Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012
Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden yritykset Suomessa. Selvityksessä on tutkittu Suomen metalliteollisuuden talouden kehitystä ja muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. Tarkemmin on selvitetty yhtä metalliteollisuuden toimialasektoria, metallituotteiden valmistus pois lukien koneet ja laitteet. Metalliteollisuuden harmaata taloutta on arvioitu verotarkastustietojen perusteella. TEOLLISUUS KANSANTALOUDESSA Suomen teollisuudessa vuonna 2010: toimi kaikkiaan 28 283 yritystä, joiden myynti oli 125 miljardia euroa. teollisuuden toimialan liikevaihto oli 119 miljardia euroa liikevaihdon osuus oli 32,7 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Teollisuuden valmistus työllisti vuonna 2009 kaikkiaan 392 000 henkeä, joista palkansaajia oli 372 000 henkeä. Yritysten keskimääräinen liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa. Teollisuuden tuotos muodostaa kolmanneksen ja arvonlisäys viidenneksen Suomen kansantaloudesta. Metalli- ja muu teollisuus muodostavat kumpikin noin puolet koko teollisuudesta. Teollisuus on arvonlisäykseltään (18 %) ja tuotokseltaan (107 544 miljoonaa euroa) selvästi suurin toimiala Suomessa. Arvonlisäyksen suhteellinen osuus toimialan tuotoksesta on toimialojen pienin 26 %. Teollisuuden bruttoveronmaksun osuus vastaa toimialan arvonlisäyksen osuutta, mutta nettomaksujen osuus on alhaisempi johtuen toimialalle maksettavista arvonlisäveron palautuksista. Palautuksia maksetaan teollisuuden yrityksille vientiä koskevan verolainsäädännön perusteella. Metalliteollisuus sai vuonna 2009 kolmanneksen arvonlisäveron ennakkopalautuksista ja koko teollisuus puolet. METALLITEOLLISUUS Vuonna 2010 metalliteollisuuden liikevaihto oli 67,6 miljardia euroa metalliteollisuus työllisti noin 191 000 henkilöä toimialalla oli 2 340 yrittäjää Toimiala maksoi palkkoja vuonna 2009 lähes 6,8 miljardia euroa, joka tarkoittaa noin 36 500 euron keskiansiota per henkilö. Metalliteollisuuden verovelkasaldo on viime vuosina ollut jatkuvassa nousussa. Alan verovelkaisuus, noin 25 %, on keskivaiheilla maamme eri toimialoihin verrattuna. Selvitysaineiston perusteella on havaittu metalliteollisuuden, ja varsinkin sen sisällä olevien korkean jalostusasteen sektoreiden korostunut suhdanneherkkyys, jota osoittaa mm. myynnin volyymin 28 %:n pudotus metalliteollisuuden tuotteiden valmistuksen sektorilla vuoden 2009 taantumassa.
Verohallinto 3 (6) Metalliteollisuus palkanmaksajana 2006 2010 Verohallinnolle ilmoitettujen maksettujen palkkojen määrät ovat vaihdelleet merkittävästi vuosien 2006 2010 välillä. Suureen vaihteluun on vaikuttanut merkittävästi vuoden 2009 aikana alkanut taantuma. Taulukko 1. Ilmoitetut palkat TOL LK / VUOSI 25 Metallituot teiden valmistus Metalliteoll isuus Teollisuus 10-33 yht ILMPALK 2006 1 188 6 300 12 394 2007 1 317 11 % 6 855 9 % 13 310 7 % 2008 1 428 8 % 7 315 7 % 13 861 4 % 2009 1 244-13 % 6 631-9 % 12 676-9 % 2010 1 227-1 % 6 578-1 % 12 822 1 % Vuosien 2006 ja 2008 välillä ilmoitetut palkat ovat metallituotteiden valmistuksen sektorilla lisääntyneet 11 % ja 8 %, joka on hieman enemmän kuin koko metalliteollisuudessa ja teollisuudessa yleensä. Vastaavasti vuona 2009 taantuma leikkasi ilmoitettuja palkkoja voimakkaammin metallituotteiden valmistuksessa eli 13 %, kun koko metalliteollisuuden ja teollisuuden alalla vastaava luku on 9 %. Ilmoitettujen palkkojen määrän kehitys on ollut metallituotteiden valmistuksessa ja koko metalliteollisuudessa edelleen vielä vuoden 2010 aikana 1 % negatiivinen, kun vastaavasti koko teollisuus osoittaa jo 1 %:n kasvua. 1 Toimialasektorin tilinpäätöstietojen perusteella metallituotteiden valmistuksen sektorin maksetut palkat sivukuluineen olivat 1,25 miljardia euroa vuonna 2009 ja 1,19 miljardia euroa vuonna 2010, joka tarkoittaa 4,8 % laskua edellisestä vuodesta 2009 2. Koko metalliteollisuudessa vastaava palkkamäärän lasku oli 5,2 % ja koko teollisuudessa lasku oli 2,3 %. 3 Ulkopuoliset palvelut Taulukko 2. Ulkopuolisten palvelujen muutokset suhteutettuna edelliseen 25 Metallituot Metalliteol TOL_LK / VUOSI teiden valmistus lisuus 24-30 yht Teollisuus 10-33 yht ULKOPUOL_PALVEL 2006 621 3 626 6 755 2007 768 24 % 3 557-2 % 7 053 4 % 2008 979 27 % 4 107 15 % 7 596 8 % 2009 524-46 % 2 970-28 % 6 016-21 % 2010 460-12 % 2 843-4 % 6 181 3 % Lähde: Tilastokeskus kansantalouden tilastot, TOL 2008 -luokitus tilinpäätös Metallituotteiden valmistuksessa (pl. koneet ja laitteet) ulkopuolisten palveluiden määrä on kasvanut vuosina 2007 ja 2008 yli 20 %, kun vastaavasti koko metalliteollisuudessa ulkopuolisten palveluiden käytön kasvu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2008 koko metalliteollisuuden sektorilla ulkopuolisten palveluiden määrän kasvu oli 15 %, kun metallituotteiden valmistuksessa vastaava luku on ollut 27 %. Teollisuudessa, kattaen kaikki toimialat, ulkopuolisten palveluiden käytön kasvu on ollut vuosien 2006 ja 2008 välillä 4 8 %. Vuoden 2009 taantuma aiheutti metallituotteiden valmistuksen sektorilla 46 %:n pudotuksen ulkopuolisten palveluiden käytön määrässä 2008 verrattuna. Koko metalliteollisuu- 1 Verohallinnon tietokannat ennakkoperintä 2 Tilastokeskus kansantalouden tilastot, TOL 2008 -luokitus tilinpäätös 3 Tilastokeskus kansantalouden tilastot, TOL 2008 -luokitus tilinpäätös
Verohallinto 4 (6) dessa ulkopuolisten palvelujen määrä on laskenut 28 % ja koko teollisuudessa 21 % (taulukko 2). Koko metalliteollisuuden sektorilla ulkopuolisten palvelujen leikkaus ei siis ole ollut niin voimakasta kuin metalliteollisuuden tuotteiden valmistuksen toimialalla. Lukemista nähdään, että metalliteollisuuden tuotteiden valmistuksen sektorilla tuotannon volyymin laskuun on yhtenä sopeutumistekijänä käytetty ulkopuolisia palveluja. Yritysten verkostoituminen ja alihankinta ovat mahdollistaneet nopean reagoimisen tuotannon volyymin laskuun. Tuotoksen muodostuminen metalliteollisuudessa Taulukko 3. Tuotoksen muodostuminen teollisuustoimialoittain 2010 Teollisuuden valmistus 2010, Tuotos Välituotekäyttö Arvon lisäys Arvon lisäys osuus Arvon lisäys tuotoksesta Palkan saaja korvaukset Pää oman kuluminen Toimintaylijäämä* 24 Metallien jalostus 9 497 8 383 1 114 4 % 12 % 811 332-21 25 Metallituotteiden 6 659 4 240 2 419 9 % 36 % 1 501 260 671 26 Elektroniikkateollisuus 14 946 11 390 3 556 13 % 24 % 2 380 553 674 27 Sähkölaitteiden 3 954 2 551 1 403 5 % 35 % 874 124 410 28 Muiden koneiden ja laitteiden 12 291 8 389 3 902 14 % 32 % 2 330 319 1 294 29 Moottoriajoneuvojen ym. 1 324 963 361 1 % 27 % 262 41 60 30 Muiden kulkuneuvojen 1 433 1 060 373 1 % 26 % 394 67-22 33 Koneet laitteet korjaus huolto 2 711 1 341 1 370 5 % 51 % 987 66 321 Metalliteollisuus yhteensä 52 815 38 317 14 498 51 % 27 % 9 539 1 762 3 387 10-12 Elintarviketeollisuus ym. 10 213 7 537 2 676 9 % 26 % 1 484 434 764 13-15 Tekstiili vaatetus nahkateol 1 065 638 427 2 % 40 % 275 52 103 16-17 Metsäteollisuus 19 134 14 700 4 434 16 % 23 % 2 346 1 134 969 18 Painaminen 1 491 854 637 2 % 43 % 416 115 107 19-22 Kemianteollisuus 18 454 14 498 3 956 14 % 21 % 1 709 633 1 640 23 Rakennusaineteollisuus 2 686 1 723 963 3 % 36 % 672 149 143 31-32 Muu valmistus ml. huonek. 1 686 1 059 627 2 % 37 % 441 72 119 Muu teollisuus yhteensä 54 729 41 009 13 720 49 % 25 % 7 343 2 589 3 845 C Tehdasteollisuus 107 544 79 326 28 218 100 % 26 % 16 882 4 351 7 232 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalous/Kansantalouden tilinpito Tuotos koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista Arvonlisäys tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä tuotoksesta käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Palkansaajakorvaukset määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi. Ne jaetaan a) palkoiksi ja palkkioksi b) työnantajan sosiaaliturvamaksuiksi Pääoman kuluminen kuvaa tuotannossa loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Toimintaylijäämä (netto) saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen 4 Metalliteollisuus tuottaa 51,0 % koko tehdasteollisuuden tuotannon arvonlisäyksestä ja maksaa palkansaajakorvauksista 56,5 %. Toimintaylijäämän osuus koko tehdasteollisuudesta on metalliteollisuudessa 46,8 % ja muussa teollisuudessa 53,2 %. Pääoman kulumisen osuus arvonlisäykseen on metalliteollisuudessa 12,1 %, kun se on vastaavasti muussa teollisuudessa 18,9 % ja koko tehdasteollisuudessa 15,4 %. Metalliteollisuuden arvonlisäys syntyy siis pienemmillä pääomapanoksilla kuin vertailussa olevassa muussa teollisuudessa. Taulukosta voidaan helposti tehdä vertailuja pääomatehokkuudesta arvonlisäyksen saamiseksi myös alitoimialoittain. Teollisuuden suurin yksittäinen pääomien kuluttaja on metsäteollisuus 1,1 miljardin määrällä ja toimialan pääomien kulumisen osuus arvonlisäykseen on 25,5 %. Palkkojen osuus arvonlisäyksestä on metalliteollisuudessa 65,7 % ja muussa teollisuudessa 53,5 % kun se vastaavasti metsäteollisuudessa on 52,9 %. Luvut kuvaavat hyvin tilannetta, 4 Tilastokeskus, tietoa tilastoista, kansantalouden tilinpito
Verohallinto 5 (6) jossa korkea pääomien osuus arvonlisäyksestä heijastaa tarvittavien palkkasuoritusten määrään pienentävästi. Metalliteollisuuden harmaasta taloudesta Metalliteollisuuden suurin verotarkastuksilla todettu harmaan talouden ilmiö on pimeät palkat. Pimeiden palkkojen euromääräinen osuus oli 90,6 % verotarkastuksella todetuista puutteista. Verotarkastuksilla havaittu pimeiden palkkojen määrä oli 144 miljoonaa euroa vuosina 2003 2009. Tarkastushavaintojen perusteella voidaan todeta, että pimeät palkat ovat ongelma toimialoilla, joissa on keskimääräistä suurempi palkkojen kustannusosuus. Taulukko 4. Verohallinnon tarkastukset 2003 2009 teollisuustoimialoittain 5 Teollisuuden valmistus TOL2008 Tarkas tuksia Tarkas tettujen liikevaihto Ilmoi tetut palkat Pimeät palkat Salattu tulo Peitelty osinko Harmaa talous yht Harmaa / palkat Metallien jalostus 50 11 043 869 1 0 0,06 1 0,2 % Metallituotteiden valmistus 776 4 976 846 17 2 5 25 3,0 % Tietokoneet elektr. Optiikka 157 157 503 7 851 104 0,2 0,5 105 1,3 % Sähkölaitteet 99 1 741 191 2 0 0,4 3 1,6 % Muut koneet ja laitteet 428 18 340 2 141 6 0,1 1 7 0,4 % Moottoriajoneuvo perävaunu 75 1 476 273 1 0,1 1 2 1,0 % Muut kulkuneuvot 71 1 024 214 8 1 1 10 4,9 % Koneet laitteet korjaus asenn. 170 756 160 5 0,1 0,7 6 3,9 % Metalliteollisuus yhteensä 1 826 196 859 12 545 144 4 10 159 1,2 % Elintarvike juoma tupakka 227 8 618 919 6 0,7 1 8 0,9 % Tekstiili, vaate, nahka 153 1 015 201 1 0,4 0,4 2 1,3 % Saha ja puutuote 352 3 814 424 17 1 0,9 19 4,6 % Paperi ja paperituote 79 42 000 3 766 9 0,1 0,1 9 0,3 % Painaminen, tallenteet 120 736 150 1 0,9 4 7 4,8 % Öljy, kemia, lääke, muovi 260 25 956 1 354 12 0,6 0,7 14 1,1 % Mineraali, rakennustuote 138 2 303 326 4 0,1 0,9 5 1,6 % Huonekalut 129 828 142 1 1 0,1 2 1,5 % Muu valmistus 90 657 120 0,3 0,1 0,2 0,7 0,5 % Muu teollisuus yhteensä 1 548 85 927 7 402 51 5 8 67 1,0 % Teollisuus yhteensä 3 374 282 792 19 956 203 9 20 233 1,2 % Harmaa talous yht = Pimeät palkat + Salattu tulo + Peitelty osinko Pimeät palkat = Verotarkastuksella havaitut maksuunpanon perusteena olevat pimeät palkat Salattu tulo = Verotarkastuksella havaittu salatun tulon määrä Peitelty osingonjako= Verotarkastuksella havaittu peitellyn osingonjaon määrä Harmaa/palkat= Harmaatalous yhteensä/ilmoitetut palkat Verotarkastustietojen perusteella teollisuustoimialoista riskitoimialoiksi nousevat metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden asennus, muiden kulkuneuvojen valmistus, saha- ja puutuotteiden valmistus ja painoala. Näitä toimialoja yhdistävä tekijä on muita toimialoja korkeampi palkkojen osuus kustannusrakenteessa. Teollisuuden valmistuksen toimialaan on suoritettu kaikkiaan 3 374 verotarkastusta, joista 1 826 kohdistui metalliteollisuuden toimialaan vuosina 2003 2009. Teollisuuden valmistuksen toimialalla harmaan talouden ilmiöistä pimeät palkat muodostavat suurimman yksittäisen erän. Tarkasteltaessa harmaan talouden määrää kokonaisuutena toimialalla (taulukko 4) on pimeiden palkkojen osuus harmaan talouden euromäärästä 87,1 % (203/233), salatut tulot n. 4 % ja peitelty osingonjako n. 9 %. Verotarkastuksilla havaittu harmaan talouden määrä suhteutettuna maksettuihin palkkoihin on enimmilläänkin alle 4,9 %, kun vastaava luku on esimerkiksi koko rakennusteollisuudessa 12,1 %. Koko teollisuuden toimialasta verotarkastuksilla on harmaan talouden määräksi todettu 233 miljoonaa euroa, joka on maksettuihin palkkoihin suhteutettuna 1,2 %. Metalliteollisuudessa vastaava tunnusluku on myös 1,2 %. Metalliteollisuudessa pimeiden palkkojen osuus euromääräisestä harmaasta taloudesta on 90,6 % kun koko teollisuuden toimialalla vastaava luku on 87,1 %. Muussa teollisuudessa vastaava luku on 76,1 % (51/67). 5 Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010.
Verohallinto 6 (6) Asiantuntijakirjoitus perustuu harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen 12/2011 Lisätiedot ja materiaalitilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh: 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh: 020 612 6070