104 81 100 111 83 100,0 5. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 62 98 79 94 104 81 100,0 6. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 53 97 78 93 109 79 99,9 7. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 45 83 59 84 87 64 100,0 8. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 44 83 64 79 88 71 99,7 9. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 36 72 53 67 78 54 100,0 10. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 35 68 58 69 73 61 100,0 11. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 41 75 65 71 77 67 100,0 12. Itätulli 3 O 3 µg/m 3 44 73 62 71 83 64 100,0 TAULUKKO 20 Itätullin otsonipitoisuuksien mittaustulosten tuntipitoisuuksien ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen 2013 Itätulli 3 O 3 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Ohjearvo µg/m 3 Tuntipitoisuus 76 86 93 104 98 97 83 83 72 68 75 73 180 % tiedottamisk. 42 48 52 58 54 54 46 46 40 38 42 41 8 h:n keskiarvo 73 83 95 100 94 93 84 79 67 69 71 71 120 % tavoitearv. 61 69 7 83 78 78 70 66 56 58 59 59 Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan huhti-kesäkuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 g/m3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 g/m 3 ylittyessä. 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 g/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25 päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Väestölle tiedottamiskynnys 180 g/m3 tuntiarvojen osalta ei ylittynyt kertaakaan. 25

Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 ( g/m 3 h), joka ilmaistaan 80 g/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 g/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla 1.5. 31.7. klo 10 22 välisenä aikana. Tavoitearvo vuodelle 2010 on 18 000 g/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on 6 000 g/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen 1 249. ( g/m 3 h). Pitkän ajan tavoitearvo g/m 3 h) on viiden vuoden keskiarvona 6 000/ 18 000. 140 120 pitoisuus µg/m 3 100 80 60 40 20 Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 16 Otsonin tuntipitoisuudet sekä liukuvat kahdeksan tunnin keskiarvot Itätullissa 2013. 7.5 Hengitettävät hiukkaset Itätulli 3 Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen (alle 10 m) pölyn osuus. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo on 70 g/m 3. Ohjearvo on ylittynyt, mikäli kalenterikuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo on suurempi kuin 70 g/m 3. Suurin ohjearvoon verrattava vrk-pitoisuus Porissa 51 g/m 3 mitattiin maaliskuussa. Mittausjaksolla 1998 2013 ohjearvoylityksiä on esiintynyt viitenätoista (15) kuukautena. Suurin mitattu tuntipitoisuus 211 g/m 3 esiintyi huhtikuussa. Koko vuoden validiteetti oli 91 %. Mittausvaliditeetti ei täyttynyt kesä- ja syyskuun osalta. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 21 ja 22 sekä kuvassa 17. 26

TAULUKKO 21 Itätullin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittaustulokset 2013 Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 5 26 13 20 36 13 99,5 2. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 5 19 8 22 43 12 97,3 3. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 9 43 23 33 104 26 99,4 4. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 16 93 38 102 211 46 99,6 5. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 7 27 14 24 40 17 97,6 6. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 5 18 9 14 23 10 53,4 7. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 9 29 22 28 44 23 99,6 8. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 10 32 17 25 44 18 99,3 9. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 10 38 18 28 54 25 66,3 10. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 11 70 21 75 142 49 91,7 11. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 9 68 33 64 117 39 96,3 12. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 13 118 44 141 198 86 92,2 TAULUKKO 22 Itätullin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 PM 10 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Ohjearvo µg/m 3 Vrk-pitoisuus 13 8 23 38 14 9 22 17 18 21 33 44 70 % ohjearvosta 19 11 33 54 20 13 31 24 26 21 47 63 Pitoisuus µg/m3 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vrk-pitoisuus KUVA 17 Hiukkasten PM 10 vuorokausiarvot 2013 Ohjearvo vuorokausiarvolle on 70 g/m 3. Raja-arvo vuorokausiarvolle on 50 g/m 3 Raja-arvo vuosikeskiarvolle on 40 g/m 3 27

Taulukossa 23 on hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) Porin keskustassa (Itätullissa) vuosina 1998 2013. Katupölyä esiintyy eniten keväisin. Rakennusten purkaminen ja varsinainen rakentaminen sekä katukunnostus- ja huoltotyöt saavat aikaan hetkellisiä pitoisuuspiikkejä. TAULUKKO 23 Hiukkaspitoisuuksien toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet (PM 10 ) Itätullissa 1998 2013 vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo 1998 29 46 87 72 34 26 27 19 42 28 55 36 1999 28 27 40 86 41 30 34 28 39 25 47 48 2000 48 28 90 83 76 27 33 26 36 34 47 16 2001 18 22 91 62 29 27 28 28 45 28 36 51 2002 70 58 73 75 48 32 28 58 37 39 32 52 2003 50 46 73 48 29 33 33 24 - - - - 2004-34 48 57 45 25 14 27 25 31 29 12 2005 17 42 85 69 27 23 22 29 35 41 55 32 2006 - - 35 75 67 - - - - - 21 31 2007 36 26 109 53 22 25 18 28 26 20 31 37 2008 42 68 51 89 37 25 13 16 25 17 30 35 2009 75 31 62 44 25 24 16 30 25 38 59 41 2010 53 29 22 65 41 39 32 26 26 22 34 46 2011 24 36 34 61 36 29 26 23 16 24 40 26 2012 30 28 51 25 9 10 12 11 6 8 15 10 2013 13 8 23 38 14 9 22 17 18 21 33 44 Pitkän aikavälin, hengitettävien hiukkasten PM 10 pitoisuuksien toiseksi suurimpien vuorokausiarvojen kehitys Itätullin mittausasemalla vuosina 1996 2013 on kuvassa 18. KUVA 18 Hengitettävien hiukkasten PM 10 toiseksi suurimman vuorokausipitoisuuden kehitys Itätullissa 1996 2013 28

Mittaustuloksien vertaaminen valtioneuvoston asetuksen (38/2011) raja-arvoihin Hengitettäville hiukkasille vuorokausiarvojen raja-arvo on 50 g/m 3 ja vuosikeskiarvo 40 g/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pitoisuuksia laskettaessa tulee huomioida pitoisuutta vastaavan ajanjakson ilman lämpötila sekä vallitseva ilmanpaine. Porissa 24-tunnin raja-arvon numeroarvo 50 g/m 3 ylittyi Itätullissa kerran mittausjakson 2013 aikana. Ylitys tapahtui 14.12. vuorokausipitoisuuden ollessa 86 g/m 3, joten raja-arvoihin verrattavaa pitoisuusylitystä hengitettävien hiukkasten osalta ei esiintynyt. Raja-arvopitoi-suuksien ylitykset Porissa on esitetty taulukossa 24. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 9 g/m 3. TAULUKKO 24 Raja-arvojen 50 g/m 3 vuorokausiylitykset Itätullissa 2013 PM 10 Suurin mitattu pitoisuus µg/m 3 Raja-arvo µg/m 3 Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä vrk- arvo 86 50 2 35 vuosi ka. 9 40 - - 7.6 Pienhiukkaset Itätulli 3 Pienhiukkaspitoisuutta PM 2,5 mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Mittaustulokset ovat taulukossa 25 ja kuvassa 19. TAULUKKO 25 Itätullin pienhiukkasten pitoisuuksien mittaustulokset 2013 kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 2 16 8 14 27 9 99,5 2. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 2 9 3 61 71 10 97,3 3. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 6 32 16 22 61 18 84,4 4. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 9 58 22 66 148 33 99,6 5. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 4 17 6 10 26 7 97,3 6. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 2 12 6 8 20 6 53,4 7. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 4 17 10 18 46 13 99,6 8. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 4 16 7 9 28 8 99,3 9. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 4 19 8 14 24 11 66,3 10. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 5 36 11 35 64 22 93,6 11. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 5 40 20 36 70 22 97,8 12. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m 3 6 75 25 90 132 51 94,8 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvoksi 25 g/m 3, joten se ei mittausjaksolla ylittynyt. Hengitettäville hiukkasille vuosikeskiarvo on 40 g/m 3, joka ei myös- 29

kään ylittynyt. Mittausvaliditeetti ei täyttynyt kesä- ja syyskuun osalta. Kuvassa 18 on vertailtu kahden hiukkaskoon (PM 10 ja PM 2,5 ) toiseksi suurimpia vuorokausipitoisuuksia Itätullin asemalla. 70 60 50 Pitoisuus µg/m3 40 30 20 PM10 PM2,5 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 19 Hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 vuorokausipitoisuudet 2013 7.6.1 Hiukkaspäästöt, suurteollisuus ja energiantuotanto Porilaisten laitosten hiukkasten vuosipäästöt 2013 olivat yhteensä 79 t. 2500 2000 1500 1000 500 Yhteensä Boliden PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy Aittaluoto PLV Oy Pihlava Muut PPV Oy Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 KUVA 20 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten hiukkaspäästöt t/a 1990 2013 30

7.7 Ilmanlaatuindeksi Itätulli 3 Ilmanlaatuindeksin laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on 5. Indeksi-lukuarvon laskennassa otettaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), hiilimonoksidi (CO) otsoni (O 3 ), pienhiukkaset PM 2,5 sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Tulokset on selvitetty kuvassa 21 sekä taulukossa 26. Taulukosta 27 nähdään ilmanlaadun luokittelu indeksin lukuarvonperusteella. Taulukossa 28 on ilmanlaadun indeksin laskennan taitepisteet. 200 Erittäin huono tunti-indeksi 150 100 75 50 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 0 ta hel ma hu to ke hei el sy lo ma jo KUVA 21 Ilmanlaatuindeksit Itätullissa laskettuna 1-tunnin arvoilla TAULUKKO 26 Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu Itätullissa 2003 2013 mittausvuorokausien perusteella. Vuosi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Vuorokausia yht. Tunteja yht. 2003 274 72 3 0 0 349 8 376 2004 280 69 0 0 0 349 8 376 2005 301 59 0 0 0 360 8 640 2006 144 138 46 6 0 334 8 016 2007 106 203 44 10 2 365 8 760 2008 88 186 67 20 5 366 8 784 2009 59 179 85 34 4 361 8 664 2010 57 204 74 23 4 362 8 688 2011 70 199 72 20 3 364 8 736 2012 61 140 129 31 5 366 8 784 2013 58 142 116 38 11 365 8 760 Ilmanlaatuindeksin luokittelussa määräävimmät komponentit ajallisen edustavuuden mukaan olivat hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset. 31

TAULUKKO 27 Ilman laadun luokittelu indeksin perusteella Laatu Lukuarvo Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä 0-50 ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä 51 75 hyvin epätodennäköisiä mahdollisia herkillä väestöryhmillä Välttävä 76 100 epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono 101 150 mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Erittäin huono 151- selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä mahdollisia herkillä väestöryhmillä aikavälillä TAULUKKO 28 Indeksin arvo Hyvä (< 50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono (100-150) Erittäin huono (>150) SO 2 (µg/m 3 ) Indeksilaskennan taitepisteet mittauskomponenteittain NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) O 3 (µg/m 3 ) PM 2,5 (µg/m 3 ) PM 10 (µg/m 3 ) 20 40 4 60 10 20 21 80 41-70 5-8 61 100 11 25 21-50 81 250 71 150 9-20 101 140 26 50 51 100 251 350 151 200 21 30 141 180 51 75 101 200 351 201 31 180-76 201 8 MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA Hiukkasanalysaattori oli kahtena kuukautena epävakaa. Mittausepävarmuus johtui ulkoisen kosteusmittausanturin piilevästä viasta ja lopuksi rikkoontumisesta. 8.1 Mittaustulosten laadunvarmistus Typen oksidien ja rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain Enview-käyttöjärjestelmän ohjatessa toimintoja. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa J. Pulkkisen kalibrointi KY:n toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit sekä Ilmatieteen laitoksen kaasujen kalibrointipöytäkirjoista. Ilmatieteen laitokselle toimitetaan vuosittain dokumentit miten tulosten epävarmuus on laskettu. 8.2 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Porin ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit 1996 2012 ovat osoitteesta http://www.pori.fi/ymparistovirasto/julkaisutjaraportit.html 8.3 Lisätietoja Porin kaupungin muista ilmansuojelujulkaisuista Ilmansuojelunraportit ovat ladattavissa osoitteesta http://www.pori.fi/ymparistovirasto/julkaisutjaraportit.html 32

8.4 Porin kaupungin ilmasto-ohjelma ja sen toimeenpano-ohjelma 2012 2014 Porin kaupungin ilmasto-ohjelma, toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi 2012 2020, hyväksyttiin Porin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa 2012. Ilmasto-ohjelman valmistelusta vastasi kaupungin virkamiehistä koostuva työryhmä ja ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta toimi työryhmän puheenjohtajana ja oli vastuussa ilmasto-ohjelman valmistumisesta. Ohjelman avulla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta Porin kaupungin toiminnoissa. Ilmasto-ohjelman tavoitteena on 20 prosentin päästövähennys aikavälillä 2009 2020 ja merkittävimmiksi toimialoiksi on valittu energian tuotanto ja kulutus sekä ajoneuvoliikenne. Porin kaupungin ilmasto-ohjelma päivetetään vuonna 2014 ja jatkossa ilmasto-ohjelmaa päivitetään neljän vuoden välein. Ilmasto-ohjelman toimeenpanemiseksi Porin kaupungin ympäristövirastossa käynnistyi elokuussa 2012 EAKR-rahoitteinen Ilmastoasiat kunnassa - toimeenpanoa ja yhteistyötä - hanke. Hanke jatkuu elokuuhun 2014 asti. Hankkeessa tuetaan Porin ja Ulvilan kaupungin sekä Nakkilan kunnan ilmasto-ohjelmien tavoitteisiin pääsemistä. Lisäksi hanke kannustaa yrityksiä lähtemään mukaan ilmastotalkoisiin ryhtymällä Ilmastokumppaneiksi, eli tekemään oman suunnitelmansa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ilmastokumppaneiksi ovat joulukuuhun 2013 mennessä ryhtyneet Prismat, Nelostuote Oy ja Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy Porista sekä K-Supermarket Hansa Ulvilasta ja LVI-Energiakeskus Aro Nakkilasta. 9 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat edellisten vuosien tapaan alhaiset Itätullin ja Pastuskerin mittauspisteissä. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo 20 g/m 3 mitattiin Itätullissa maaliskuussa. Pitoisuus oli 8 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Mittausjaksolla tunti-, vuorokausi-, eikä raja-arvon ylityksiä esiintynyt. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo Itätullissa ja Lampaluodossa/Pastuskerissa olivat 1 µg/m 3. Typpidioksidipitoisuuksien 99 % -pitoisuus esiintyi tammikuussa, ollen 102 g/m 3, joka oli 68 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi maaliskuussa ollen 54 g/m 3. Tämä vrkarvo oli 77 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Itätullissa peräisin lähes yksinomaan tieliikenteestä. Mittausjaksolla tunti-, vuorokausi-, eikä raja-arvon ylityksiä esiintynyt. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Itätullin mittausasemalla oli 18 g/m 3. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet eivät Itätullissa ylittyneet. Tammi- ja lokakuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa ollen siitä 22,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin myös tammikuussa, jolloin häkäpitoisuuksien maksimipitoisuus oli 2,9 mg/m 3. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 g/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Hengitettävien hiukkasten (alle 10 m) pitoisuuksia mitattiin Itätullissa. Tulokset vaihtelivat vuodenaikojen mukaan siten, että matalimmat pitoisuudet esiintyivät kesällä. Talvi ja syksykuukausina nousivat selvästi. Pitoisuushuippu oli huhtikuussa, jolloin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 38 g/m 3 ja suurin mitattu tuntipitoisuus oli 211 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli Itätullin asemalla 2 kpl. Tämä tulos ei kuitenkaan aiheuttanut raja-arvon ylittymistä. Raja-arvo ylittyy jos vuorokausipitoisuus ylittää tason 50 g/m 3 yli 35 kertaa vuoden aikana. Hengitettävien hiukkasten terveyshaittojen 33

ehkäisemiseksi säädetty vuosiraja-arvo on 40 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Itätullissa oli 9 µg/m 3. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 g/m 3, joka ei ylittynyt. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Itätullissa oli 5 g/m 3. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2013 oli hyvä 16 %, tyydyttävä 39 %, välttävä 32 %, huono 10 % sekä erittäin huono 3 %. Ilmanlatuindeksillä mitattuna vuosi 2013 oli laadultaan huonompi, kuin sitä edeltävä vuosi 2012. Ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvo oli 76. 10 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) TRS-mittauksia ei suoritettu yhteistarkkailuna vuonna 2013. Puolisellun keitto Corenso United Ltd, Oy:n Porin tuotantolaitoksella päättyi elokuussa 2012. Tämän seurauksena keittoprosessista vapautuneiden, ulkoilmaan johtuneiden, pelkistyneiden hajurikkiyhdisteiden päästöt loppuivat. 11 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2013 Porin alueella toimii lauhde-, lämpö- ja prosessivoimalaitoksia. Niissä tuotetaan energiaa sähkönä, lämpönä ja prosessihöyrynä. Sähköä tuotetaan paikalliseen ja valtakunnalliseen kulutukseen. Lämmöntuotannosta suurin osuus tuotannosta on kaukolämpöä, jota toimitetaan Poriin ja Ulvilaan. Lauhdevoimalaitosten tuotantovuorokausien määrä riippuu Suomen sähkömarkkinatilanteesta ja ne vaihtelevat huomattavasti ajanjaksolla 1990 2013. Tuotantovuorokausien lukumäärät eivät käy selville kuvista 8,12, 20 ja 22. Verrattaessa suurteollisuuden 2013 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden 2009 2013 keskiarvopäästöihin, olivat ne rikkidioksidin osalta 120 t suuremmat, typpidioksidin osalta 362 t suuremmat, hiukkasten osalta 33,8 t suuremmat sekä hiilidioksidin osalta 400 208 t suuremmat. 11.1Hiilidioksidipäästöt polttoperäiset, pistelähteet Porilaisten laitosten hiilidioksidin vuosipäästöt 2013 olivat yhteensä 2 564 627 t. 34

5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 Boliden PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy Pihlava PPV Oy Aittaluoto Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj 1 000 000 500 000 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 KUVA 22 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten CO 2 päästöt t/a 1990 2013 Taulukossa 29 on nähtävissä fossiilisten polttoaineiden ja turpeenkäytön poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt 1990 2012. TAULUKKO 29 Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt Suomessa 1990 2012 Lähde: Tilastokeskus 35