Sean Pienaar Hsinchu City, Taiwan 16.11.2015 Kuvassa: Sean, pastori Lamry (Indonesia) ja pastori Thu (Vietnam) esiintyvät draamassa Taipein miestenvankilassa. We had an amazing time in Finland during the summer. We enjoyed visiting Rovaniemi and seeing the northern parts of Finland during the mission festival, and Hanna also allowed me (and the kids) to meet Santa. I especially enjoyed meeting so many old friends and making new friends there. We spent a lot of time on the road travelling around between many different churches and youth meetings. Although it is not always much fun being on the road with two small children, we really treasure every visit we made to every congregation and youth group and pray that God will bless you all and become more in all your hearts and lives. Thank you to everyone in all of our supporting congregations for showing us such love and understanding during our visits there. Viime kesämme Suomessa oli hienoa aikaa. Nautimme vierailusta Rovaniemellä lähetysjuhlilla ja siitä, että samalla pääsimme näkemään Suomen pohjoisosia, ja tapasimme jopa joulupukin. Erityisen hienoa oli tavata vanhoja tuttuja juhlilla ja myös tutustua uusiin ihmisiin. Kesän aikana vietimme paljon aikaa tien päällä tehden vierailuja nimikkoseurakunnissamme ja rippileireillä. Vaikka matkustelu pienten lasten kanssa on joskus todella haasteellista, me kuitenkin iloitsimme jokaisesta vierailuista. Rukoilemme teille Jumalan siunausta, ja sitä, että hän täyttäisi sydämenne ja elämänne. Kiitos kaikille nimikkoseurakunnillemme kaikesta rakkaudesta ja ymmärryksestä, jota saimme vierailujen yhteydessä kokea. When you re busy it seems like time truly flies by way too fast. Just ten weeks ago we were still in Finland, enjoying the last few days of that short summer. And in six or seven weeks, God willing, we will celebrate another Christmas here in Taiwan; not as white a Christmas as you all will have in Finland (which I have to admit, I don t miss nearly as much as Hanna does). Kun elämä on kiireistä, niin aikakin tuntuu juoksevan. Vain kymmenen viikkoa sitten olimme vielä Suomessa, nauttien lyhyen kesän viimeisistä päivistä. Ja vain muutaman viikon päästä on taas yksi joulu, jonka saamme viettää täällä Taiwanissa. Suomessa joulu on valkoinen, Taiwanissa ei niinkään (itse en tosin sitä kaipaa ollenkaan niin paljon kuin Hanna). We have been quite busy over the last few months. Just two days after arriving back to Taiwan, Ingrid started at her new school. She used to attend a kindergarten where teaching was all in Chinese and she really enjoyed it. At her new school the classes are in English and it seems like she has settled in really well. We were also very blessed to find a nanny for Leena
soon after Hanna posted a notice about it. At first we wondered whether we d be able to find a suitable person, but within two days we hired the first person who called about the ad. She has turned out to be a really good nanny, and Leena already understands a little Chinese. We can only praise God for answering our prayers. Taiwaniin paluun jälkeen elämämme on ollut aika kiireistä. Vain kaksi päivä Suomesta tulon jälkeen Ingrid aloitti koulunkäynnin uudessa koulussaan. Aikaisemmin hän kävi hänelle hyvin mieleisessä kiinankielisessä päiväkodissa. Tässä uudessa koulussa koulunkäynti tapahtuu englanniksi, ja Ingrid vaikuttaa sopeutuneen hyvin hänelle uudenlaiseen kouluelämään. been quite busy at the seminary teaching English to the students. Now that the students are more accustomed to seeing me around, they more easily approach me for one-by-one tutoring. Hoitajan löytyminen on merkinnyt sitä, että Hannakin on voinut aloittaa työn vankiloissa ja pidätyskeskuksissa. Ihmeeksemme Leenalle löytyi myös hoitaja pian sen jälkeen, kun työpaikkailmoitus laitettiin esille. Aluksi emme oikein uskoneet, että sopivaa henkilöä löytyisi, mutta lopulta palkkasimmekin ensimmäisen henkilön, joka soitti meille vain pari päivää ilmoituksen esillelaiton jälkeen. Leenan uusi hoitaja on osoittautunut aivan oikeaksi henkilöksi hoitamaan Leenaa, ja Leena on jo oppinut ymmärtämään jonkin verran kiinaa vietettyään aikaa hoitajansa kanssa. Meille tämä on rukousvastaus ja olemme siitä kiitollisia. Finding a nanny for Leena has meant that Hanna could start working in the prison and detention centers. I have Kuvassa: Hanna mukana Hsinchun pidätyskeskuksen festivaalissa Itse olen ollut varsin työllistetty Seminaarilla englanninopetuksen parissa. Tässä vaiheessa Seminaarin opiskelijat ovat jo tottuneempia minuun ja uskaltavat paremmin tulla kysymään mahdollisuutta esimerkiksi yksityisopetukseen. We have found that the rules at the men s prison in Taipei have gotten stricter because of mistakes made by members of our team. At the detention centers the officials are also less friendly and there are many changes. Some of the new guards are very unfriendly and they enforce the new rules quite firmly. Viime aikoina olemme huomanneet, että Taipein miestenvankilassa säännöt ovat tiukentuneet. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että tiimimme on välillä tehnyt protokollaan liittyviä virheitä vierailujen yhteydessä.
Vaikuttaa myös siltä, että pidätyskeskuksissa osaksemme tuleva kohtelu ei ole aina yhtä ystävällistä ja säännöksiin tehdään muutoksia. Jotkut uusista viranomaisista ovat erittäin epäystävällisiä ja he myös pitävät tiukasti kiinni uusista säännöistä. We are not allowed to give reading material in the different factories in prison anymore. Instead, all books and tracts must now be handed in at the front offices for security checks. Any other help, for example help with medical visits, glasses, etc., will have to be cleared with the highest office first. We used to be able to offer assistance without going through higher channels. In some areas the officials now also limit the time we spend with men in small group discussions. Men who commit any offence will also from now on lose their right to attend the Bible study groups and they must reapply. This new regulation has already led to some men losing this privilege. They have waited for some weeks already to hear whether they may attend our groups again. Vankilassa meillä ei ole enää mahdollisuutta jakaa kirjallista materiaalia suoraan vangeille tapaamisten yhteydessä. Sen sijaan, kaikki kirjat ja lehtiset täytyy antaa vankilan toimiston kautta, jossa ne turvatarkastetaan. Kaikki muu apu (esim. lääkeapu, silmälasit jne) täytyy toimittaa korkeimman määräävän toimiston kautta. Aikaisemmin näin ei ole tarvinnut toimia, vaan olemme voineet avustaa vankeja suoremmin. Lisäksi joidenkin vankila-alueiden viranomaiset ovat alkaneet rajoittaa enemmän pienryhmässä käyttämäämme aikaa. Uusi säännös on myös se, että vangit voivat huonon käytöksen vuoksi menettää oikeutensa osallistua pienryhmäämme ja saadakseen tämän oikeuden takaisin, heidän täytyy erikseen anoa sitä. Näin on käynyt jo joillekin vangeista, ja nyt he ovat joutuneet odottamaan jo useita viikkoja tietoa ryhmään takaisinpääsystä. Kuvassa: Taipein miestenvankilan jumalanpalvelus However, just last Tuesday I was asked by one of the area officials in Guishan Prison to speak with two new inmates. They do not usually allow us to meet the new inmates or even tell us about newcomers, so this is a positive change. Turned out the two men were French and pretended not to understand too much English. Both are not believers, but they are interested in attending our weekly visits. Kuitenkin, juuri taannoin tiistaina eräs Guishanin vankilan viranomainen pyysi minua puhumaan kahden vastatulleen vangin kanssa. Yleensä meidän ei sallita tavata uusia tulokkaita, eikä meitä tavallisesti edes informoida heistä, joten näen tämän myönteisenä kehityksenä. Kävi ilmi, että nämä kaksi ranskalaista miestä olivat teeskennelleet viranomaisille, etteivät he osaa paljon englantia. Kumpikaan heistä ei tunne Jumalaa, mutta ovat silti kiinnostuneita osallistumaan meidän viikottaisiin pieryhmiimme. Hanna and I continue to meet people every week in the four detention centers. We are allowed to hand out tracts, books, snacks, and even phone cards, so they may phone their families and tell them about their situations. It
is difficult to listen to some of the stories the men and women share and then to not get angry at the exploitation by Taiwanese employers on their employees. On top of that we have the added frustration of dealing with very unsympathetic officials who do not want us to go in and share about Jesus and His love for all people. Hannan kanssa jatkamme pidätettyjen tapaamista neljässä pidätyskeskuksessa. Meidän sallitaan jakaa kirjallista materiaalia, pientä syötävää ja jopa puhelinkortteja, joiden avulla pidätetyt voivat soittaa kotiinsa kertoakseen tilanteestaan. Joskus on vaikea kuunnella naisten ja miesten tarinoita ja samalla yrittää olla vihastumatta siitä, kuinka taiwanilaiset työnantajat ovat riistäneet työntekijöitään. Tämän lisäksi vierailujen yhteydessä joudumme toimimaan yhteistyössä näiden joskus erittäin epäsympaattisten vartijoiden kanssa, jotka eivät aina edes halua meitä pidätyskeskuksiin kertomaan Jeesuksesta ja hänen rakkaudestaan kaikkia ihmisiä kohtaan. God is so amazing, however, because just when I begin to feel frustration at the situation here and the people of Taiwan, I hear of or talk to a guard who has become a believer in the Lord. I have spoken with one young guard who has seen our presentation a few times and then he started going to a church and he became a believer. I also heard from a team member about another guard who became a believer. Just when I had started praying less for the guards because of my sympathy for the inmates, God revealed again to me His love for all people. I realized that not all officials are against us, and that we are to continue praying for them. Jumala on kuitenkin ihmeellinen: juuri kun alan oikein turhautua näihin tilanteisiin täällä ja taiwanilaisiin ylipäätään, törmään viranomaiseen tai kuulen puhuttavan jostakusta, joka on tullut tuntemaan Herran Jeesuksen. Puhuin erään nuoren vartijan kanssa, joka kertoi minulle, että hän oli ollut muutaman kerran kuulemassa meidän tiimimme pitämää esitystä ja niiden seuraksena oli löytänyt tiensä seurakuntaan ja tullut uskoon. Eräs tiimiläisemme myös kertoi toisestakin vartijasta, josta oli tullut uskova. Kuvassa: Vanginvartija seuraa taustalla Taipein miestenvankilassa pidettyä jumalanpalvelusta. Juuri kun pidätetettyjä kohtaan tuntemani myötätunnon vuoksi aloin työlääntyä rukoilemaan vartijoiden puolesta, Herra osoittaa minulle, että hänen rakkautensa koskee kaikkia ihmisiä. Ymmärsin, että eivät kaikki viranomaiset ole meitä vastaan, ja meidän täytyy jatkaa rukoustamme heidänkin puolestaan
This brings me to our prayer points. Please continue to pray for His protection over our family and all the co-workers and team members we work with here in Taiwan. Please pray for our children, for Ingrid s schooling, and Leena s relationship with her nanny to stay good. Pray for the Taiwanese presidential elections early in next year. Pray for the officials and guards in all the places we visit, that we may have the Lord s favor and they may get to know Him too. Please pray that our team will abide by all the new rules, and that the officers will not use these rules to hinder Christians from attending the meetings. Tämä tuokin minut rukousaiheisiin: Pyydämme -varjelua perheellemme ja työtiimillemme -siunausta lapsillemme, Ingridille koulunkäyntiin ja Leenalle hyvää yhteistä aikaa hoitajansa Arielin kanssa -Taiwanin presidentinvaalit alkuvuodesta -viranomaiset kaikissa vierailupaikoissamme. Olkoon Herran suosio kanssamme ja tulkoon viranomaisetkin tuntemaan hänet -tiiminjäsenillemme viisautta ja tilannetajua noudattaa kaikkia sääntöjä, ja etteivät viranomaiset hyväksikäyttäen näitä eri sääntöjä estäisi kritittyjen osallistumista kokoontumisiimme Pienaarien perhe, Hanna, Sean, Ingrid ja Leena asuvat Hsinchu Cityssä Taiwanissa. Ingrid käy esikoulua kansainvälisessä koulussa ja Leenalla on kotona hoitaja. Hanna ja Sean työskentelevät Hsinchun Luterilaisella Seminaarilla ja sieltä käsin vierailevat ulkomaalaisvankien ja pidätettyjen luona vankiloissa ja pidätyskeskuksissa. Heistä on ihmeellistä nähdä kerta toisensa jälkeen, kuinka evankeliumi Jeesuksesta kirkastaa pimeimmänkin vankisellin, virkistää väsyneimmänkin sydämen. Suomen Lähetysseura toteuttaa Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Teemme työtä 30 maassa lähes sadan kirkon ja järjestökumppanin kanssa. Tue työtämme: IBAN: FI38 8000 1400 1611 30 BIC: DABAFIHH, viestiksi nimeni