POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy hakijana pyytää jäljempänä esitetyin perustein ydinenergialain nojalla valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että Posiva Oy:n Eurajoen Olkiluotoon suunnitteleman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen käsittämään myös Teollisuuden Voima Oyj:n Suomeen suunnitteleman Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Hakemuksen tausta Posiva Oy:n Eurajoen Olkiluotoon suunnitteleman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamista koskevat periaatepäätökset tehtiin valtioneuvostossa 21.12.2000 ja 17.1.2002. Eduskunta jätti ne voimaan. Vuonna 2000 tehty periaatepäätös koskee Suomen neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön (Fortum Power and Heat Oy:n Loviisa l ja 2 sekä Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 1 ja 2) toiminnassa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta, jonka uraanimäärä kokonaisuudessaan on enintään noin 4000 tonnia. Vuonna 2002 tehty periaatepäätös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna koskee Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta, mikä tarkoittaa enintään 2500 tonnia uraania. Laajennettuun loppusijoituslaitokseen sijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimäärä on siten noin 6500 tonnia. Nyt esitettävä loppusijoituslaitoksen laajennus kattamaan myös Olkiluoto 4:n tuottama käytetty ydinpolttoaine merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään noin 2500 tonnilla uraania. Näin ollen loppusijoituslaitoksen rakentaminen tämän hakemuksen mukaisesti laajennettuna merkitsisi enimmillään 9000 uraanitonnin loppusijoittamista.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 2 (8) 25.4.2008 Perustelut Hakija Hakija on Posiva Oy (Posiva), jonka omistavat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy (Fortum). Posivan päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa omistajiensa TVO:n ja Fortumin Suomessa käynnissä ja rakenteilla olevien sekä Suomeen suunnittelemien uusien ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomen kallioperään. Suomessa jokaisen ydinjätteen tuottajan on itse huolehdittava kaikista tuottamistaan ydinjätteistä, käytetty ydinpolttoaine mukaan luettuna, aina loppusijoitustilan sulkemiseen saakka ja vastattava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huollon kustannuksista. Sen jälkeen kun ydinenergialaki muutettiin vuonna 1994 siten, että käytetyn ydinpolttoaineen huollossa ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi jäi loppusijoitus Suomeen, TVO ja Fortum (silloin Imatran Voima Oy) sopivat yhteistyöstä. Yhteistyötä hoitamaan perustettiin vuonna 1995 Posiva Oy, joka omistajiensa sopimuksen mukaisesti on hyödyntänyt ennen Posivan perustamista TVO:ssa tehtyjen loppusijoitustutkimusten tulokset. Myös viranomaiset hyväksyivät Posivan hoitaman yhteistyön ja sen pohjana olevat yhtiöiden väliset sopimusjärjestelyt perustaksi TVO:n ja Fortumin lainmukaiselle huolehtimis- ja varautumisvelvollisuuden täyttämiselle ja raportoinnille. TVO:n käynnistäessä Olkiluoto 3 -laitosyksikön valmistelun ja rakentamisen yhteistyösopimuksia täydennettiin vastaavasti vuosina 2000 ja 2003. Tällöin sovittiin muun muassa, että uutta laitosyksikköä käsitellään huolehtimisvelvollisuuden toteuttamisessa ja varautumisessa ydinjätehuollon kustannuksiin kuten itsenäistä jätehuoltovelvollista. Samoja periaatteita sovittiin noudatettaviksi myös mahdollisille uusille toimintaan liittyville yksiköille. Siinä vaiheessa kun päätökset Olkiluoto 4 -laitoshankkeesta tehdään, tarkoituksena on liittää myös Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen huolto nykyisiin loppusijoitusjärjestelyihin. Tarkemmat tiedot hakijasta ja hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta on esitetty hakemuksen liitteissä 1, 2 ja 3. Hankkeen taloudellisia toimintaedellytyksiä ja liiketaloudellista kannattavuutta on selvitetty liitteessä 5 ja yleispiirteistä rahoitussuunnitelmaa liitteessä 6. Taloudelliset toimintaedellytykset ja hankkeen rahoitus perustuvat siihen, että TVO ja Fortum maksavat Posivan päätoimialan eli käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset ja sisällyttävät ne ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin varautumisessaan maksaessaan ydinjätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon. Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen tausta ja tarpeellisuus Käytetty ydinpolttoaine katsotaan Suomessa ydinenergialain mukaan ydinjätteeksi. Vuonna 1994 tehdyn ydinenergialain muutoksen mukaisesti Suomessa syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Suomessa tapahtuvan loppusijoituksen ja sen sijaintipaikan valintaan

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 3 (8) 25.4.2008 tähtäävän kokonaisohjelman tavoitteet ja aikataulu on alun perin määritelty valtioneuvoston 10.11.1983 tekemässä päätöksessä ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutyön tavoitteista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos on ydinenergialaissa tarkoitettu yleiseltä merkitykseltään huomattava ydinlaitos. Laitoksen toteuttaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että laitos on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Nykyisen ydinenergialain vuonna 1988 tapahtuneen voimaantulon jälkeen vuoden 1983 päätökseen sisältyvät tavoitteet on saatettu TVO:ta ja Fortumia velvoittaviksi kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksillä 19.3.1991 ja 26.9.1995. Päätösten aikatauluja tarkistettiin 23.10.2003 siten, että TVO:n ja Fortumin tulee joko erikseen, yhdessä tai Posivan välityksellä varautua esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä loppusijoituslaitosta koskevaa rakentamislupaa varten tarvittavat selvitykset ja suunnitelma siten, että loppusijoitus on mahdollista aloittaa vuonna 2020. Ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa nykyisten suunnitelmien mukaan vasta 2060-luvulla. Uuden voimalaitosyksikön Olkiluoto 4 käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus tapahtuu suunnilleen samanaikaisesti Olkiluoto 3:n käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kanssa. Jos Olkiluoto 4:n sulkeminen tapahtuu myöhemmin kuin Olkiluoto 3:n, loppusijoitustoiminta jatkuu vastaavasti kauemmin. Tällöin myös loppusijoituslaitoksen sulkeminen tapahtuu vastaavasti myöhempänä ajankohtana. Sen jälkeen kun eduskunta on mahdollisesti jättänyt voimaan myönteisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitosyksikön Olkiluoto 4 osalta, voi TVO tehdä sitä koskevan ja hankkeen käynnistämisen mahdollistavan investointipäätöksen. Hankkeen käynnistyttyä alkaa myös ydinjätehuoltovelvollisuuden täyttäminen. Posiva ottaa Olkiluoto 4:n TKS-raportteihinsa, ja käyttölupavaiheessa Olkiluoto 4:n käytetty ydinpolttoaine otetaan mukaan ydinenergialain mukaisiin kustannuslaskelmiin ja taloudelliseen varautumiseen. Käytännön jätehuoltotoimien alkamisen vuoksi jätehuoltovelvolliset ja Posiva pitävät perusteltuna, että myös loppusijoituslaitoksen laajentamisen periaatepäätös käsiteltäisiin samanaikaisesti ydinvoimalaitosyksikön periaatepäätöshakemuksen kanssa, kuten tehtiin Olkiluoto 3:n periaatepäätöstä käsiteltäessä. Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen yleinen merkitys Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen yleistä merkitystä ja tarpeellisuutta Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten ydinjätehuollon kannalta on käsitelty liitteessä 4. Laajentaminen mahdollistaa osaltaan huolehtimisvelvollisuuden vastuullisen hoitamisen. Jo loppusijoituslaitoksen aikaisemmin tapahtuneissa periaatepäätöskäsittelyissä on todettu, että suunniteltu loppusijoituksen periaateratkaisu täyttää sekä Suomen lainsäädännön vaatimukset että ydinjätehuollolle kansainvälisestikin asetetut yleiset toteutusperiaatteet. Nämä yleiset periaatteet ja velvoitteet on esitetty mm. syksyllä 1997 allekirjoitetussa kansainvälisessä yleissopimuksessa käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden huollosta. Loppusijoitusratkaisu vapauttaa tulevat suku-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 4 (8) 25.4.2008 polvet jatkuvasta huolehtimisvelvollisuudesta, jonka käytetyn polttoaineen väliaikaiseksi tarkoitettu säilytys valvotuissa varastoissa aiheuttaisi. Toisaalta se ei lopullisesti estä tulevia sukupolvia ryhtymästä toisenlaisiin ratkaisuihin, mikäli perusteltua aihetta ilmenisi. Loppusijoitushankkeen jatkototeutus ja turvallisuuden arviointi Loppusijoituslaitokselle haetaan aikanaan valtioneuvostolta ydinenergialain mukaiset rakentamis- ja käyttöluvat. Sen jälkeen kun nyt haettavalle laajennukselle on saatu periaatepäätös, on laitosta tarkasteltava kokonaisuutena siten, että tietyt laitososat ovat erilaisille polttoainetyypeille yhteisiä, kuten kapselointilaitos, yhteystunnelit ja kuilut. Kuitenkin toiset laitososat, kuten sijoitustunnelit, ovat kullekin polttoainetyypille ja eri ydinvoimalaitosyksiköiden polttoaineelle erillisiä. Rakentamis- ja käyttölupavaiheisiin liittyvät omat lausuntopyyntö- ja kuulemismenettelyt. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset on tarkemmin esitetty hakemuksen liitteenä 12 olevassa ajantasaistetussa selvityksessä loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista. Ydinenergialain mukaisen päätöksenteon ja lupajärjestelmän periaatteena on, että turvallisuuden arviointi jatkuu ja tarkentuu koko ajan. Lopulliset käytönaikaiset turvallisuusarviot tehdään vasta käyttölupaa haettaessa ja lopulliset pitkäaikaisturvallisuutta koskevat arviot sulkemisvaiheessa. Loppusijoituslaitoksen kuvaus; laajennuksen vaikutus Loppusijoituslaitos koostuu maan päälle rakennettavasta kapselointilaitoksesta apu- ja oheistiloineen sekä syvälle kallioperään louhittavista loppusijoitustiloista. Pääpiirteinen kuvaus loppusijoituslaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista on esitetty hakemuksen liitteessä 7. Loppusijoituksen tekninen toteutus säilyy samana laajennuksesta huolimatta. Kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Olkiluoto 4:n käytetylle polttoaineelle. Polttoainemäärän lisäys vaatii lisää sijoitustunneleita. Kapselin yksityiskohtainen rakenne määräytyy valitun laitostyypin ja sen polttoaineen mukaan. Loppusijoituslaitoksen rakentamisvaiheen on suunniteltu alkavan noin vuonna 2014 ja käyttövaiheen vuonna 2020. Rakentamislupahakemusta varten tarvittavan kallioperätiedon hankkimiseksi loppusijoitussyvyydeltä Posiva louhii parhaillaan ONKALOksi nimettyä tutkimustunnelia. Tutkimustasolle runsaan 400 metrin syvyyteen on tarkoitus päästä vuonna 2009. Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka; laajennuksen vaikutus Loppusijoituslaitoksen paikaksi valittiin valtioneuvoston vuonna 1983 tekemän päätöksen aikatavoitteiden mukaisesti Eurajoen Olkiluoto. Sijaintipaikan valinta perusteineen esitettiin periaatepäätöshakemuksessa vuonna 1999. Nyt haettava laajennus vaikuttaa lisäävästi kalliotilojen tarpeeseen. Lisätarve on otettu huomioon loppusijoituslaitosta suunniteltaessa. Olkiluodon loppusijoituspaikan ominaisuuksien ja soveltuvuuden tutkimuksia ja selvitystöitä on jatkettu koko ajan aikaisempien peri-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 5 (8) 25.4.2008 aatepäätöshakemusten jälkeen tavoitteena rakentamislupahakemus ja loppusijoitustilojen käytännön toteutus. Liitteissä 9, 10 ja 11 on selvitetty mm. sijaintipaikan omistus- ja hallintasuhteita, asutusta, muita toimintoja, kaavoitusjärjestelyjä, sopivuutta ja maankäytölle aiheutuvia rajoituksia. Loppusijoituslaitoksen turvallisuus ja ympäristövaikutukset; laajennuksen vaikutus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suunnittelussa tavoitteena on radioaktiivisten aineiden eristäminen elollisesta luonnosta niin kauan, että niistä ei voi aiheutua terveys- tai muita haittoja. Suunnittelussa otetaan huomioon ennustettavissa olevat ja mahdollisiksi arvioidut muutokset luonnonoloissa ja näiden muutosten vaikutukset loppusijoituslaitoksen rakenteissa käytettävien aineiden ja ympäröivän kallioperän käyttäytymiseen. Käytännössä suunnittelutavoite toteutetaan sijoittamalla käytetty ydinpolttoaine moninkertaisten, toisiaan täydentävien mutta toisaalta toisistaan mahdollisimman riippumattomien esteiden sisään. Tällaisia ovat mm. polttoaineen kiinteä muoto, loppusijoituskapseli, sitä ympäröivä bentoniittisavi, tunneleiden täytemateriaalit ja tiloja ympäröivä kallio. Tällaisen moniesteperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että loppusijoituksen eristys toimii kaikissa olosuhteissa. Suunnittelussa yhtenä perusteena on ollut valtioneuvoston päätös käytetyn ydinpolttoaineen turvallisuudesta (478/1999). Liitteessä 8 on selostettu, miten turvallisuusmääräykset on otettu huomioon loppusijoituksen suunnitelmissa. Tehdyt turvallisuusarviot osoittavat, että määräykset on täytettävissä riittävin marginaalein niin käytönaikaisen turvallisuuden kuin pitkäaikaisturvallisuudenkin osalta. Hankkeesta aiheutuvat välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisille, luonnolle ja rakennetulle ympäristölle on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja sen ajan tasalle saattamiseksi laadittu selvitys ovat hakemuksen liitteenä 12. Samasta liitteestä ilmenevät myös suunnitteluperusteet ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi. Vuonna 1999 jätettyyn loppusijoituslaitoksen periaatepäätöshakemukseen liittyvät turvallisuusarviot ja YVA-selostus laadittiin lähtökohtana kuuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoitus, yhteensä 9000 tonnia uraania. Näin ollen nyt hakemuksen kohteena oleva laajennus ei tarkoita lisäpolttoainemäärää aikaisempiin arvioihin verrattuna. Kauppa- ja teollisuusministeriö on Posivan pyynnöstä antamassaan lausunnossa 25.10.2007 katsonut, että Posivan vuosina 1998-1999 toimeenpanema YVA-menettely kattaa kuudennenkin ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen arvioinnin. Edellytyksenä kuitenkin on, että Suomessa neljän toiminnassa olevan, Olkiluotoon rakenteilla olevan ja mahdollisen uuden laitosyksikön käytön aikana loppusijoitettavan polttoaineen kokonaismäärä on alle 9000 tonnia uraania. Kuitenkin ministeriö edellyttää lausunnossaan, että mahdolliseen periaatepäätöshakemukseen liitetään myös ajantasainen selvitys loppusijoituslaitoksen

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 6 (8) 25.4.2008 ympäristövaikutuksista, jossa painopiste on tässä käsitellyn uuden ydinvoimalaitosyksikön, Olkiluoto 4:n, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutuksissa. Kokonaisuudessaan hankkeen aiheuttamat luonto- ja terveysvaikutukset jäävät vähäisiksi. Hankkeella on sijaintikunnan ja lähialueen työllisyyttä ja elinkeinoelämää hyödyttäviä taloudellisia vaikutuksia. Mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset liittyvät esimerkiksi mielikuvakysymyksiin. Hakemuksen kohteena olevalla laajennuksella ei kuitenkaan ole merkitystä näiden vaikutusten suhteen. Loppusijoituslaitoksen jätehuolto; laajennuksen vaikutus Muut selvitykset Ydinpolttoaineen kapselointilaitosta käytettäessä syntyy vähäisessä määrin vähä- ja keskiaktiivista jätettä. Kapselointilaitoksen käytöstä poiston yhteydessä on myös huolehdittava kontaminoitumisen seurauksena järjestelmiin ja laitteisiin mahdollisesti jääneistä radioaktiivisista aineista. Jätteiden määrät ja aktiivisuus ovat kuitenkin erittäin pienet verrattuna käytettyyn ydinpolttoaineeseen. Esitetty laajennus lisää hieman kapseloinnissa syntyvän jätteen määrää kapseloitavan polttoaineen määrän kasvaessa. Selvitys jätehuollosta on liitteenä 13. Säteilyturvakeskukselle on toimitettu Posivan toimintaan liittyvää aineistoa edellisen periaatepäätöksen jälkeen osana rakentamislupahakemuksen valmisteluprosessia. Yhteenveto Valtioneuvosto on tehnyt ja eduskunta jättänyt voimaan periaatepäätökset loppusijoituslaitokselle, jonka kapasiteetti kattaa hakijan omistajayhtiöiden viiden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen, yhteensä 6500 tonnia uraania. Periaatepäätöksiä edelsi pitkäaikainen selvitystyö. Loppusijoituslaitoksen yksityiskohtainen tutkimus, kehitys ja suunnittelu ovat meneillään säädetyn aikataulun mukaisesti. Kaikki turvallisuuteen, ympäristönäkökohtiin, tekniikkaan ja talousnäkökohtiin liittyvät edellytykset ovat olemassa loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan hakijan omistajayhtiö TVO:n uuden ydinvoimalaitosyksikön, Olkiluoto 4:n, käytetty polttoaine määrältään 2500 tonnia uraania, minkä seurauksena laitoksen kokonaiskapasiteetiksi tulee 9000 tonnia uraania. TVO:n Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön periaatepäätösvaiheen menettely, jossa samanaikaisesti käsiteltiin Olkiluoto 3:n periaatepäätöshakemus ja Posivan periaatepäätöshakemus loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan Olkiluoto 3:n käytetty polttoaine, on perusteltu ja jatkossakin soveltamiskelpoinen. TVO on hakenut 25.4.2008 periaatepäätöstä Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi. Posiva hakee periaatepäätöstä käytetyn ydinpolttoaineen loppu-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 7 (8) 25.4.2008 sijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen edellyttämälle kapasiteettilisäykselle. Posiva hakee periaatepäätökselle voimassaoloaikaa siihen asti, jolloin ydinenergialain mukainen lupa loppusijoituslaitoksen rakentamiseen Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen loppusijoitustilat mukaan lukien myönnetään. Eurajoki, 25. huhtikuuta 2008 POSIVA OY Eero Patrakka Timo Äikäs

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 8 (8) 25.4.2008 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Kaupparekisteriote Jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja osakerekisteristä Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta Selvitys hankkeen yleisestä merkityksestä sekä sen tarpeellisuudesta mm. ydinjätehuollon kannalta Selvitys hakijan taloudellisista toimintaedellytyksistä ja ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta Ydinlaitoshankkeen yleispiirteinen rahoitussuunnitelma Pääpiirteinen kuvaus suunnitellun loppusijoituslaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista Selvitys loppusijoituslaitoksessa noudatettavista turvallisuusperiaatteista Pääpiirteinen selvitys loppusijoituslaitoksen suunnitellun sijaintipaikan omistus- ja hallintasuhteista Selvitys loppusijoituslaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä Arvio suunnitellun sijaintipaikan sopivuudesta tarkoitukseensa ja ydinlaitoksen sijoittamisesta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle lähiympäristössä Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaan laadittu arviointiselostus ja sen ajan tasalle saattamiseksi laadittu selvitys Selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi Pääpiirteinen selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 1 HUHTIKUU 2008 1 (1) KAUPPAREKISTERIOTE

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 2 HUHTIKUU 2008 1 (1) JÄLJENNÖS YHTIÖJÄRJESTYKSESTÄ JA OSAKASREKISTERISTÄ

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3 HUHTIKUU 2008 1 (3) SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA 1 Yleistä Posiva Oy:n (Posiva) päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Loppusijoituksen suunnittelussa Posivan käytettävissä on Posivan ja sen omistajien palveluksessa olevan henkilöstön asiantuntemus samoin kuin lukuisten yhteistyökumppanien ja kansainvälisten verkostojen kautta saavutettava asiantuntemus. 2 Posiva Oy:n henkilöstö Posivan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja rakenne on kehittynyt yhtiön toiminnan laajenemisen mukana. Vuoden 1998 lopussa Posivan palveluksessa oli yhteensä 30 henkilöä ja henkilömäärä on noussut yhteensä 81:een vuoden 2007 loppuun mennessä. Valtaosalla posivalaisista on joko tekninen tai matemaattis-luonnontieteellinen peruskoulutus. Henkilöstöstä 49 työskenteli tutkimus- ja kehitystehtävissä yhtiön tutkimus- ja tekniikkaosastoilla. Tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistuneista teknisen tai luonnontieteellisen tutkijakoulutuksen saaneita oli yhteensä 8 (4 tohtoria ja 4 lisensiaattia) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita yhteensä 29 (kuva 3-1). Kuva 3-1. Posivalaisten peruskoulutus koulutusasteittain 14 %:lla henkilöstöstä on yli 20 vuoden työsuhde ja 26 %:lla yli 10 vuoden työsuhde Posivan tai sen omistajien palveluksessa. Työsuhteen kesto vuonna 2007 oli keskimäärin 8,2 vuotta. Osaamisen kehittämisessä on panostettu viime vuosina erityisesti räätälöityyn peruskoulutukseen henkilöstön perusvalmiuksien varmistamiseksi. Vuonna 2007 kaikesta

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3 HUHTIKUU 2008 2 (3) koulutuksesta oli 72 % Posivan järjestämää, 17 % ulkopuolisten tahojen järjestämää koulutusta (mm. osallistumista ydinjätehuollon kansainvälisiin koulutuksiin tai konferensseihin) ja 9 % TVO:n järjestämää koulutusta. Keskimäärin posivalainen oli vuoden 2007 aikana koulutuksessa 10,5 päivää. Posivan järjestämään koulutukseen osallistui myös ydinjätehuollon tutkimus- ja kehitystyöhössä mukana olevia konsultteja. Posivan henkilöstön osaamisprofiilien määrittelytyö rakentamislupaa varten tarvittavan osaamisen varmistamiseksi on meneillään. Pätevyysvaatimusten laatimisessa sovelletaan YVL-ohjeissa määriteltyjä pätevyysvaatimuksia ydinvoimalaitoksen henkilöstölle. Posivan henkilöstöresurssien kehittymisestä on tehty pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma (kuva 3-2), jota päivitetään säännöllisin väliajoin. Henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan erilaiset osaamistarpeet loppusijoitushankkeen elinkaaren aikana siirryttäessä tutkimusvaiheesta rakentamisvaiheeseen, loppusijoitusvaiheeseen ja sulkemisvaiheeseen. Kuva 3-2. Kaavio henkilöstön arvioidusta kehityksestä vuosina 2008 2025 3 Käytettävissä oleva ulkopuolinen asiantuntemus Posiva Oy hyödyntää merkittävässä määrin omistajiensa sekä ulkopuolisten konsulttien asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyössään. TVO:n ja Fortumin henkilöstöllä on pitkä kokemus ydinlaitosten käytöstä, kunnossapidosta ja muutossuunnittelusta. Posiva käyttää omistajiensa asiantuntemusta mm. loppusijoituslaitoksen eri järjestelmien suunnittelussa. Posivan ja sen osakasyhtiöiden oman työn lisäksi hankkeen edellyttämiä töitä tehdään suomalaisissa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja konsulttiyrityksissä. Tarvittaes-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3 HUHTIKUU 2008 3 (3) 4 SKB yhteistyö sa käytetään myös ulkomaisia konsulttipalveluja. Periaatteena on ollut luoda ja ylläpitää yhteydet laitoksiin ja yhtiöihin, jotka edustavat mahdollisimman korkeata asiantuntemusta hankkeeseen liittyvillä alueilla. Yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä, jonka myötä Posivan käyttämille asiantuntijaorganisaatioille on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ydinjätehuoltoon liittyvää asiantuntemusta. Asiantuntemuksen kehittämiseksi ja varmistamiseksi on solmittu kumppanuussopimuksia. Merkittävimpiä ulkopuolisia organisaatioita, joiden asiantuntemusta Posiva on hyödyntänyt tutkimus- ja kehitystyössään, ovat VTT, Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB), Saanio & Riekkola Oy, Pöyry Environment Oy, Suomen Malmi Oy, Patria Aviation Oy ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). Bentoniittiin liittyvää kokeellista tutkimusta ja kehitystyötä varten on Posivan aloitteesta perustettu vuonna 2007 B+Tech -yhtiö. Posiva Oy:llä on ollut sopimus laajasta, koko loppusijoitustoiminnan kattavasta yhteistyöstä ruotsalaisen SKB:n kanssa loppusijoitusratkaisun kehittämisessä vuodesta 2001 lähtien. Yhteistyön tarkoituksena on yhtiöiden osaamisresurssien käytön tehostaminen kapselointi- ja loppusijoitustekniikassa, turvallisuustutkimuksessa sekä sijoituspaikan kallioperän tutkimuksissa. Yhteistyön kautta Posivalla on mahdollisuus osallistua SKB:n kapselilaboratoriossa ja maanalaisessa kalliolaboratoriossa tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön ja hyödyntää sen kautta saatavaa asiantuntemusta. 5 Muu kansainvälinen yhteistyö SKB-yhteistyön lisäksi merkittävää yhteistyötä on tehty EU:n puiteohjelmien piirissä. Posiva on osallistunut useimpiin 6. puiteohjelman loppusijoitusta käsitteleviin integroituihin projekteihin ja on myös mukana suunnittelemassa ydinjätealan eurooppalaista tutkimusyhteisöä (CARD). Yhtiöllä on runsaasti yhteyksiä monien maiden ydinjätehuolto-organisaatioihin ja kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin. Useissa tapauksissa yhteistyöstä on tehty bilateraalinen tiedonvaihtosopimus. Yhtiöiden edustajia osallistuu myös ydinjätealan kansainvälisten asiantuntijaryhmien toimintaan ja se on edustettuna useissa Euroopan komission ja OECD:n ydinenergiatoimiston (NEA) ydinjäteasioita käsittelevissä pysyvissä komiteoissa ja ryhmissä. Samoin Posivan asiantuntijoita on osallistunut Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n toimintaan.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 HUHTIKUU 2008 1 (6) SELVITYS HANKKEEN YLEISESTÄ MERKITYKSESTÄ SEKÄ SEN TARPEELLISUUDESTA MM. YDINJÄTEHUOLLON KANNALTA 1 Ydinjätehuollolle asetettujen vaatimusten ja organisoinnin kehitys yleisesti Suomessa Suomessa on ydinvoimalla tuotettu sähköä 1970-luvun lopulta lähtien. Välttämätön edellytys ydinenergian tuotannolle on, että syntyvistä ydinjätteistä huolehditaan siten, ettei niistä pitkälläkään aikavälillä ole vaaraa ihmiselle eikä elolliselle luonnolle. Aluksi ydinjätehuoltoa säädeltiin ydinvoimalaitosyksiköiden ensimmäisiin käyttölupiin sisällytetyillä lupaehdoilla 1950-luvulta lähtien voimassa olleen atomienergialain ylimalkaisuudesta johtuen, kunnes ydinjätehuollon vastuut ja vaatimukset selkeästi määriteltiin vuonna 1988 voimaan tulleessa ydinenergialaissa. Kuitenkin jo ensimmäisten käyttölupaehtojen yhteydessä Suomessa valittiin linja, jonka mukaan kukin voimayhtiö jätteentuottajana ja lupavelvollisena vastaa itse ja erikseen tuottamistaan jätteistä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti aina siihen asti, kun jätteet on hyväksytysti suljettu loppusijoitettuina syvälle kallioperään tai toimitettu pysyvästi ulkomaille. Vuonna 1994 tehdyn muutoksen jälkeen periaatetta tarkistettiin vielä siten, että ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen (Ydinenergialain 6 a ). Vuoden 1988 ydinenergialaissa todettiin myös, että vastuu ydinjätehuollon toteuttamisesta ja kustannuksista on jätteen tuottajilla, jotka ovat lain mukaan jätehuoltovelvollisia. Jo 1970-luvulta lähtien Suomessa on tehty tutkimus- ja kehitystyötä ydinjätehuoltoa varten. Tutkimustyön koordinointia ja tulosten julkaisemista varten ydinvoimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy (myöhemmin Teollisuuden Voima Oyj, jatkossa tässä esityksessä TVO) ja Imatran Voima Oy (myöhemmin Fortum Power and Heat Oy, jatkossa tässä esityksessä Fortum) perustivat omasta aloitteestaan Voimayhtiöiden Ydinjätetoimikunnan (YJT) vastaten kuitenkin tästä huolimatta erikseen omista ydinjätteistään. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena TVO on rakentanut erikseen Olkiluodon voimalaitosalueelle voimalaitosjätteiden välivarastoja ja loppusijoituslaitoksen sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston ja Fortum Loviisan voimalaitoksen alueelle voimalaitosjätteiden kiinteytyslaitoksen, loppusijoituslaitoksen ja käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoja. Valittu tie on kansainvälisesti ainutlaatuinen mm. siksi, ettei käytetyn polttoaineen välivarastointia ja voimalaitosjätteiden loppusijoitusta hoideta keskitetysti kansallisena ratkaisuna. YJT toimi vuoteen 1996 saakka, jolloin TVO:n ja Fortumin perustama Posiva Oy (Posiva) aloitti toimintansa. Myös käytetyn ydinpolttoaineen huollon eri vaihtoehdot kuuluivat alusta alkaen tutkimusohjelmaan. Olkiluodon voimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen Suomessa alettiin varautua suunnittelussa jo 1980-luvun alussa. Loviisan voimalaitoksen käytettyä ydinpolttoainetta palautettiin Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjälle aina vuoden 1996 loppuun saakka, mihin asti se oli mahdollista vuoden 1994 lakimuutoksen siirtymäsäännösten vuoksi. Täsmällisen toimintarungon käytetyn polttoaineen huollon suunnittelulle ja aikatauluille asetti valtioneuvoston

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 HUHTIKUU 2008 2 (6) vuonna 1983 tekemä päätös ydinjätehuollon tavoitteista ja aikatauluista. Siinä todettiin muun muassa, että mikäli käytetty ydinpolttoaine varaudutaan loppusijoittamaan Suomeen, on loppusijoituspaikka valittava vuonna 2000 ja loppusijoitus aloitettava vuonna 2020. Vuoden 1994 lakimuutoksen seurauksena sekä TVO:lle että Fortumille jäi käytännössä ainoaksi käytetyn ydinpolttoaineen huoltovaihtoehdoksi loppusijoitus syvälle Suomen kallioperään sellaisenaan ilman jälleenkäsittelyä tai muita vastaavia polttoaineen rakennetta tai koostumusta muokkaavia toimia. TVO ja Fortum perustivat yhteisen yhtiön, Posivan, huolehtimaan omistamiensa ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ja kuljetuksista voimalaitosten välivarastoista loppusijoituspaikalle. Posivan tehtäviin kuuluvat myös tutkimus- ja valmistelutyöt ja tarvittavan loppusijoituslaitoksen rakentaminen. TVO ja Fortum säilyvät jätehuoltovelvollisina tuottamiensa ydinpolttoaineiden osalta. Ne myös maksavat Posivan kulut ja varautuvat ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin maksamalla ydinjätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon. 2 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomeen ja loppusijoituslaitoksen tarve 2.1 Loppusijoituksen suunnittelun lähtökohdat Käytetyn ydinpolttoaineen jälkihuolto on ydinenergialain 9 :n mukaisesti osa ydinvoimalaitoksen luvanhaltijan huolehtimisvelvollisuutta. Loppusijoituslaitoksen perustaminen tähtää jälkihuollon toteuttamiseen ydinenergialain sekä viranomaisten sen nojalla antamien säännösten ja esittämien periaatteiden mukaisesti. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitoksen omistajinaan olevien jätehuoltovelvollisten toimeksiannosta. Ennen loppusijoitusta käytetty ydinpolttoaine säilytetään aluksi voimalaitosyksiköiden vesialtaissa, joista se siirretään voimalaitosalueella oleviin käytetyn ydinpolttoaineen vesiallasvarastoihin. Samaa periaatetta sovelletaan myös Olkiluoto 4:n käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnissa. Vesiallasvarastointia ei voida kuitenkaan katsoa ydinenergialain 6 a :n ja ydinenergia-asetuksen 76 :n edellyttämäksi pysyväksi tarkoitetuksi sijoittamiseksi Suomen maa- tai kallioperään. Posiva onkin valmistellut ratkaisun, joka tähtää lain tarkoittamaan pysyvään sijoittamiseen Suomen kallioperään. Ratkaisu perustuu käytetyn ydinpolttoaineen pysyvään eristämiseen elollisesta luonnosta sijoittamalla polttoaine pitkäikäisissä säiliöissä syvälle peruskallioon. Ratkaisu mahdollistaa sen, ettei tulevien sukupolvien tarvitse huolehtia loppusijoitetusta käytetystä ydinpolttoaineesta. Suunniteltu loppusijoitusmenetelmä perustuu passiiviseen turvallisuuteen, mikä tarkoittaa, että sen jälkeen kun loppusijoitustilat on lopullisesti suljettu, loppusijoitetut jätteet eivät edellytä muita toimenpiteitä eikä niistä aiheudu uhkaa ihmiselle tai luonnolle. Käytetty ydinpolttoaine voidaan toisaalta myös palauttaa maan pinnalle, mikäli tähän on tulevaisuudessa perusteltu syy. Posivan julkaisemassa palautettavuutta käsittelevässä raportissa on kuvattu, miten

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 HUHTIKUU 2008 3 (6) loppusijoitussäiliöiden palauttaminen maan pinnalle voidaan teknisesti toteuttaa loppusijoituksen eri vaiheissa. Loppusijoituslaitoksen laajennus ja siihen liittyvät kuljetukset voidaan järjestää niin, että niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset jäävät merkityksettömän pieniksi. 2.2 Periaatepäätöksen merkitys loppusijoitusvalmistelujen jatkamiselle Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisen jälkeen Posiva on 2000-luvulla saanut periaatepäätökset TVO:n kolmen ja Fortumin kahden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokselle ja jatkanut ohjelmaansa. Työhön on kuulunut Olkiluodon loppusijoituspaikan ominaisuuksien tutkiminen maan pinnalta ja louhittavana olevasta tutkimustunneli ONKALOsta käsin sekä loppusijoitustekniikan kehittäminen yhdessä ruotsalaisen ydinjätehuoltoyhtiön Svensk Kärnbränslehantering AB:n kanssa. Samanaikaisesti Posiva on jatkanut loppusijoituslaitoksen suunnittelua tavoitteena jättää rakentamislupahakemus vuoden 2012 lopussa. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon myös Olkiluoto 4 -laitosyksikön tuottama käytetty polttoaine, joten loppusijoituslaitoksen laajennusta koskevan periaatepäätöksen käsittely samanaikaisesti voimalaitosyksikön periaatepäätöksen kanssa on perusteltua. 2.3 Posivan loppusijoituslaitoksen laajentamisen suhde aikaisempiin päätöksiin Posiva jätti 26.5.1999 Eurajoen Olkiluotoon sijoitettavaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskevan hakemuksen, jossa pyydettiin valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että hakijan esittämä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Hakemuksessa todettiin, että loppusijoitettavaa ydinpolttoainetta kertyy Suomen nykyisestä neljästä ydinvoimalaitosyksiköstä. Lisäksi siinä mainittiin, että koska sekä TVO että Fortum ovat käynnistäneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mahdolliselle uudelle laitosyksikölle nykyisten voimalaitostensa yhteyteen, on näiden uusien laitosyksiköiden 60 vuoden aikana kertyvä käytetty ydinpolttoaine otettu huomioon loppusijoitushankkeen laajuuden määrittelyssä. Loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimäärän arvioitiin olevan 2600 9000 tonnia. Hakemuksen liitteenä oli ydinenergia-asetuksen mukaisesti YVAselostus, jossa loppusijoitettavan ydinpolttoaineen enimmäismäärä oli 9000 tonnia uraania. Periaatepäätöstä valmisteltaessa ilmeni, että loppusijoituslaitoksen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuutta harkitaan nykyisten neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön 60 vuoden käyttöajan edellyttämän loppusijoitustilan osalta ja että mahdollisten uusien laitosyksikköjen edellyttämän loppusijoitustilan osalta harkinta tehdään niiden rakentamista koskevien periaatepäätöshakemusten käsittelyn yhteydessä. TVO jätti 15.11.2000 valtioneuvostolle uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevan periaatepäätöshakemuksen. Tämän vuoksi Posiva täsmensi 23.11.2000 periaatepäätöshakemustaan. Posiva esitti hakemuksensa käsittelyä kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen koski Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 HUHTIKUU 2008 4 (6) (kapselointilaitos ja loppusijoitustilat) rakentamista Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten (neljä laitosyksikköä) tuottamaa käytettyä ydinpolttoainetta varten. Loppusijoitustiloja Posiva ilmoitti tarvitsevansa tällöin arviolta enintään 4000 uraanitonnin määrälle käytettyä polttoainetta. Posivan 23.11.2000 esittämä toinen käsittelyvaihe koski loppusijoituslaitoksen laajentamista kattamaan myös TVO:n 15.11.2000 jättämässä periaatepäätöshakemuksessa tarkoitetun uuden ydinvoimalaitosyksikön tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, määrältään enintään 2500 tonnia uraania. Samalla Posiva rajasi 26.5.1999 jättämänsä hakemuksensa koskemaan vain mainittujen viiden ydinvoimalaitosyksikön tuottamaa käytettyä ydinpolttoainetta. Valtioneuvosto teki 21.12.2000 periaatepäätöksen, jossa todetaan loppusijoituslaitoksen rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi. Eduskunta jätti päätöksen voimaan 18.5.2001. Päätöksen mukaan loppusijoitustiloja voidaan rakentaa enintään sille määrälle käytettyä ydinpolttoainetta kuin Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten kulloinkin voimassa olevien käyttölupien perusteella arvioidut loppusijoitustarpeet edellyttävät niin, että loppusijoitettavan ydinpolttoaineen kokonaismäärä on kokonaisuudessaan 4000 tonnia. Valtioneuvosto teki 17.1.2002 periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna, koskien uuden ydinvoimalaitosyksikön käytettyä polttoainetta, enintään 2500 tonnia. Eduskunta jätti päätöksen voimaan 24.5.2002. Samanaikaisesti valtioneuvosto ja eduskunta tekivät myönteisen periaatepäätöksen TVO:n kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. 2.4 TVO:n ja Fortumin uusien ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutus loppusijoitustoimintaan TVO aloitti Olkiluoto 4-hanketta koskevan YVA-menettelyn maaliskuussa 2007 tarkoituksena arvioida Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutukset. YVA-menettelyyn liittyen TVO jätti toukokuussa 2007 YVA-ohjelman KTM:lle sekä helmikuussa 2008 vastaavan YVA-selostuksen KTM:n toimintaa jatkavalle työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). YVA-menettelyssä TVO ilmoitti, että Posiva huolehtii TVO:n toimeksiannosta uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta laajentamalla Olkiluodon loppusijoituslaitostaan. Fortum on toteuttamassa edellä kuvattua vastaavaa YVA-menettelyä Loviisaan rakennettavan uuden laitosyksikön (Loviisa 3) osalta. Menettelyyn liittyen Fortum jätti kesäkuussa 2007 hankkeen YVA-ohjelman KTM:lle ja YVA-selostuksen huhtikuussa 2008 TEM:lle. YVA-menettelyssä Fortum ilmoitti, että Posiva huolehtii Fortumin toimeksiannosta uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta laajentamalla Olkiluodon loppusijoituslaitostaan. Aikaisemman YVA-historian ja uusien ydinvoimalaitoshankkeiden johdosta Posiva pyysi 29.5.2007 KTM:ltä lausuntoa, onko Posivan suoritettava käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevalle hankkeelleen mahdollisen kuudennen ydinvoimalaitosyksikön (FIN6) johdosta uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain 4.1 :n nojalla. Samassa kirjeessä Posiva pyysi KTM:ltä päätöstä siitä, onko uuden

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 HUHTIKUU 2008 5 (6) 3 Yhteenveto ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen sellainen muutos Posivan nykyiseen hankkeeseen, johon on sovellettava YVA-lain mukaista menettelyä YVA-lain 4.2 :n nojalla. Vastauksessaan 25.10.2007 KTM katsoi, että mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön, FIN6:n (tässä tapauksessa Olkiluoto 4), käytetyn polttoaineen loppusijoitus on sellainen muutos Posivan hankkeeseen, johon sovelletaan YVA-lain 4.1 :n mukaisesti YVA-menettelyä. Edelleen ministeriö katsoi, että Posivan vuosina 1998 1999 toimeenpantu YVA-menettely, jonka yhteydessä laaditusta YVA-selostuksesta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa, kattaa YVA-selostuksessa kuvatun kuudennen ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnin. Edellytyksenä kuitenkin on, että loppusijoitettavan ydinpolttoaineen kokonaismäärä, joka kertyy Suomessa neljän toiminnassa olevan, Olkiluotoon rakenteilla olevan ja mahdollisen uuden, YVA-menettelyssä vuosina 1998-1999 yhtenä arvioituna vaihtoehtona olleen, laitoksen käytön aikana, jää alle 9000 tonnia uraania. Lausunnossaan 25.10.2007 KTM totesi edelleen, että YVA-menettelyssä vuosina 1998 1999 arvioidun FIN6:n (Olkiluoto 4) käytetty ydinpolttoaine ei kuulu tehtyihin periaatepäätöksiin, vaan sen loppusijoittamisesta tulisi tehdä erillinen periaatepäätös ydinenergialain mukaisesti. Periaatepäätösharkintaa varten ministeriö edellytti, että mahdolliseen periaatepäätöshakemukseen liitetään myös ajantasainen selvitys loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista, jossa painopiste on tässä käsitellyn uuden ydinvoimalaitosyksikön, FIN6:n (Olkiluoto 4) käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutuksissa. Tammikuussa 2008 Posiva ilmoitti käynnistävänsä YVA-menettelyn, jonka tarkoituksena on selvittää laajennetun käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutukset siten, että laitokseen voidaan loppusijoittaa yhteensä 12000 uraanitonnin suuruinen määrä käytettyä ydinpolttoainetta. YVA-menettely antaa valmistuttuaan mahdollisuuden hakea Olkiluodon loppusijoituslaitoksen laajentamista Loviisa 3:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseksi. Huhtikuussa 2008 Posiva ja sen omistajat sopivat, että Posiva hakee ensin ns. vanhan ajantasaistetun YVA:n (9000 tonnia uraania) puitteissa TVO:n Olkiluoto 4 -laitosyksikön tarvitseman loppusijoitustilan laajentamisen periaatepäätöstä ja myöhemmin Posivan uuden YVA:n (12000 tonnia uraania) puitteissa Fortumin Loviisa 3 -laitosyksikön tarvitseman loppusijoitustilan laajentamisen periaatepäätöstä. Ydinenergialain ja viranomaiskannanottojen perusteella tarvitaan oma erillinen periaatepäätösmenettely Posivan loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 4:n käytetty ydinpolttoaine. Kaikki turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, tekniikkaan ja talouteen liittyvät edellytykset ovat olemassa sen toteamiseksi, että laajentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Posivan kannalta on tärkeää, että myönteinen periaatepäätös saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta hankkeeseen saadaan tarvittavat hyväksynnät mm. sijaintikunnalta ja jotta laajennetun loppusijoituslaitoksen suunnittelu ja toteutus voivat

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 HUHTIKUU 2008 6 (6) jatkua esteettä mm. tarpeellisin taloudellisin sitoumuksin. Tämän vuoksi Posiva on laatinut hakemuksensa siten, että se voidaan käsitellä samanaikaisesti Olkiluoto 4 - voimalaitosyksikön periaatepäätöshakemuksen kanssa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 5 HUHTIKUU 2008 1 (3) SELVITYS HAKIJAN TALOUDELLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ JA YDINLAITOSHANKKEEN LIIKETALOUDELLISESTA KANNATTAVUUDESTA Hakijan, Posiva Oy:n (Posivan), taloudelliset toimintaedellytykset määräytyvät Posivan ja sen omistajien, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) välisistä suhteista. Omistajat perustivat Posivan vuonna 1995 hoitamaan omistajiensa Suomessa olevien ydinvoimalaitosyksikköjen, siinä vaiheessa Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n sekä Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. Posiva aloitti toimintansa 1.1.1996. Perustamishetkellä omistajat siirsivät Posivalle kaikki siihen mennessä hankkimansa tietotaidon Posivan tehtäväksi annetulta toimialueelta. Posivan perustaminen ja toiminnan aloittaminen eivät muuttaneet TVO:lla ja Fortumilla olevia ydinenergialain mukaisia vastuita. TVO on edelleen jätehuoltovelvollinen Olkiluodon voimalaitoksen käytetystä ydinpolttoaineesta ja vastaa sen kustannuksista ja vastaavasti Fortum on edelleen jätehuoltovelvollinen Loviisan voimalaitoksen käytetystä polttoaineesta ja vastaa sen kustannuksista. Vuonna 1995 solmitun sopimuksen mukaisesti Posivan tehtäviin kuuluu omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen hoitaminen mukaan lukien tutkimukset, loppusijoituslaitosten rakentaminen, käyttö ja käytöstäpoisto, loppusijoitustilojen sulkeminen sekä käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset voimalaitoksilla olevista välivarastoista loppusijoituspaikalle. Sopimuksen mukaisesti Posiva perii tehtäviensä suorittamisen aiheuttamat kustannukset omistajiltaan, eikä näin ollen tuota voittoa eikä tappiota. Vuoden 1995 sopimuksessa on myös määritetty, miten kustannukset jaetaan omistajien eli TVO:n ja Fortumin kesken sekä Posivan toiminnan rahoituksessa että ydinenergialain mukaisessa ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin varautumisessa. Vuosina 2000 ja 2003 solmituilla sopimuksilla täydennettiin vuonna 1995 solmittua sopimusta siten, että Posivan tehtäviin kuuluu myös Olkiluoto 3 -laitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoitus ja että Posiva sisällyttää senkin kustannukset omistajilta perimiinsä kustannuksiin. Samoin sovittiin kustannusten uusista jakoperusteista muuttuneessa tilanteessa. Täydennysten yhteydessä sovittiin myös periaatteesta, että jatkossa on sopimuksia tarkoitus täydentää vastaavasti, mikäli TVO ja/tai Fortum aikovat rakentaa uusia ydinvoimalaitosyksiköitä Suomeen. Näin ollen jatkossa on tarkoitus täydentää Posivan tehtäviä sekä kustannusten jakoa TVO:n ja Fortumin kesken nyt hakemuksen kohteena olevan Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamisen osalta. Suunnitteilla olevan Olkiluoto 4 -laitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoitus edellyttää loppusijoituslaitoksen kapasiteetin nostamista 6500 tonnista uraania 9000 tonniin uraania. Tehtyjen sopimusten mukaisessa Posivan kustannusten jakamisessa periaatteena on, että kumpikin omistaja maksaa muuttuvat eli käytetyn ydinpolttoaineen määrästä riippuvat kustannukset aiheuttamisperiaatteen perusteella tuottamansa käytetyn polttoaineen mukaan ja että kiinteät eli polttoaineen määrästä riippumattomat kustannukset jaetaan erikseen sovitun jakosuhteen mukaan. Uuden voimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen tullessa mukaan Posivan tehtäviin on kiinteiden kustannusten