12 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN

12 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Maisema ja kulttuuriympäristö liittyvät tiiviisti yhteen, sillä maisema on suurelta osin ihmisen toiminnan eri aikoina muovaamaa. Tämän luvun maisemakuvaa koskevassa kohdassa selvitetään hankkeen vaikutuksia maisemakokemukseen sekä maisemallisesti ja kulttuurisesti tärkeisiin paikkoihin. Muinaisjäännöksiä koskevassa kohdassa käsitellään hankealueella olevia historiallisia kohteita. 12.1 Maisemakuva ja kulttuuriympäristö 12.1.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Maiseman luonteen muuttumisen kautta syntyy visuaalisia vaikutuksia, joiden voimakkuus ja havaittavuus riippuvat paljon tarkastelupisteestä ja -ajankohdasta. Lisäksi ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Tuulivoimaloiden suuresta koosta johtuen visuaaliset muutokset maisemassa voivat ulottua laajallekin alueelle. Yleistäen on todettu (mm. Weckman 2006), että tuulivoimalat ovat dominoivia maisemassa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella, jonka jälkeen tuulivoimaloiden hallitsevuus maisemassa heikkenee. Teoreettisesti on todettu, että voimalat voidaan havaita hyvissä olosuhteissa yli 30 km:n etäisyydellä voimaloista. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. alueen topografiasta ja peitteisyydestä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset maisemassa saattavat muuttaa alueen luonnetta muuttamalla luonnonmaiseman ihmisen muovaamaksi maisemaksi tai muuttamalla maiseman mittasuhteita. Voimalat ja muut rakenteet voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan yksittäisen kohteen läheisyydessä. Tuulivoimalat voivat myös aiheuttaa estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne saattavat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Sopivasti maisemaan sijoitettuna voimalat voivat myös toisaalta muodostaa uuden alueen maamerkin ja korostaa alueen sijaintia positiivisesti alueen maisemakuvassa. Maisema- ja estevaikutukseen vaikuttaa mm. yksittäisten voimaloiden tyyppi, korkeus, väritys, voimaloiden asettelu sekä maaston muodot. Lapojen pyöriessä voimalat näkyvät kauemmas ja selkeämmin kuin voimaloiden ollessa pysähdyksissä. Lisäksi pimeällä ja hämärällä lentoestevalot korostavat voimaloiden näkyvyyttä. Myös havainnointiajankohdalla on merkitystä, esimerkiksi vuodenajalla on vaikutus. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto aiheuttaa maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutoksia kaapelilinjojen kaivamisen ja ilmajohdon rakenteiden myötä. Kasvillisuutta joudutaan raivaamaan kaapelilinjoilta ja voimajohdon johtoalueelta. Voimajohtopylväät ja johdot muodostavat teknisen elementin maisemaan. Sähkönsiirron maisemavaikutusten laajuus on riippuvainen tarkastelupisteestä ja ajankohdasta. Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat hankkeen koko elinkaaren ajalle. 91

12.1.2 Arviointimenetelmät Maisemavaikutusten arviointityössä on tarkasteltu Kristiinankaupunki Pohjoinen tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien sähkönsiirron vaihtoehtojen aiheuttamia maiseman ja kulttuuriympäristöjen rakenteen, luonteen ja laadun muutoksia hankkeen koko elinkaaren ajalla. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty viittä eri tarkasteluvyöhykettä: välitön vaikutusalue, lähialue, välialue, kaukoalue sekä teoreettinen maksiminäkyvyys. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa on käytetty kuusiportaista asteikkoa, (erittäin merkittävä merkittävä kohtalainen vähäinen merkityksetön myönteisiä vaikutuksia). Vaikutusten arviointityön pohjana on käytetty ympäristöministeriön julkaisua Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006) ja Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa opas pohjoismaiseen käytäntöön (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2002). Maiseman sietokyvyn osalta on sovellettu Tuulivoimalat ja maisema -julkaisussa esitettyjä maiseman sietokykyyn vaikuttavia tekijöitä. Taulukko 15. Maisema- ja kulttuuriympäristön arvioinnissa käytetyt tarkasteluvyöhykkeet. Etäisyys Vaikutusalue Kuvaus 0 200 m Välitön vaikutusalue Tuulivoima hallitseva. Tuulivoimalan melu, rakentamisen aikaiset vaikutukset. 0 5 km Lähialue Voimala on maisemaa hallitseva elementti, mikäli näkyvyysesteitä ei ole 5 10 km Välialue Tuulivoimala näkyy hyvin avoimilta alueilta ympäristöönsä, mutta sen koko tai etäisyys voi olla vaikea hahmottaa. 10 20 km Kaukoalue Tuulivoimala tai sen osia on havaittavissa, mutta maiseman muut elementit vähentävät sen hallitsevuutta. Tuulivoimalat sulautuvat osaksi kaukomaisemaa. 20 km Teoreettinen maksiminäkyvyys Tuulivoimalan torni ja lentoestevalot voivat erottua hyvissä olosuhteissa, etenkin korkeammilta paikoilta tarkasteltaessa. Lähde: eri selvitykset tuulivoimaloiden näkyvyydestä (mm. Weckman 2006), muut tuulivoimaselvitykset Maisema Vaikutusten arviointia varten on laadittu hankealueen analyysi, jossa on esitetty lähiympäristön maiseman ja kulttuuriperinnön keskeiset kohteet ja näkymäakselit. Maiseman osalta on huomioitu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja tunnetut perinnemaisemakohteet. Lisäksi on huomioitu alueen luonteen kannalta maisemallisesti merkittävät ympäristöt, kuten avoimet peltomaisemat. Kulttuuriympäristön osalta on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä tunnetut muinaisjäännökset. Analyysi on esitetty kuvassa 35. Arviointityötä varten on laadittu kuvasovitteita ja näkyvyysalueanalyysi. Kuvasovitteita on laadittu kuudesta kuvauspisteestä. Kuvasovitteiden sijainnit on esitetty kuvassa 40. Kuvasovitteet antavat käsityksen siitä, miten tuulivoimalat vaikuttavat näkymään tietystä kohteesta tarkasteltuna kuvanottoajankohtana vallitsevissa olosuhteissa. Kuvasovitteet on pyritty laatimaan kohteista, joissa maisemakuvan muutos on merkittävä sekä kohteista, joiden maisemallisella arvolla on huomattava merkitys alueen asukkaille. Kuvasovitteet on laadittu molemmista tarkastelluista voimalavaihtoehdoista (VE 1, 32 voimalaa, napakorkeus 140 m, ylin pyyhkäisykorkeus 210 m ja VE 2, 19 voimalaa, napakorkeus 140 m, ylin pyyhkäisykorkeus 210 m). 92

Näkyvyysalueanalyysi osoittaa yleispiirteisesti ne alueet, jonne tuulivoimapuisto on selkeimmin havaittavissa. Näkyvyysanalyysi on laadittu noin 15 km etäisyydelle voimaloista. Näkyvyysanalyysi on laadittu alueen laserkeilausaineistoa hyödyntäen. Vaikutusten arvioinnin lähtötietoja on kerätty lisäksi hankealueen kartoista, ilmakuvista, valokuvista sekä Google Maps palvelun ajo-ominaisuutta hyödyntäen. Hankealueelle ja sen vaikutusalueelle on tehty maastokäyntejä kesällä 2013. Lisäksi maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevia tietoja on selvitetty aiemmin tehdyistä luonto- ja maisemaselvityksistä, sekä lähialueiden tuulivoimaselvityksistä (mm. Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (2012)). Maisemavaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä kulttuuriympäristön kohteisiin. Paikallisia vaikutuksia on arvioitu elinympäristön maisemakuvan yleisluonteen muutoksena. Lisäksi on arvioitu yleisellä tasolla hankkeen yhteisvaikutuksia muiden lähialueiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Maisemavaikutusten arviointityöhön ei ole olemassa numeerisia menetelmiä. Arviointityö on haasteellista, koska maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivista. Näkymien muuttuminen vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan tuo arviointityöhön moniulotteisuutta. Arviointi onkin tehty varovaisuusperiaatetta noudattamalla, eli vaikutukset on arvioitu olettaen, että sää- ja näkyvyysolosuhteet ovat parhaat mahdolliset, eli voimaloiden parhaimman näkyvyyden aikana. Arvioitaessa tuulivoimapuiston aiheuttamia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on lähtökohtana pidetty seuraavia näkökulmia: miten uusi tuulivoimalaitos muuttaa alueen nykyistä luonnetta miten maiseman kokonaismuutos on havaittavissa asutuskeskittymistä, yleisiltä kulkureiteiltä, näköalapaikoilta tai muutoin herkiltä kohteilta (mm. kulttuurihistorialliset kohteet) kuinka kaukana maiseman muutos on havaittavissa Maisemavaikutuksia ei ole lähtökohtaisesti arvioitu alueilta, jonne ei kohdistu alueen aktiivista jokapäiväistä käyttöä. Kulttuuriympäristö Arvioitavia kulttuurihistoriallisia arvoja ovat kulttuurimaisema-alueet ja muinaisjäännösalueet. Tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään kulttuuriympäristön tai sen lähiympäristön mekaanisena muokkaamisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden tai rakennettavien teiden ja voimajohdon välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu yleensä suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja taustamaiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat on havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkälti tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti ja hankkeen vaikutuksia kulttuuriympäristöön tarkastellaan samoja menetelmiä käyttäen kuin maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Kulttuuriympäristön osalta arvioidaan, vaikuttaako maisemakuvan muutos kulttuuriympäristön suojeluperusteena olevaan arvoon tai luonteeseen. Vaikutuksen merkittävyyttä arvioidaan muutoksen laajuudella nykytilaan nähden ja peilaten kohteen arvoon. Vaikutukset arvioidaan pääsääntöisesti hankkeen toiminnan ajalta. Tuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset muinaisjäännöksiin ajoittuvat hankkeen rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin. Haittoja voi syntyä, mikäli muinaisjäännös jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle (n. 30 m). Muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten osalta on arvioitu ensisijaisesti fyysistä kajoamista jäännökseen ja toissijaisesti vaikutusta elämysarvoon. Vaikutuksen 93

merkittävyyttä on arvioitu haitallisen vaikutuksen toteutumisen todennäköisyytenä sekä kohteen merkittävyyden pohjalta. Vaikutuksia on arvioitu lähtökohtaisesti olemassa olevan tiedon perusteella. Lentoestevalot Tuulivoimapuiston lentoestevalojen näkyvyyttä on tarkasteltu osana maisemavaikutusten arviointia. Finavian lentoestevalo-ohjeistuksen mukaan Kristiinankaupunki Pohjoinen tuulivoimapuiston ulkokehän tuulivoimaloihin tulee asentaa B-tyypin suuritehoiset valkoiset vilkkuvat valot noin 2000 m:n säteellä. Muihin voimaloihin asennetaan pienitehoiset jatkuvasti palavat punaiset estevalot. Lisäksi tuulivoimaloiden torniin tulee asentaa välikorkeuksille A-tyypin pienitehoiset lentoestevalot, tasaisin, enintään 52 m:n välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen valotehoista on määrätty tarkasti Trafin ohjeessa tuulivoimaloiden päivämerkinnöistä, lentoestevaloista sekä ryhmityksestä (12.11.2013). 12.1.3 Nykytilan kuvaus 12.1.3.1 Maisemakuva Hankealue rajautuu selkeästi Vaasantien (valtatie 8), Myrkyntien (yhdystie 6650) sekä Teuvantien (kantatie 67) kahden viljelylaakson rajaaman asumattoman selännealueen eteläosaan. Myrkyntie halkoo osittain hankealueen eteläisintä kärkeä. Hankealueelle sijoittuu muutama lounas-koillinen- suuntainen metsäautotie ja alue on voimakkaasti ojitettu. Metsäautotiet ja ojitukset pirstovat alueen yhtenäisyyttä. Kristiinankaupunki Pohjoinen tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee pääosin metsäalueella. Metsäalat ovat suurelta osin intensiivisen metsätalouden piirissä. Metsät ovat eri-ikäisiä vaihdellen lähes avoimista hakkuualoista jo varttuneempiin metsiin. Hankealueelle sijoittuu myös muutamia avoimia pieniä suoalueita ja alue on paikoin vetistä. Hankealueelle sijoittuu useita puroja ja kolme pienehköä järveä. Hankealueen laitamille sijoittuu pienialaisia viljelyalueita. Suurelta osin hankealueen maisemakuva on kuitenkin peitteinen ja maisematila suljettua tai puoliavointa. Alueen korkeuserot vaihtelevat n. 30 90 m mpy välillä. Maasto kohoaa suhteellisen tasaisesti lounaasta kohti koillista. Pääosin ylimmät alueet ulottuvat noin 60 65 m:n korkeuteen. Huomattavasti muuta ympäristöä korkeammalle kohoaa Tornikallio (Tornberg) (h=89,1 m) hankealueen koillisosassa. Hankealueen ulkopuolella, etenkin Tiukanjoen laakson alueella maisema muuttuu kulttuurivaikutteiseksi, laajojen peltoalueiden maaseutumaisemaksi. Hankealueen pohjoispuolella jatkuu asumaton metsäinen selännealue. Rannikko jää noin viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Hankealueen länsipuolella sijaitsee toiminnassa oleva Svalskullan viiden tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Sähkönsiirto Sähkönsiirron vaihtoehto 1:n 110 kv:n ilmajohto sijoittuu hankealueen luoteisrajalle, kunnan rajan suuntaisesti metsäiseen maastoon. Storträsket-järven itäpuolelta voimajohto sijoittuu olemassa olevalle voimajohtoalueelle Kristiinankaupungin sähköasemalle. Sähkönsiirron vaihtoehdossa 2 sähkö siirretään maakaapelilla hankealueen länsireunasta Kristiinankaupungin sähköasemalle. Maakaapelikaivannot sijoittuisivat olemassa oleville avoimille pelto- ja tiealueille. Maakaapelin linjauksessa hyödynnettäisiin vanhan rautatien ratapengertä. Maisemamaakunta ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Aivan hankealueen koillisin kärki sijoittuu Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Pohjanmaan alueelle ovat 94

tyypillisiä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Maankohoaminen muokkaa koko rannikon luontoa. Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kohteita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Härkmeri, sijaitsee noin 19,5 km:n etäisyydellä hankealueen eteläisimpien voimaloiden lounaispuolella. Härkmeri on merenlahden ympärille muodostunut edustava rannikkokylä. Perinnemaisemat Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä erityisiä luonto- ja maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Hankealueelle tai sen välittömälle lähialueelle ei sijoitu perinnemaisemakohteita. 12.1.3.2 Kulttuuriperintö ja muinaismuistot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. RKY 2009 -luettelo on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Hankealueen välittömään lähiympäristöön ei sijoitu RKY-kohteita. Lähimmät kohteet sijaitsevat noin 4 5 km:n etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Alla on esitetty kuvaukset hankealueesta alle 20 kilometrin säteellä sijaitsevista valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Lähialueella, 0 5 km etäisyydellä hankealueesta: Butsbackenin kyläasutus, Kristiinankaupunki: Butsbackenin kyläasutus raitteineen, 1800- ja 1900-luvun vaihteen rakennuskantoineen ja kiviaitoineen on hyvin säilynyt esimerkki jokilaakson ja Pohjanmaan rantatien risteyskohtaan syntyneestä Pohjanmaan kyläasutuksesta. Välialueella, 5-10 km etäisyydellä hankealueesta: Carlsron huvila, Kristiinankaupunki: Carlsro on Pohjanmaan rannikkokaupunkien merenkululla ja laivanvarustuksella vaurastuneen liikemiehen 1800-luvun loppupuolella rakennuttama suurhuvila. Kristiinankaupungin ruutukaava-alue, Kristiinankaupunki: Kristiinankaupunki on maamme parhaiten säilynyt suurvalta-ajalta periytyvä ruutukaupunki, jossa sekä asemakaava että rakennuskannan pääosa periytyvät agraarin kauppakaupungin ajoilta. Karijoen kirkkoympäristö, Karijoki: Karijoen kirkko on pienen, suomenkielisen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan raja-alueelle 1800-luvun alussa perustetun seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka on rakennettu tunnetun pohjalaisen kirkonrakentaja Salomon Köykän (Köhlström) johdolla. Kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvastavat Teuvan- ja Karijoen varren suomenkielisen asutuksen vaurastumista ja asutuksen voimistumista 1700-luvulta 1800-luvun loppupuolelle. 95

Kaukoalueella, 10 20 km etäisyydellä hankealueesta: Kaskisten ruutukaava-alue, Kaskinen: Kaskisten 1765 perustetun ja 1785 privilegionsa saaneen kaupungin ruutukaava kuvastaa hyödyn aikakauden talouspoliittisia tavoitteita. Puukaupungin rakenne, mittakaava ja vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta periytyvä rakennuskanta ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Asemakaavan perusmuodot pää- ja poikkikatuineen sekä niiden varsilla olevat aukiosommitelmat ovat pysyneet kaupungin rakenteena. Närpiön kirkko ja kirkkotallit, Närpiö: Närpiön useaan kertaan laajennettu keskiaikainen kivikirkko, sen lähiympäristön pitkät kirkkotallirivit, lainamakasiini, pitäjäntupa sekä pappila tekevät alueesta ainutkertaisen historiallisen kirkkomiljöön Suomessa. Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn, Kaskinen: Sälgrundin majakkayhteisö kuvastaa keskiajalta asti jatkunutta kalastusta sekä luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden rannikolla. Sälgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja tärkeä Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperinteiden tunnus. Pohjanmaan teollisuuden kartanot Benvik, Närpiö: Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden 1700- ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla. Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, Teuva: Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan. Adolf Fredrikin postitie, Kaskinen: Adolf Fredrikin postitie on varhainen kruunun toimesta 1760 1770-luvulla rakennettu historiallinen tielinja. Viivasuora tie halki alavan viljelysmaiseman on kolmisenkymmentä kilometriä pitkä ja tienäkymältään vaikuttava. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Maakunnallisesti merkittävinä kohteina on huomioitu Pohjanmaan ja Eteläpohjanmaan maakuntakaavoissa huomioidut maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta vaalimisen arvoiset kohteet, jotka eivät jo sisälly edellä lueteltuihin valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Hankealue rajautuu Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetulle Tiukan jokilaaksoon sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettuun Teuvanjokilaakson kulttuurimaisemaan Myrkyssä. Muut maakunnallisesti tai seudullisesti maiseman tai kulttuurihistorian kannalta tärkeät alueet sijoittuvat hankealueen ulkopuolelle. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat arvokkaat alueet on esitetty kuvissa 34 ja 35 ja taulukossa 16. 96

Kuva 34. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet. Kuva 35. Hankealueen lähialueella sijaitsevat muinaisjäännökset, maisema-alueet sekä kulttuurihistorialliset arvokohteet. 97

Taulukko 16. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet. Status Valtakunnallinen kohde Maakunnallinen kohde Etäisyys voimaloista Kohdenumero teemakartalla Kohteet lähialueella 0 5 km etäisyydellä Pohjanmaan maakuntakaava Tiukan jokilaakso osin hankealueella 1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema Myrkyssä osin hankealueella 2 Eteläpohjanmaan maakuntakaavmaisema Teuvanjokilaakson kulttuuri- n. 3,5 3 Pohjanmaan maakuntakaava Josfbacken n. 4 km 4 RKY 2009 Butsbackenin kyläasutus, n. 5 km 5 Kristiinan kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Perkiönmäen esihistoriallinen alue n. 5 km 6 Kohteet välialueella 5 10 km etäisyydellä RKY 2009 Carlsron huvila n. 5,5 km 7 Pohjanmaan maakuntakaava/etelä-pohjanmaan Isojoen kulttuurimaisema n. 6 km 8 maakuntakaava Lapväärtissä Pohjanmaan maakuntakaava Tiilitehtaanmäen ympäristö n. 7 km 9 RKY 2009 Kristiinankaupungin ruutukaava-alue n. 8,5 km 10 Pohjanmaan maakuntakaava Leppäsalmi n. 8,5 km 11 Pohjanmaan maakuntakaava Antila n. 8,5 km 12 Pohjanmaan maakuntakaava Skatan n. 10 km 13 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Maakuntakaava/RKY 1993 Kulttuurimaisema Isojoen Iivarinkylästä Karijoen Ylikylään Lapväärtin kirkko ympäristöineen n. 10 km 14 n. 10 km 15 RKY 2009 Karijoen kirkkoympäristö n. 10 km 16 Kohteet kaukoalueella 10 20 km etäisyydellä Pohjanmaan maakuntakaava Närpiönjoen kulttuurimaisema n. 11 km 17 keskustan eteläpuo- lella RKY 2009 Sälgrundin majakka, luotsiasema n. 12 km 18 ja Laxhamn Pohjanmaan maakuntakaava Korsbäckin kulttuurimaisema n. 12 km 19 RKY 2009 Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot n. 12,5 km 20 RKY 2009 Kaskisten ruutukaava-alue, n. 12 km 21 Kaskinen RKY 2009 Pohjanmaan teollisuuden n. 12 km 22 kartanot Benvik RKY 2009 Museosilta, Närpiö n. 12 km 23 RKY 2009 Närpiön kirkko ja kirkkotallit, n. 12 km 24 RKY 2009 Adolf Fredrikin Postitie n. 14,5 km 25 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Härkmeri n. 19,5 km 26 Muinaisjäännökset Hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu 20 ennestään tunnettua muinaisjäännöstä. Näistä pääosa on rauta- ja pronssikautisia kivi- ja hautaröykkiöitä. Osa muinaisjäännöksistä sijaitsee sähkönsiirtoreittien läheisyydessä. Hankealueella on tehty arkeologinen inventointi kesällä 2013 (Bilund & Sepänmaa, 2013). Tehdyssä inventoinnissa tarkistettiin tunnetut muinaisjäännökset sekä etsittiin potentiaalisilta paikoilta uusia muinaisjäännöksiä. Kaikki ennestään tunnetut muinaisjäännökset vastasivat kuvauksia, mutta osan rajauksia muutettiin laajemmiksi. Lisäksi inventoinnissa löydettiin viisi ennestään tuntematonta kiinteää 98

muinaisjäännöstä. Kaksi uusista kohteista on kivikautisia asumuspainanteita, kaksi historiallisen ajan rajamerkkejä ja yksi ajoittamaton röykkiö. Arkeologisen inventoinnin mukaan Brändåsenin alue olisi tarpeellista kartoittaa laaja- alaisemmin ja yksityiskohtaisemmin vielä mahdollisesti havaitsemattomien asuinpaikkajäännösten löytämiseksi. Taulukko 17. Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat muinaisjäännökset. MJ-tunnus Tyyppi Kuvaus 847010005 Hautapaikat Hautaröykkiöt 847010005 Hautapaikat Hautaröykkiöt 847010009 Muinaisjäännösryhmät Ei määritelty 847010010 Kivirakenteet Röykkiöt 847010011 Kivirakenteet Röykkiöt 847010024 Kivirakenteet Röykkiöt 847010023 Kivirakenteet Röykkiöt 847010007 Hautapaikat Hautaröykkiöt 847010006 Kivirakenteet Röykkiöt 1000006868 Asuinpaikat Ei määritelty 847010012 Asuinpaikat Asumuspainanteet 545010003 Kivirakenteet Rakkakuopat 846010015 Asuinpaikat Ei määritelty 545010002 Hautapaikat Hautaröykkiöt 545010001 Kivirakenteet Röykkiöt 287010002 Hautapaikat Hautaröykkiöt 847010022 Kivirakenteet Röykkiöt 847010013 Kivirakenteet Röykkiöt 847010008 Kivirakenteet Röykkiöt 847010014 Kivirakenteet Röykkiöt Uusi kohde Kiinteä muinaisjäännös Asumuspainanne Uusi kohde Kiinteä muinaisjäännös Asumuspainanne Uusi kohde Kiinteä muinaisjäännös Rajakivi Uusi kohde Kiinteä muinaisjäännös Rajakivi Uusi kohde Kiinteä muinaisjäännös Röykkiö 12.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset Näkyvyysalueanalyysin tulokset Näkyvyysalueanalyysi antaa yleiskuvan siitä, miltä alueilta tuulivoimalat ovat parhaiten havaittavissa. Voimaloita voi näkyä myös alueilla, jotka eivät näy näkyvyysanalyysissä. Näkyvyysalueanalyysit on laadittu tuulivoimapuiston molemmista vaihtoehdoista käyttäen voimaloiden napakorkeutta (VE1: 32 voimalaa, VE2: 19 voimalaa). Näkyvyysanalyysi ulottuu noin 15 km etäisyydelle voimaloista. Analyysit on laadittu alueen laserkeilausaineistoa hyödyntäen, mikä parantaa näkyvyysanalyysin tarkkuutta. Analyyseissä on huomioitu Svalskullan olemassa olevat viisi tuulivoimalaa. Seuraavissa kuvissa on esitetty näkyvyysalueanalyysien tulokset. Ensin on vain Kristiinankaupunki Pohjoisen ja Svalskullan voimalat (Kuva 36 ja Kuva 37) ja sen jälkeen niiden lisäksi myös Bölen ja Pjelaxin voimalat (Kuva 99

38 ja Kuva 39). Tuloksista on havaittavissa, että vaihtoehtojen väliset erot tulevat selkeimmin ilmi juuri avoimilla peltoalueilla ja rannikon merialueella. Näkyvyysalueanalyysien tulokset osoittavat, että tuulivoimapuisto näkyy parhaiten laajoilla, yhtenäisillä avoimilla alueilla. Analyysien pohjalta, vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Tiukanjokilaaksoon, Tiukan kylän alueelle sekä Långåsmossenin peltoalueille. Myös Kaskisten ja Kristiinankaupungin rannikon merialueille voimalat ovat havaittavissa. Puuston ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus on voimakas ja estää näkymät voimaloille, myös hyvin lähellä tuulivoimaloita. Täysikasvuinen metsänraja estää näkymät tasaisessa maastossa muutaman sadan metrin etäisyydelle. Mikäli metsäinen maasto on korkeampaa kuin sitä seuraava avoin alue, on katvevaikutus laajempi. Kuva 36. Näkyvyysalueanalyysi vaihtoehdon VE 1 napakorkeuden mukaan. Mukana Svalskullan olemassa olevat voimalat (mustat). 100

Kuva 37. Näkyvyysalueanalyysi vaihtoehdon VE 2 napakorkeuden mukaan. Mukana Svalskullan olemassa olevat voimalat (mustat). Kuva 38. Näkyvyysalueanalyysi vaihtoehdon VE 1 napakorkeuden mukaan. Mukana Svalskullan olemassa olevat voimalat (mustat), sekä Bölen (violetti) ja Pjelaxin (keltainen) hankkeissa suunnitellut voimalat. 101

Kuva 39. Näkyvyysalueanalyysi vaihtoehdon VE 2 napakorkeuden mukaan. Mukana Svalskullan olemassa olevat voimalat (mustat), sekä Bölen (violetti) ja Pjelaxin (keltainen) hankkeissa suunnitellut voimalat. Kuvasovitteet Hankkeesta on laadittu kuudesta eri kuvauspisteestä havainnekuvat hankkeen molemmista arvioitavista vaihtoehdoista. Lisäksi voimaloiden sijainnin havaitsemisen helpottamiseksi kuvista, on laadittu luonnoskuvat, joissa roottorin ympyrä, sekä voimalatorni on vahvistettu. Kuvasovitteiden kuvauspisteet ja -suunnat on esitetty ohessa (Kuva 40) ja raportin kuvasovitteet liitteenä suuremmassa koossa. 102