1. JOHDANTO... 11 2. TTKK ja korkeakoulun opiskelijat... 13 2.1. Tampereen teknillinen korkeakoulu... 13 2.1.1. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin



Samankaltaiset tiedostot
Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

Sirpa Syrjänen huone PC213 puhelin

6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

Ohjeita Lukijalle TTY JA YLIOPISTON OPISKELIJAT Tampereen teknillinen yliopisto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin

1. TTKK JA KORKEAKOULUN OPISKELIJAT Tampereen teknillinen korkeakoulu Jatkotutkintoa suorittavat Avoimen yliopiston opiskelijat

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS OSA Tampere ISSN

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS OSA Tampere ISSN

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos ) PÄÄTÖS Hallitus/ (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen Tavoitteet Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

1. TTKK JA KORKEAKOULUN OPISKELIJAT Tampereen teknillinen korkeakoulu Jatkotutkintoa suorittavat Avoimen yliopiston opiskelijat

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Tekniikan alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Navigaattori

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

Navigaattori

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Opintoihin orientointi

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

OPINTO-OPAS

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

Valtioneuvoston asetus

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Alkuorientaation tavoitteet

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS OSA Tampere ISSN

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( klo 08: klo 15:00 )

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE JA ,

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Tervetuloa Avoimen yliopiston kesäopetuksen infotilaisuuteen!

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Miten suunnittelen opintoni?

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

Mitä peruskoulun jälkeen?

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

2 Opintojen kesto ja laajuus

Transkriptio:

1. JOHDANTO... 11 2. TTKK ja korkeakoulun opiskelijat... 13 2.1. Tampereen teknillinen korkeakoulu... 13 2.1.1. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa suorittavat... 13 2.1.2. Jatkotutkintoa suorittavat... 13 2.1.3. Avoimen yliopiston opiskelijat... 13 2.1.4. Opiskelu muissa yliopistoissa (ns. vierailuopiskelu)... 14 2.2. Opiskelu Tampereen teknillisessä korkeakoulussa... 14 2.2.1. Läsnä- ja poissaoloilmoitus... 14 2.2.1.1. Opintoneuvonta ja -ohjaus... 14 2.2.2. Harjoittelu ja työpaikat... 16 2.3.3. Ilmoittautuminen opintojaksoille... 17 2.3.4. Tentteihin ilmoittautuminen ja tentissä noudatettavat pelisäännöt... 17 2.3.5. Tentin arvostelu... 18 2.3.6. Opintosuoritusten tallennus ja ote suorituksista... 18 2.3.7. Tutkintotodistus... 18 2.3.8. Kurssipalautejärjestelmä... 18 2.3.9. Perustutkinnot... 19 2.3.10. Jatkotutkinnot... 19 3. MUUTA TUTKINTOON LIITTYVÄÄ... 19 3.1. Tutkintovaatimukset... 19 3.2. Kieliopinnot... 19 3.3. Diplomityö... 23 3.4. Opinnot muissa yliopistoissa... 23 3.5. Kansainväliset opinnot... 23 3.6. Kirjastopalvelut... 24 3.7. Liikunta korkeakoulussa... 25 3.8. Korkeakoulun hallintoelinten kokoonpanot... 25 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA... 27 3.9.1. Tavoitteet... 27 3.9.2. Tutkinnon rakenne... 28

3.9.3. Rakennusarkkitehtien opinnot... 29 3.9.4. Opintojen luonne... 29 3.9.5. Opintojen laajuus... 29 3.9.6. Opintojen suorittaminen... 30 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset... 34 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen... 34 4.1.1.Vapaasti valittavat opinnot... 34 4.1.2.. DI-koulutusohjelmien pakolliset perusopinnot... 36 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 39 4.3.1. Tavoitteet... 39 4.3.2. Tutkinnon rakenne... 40 4.3.3. Koulutusohjelman yhteiset opinnot... 42 4.3.4. Automaatiotekniikan keskeiset laitokset... 43 4.3.5. Automaatiotekniikan koulutusohjelman pää- ja sivuaineet... 44 4.3.5.1. Automaatio- ja säätötekniikka... 44 4.3.5.2. Elektroniikka... 53 4.3.5.3. Hydrauliikka ja automatiikka (IHA)... 53 4.3.5.4. Mittaus- ja informaatiotekniikka (MIT)... 57 4.3.5.5. Tuotantotekniikka... 61 4.4. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 62 4.4.1. Tavoitteet... 62 4.4.2. Tutkinnon rakenne... 63 4.4.3. Perusopinnot... 63 4.4.4. Syventävät aineopinnot... 63 4.4.5. Vapaasti valittavat opinnot... 65 4.4.6. Diplomityö 20 ov... 65 4.4.7. Opintoinsinöörit ja teknikot... 66 4.4.8. Tuotekehityksen opintosuunta... 66 4.4.9. Tuotannon opintosuunta... 67 4.4.10. Laitosten tarjoamat opintojaksot ja opintokokonaisuudet... 68 4.4.10.1. Energia- ja prosessitekniikka... 68

4.4.10.2. Hydrauliikka ja automatiikka... 72 4.4.10.3. Koneensuunnittelu... 72 4.4.10.4. Materiaalioppi... 76 4.4.10.5. Paperinjalostustekniikka... 77 4.4.10.6. Teknillinen mekaniikka ja optimointi... 77 4.4.10.7. Teollisuustalous... 78 4.4.10.8. Tuotantotekniikka... 78 4.4.10.9. Turvallisuustekniikka... 81 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS... 82 4.5.1. Tutkinnon rakenne... 82 4.5.2. Tutkinnon suorittaminen... 83 4.5.3. Pääaine matematiikka 55 ov... 85 4.5.3.1. Sivuaine fysiikka 35 ov... 85 4.5.3.2. Sivuaine kemia 35 ov... 86 4.5.3.3. Sivuaine tietotekniikka 35 ov... 87 4.5.4. Pääaine fysiikka 55 ov... 88 4.5.4.1. Sivuaine matematiikka 35 ov... 88 4.5.4.2. Sivuaine kemia 35 ov... 89 4.5.4.3. Sivuaine tietotekniikka 35 ov... 90 4.5.5. Pääaine kemia 55 ov... 89 4.5.5.1. Sivuaine fysiikka 35 ov... 91 4.5.5.2. Sivuaine matematiikka 35 ov... 92 4.5.5.3. Sivuaine tietotekniikka 35 ov... 93 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA...94 4.6.1. Tavoitteet... 94 4.6.2. Tutkinnon rakenne... 94 4.6.3. Koulutusohjelman yhteiset opinnot 24 ov... 97 4.6.4. Materiaalitekniikan pääaineet... 97 4.6.5. Opintojen suuntaus... 97 4.6.5.1. Biomateriaalitekniikka... 98 4.6.5.2. Elektroniikan materiaalit... 99

4.6.5.3. Keraamimateriaalit... 99 4.6.5.4. Materiaalifysiikka... 100 4.6.5.5. Materiaalikemia... 101 4.6.5.6. Konetekniikan materiaalit... 102 4.6.5.7 Materiaalitutkimus... 103 4.6.5.8 Metallimateriaalit... 105 4.6.5.9 Metallituotteiden valmistus... 106 4.6.5.10 Pinnoitustekniikka... 107 4.6.5.11 Polymeerimateriaalit... 108 4.6.5.12. Rakennustekniikan materiaalit... 112 4.6.6. Materiaalitekniikan sivuaine muiden koulutusohjelmien opiskelijoille... 112 4.6.7. International Studies in Materials Science... 115 4.7. RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 116 4.7.1 Tavoitteet... 116 4.7.2. Tutkinnon rakenne... 116 4.7.3. Perusopinnot, 43 ov... 118 4.7.4. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 36 ov... 119 4.7.5. Opintosuuntakohtaiset opinnot, 29 31 ov... 119 4.7.6. Pää- ja sivuaineopinnot, 30+15 ov... 120 4.7.6.1. Talonrakentaminen... 120 4.7.6.2. Yhdyskuntatekniikka... 125 4.7.7. 1-luokan betoni- ja teräsrakenteiden suunnittelijan pätevyysvaatimukset... 131 4.7.8. Rakennusalan opistoinsinöörien DI-koulutusohjelma, 2,5 vuotta... 132 4.8. SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 134 4.8.1. Tavoitteet... 134 4.8.2. Tutkinnon rakenne... 134 4.8.3. Sähkötekniikan koulutusohjeman aineopinnot, n. 75 ov... 138 4.8.3.1. Digitaali- ja tietokonetekniikka... 138 4.8.3.2. Mittaus- ja informaatiotekniikka... 138 4.8.3.3. Ohjelmistotekniikka... 138 4.8.3.4. Signaalinkäsittely... 138

4.8.3.5. Automaatio- ja säätötekniikka... 138 4.8.3.6. Teknillinen matematiikka... 138 4.8.3.7. Tietoliikennetekniikka... 139 4.8.3.8. Matemaattisten aineiden opettajakoulutuksen opintosuunta... 139 4.8.3.9. Elektroniikka... 139 4.8.3.10. Lääketieteellinen tekniikka... 143 4.8.3.11. Sähkömagnetiikka... 146 4.8.3.12. Sähkövoimatekniikka... 148 4.8.3.13. Tehoelektroniikka... 151 4.8.3.14. Teknillinen fysiikka... 152 4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 157 4.9.1. Tavoite... 157 4.9.2. Opintojen rakenne... 158 4.9.3. Tekstiili- ja vaatetustekniikan aineopinnot... 160 4.9.4.1. Kuitu- ja kemiallinen tekstiiliteknologia sivuaineena... 161 4.9.4.2. TEVA-tuotantoteknologia sivuaineena... 161 4.9.4.3. Erikoistekstiiliteknologia pääaineena, vähintään 24 ov... 162 4.9.4.4. Kuitu- ja kemiallinen tekstiiliteknologia sivuaineena muiden koulutusohjelmien opiskelijoille (12 ov).... 162 4.10. TIETOJOHTAMINEN... 164 4.10.1. Tavoitteet... 164 4.10.2. Tutkinnon rakenne... 164 4.10.3. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot 35 ov... 165 4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 167 4.11.1. Tavoitteet... 167 4.11.2. Tutkinnon rakenne... 167 4.11.3. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 35 ov... 169 4.11.4. Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman pääaineet... 170 4.11.4.1. Tietoliikenne-elektroniikka... 171 4.12. TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 172 4.12.1. Tavoitteet... 172

4.12.2. Opintojen rakenne... 172 4.12.3. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 35 ov... 176 4.12.4. Tietotekniikan alueen insinöörien toimenkuvia... 177 4.12.5. International Masters Program in Information Technology... 177 4.12.5.1. Digitaali- ja tietokonetekniikka... 178 4.12.5.2. Multimedia... 180 4.12.5.3. Ohjelmistotiede... 181 4.12.5.4. Ohjelmistotuotanto... 183 4.12.5.5. Signaalinkäsittely... 186 4.12.5.6. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine... 192 4.12.5.7. Kieliteknologian sivuaine... 192 4.12.5.8. Signaali- ja systeemitekniikan lyhyt ammattiaine... 194 4.12.5.9. Sulautetut järjestelmät... 194 4.12.5.10. Teknillinen matematiikka... 196 4.12.5.11. Tietoliikennetekniikka... 200 4.13. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA... 208 4.13.1. Tavoitteet... 208 4.13.2. Tutkinnon rakenne... 209 4.13.2.1. Yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa - TAMNET... 209 4.13.2.2. Opinnot ulkomailla... 211 4.13.3. Perusopinnot 45 ov... 211 4.13.4. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot 30 ov... 211 4.13.5. Pitkät ammattiaineet... 212 4.13.5.1. Tuotanto... 212 4.13.5.2. Yritystalous... 212 4.13.5.3. Strategia... 213 4.13.5.4. Markkinointi... 213 4.13.5.5. Johtajuus ja henkilöstövoimavarat... 214 4.13.5.6. Turvallisuustekniikka... 214 4.13.5.7. Liikennetuotanto ja logistiikka... 215 4.13.5.8. Kiinteistöjohtaminen... 215

4.13.6. Lyhyet ammattiaineet... 216 4.13.6.1. Yritysviestinnän lyhyt ammattiaine... 216 4.13.6.2. Yrittäjyyden lyhyt ammattiaine... 217 4.13.6.3. Ammattiainekokonaisuudet muiden koulutusohjelmien opiskelijoille... 217 4.14. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 219 4.14.1. Tavoitteet... 219 4.14.2. Tutkinnon rakenne... 219 4.14.3. Perusopinnot, 47 ov... 220 4.14.4. Ympäristö- ja energia tekniikan opintojen rakenne... 221 4.14.5. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 39-41 ov... 222 4.14.5.1. Bio- ja ympäristötekniikka... 222 4.14.5.2. Energia- ja prosessitekniikka... 223 4.14.5.3. Kemia... 228 4.14.5.4. Matemaattisten aineiden opettajakoulutus kemia pääaineena... 229 4.14.5.5. Paperinjalostustekniikka... 229 4.14.5.6. Sähköenergiatekniikka... 230 4.14.5.7. Turvallisuustekniikka... 231 4.14.6. Pääaineopintoja tukevat sivu-aineet... 231 4.14.7. Ympäristönsuojelun sivuaine kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille... 235 4.15. Yksilö, tekniikka ja yhteiskunta -sivuainekokonaisuus... 236 4.16. Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille... 237 5. TUTKINTOSÄÄNTÖ... 238

Sirpa Syrjänen huone PC213 puhelin 365 2443 email: sirpa.syrjanen@tut.fi

11 1. JOHDANTO Tervetuloa tutustumaan Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) opinto-oppaaseen 2001 2002. Opasta tutkimalla löydät kaiken opiskelun sisällöstä kertovan tärkeän tiedon mm. tutkintojen rakenteesta, koulutusohjelmien ja opintojaksojen sisällöstä ja tutkintovaatimuksista. Opas jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään TTKK:n koulutusohjelmien tutkintovaatimukset. Toisessa osassa ovat esillä laitokset ja niiden antama opetus. Kolmas osa on opas jatko-opiskelijoille. Neljännessä osassa esitellään englannin kielellä annettava opetus. Lisäksi toimitetaan erillinen opas avoimen yliopiston opiskelijoille. Oppaat löytyvät myös www:stä. Opinto-opas sisältää myös luettelon opiskelijoille tärkeistä henkilöistä ja koulutusohjelmista sekä opetuksesta vastaavien henkilöiden tarkat yhteystiedot. Opetusjärjestelyihin saattaa tulla muutoksia oppaan painamisen jälkeen, joten sinun kannattaa seurata myös ilmoitustauluilla annettuja tietoja sekä opiskelijoiden infojärjestelmään (oinfo) jätettyjä viestejä. Useimmat laitokset ilmoittavat muutoksista opetusjärjestelyissä myös omilla kotisivuillaan ja uutisryhmissä. Palveluksessasi on lisäksi ongelmatilanteissa opintoneuvoja, jota kannattaa vaivata erityisesti opintojesi alkuvaiheessa. Otamme mielellämme vastaan kommentteja oppaamme edelleen kehittämiseksi. Antoisia lukuhetkiä opinto-oppaamme parissa! Sirpa Syrjänen Opetussuunnitelmat, huone PC 213 puhelin: 365 2443 e-mail: sirpa.syrjanen@tut.fi

13 2. TTKK ja korkeakoulun opiskelijat 2.1. Tampereen teknillinen korkeakoulu Korkeakoulun toiminta-ajatuksena on toimia elinkeinoelämän tarpeita palvelevana, ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin koulutusta antavana ja näiden alojen korkeatasoista tutkimust a harjoittavana yliopistona. TTKK toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa teollisuuden kanssa ja tuottaa tehtäväalaansa kuuluvia tutkimus- ja koulutuspalveluja. Korkeakoulussamme voi suorittaa arkkitehdin, diplomi-insinöörin, tekniikan lisensiaatin sekä tekniikan ja filosofian tohtorin tutkinnot. Perustamisvuodesta 1965 lähtien korkeakoulussa on suorittanut perustutkinnon lähes 9600, lisensiaatin tutkinnon yli 650 ja tohtorin tutkinnon yli 350 henkilöä. Tarjoamme suomen- ja englanninkielistä opetusta ja tutkijankoulutusta ja keskitymme erityisesti arkkitehdin, diplomi-insinöörin sekä tohtorintutkintoihin. Perustutkinto voidaan suorittaa 12 koulutusohjelmassa, jotka ovat arkkitehtuuri, automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, tekstiili- ja vaatetustekniikka, tietojohtaminen, tietoliikenneelektroniikka, tietotekniikka, tuotantotalous sekä ympäristö- ja energiatekniikka. 2.1.1. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa suorittavat Varsinaisiksi opiskelijoiksi diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa suorittamaan hyväksytään: - suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneita - ammatillisen tutkinnon suorittaneita ei-ylioppilaita - avoimessa yliopistossa erikseen määriteltyjä opintoja suorittaneita - ulkomaalaisia B.Sc.-tutkinnon suorittaneita - ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita Korkeakoulussa oli vuoden 2001 alkaessa 8400 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. 2.1.2. Jatkotutkintoa suorittavat Suomessa tai ulkomailla teknillistieteellisen tai muun ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet. 2.1.3. Avoimen yliopiston opiskelijat Tampereen teknillinen korkeakoulu järjestää opetussuunnitelmien mukaista opetusta, johon voivat osallistua kaikki aikuiset tekniikan opiskelusta kiinnostuneet ilman pohjakoulutusvaatimusta. Opiskelu tapahtuu kolmena kautena, jotka ovat syys-, kevät- ja kesäkausi. Avoimeen yliopisto-opetukseen voivat osallistua myös varsinaiset opiskelijat, mikäli ryhmissä on tilaa. Kesäopetukseen teekkarit ilmoittautuvat oinfon kautta. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta siellä suoritettujen opintojen perusteella opiskelija voidaan hyväksyä varsinaiseksi opiskelijaksi kolmen väylän kautta: saavuttamalla hyvän opintomenestyksen puolen vuoden aikana, suorittamalla

14 30 opintoviikkoa hyvin arvosanoin tai opiskelemalla 60 opintoviikkoa. Avoin yliopisto-opetus on maksullista (vuonna 2001 opintojaksokohtainen maksu on 350 mk, (59 euroa)). Opiskelu ei kuulu opintotuen piiriin. 2.1.4. Opiskelu muissa yliopistoissa (ns. vierailuopiskelu) TTKK:n opiskelijat voivat suorittaa muissa yliopistoissa opintoja saatuaan korkeakoulun suostumuksen (puolto) ns. vierailuopiskelijana. TTKK:lla on sopimus Tampereen, Jyväskylän, Vaasan ja Turun yliopistojen, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin kanssa opintojen suorittamisesta ja opiskelukustannusten korvaamisesta. Vierailuopiskeluun haetaan kaksi kertaa vuodessa: 30.4. ja 15.11. mennessä. Hakemuslomakkeita saa opiskelijapalvelusta. Opiskelija voi hakeutua omalla kustannuksellaan myös muiden yliopistojen opetukseen. Kummassakin tapauksessa opiskelijan on anottava omalta osastoltaan suoritettujen opintojen sisällyttämistä tutkintoonsa. 2.2. Opiskelu Tampereen teknillisessä korkeakoulussa 2.2.1. Läsnä- ja poissaoloilmoitus Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava vuosittain korkeakouluun joko läsnä- tai poissaolevaksi. Ilmoittautuminen on sinulle tärkeää, koska muuten menetät opiskeluoikeutesi. Ilmoittautumisajan päätyttyä laiminlyöneet poistetaan TTKK:n kirjoilta. Sinulle lähetetään kesällä 2001 esitäytetty ilmoittautumislomake, ja ohje ylioppilaskunnan maksujen hoitamisesta. Ilmoittaudu lukuvuodelle 2001-2002 korkeakoulun opiskelijapalvelupisteessä viimeistään 7. syyskuuta 2001. Voit hoitaa ilmoittautumisen myös oinfolla. Ilmoittautuminen toteutetaan osoitteessa http://www.tut.fi/oinfo/. Jos maksat ylioppilaskunnan maksut, hoida se ennen ilmoittautumista. Jotta välttäisit syksyn ruuhkat, sinun kannattaa ilmoittautua jo kesällä. Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodeksi. Pelkästään syksyksi voit ilmoittautua, jos on todennäköistä, että valmistut syyslukukauden aikana. Ilmoittaudu joko läsnä- tai poissaolevaksi. Jos laiminlyöt ilmoittautumisen ja siihen liittyvät maksut, menetät opiskeluoikeutesi. Jos haluat saada sen takaisin, sinun on haettava korkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden palauttamisesta peritään 100 markan (17 euroa) myöhästymissakko. Määräajat ovat koko lukuvuodeksi 7. syyskuuta 2001 ja kevätlukukaudeksi 31. joulukuuta 2001. Ilmoittautumisen voit muuttaa kevätlukukauden osalta joulukuun loppuun mennessä. Poissaolevaksi ilmoittautuessasi sinun ei tarvitse maksaa ylioppilaskunnan maksuja. Poissaoleva opiskelija ei voi opiskella tai osallistua tentteihin. 2.2.1.1. Opintoneuvonta ja -ohjaus Päärakennuksen II kerroksessa on palvelupiste, josta saat opintoihin, harjoitteluun, ja avoimeen yliopistoon sekä työllistymiseen liittyvää neuvontaa ja informaatiota. Yleisopintoneuvojat päivystävät joka päivä klo 9-15. Lisäksi koulutusohjelmien opintoneuvojat päivystävät omilla osastoillaan.

15 Yleisopintoneuvonnan puhelinnumero on 365 3100 email: opinfo@butler.cc.tut.fi Osastojen opintoneuvojien yhteystiedot: Arkkitehtuuri: huone RK222, puhelin 365 3242 email: opintoa@cc.tut.fi Automaatiotekniikka: huone SC201, puhelin 365 2147 email: opintoau@cc.tut.fi Konetekniikka: huone K1446, puhelin 365 2025 email: opintok@cc.tut.fi Materiaalitekniikka: huone K1446, puhelin 365 2025 email: opintoma@cc.tut.fi Rakennustekniikka: huone RI216, puhelin 365 2818 email: opintora@cc.tut.fi Sähkötekniikka: huone SC204, puhelin 365 2023 email: opintos@cc.tut.fi Tekstiili- ja vaatetustekniikka: huone K1446, puhelin 365 2025 email: opintotv@cc.tut.fi Tietojohtaminen: huone FA115, puhelin 365 3624 email: opintotu@cc.tut.fi Tietoliikenne-elektroniikka: huone SC204, puhelin 365 2023 email: opintos@cc.tut.fi Tietotekniikka: huone HB102, puhelin 365 3801 email: opintoti@cs.tut.fi Tuotantotalous: huone FA115, puhelin 365 3624 email: opintotu@cc.tut.fi Ympäristö- ja energiatekniikka: huone FC232, puhelin 365 2002 email: opintoym@cc.tut.fi Vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa. TTKK-Fast välittää teekkareille ja vastavalmistuneille harjoittelu/diplomityöpaikkoja ja vakituisia työpaikkoja. Lisäksi palvelupisteestä saa neuvontaa ja koulutusta työnhaun edistämiseksi. Palvelupiste sijaitsee päärakennuksen 2. kerroksessa. Puhelin 365 3500, 365 2767 email: fast@ttkk-fast.com YRITYSTALLIT TTKK tukee opiskelijoiden yrittäjyyttä yritystallitoiminnalla. Opiskelija, jolla on hyvä tuote-/ liikeidea voidaan ottaa tallin tuen piiriin. Korkeakoulun tuki tarkoittaa henkilökohtaista valmentajaa, taloudellista tukea sekä tarvittaessa tiloja. Yhteyshenkilö korkeakoululla on Lea Pelto puhelin 365 2446 email: lea.pelto@tut.fi Avoimen yliopiston päivystys on numerossa Outi Soiniaho, 365 2747, huone PA201b, email avoin@tut.fi

16 Opiskelijoiden palvelupiste ja osastojen kansliat. Opiskelijoiden palvelupisteessä (päärakennuksen 2. krs.) ilmoittaudutaan ja sinne ilmoitetaan nimen-, osoitteen- ym. muutokset. Palvelupisteestä haet opiskelutodistukset, erilaisia hakemuslomakkeita, tietoja opintosuorituksista ja opinto-oppaat. Opintotukiasioitasi hoidetaan opiskelijoiden palvelupisteen huoneissa PC204 ja PC205. Opiskelijoiden palvelupisteen puhelinnumerot ja aukioloajat ovat: 365 2439 opintotukiasioissa klo 9-15.30 email: maila.jarvinen@tut.fi 365 2352 opintosuorituksia koskevissa asioissa klo 9-15.30 email: marketta.kastikainen@tut.fi 365 2445 ilmoittautumisia koskevissa asioissa klo 9-15.30 email: opinto@tut.fi Osastojen kansliahenkilökunta antaa osastoa koskevaa neuvontaa sekä tiedottaa osaston päätöksistä. Laitosten opetus- ja muu henkilökunta antaa oppiainekohtaista ohjausta. Opettajat ovat varmimmin tavattavissa vastaanottoaikoina, jotka selviävät opintojakson ilmoitustaululta tai opettajan huoneen vierestä. Tutorryhmät. Uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat korkeakouluun ja opiskeluun, erityisesti myös käyttämään hyväkseen tässä kerrottuja opintoneuvonnan muotoja. Oppaat. Opintoneuvonnan tärkeimmät kirjalliset materiaalit ovat tämä opinto-opas ja erityisesti uusille opiskelijoille tehty teekkarin yleisopas opus 1. Korkeakoulu, ylioppilaskunta ja sen alayhdistykset julkaisevat erilaisia lehtiä ja lehtisiä, joissa on mm. ajankohtaista opiskelutietoa. Ilmoitustaulut kertovat viimeisimmän tiedon. Kannattaa seurata osaston ja laitosten, opiskelijapalveluiden, harjoitteluneuvonnan sekä ylioppilaskunnan tauluja sekä laitosten www-sivuja. Myös sähköposti on käytössä ja sitä kannattaa seurata. 2.2.2. Harjoittelu ja työpaikat Tutkintoon sisältyy 2-8 ov. harjoittelua osastoneuvoston määräämällä tavalla. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija oman ammattialansa työympäristöön ja työtehtäviin. Harjoittelu hyväksytetään opintojen loppuvaiheessa yhdellä kertaa yleisopintoneuvojilta tai osastosihteereiltä saatavalla lomakkeella. Yksi opintoviikko vastaa kolmen viikon täysipäiväistä (40 h/v) työntekoa. Opistoinsinööri tai teknikko/rakennusmestari ei voi sisällyttää tutkintoonsa (180 ov:hen) harjoittelua lainkaan. Ulkomaanharjoittelu Osan harjoittelusta voi suorittaa myös ulkomailla. Työkokemuksen lisäksi ulkomailla työskentely kasvattaa kielitaitoa ja opettaa eri kulttuurien tuntemusta. Harjoittelupaikan ulkomailta voi hankkia itse esimerkiksi kirjekampanjalla. Helpoin tapa on kuitenkin hakea harjoittelupaikkaa jonkun vaihto-organisaation kautta. TTKK- FAST järjestävää keväisin IAESTE-haun, jonka kautta voi hakea harjoittelupaikkaa yli 60:stä eri maasta. Lisäksi TTKK:lla toimivat AIESEC, joka välittää harjoittelupaikkoja kaupallisen ja tietotekniikan alan opiskelijoille sekä FASTEC, jonka kautta voi päästä harjoittelemaan USA:han. Harjoittelun hyväksyttäminen Jokaisella osastolla on oma yhdyshenkilö, joka hyväksyy harjoittelun. Harjoittelu hyväksytetään opintojen loppuvaiheessa

17 yhdellä kertaa harjoitteluneuvojilta tai osastosihteereiltä saatavalla lomakkeella. Hyväksyttäessäsi harjoittelua täytät ko. lomakkeen ja liität mukaan työtodistukset kyseisistä harjoittelupaikoista. Harjoittelun yhdyshenkilöltä voit etukäteen varmistaa, että harjoittelusi kelpaa osaksi tutkintoa. Harjoittelusta saat lisätietoja rekrytointipalvelusta TTKK-FAST, puhelin 365 2767, http://www.tut.fi/rekry email: harjoittelu@tut.fi. Rekrytointipalvelut TTKK-FAST Career Services palvelupiste auttaa ja opastaa työnhakuun liittyvissä asioissa. Palvelupisteestä voi tiedustella kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, diplomitöitä sekä vakituisia työpaikkoja ja keikkahommia. Parhaiten työpaikat löytyvät TTKK- FAST:n www-sivuilta. TTKK-FAST tarjoaa myös työnhaussa opastavia ja työelämävalmiuksia kehittäviä koulutuksia ympäri vuoden. Tarvittaessa käytettävissä on työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologi, joka auttaa opintoihin liittyvissä kysymyksissä ja antaa apua urasuunnittelussa. TTKK-FAST -palvelupisteen käsikirjastossa on työelämää koskevaa kirjallisuutta, oppaita ja asiakirjamalleja työnhakuun. Lisää tietoa palveluista saat ottamalla yhteyttä puhelimitse 365 3500, 3652767 email: fast@ttkk-fast.com tai pistäytymällä teekkaripisteessä päärakennuksen 2. kerroksessa (päivystys joka päivä klo 8-16.30). Tampereen teknillisen korkeakoulun alumni ry Alumni sana on latinaa ja tarkoittaa suojattia, kasvattia. TTKKalumnit ovat Tampereen teknillisen korkeakoulun kasvatteja. TTKK:n alumnitoiminta on elävää vuorovaikutusta tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Tiedon ja kokemuksen aktiivista jakamista molemminpuolisen kehitystyön onnistumiseksi. Alumnitoiminnan kautta myös korkeakoulun kasvatit säilyttävät yhteytensä tieteen maailmaan. Ja toisiinsa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi säilytät yhteytesi korkeakouluun valmistumisen jälkeenkin. (Ilmoittaudu heti www.tut.fi/alumni tai alumni@tut.fi tai 03-2653500) 2.2.3. Ilmoittautuminen opintojaksoille Ennakkoilmoittautuminen on tarpeellista vain niille opintojaksoille, joiden ilmoittautuminen on avattu oinfoon. Muihin opintojaksoihin voit vain mennä ensimmäiselle luennolle, jossa saat opintojaksoa koskevia tietoja. Opintojaksoille voit ilmoittautua mikrosaleissa tai kotimikrollasi. Muista, että syyslukukauden 2001 opintojaksoille on ilmoittauduttava viimeistään 15. elokuuta 2001 ja kevätlukukauden 15 joulukuuta 2001. (vanhat opiskelijat). 2.2.4. Tentteihin ilmoittautuminen ja tentissä noudatettavat pelisäännöt Tentteihin ilmoittaudutaan oinfossa joko mikrolla tai tekstiviestillä (katso ohjeet oinfosta). Muista peruuttaa ilmoittautuminen, mikäli et pääse tenttiin. Tenttiin ilmoittautuminen oinfossa: - tehtävä viisi (5) arkipäivää ennen tenttiä - peruutettava kolme (3) arkipäivää ennen tenttiä Tenttiin ilmoittautuminen kirjallisesti ja puhelimitse: - tehtävä seitsemän (7) arkipäivää ennen tenttiä - peruutettava viisi (5) arkipäivää ennen tenttiä Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen lasketaan tenttikerraksi. Tentissä kolmasti hylätty (mukaan lasketaan myös peruuttamattomat ilmoittautumiset) saa osallistua tenttiin vain opintojaksosta vastaavan opettajan luvalla. Opettajan luvan saatuasi ilmoita siitä tentin järjestelystä vastaavalle (useimmiten osaston tai laitoksen sihteeri), joka voi palauttaa tenttioikeuden.

18 Tenttiin ilmoittautuminen ja sen mahdollinen peruutus on välttämätöntä varmistaaksesi, että sinulle on varattu paikka tenttisalissa ja tehtäväpaperi. Tentistä poistetaan ne opiskelijat, joiden nimi ei löydy ilmoittautuneiden luettelosta. Tenttitilaisuudessa tulee noudattaa seuraavia pelisääntöjä: - ota opiskelijakortti tai muu henkilöpaperi mukaan, se tarkistetaan vastauspaperia jättäessäsi. Nimellä varustettu vastauspaperi on jätettävä valvojalle, vaikka paperi olisi tyhjä. - ohjelmoitavaa laskinta ei yleensä sallita tentissä. Ota etukäteen selvää, mitä välineitä saat käyttää. - sulje kännykkäsi tullessasi tenttiin, tai mieluummin jätä se kotiin - jätä laukku ja muu ylimääräinen tavara tenttisalin seinustalle. - muista, että havaittu vilppi johtaa aina rangaistukseen. Huomaa, jos suoritat monta tenttiä yhdellä kertaa, ilmoita siitä etukäteen tenttiä järjestävälle osastolle. 2.2.5. Tentin arvostelu Opettaja arvostelee opintojaksoon kuuluvat suoritukset kuukauden kuluessa tentistä. Jos et ole tyytyväinen arvosteluun, voit pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelun tehneeltä opettajalta tai diplomityön arvostelun oikaisua osastoneuvostolta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sinulla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta kohdallasi. Jos olet oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen tyytymätön, voit saattaa asian 14 päivän kuluessa vielä tutkintolautakunnan, jona toimii TTKK:ssa opetus- ja tutkimusneuvosto, ratkaistavaksi. 2.2.6. Opintosuoritusten tallennus ja ote suorituksista Opintosuorituksesi tallennetaan opiskelijapalveluissa hoidettavaan opintosuoritusrekisteriin, josta tulostetaan ja lähetetään otteet kerran vuodessa kaikille opiskelijoille. Maksuttomia otteita opiskelija saa yhteensä kolme (3) vuodessa. Ylimääräisistä otteista vuonna 2001 peritään 10 markkaa (2 euroa). Otteen voit saada suomeksi ja englanniksi. Opiskelijapalvelupisteestä voit saada pyynnöstä todistuksen kirjoilla olostasi. Se on saatavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Pyynnöstä voit saada myös todistuksen Bachelor tasoista tutkintoa vastaavista opinnoista, 120 opintoviikkoa (englanninkielinen). Todistus maksaa 100 markkaa (17 euroa). Toimitusaika riippuu ajankohdasta, mutta yleensä sen saa muutamassa päivässä. 2.2.7. Tutkintotodistus Tutkintotodistusta haetaan osastolta, josta saa lisätietoja ja tarvittavat lomakkeet. Todistukset jaetaan kerran kuukaudessa pidettävässä valmistumisjuhlassa. Heinäkuussa ei valmistumisjuhlaa järjestetä. 2.2.8. Kurssipalautejärjestelmä Korkeakoulu pyrkii kehittämään opetusta. Syksystä 2000 lähtien oinfoon on sisällytetty uusi www-pohjainen kurssipalautejärjestelmä. Ellet löydä arvostelulomaketta, huomauta siitä opettajalle. On oman etusi mukaista, että arvioit jokaisen kurssin, jolla olet mukana.

19 2.2.9. Perustutkinnot Tutkinnoista säädetään asetuksella teknillistieteellisistä tutkinnoista (215/95). Arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot suoritetaan koulutusohjelmissa, joiden laajuus on 180 opintoviikkoa (ov). Asetuksen mukaan yliopisto järjestää koulutuksen niin, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä vuodessa. Opetuksen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutusohjelmien opinnot koostuvat perusopinnoista, joihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Diplomityö sisältyy syventäviin opintoihin. 2.2.10 Jatkotutkinnot Korkeakoulun jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin ja tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Oikeus jatkotutkinnon suorittamiseen on arkkitehdillä ja diplomi-insinöörillä. Myös muun koti- tai ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi suorittaa jatko-tutkinnon. Korkeakoulu kannustaa jatko-opiskelua myöntämällä stipendin tohtorintutkinnon suorittaneelle. Korkeakoulu tarjoaa myös järjestettyjä jatko-opintoja esim. Graduate School-tohtoriohjelmina ja TTKK:n sisäisinä tohtorikouluina. Jatko-opinnoista on oma oppaansa Opinto-opas 3. 3. Muuta tutkintoon liittyvää 3.1. Tutkintovaatimukset Tutkintovaatimuksesi määräytyy opintojen aloitusvuoden mukaan. Esimerkiksi syksyllä 2001 aloittavat noudattavat koko tutkinnon osalta opinto-oppaan 2001-2002 tutkintorakennetta. Sen sijaan tutkinnon osina olevat opintokokonaisuudet kuten kaikille pakolliset perusopinnot ja koulutusohjelmakohtaiset aineopinnot voidaan suorittaa eri vuosien tutkintovaatimusten mukaisesti. Koko opintokokonaisuus on kuitenkin muodostettava saman oppaan tutkintovaatimusten mukaisesti. Tarve poiketa opintojen normaalirakenteesta voi syntyä esimerkiksi muissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen sijoittamiseksi tutkintoon tai koulutusohjelman vaihdon yhteydessä. Näissä tapauksissa voit hakea henkilökohtaista opintosuunnitelmaa osastonjohtajalta. Insinööri-, rakennusarkkitehti- ja teknikkotutkinnon suorittaneiden tutkintovaatimuksista kerrotaan kunkin koulutusohjelman kohdalla. Insinööritutkinnosta hyvitetään enimmillään 60 opintoviikkoa ja teknikkotutkinnosta 20 opintoviikkoa (ov). 3.2. Kieliopinnot Opintojaksoille ilmoittaudutaan aina oinfon kautta. Perusopintoihin sisällytettäviä pakollisia kieliopintoja on yleensä 6 ov. Pakollisia opintoviikkoja kertyy vasta peruskurssitasolta ja siitä ylöspäin. Toisessa kotimaisessa kielessä suoritetaan vähintään 2 ov:n peruskurssi. Toinen kotimainen kieli on suomenkielisen koulun käyneillä ruotsi. Jos koulusivistyskielenä on ruotsi, suoritetaan toisen kotimaisen kielen peruskurssi suomen kielikokeella. Vieraan kielen pakolliset opintoviikot voi suorittaa, englannin, ranskan, saksan tai venäjän kielessä sekä Tampereen yliopiston tarjoamissa espanjan ja italian kielissä.

20 Pakollisessa vieraassa kielessä suoritetaan ensimmäiset 2 ov peruskurssista. Toiset 2 ov suoritetaan jatkokurssista tai jostakin muusta peruskurssin jälkeisestä kurssista. Pakollisten kieliopintojen lisäksi voidaan kielten opintojaksoja sisällyttää tutkintoon vapaasti valittavina opintoina. Kieliohjelmaa valittaessa kannattaa ottaa huomioon työelämässä korostunut monipuolinen kielitaidon tarve. Monet ovat jo aikaisemmin hankkineet suhteellisen hyvän taidon jossakin kielessä. Tämän vuoksi olisi syytä harkita jonkin toisen vieraan kielen valitsemista yleisopintojen vieraaksi kieleksi ja kehittää aikaisemmin hankittua kielitaitoa osallistumalla tämän kielen erikoiskursseille. Jos haluaa aloittaa kielen, jota ei ole aikaisemmin opiskellut, suoritetaan ensin alkeis- ja sitten valmistava kurssi. Näistä kertyvät opintoviikot voidaan sisällyttää vain valinnaisiin aineisiin. Valintaperusteet opintojaksoille - opintoviikkojen perusteella ne opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet oinfon kautta ja ovat läsnä ensimmäisellä tunnilla ( tai ovat etukäteen ilmoittaneet esteestä). - ilman ilmoittautumista ensimmäisellä oppitunnilla läsnäolevat opettajan harkinnan mukaan. - muut, jos tilaa on. Huom! Ryhmän vaihto on myöhemmin sallittua, jos aika ei sovi. Ryhmän lopullinen koostumus selviää ensimmäisellä tunnilla. Asiasta on kuitenkin neuvoteltava opettajan kanssa. Kielikoe Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen peruskurssi on mahdollista suorittaa kielikokeella. Tarkemmat tiedot eri kielten kielikokeiden suorittamisesta on annettu kielten opintojaksokuvausten yhteydessä. Kielikokeita järjestetään lukukauden alussa, syys- ja tammikuussa. Korvaavuudet Suoraan korvataan sellainen kurssi, joka on - tiedekorkeakoulussa suoritettu - vastaavan laajuinen - ainakin karkeasti samansisältöinen (esim. ruotsin osalta hyväksytään teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien sekä kaupallisten aineiden opiskelijoiden suorittamat kurssit, mutta ei esim. historian opiskelijan suorittamaa kurssia). Toinen kotimainen kieli Ammattikorkeakoulututkinnossa suoritettu asetuksenmukainen toisen kotimaisen kielen taito hyväksytään sellaisenaan. Korvaushakemus toimitetaan oman osaston osastonsihteerille. Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä annettava opetus 1.TTKK:lla järjestetään omat espanjan, italian ja japanin alkeiskurssit sekä espanjan ja japanin kielissä jatkokurssit, jotka vastaavat TTKK:n valmistavaa tasoa. Korkeamman tason kurssit, esim. kirjallisen ja suullisen tason kurssit, jotka vastaavat TTKK:n peruskursseja, järjestetään vain Tampereen yliopistolla. Kursseille ilmoittaudutaan o-infon kautta. Osallistuminen ei edellytä erityistä lupaa. Osallistuminen yliopistolla tapahtuvaan muuhun kuin espanjan, italian ja japanin kieltenopetukseen edellyttää osastonjohtajan puoltoa (kohdat 2 ja 3). Opiskelijapalvelut - pisteessä on tarvittavat lomakkeet (JOO -sopimus) ja asia hoidetaan sieltä. 2.Yliopiston arabian ja kiinan kielten kursseille sekä Intercultural Communication Studies - opintokokonaisuuden peruskursseihin ilmoittaudutaan TTKK:n o-infon kautta. 3.Yliopiston kielikeskuksen järjestämään harvinaisten kielten opetukseen voi osallistua mikäli ryhmissä on tilaa. Ilmoittautuminen tapahtuu yliopiston kielikeskukseen.

21

22

23 3.3. Diplomityö Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Diplomityön aiheen anomisesta, diplomityön kielestä, kirjoittamisesta ja hyväksymisestä antaa osasto erilliset ohjeet. Ohjeita on saatavissa osastojen kanslioista. Diplomityöstä kirjoitettu tiivistelmä on samalla kirjallinen kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa tutkintoon vaadittavan ensimmäisen kotimaisen kielen taidon. 3.4. Opinnot muissa yliopistoissa Voit suorittaa yhden sivuaineen noin 15 ov jossain muussa yliopistossa tai korkeakoulussa. Opinnot saavat olla miltä alalta tahansa, mutta niiden tulee muodostaa kokonaisuus, esim. approbatur tai aineopinnot I jne. Matemaattisten aineiden opettajakoulutuksen opiskelijat sisällyttävät Tampereen yliopistossa suorittamansa 35 opintoviikon laajuisen pedagogikan sivuaineen tutkintoonsa. Tutkintoon voi sisältyä myös muita koti- ja ulkomaisessa korkeakoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettuja opintojaksoja. Muualla suoritetuista tutkinnoista saa lukea hyväksi enintään: insinööri 60 ov, teknikko 20 ov ja ulkomailla suoritettu B.Sc -tutkinto 105 ov. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta päättää osastonjohtaja. Korkeakoulu on tehnyt yhteistyösopimuksia, joiden perusteella TTKK:n opiskelijan on helpompi päästä opiskelemaan muihin oppilaitoksiin sivuaineopintoja tai yksittäisiä opintojaksoja. Tampereen yliopisto TTKK on sopinut joustavasta opinto-oikeudesta Tampereen yliopiston lisäksi Jyväskylän, Vaasan ja Turun yliopistojen, Turun kauppakorkeakoulun sekä Åbo Akademin kanssa. Tämä ns. Länsi-Suomen yliopistojen JOO-sopimus antaa mahdollisuuden opiskella ko. yliopistoissa haluamiaan ja TTKK:n puoltamia opintoja, jotka liitetään diplomi-insinöörin/arkkitehdin tutkintoon. Haku keväisin 30.4. ja syksyisin 15.11. mennessä. Kuopion yliopisto Kuopion yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan erillisiä opintoja (yksittäisiä opintojaksoja) tai siirtyä kokonaan opiskelemaan TTKK:n DI-tutkintoa. Edellytyksenä on että Kuopiossa on opiskeltu vähintään 100 ov:n verran opintoja. Vastaava oikeus on TTKK:n opiskelijoilla siirtyä Kuopioon. Turun yliopisto Turun yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan erillisiä opintoja (yksittäisiä opintojaksoja) tai siirtyä kokonaan opiskelemaan TTKK:n DI-tutkintoa. Tutkinto-oikeuden siirtäminen on mahdollista TTKK:uun edellyttäen, että on opiskeltu vähintään 100 ov:n verran opintoja. Vastaava oikeus on TTKK:n opiskelijoilla siirtyä Turkuun. Taideteollinen korkeakoulu Teekkarit, erityisesti arkkitehtuurin opiskelijat, voivat päästä opiskelemaan erillisiä opintojaksoja Taideteolliseen korkeakouluun. Hakemisessa noudatetaan samaa menettelyä kuin ylimääräiseksi hakemisessa. Hakuaikoja on kaksi: keväällä hakuaika päättyy 15.5. ja syksyllä 30.11. Lisäksi korkeakoulu tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. 3.5. Kansainväliset opinnot TTKK pyrkii siihen, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomaisissa yliopistoissa. Korkeakoulu tukee opiskelua ulkomailla stipendein. Korkeakoululla on opiskelijavaihtosopimus n. 150 korkeakoulun kanssa seuraavissa maissa: Pohjoismaat, Kanada, USA, Meksiko, Singapore, Australia, Japani, Unkari, Venäjä, EU/EEA-maat mm. Saksa, Itävalta, Ranska ja Iso-Britannia.

24 Yksityiskohtaista tietoa sekä henkilökohtaista opastusta kaikista TTKK:n opiskelijavaihto-ohjelmista ja sopimuk-sista saa Kansainvälisten asiain yksiköstä (Pääraken-nus, toinen kerros, fax 365 2640 ja e-mail: interoff@tut.fi). Siellä sinua palvelevat esimies Eila Hirvonen (puhelin 365 2447, huone PC 201), joka myös toimii kaikkien opiskelijavaihto-ohjelmien koordinaattorina ja yhdyshenkilönä, kv-sihteeri Tiina Vuorio (puhelin 365 2625, huone PC 203) sekä kv-sihteeri Raija Palanderi (puhelin 365 3048, huone PC 202). Kansainvälisten asiain yksikössä on saatavilla myös oppaat Infoa ulkomaanopintoja suunnitteleville ja Norden-info (Pohjoismaalaiset vaihto-ohjelmat). Tietoa löytyy lisäksi TTKK:n kotisivuilta Internetistä: opiskelijoiden ointrasta (Kotska) kohdasta Vaihto-opiskelu. 3.6. Kirjastopalvelut Kokoelmat Korkeakoulun kirjasto on maan toiseksi suurin teknistieteellinen kirjasto. Kokoelmat kattavat noin 150 000 kirjaa ja monipuolisen hakuteoskokoelman. Lisäksi kirjastoon tulee jatkuvasti alle 1000 painettua aikakauslehteä. Digitaaliset tietoaineistot sisältävät noin 2600 lehteä sekä sanakirjoja, tietosanakirjoja ja viitetietokantoja. Tietokannat Tutcat-tietokannassa on tiedot kirjaston kokoelmista, laitoskokoelmissa olevasta aineistosta ja Porin kirjaston sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikan ja kaupan yksikön kokoelmista. Tutcat sisältää myös julkaisujen saatavuustiedot. Lisäksi käytössä on tietokannat korkeakoulun henkilökunnan julkaisuista ja opinnäytetöiden tiivistelmistä. Artikkeli-, konferenssiesitelmä ja muita viitteitä sisältäviä tietokantoja on käytettävissä kirjaston www-sivuilta ja kirjastossa CD-ROMeilta. Lainaus Kaikkien lainattavissa on noin 120 000 niteen kokoelma lähinnä teknis-tieteellisiltä aloilta. Kurssikirjoista on hankittu lukusalikappaleet, joita saa myös yölainaan. Kirjastossa on noin 350 luku- ja työpaikkaa. Tietohaku ja tietoaineiston välitys Maksusta välitetään tietohakuja, uutuusvalvontaa, artikkelikopioita ja lainoja sekä kotimaasta että ulkomailta. Atk-palvelut ATK-luokat ovat opiskelijoiden käytössä opetuksen osana ja sen tukena. Korkeakoulun tietoliikenneverkkoon liitetyiltä mikrotietokoneilta pystyy käyttämään verkkopalveluita. Mikrotietokoneita on yhteensä 300 kpl. Korkeakoulun opiskelijat saavat ensimmäisen lukukauden alussa käyttäjätunnuksen tietokoneille. Tunnus on voimassa korkeakoulussa läsnäolevilla opiskelijoilla. Opastus Päärakennuksessa ovat ATK-, lainaus- ja tietopisteet, josta saa neuvontaa kirjaston aukioloaikana, muuna aikana http:// www.tut.fi/library. Syksyllä järjestetään uusille opiskelijoille opastusta sekä kirjasto- että atk-palveluissa. Tietoiskuja järjestetään eri aiheista tarpeen mukaan. Aukioloajat ja osoite Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-pe 8-18, la 9-15, loma-aikoina ma 8-18, ti-pe 8-16, la suljettu. Käyntiosoite: Korkeakoulunkatu 6, Hervanta Postiosoite: PL 537, 33101 Tampere

25 Palvelunumerot Atk-piste (03) 365 3177 Lainauspiste (03) 365 3166 Tietopiste (03) 365 3155 Tietoaineiston välitys (03) 365 3133 Telefaksi (03) 365 2907 URL: http://www.tut.fi/library 3.7. Liikunta korkeakoulussa Korkeakoulu ja Teekkareiden Urheilu- ja Voimailukerho (TUrVo- Ke) ry. järjestävät liikuntaa lukukausien aikana. TUrVoKe ry:n alaisuudessa toimii 20 eri lajijaostoa, joiden mukana voi liikkua niin kuntoilu- kuin kilpaurheiluhengessä. Lajitarjontaa löytyy mm. seuraavissa lajeissa: aerobic, futsal, golf, itsepuolustus, jalkapallo, jääkiekko, karate, kaukalopallo, kestävyysjuoksu, kiipeily, koripallo, kuntosaliharjoittelu, laskettelu, lentopallo, maastopyöräily, nyrkkipallo, pesäpallo, ratsastus, salibandy, squash, suunnistus, soutu, sukellus, sulkapallo, sähly, tennis, uinti ja ultimate. Liikuntaa järjestetään pääasiassa syksyllä 2001 valmistuvassa liikuntahallissamme sekä Tampereen kaupungin koulujen ja Hervannan vapaa-aikakeskuksen tiloissa. Liikuntatoimistosta voit hakea liikuntaprujun, josta löydät eri lajien aikataulut ja harjoituspaikat. Aikataulut löytyvät myös Turvokkeen kotisivuilta. TTKK:n liikuntatoimisto sijaitsee päärakennuksen 2. krs:ssa ylioppilaskunnan käytävällä PB204. Yhteystiedot: puh. (03) 365 2797, Liikuntasihteeri Turvoke http://www.students.tut.fi/~turvoke 3.8. Korkeakoulun hallintoelinten kokoonpanot Rehtorit Jarl-Thure Eriksson, professori Reino Kurki-Suonio, professori, ensimmäinen vararehtori Erkki Uusi-Rauva, toinen vararehtori Hallitus Hallituksen tehtävänä on mm. hyväksyä korkeakoulun toimintakertomus ja tilinpäätös, toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä päättää vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Hallitukseen kuuluvat: Jarl-Thure Eriksson, rehtori, puheenjohtaja Jäsenet ja varajäsenet: Reino Kurki-Suonio, vararehtori Erkki Uusi-Rauva, vararehtori Helge Lemmetyinen, professori (Toivo Lepistö, professori) Markku Kivikoski, professori (Ralf Lindberg, professori) Saila Kallioinen, assistentti (Alpo Värri, laboratorioinsinööri) Martti Vulli, lehtori (Lasse Söderlund, laboratorioinsinööri) Pekka Markkula, tekniikan ylioppilas (Ilmo Lounasmaa, tekniikan ylioppilas) Jarmo Palviainen, tekniikan ylioppilas (Johanna Ilomäki, tekniikan ylioppilas) Martti Karttunen, johtaja (Timo Salli, toimitusjohtaja) Mikko Terho, johtaja (Kirsti Röyskö, henkilöstöpäällikkö) Opetus- ja tutkimusneuvosto Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on mm päättää korkeakoulussa annettavan opetuksen suuntaviivoista ja toimia korkeakoulun tutkintolautakuntana.

26 Opetus- ja tutkimusneuvoston puheenjohtajana toimii ensimmäinen vararehtori Reino Kurki-Suonio ja jäseninä osastonjohtajat. Lisäksi korkeakoulun opettajat ja tutkijat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä ja varajäsentä ja ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja varajäsentä. Osastoneuvostot Osastoneuvoston tehtävänä on mm. hyväksyä osaston opetussuunnitelmat ja hyväksyä osastossa suoritetut tutkinnot. Osastoneuvosto arvostelee myös väitöskirjat, lisensiaatin tutkimukset ja diplomityöt. Osaston professorit valitsevat viisi ja osaston muu henkilökunta kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Ylioppilaskunta valitsee asianomaisen osaston opiskelijoiden keskuudesta kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston sihteeri Annukka Ristikaarto, huone RK204, puhelin 365 3203 email: ristikaa@adm.tut.fi Osaston opintoneuvoja huone RK 222, puhelin 365 3242 email: opintoa@cc.tut.fi 3.9.1. Tavoitteet Yleistavoitteet 27 Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius toimia arkkitehdin ammattialalla, johon kuuluvat fyysisen ympäristön kehittäminen, rakentamisen suunnittelu sekä tähän liittyvät toteuttamis- ja johtamistehtävät. Lisäksi tavoitteena on antaa valmius jatko-opintoihin ja niiden kautta tutkimus- ja opetustehtäviin. Oppimistavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on kehittää opiskelijalle arkkitehdin ammattialalla tarvittava suunnittelutaito. Arkkitehtuurin opintoihin on sisällytettävä tasapuolisesti sekä teoreettista että käytännöllistä arkkitehtikoulutusta sen varmistamiseksi, että opiskelijalla on: - kyky esteettiset ja tekniset vaatimukset täyttävään arkkitehtoniseen suunnitteluun - riittävä arkkitehtuurin sekä sille läheisten taiteen, tekniikan ja yhteiskuntatieteen alojen historian ja teorian tuntemus - taiteiden tuntemus arkkitehtonisten suunnittelun laatuun vaikuttavana tekijänä - riittävä perehtyneisyys kaupunkisuunnitteluun ja suunnitteluprosessin edellyttämät taidot - kyky ymmärtää ihmisten ja rakennusten sekä rakennusten ja niiden ympäristön välisiä suhteita ja tarvetta suhteuttaa rakennukset ja niiden väliset tilat ihmisten tarpeisiin ja mittakaavaan - kyky ymmärtää arkkitehdin ammattikuva ja hänen tehtävänsä yhteiskunnassa ja erityisesti kyky ottaa yhteiskunnalliset tekijät huomioon hankkeiden ohjelmoinnissa - tarvittavien tutkimus- ja valmistumismenetelmien hallinta suunnitteluohjelman laadinnassa Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri 28 - perehtyneisyys rakennussuunnitteluun liittyviin rakenne- ja muihin teknisiin kysymyksiin - riittävä perehtyneisyys rakennusten fysikaalisiin ongelmiin, teknologiaan ja toimintaan miellyttävän ja säältä suojaavan sisätilan luomiseksi - riittävä suunnittelutaito rakennuksen käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi kustannustekijöiden ja rakennustekijöiden ja rakennusmääräysten asettamissa rajoissa - sellainen asianomaisten teollisuudenalojen, järjestöjen, säännösten ja menettelytapojen tuntemus, joka on tarpeen toteutettaessa rakennussuunnitelmia ja sovitettaessa hankkeita kokonaissuunnitteluun. (EU-direktiivi 10.6.1985) Jatko-opiskelutavoitteet Koulutusohjelma antaa perusvalmiudet tutkimustoimintaan antamalla lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon tähtäävää, tieteenteoriaan sekä ammattialan tutkimusohjelmiin perehdyttävää opetusta ja ohjausta. 3.9.2. Tutkinnon rakenne Arkkitehdin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta ja diplomityöstä. Osa perusopinnoista on sijoitettu jatko-opintoihin, mutta näitä opintojaksoja voi sisällyttää myös arkkitehdin tutkintoon. Perusopinnot antavat yleiskuvan ja perustiedot: - korkeakoululaitoksesta ja opintoympäristöstä, arkkitehtuurin opetuksesta ja opinnoista sekä opiskelussa käytettävistä työmuodoista - suunnittelun sekä tieteellisen tutkimuksen perusteista ja merkityksestä yhteiskunnassa - arkkitehtuurin käsitteistöstä, teorioista, menetelmistä ja kehityksestä sekä ammatin harjoittamisessa tarvittavista taidoista - luonnontieteiden, käyttäytymistieteiden, yhteiskuntatieteiden ja teknisten tieteiden perusteista siinä laajuudessa kuin ne ovat tarpeen arkkitehdin tehtävissä - yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä ympäristön käytön ja rakentamisen järjestelmistä ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä, sekä - arkkitehdin tutkinnon suorittaneiden tehtävistä, asemasta ja eettisistä velvoitteista yhteiskunnassa Aineopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammattitaidon perusta jonka avulla on mahdollista osallistua tuloksellisesti ympäristön rakentamiseen ja käyttöön liittyvään suunnitteluun, suunnittelu- ja rakentamishallintoon sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien ja tulosten hyödyntämiseen. Aineopintojen keskeisenä tehtävänä on kehittää suunnitteluvalmiuksia. Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijat aineopintoja syvällisemmin johonkin arkkitehdin ammattialan keskeiseen tehtäväkokonaisuuteen ja antavat hänelle valmiuksia ratkaista suunnittelu- ja tutkimusongelmia, joihin hänellä ei ole aiemmin opittuja malleja. Syventäviin opintoihin sisältyy saavutetun kypsyyden osoittamiseksi tehtävä diplomityö. Opetussuunnitelmaan sisältyy syventäviä opintoja - rakennussuunnittelusta, - arkkitehtuurin historiasta ja rakennussuojelusta - yhdyskuntasuunnittelusta. Harjoittelun tarkoituksena on muodostaa opiskelijalle kosketus sekä työympäristöön että ammattialan tehtäviin käytännössä. Harjoittelua koskevat osaston harjoitteluohjeet. Rakennusarkkitehdit eivät voi sisällyttää opintoihinsa harjoittelua. Tekniikan lisensiaatin tutkinto koostuu tieteeseen, tutkimukseen

ja tutkimusongelmiin perehdyttävistä yleisopinnoista, oman tutkimusalan opinnoista, seminaariesitelmästä, todetusta ammattikokemuksesta sekä lisensiaatintutkimuksesta. Tekniikan tohtorin tutkinto koostuu tekniikan lisensiaatin tutkinnon jälkeen julkaistusta ja julkisesti puolustetusta väitöskirjasta tai ilman lisensiaatin tutkintoa lisensiaattiopinnoista ja niissä lisensiaattikirjoituksen sijasta julkaistusta ja julkisesti puolustetusta väitöskirjasta. 3.9.3. Rakennusarkkitehtien opinnot Rakennusarkkitehdit saavat arkkitehdin tutkintoonsa 60 ov opistotutkinnosta. Rakennusarkkitehdeillä on mahdollisuus hakea 15 ov:n korvaus opetusohjelman ulkopuolisina suorituksina rakennusarkkitehdin tutkinnon teknisten erityispiirteiden perusteella (= esim. pitkä työhistoria ja ansiot.) Lisäksi he suorittavat arkkitehtuurin koulutusohjelman opintoja, joihin sisältyy diplomityö. Koulutusohjelman opintojen luetteloon on merkitty tähdellä (*) ne opintojaksot, joita rakennusarkkitehtien ei tarvitse suorittaa. Rakennusarkkitehdin todistuksessa maininta virkamiesruotsin suorittamisesta vastaa ruotsin peruskurssin suorittamista. Rakennusarkkitehdin on toimitettava opintojen alkaessa opintotodistus osaston kansliaan. 3.9.4. Opintojen luonne Pakolliset opinnot sisältävät ammattialan kannalta keskeisiä opintojaksoja. Erityisistä syistä osasto voi hyväksyä opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Vaihtoehtoiset opinnot sisältävät pakollisia opintoja täydentäviä opetussuunnitelmaan sisällytettyjä opintojaksoja, joiden avulla opiskelija voi suunnata opintojaan. Vaihtoehtoisiin opintoihin voidaan sisällyttää muiden osastojen tai korkeakoulujen opintojaksoja osaston erikseen hyväksymällä tavalla. Vapaasti valittavat opinnot voivat sisältää osaston opintojaksoja, muiden osastojen opintojaksoja tai muiden korkeakoulujen opintojaksoja. 29 Lisensiaattiopintojen yleisopinnot antavat valmiuden tieteelliseen työskentelyyn ja tutkimustyöhön. Yleisopinnot muodostuvat pääosin osastolla järjestettävistä opintojaksoista. Tutkimusalan opinnot ovat henkilökohtaisesti valittuja, omaan tutkimusaiheeseen liittyviä opintosuorituksia, jotka hyväksytään erikseen. Seminaariesitelmä tähtää tutkimusmenetelmien ja tulosten julkiseen esittämistaitoon. Se on sekä kirjallisesti että suullisesti esitettävä omaan tutkimusaiheeseen liittyvä tutkielma. Lisensiaatintutkimuksen tehtävänä on osoittaa valmius soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Tohtoritutkintoon tähtäävän väitöskirjan tehtävänä on osoittaa valmius luoda itsenäisesti uutta, tieteellistä tietoa. 3.9.5. Opintojen laajuus Arkkitehdin tutkintoon tarvittavien opintojen laajuus on vähintään 180 ov. Perusopintojen osuus on vähintään 25 ov, joista pakollisia 14 ov. Aineopintojen osuus on harjoittelun määrästä riippuen vähintään 119 ov, joista pakollisia 107 ov. Syventävien opintojen osuus on vähintään 30 ov, joista pakollisia opintojaksoja ovat jatkokurssi 10 ov ja diplomityö 20 ov. Tutkintoon sisällytettävän harjoittelun laajuus on vähintään 4 ov ja enintään 6 ov siten, että ammatti- ja työmaaharjoittelua on molempia vähintään 2 ov. Harjoittelua koskevat ohjeet saat opintoneuvojalta. Opintomatkoista hyväksytään opintosuorituksina enintään 2 ov. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinto koostuu pääaineesta ja sitä tukevista opinnoista, joiden yhteislaajuus on noin 45 ov. Sen lisäksi lisensiaatin tutkintoa opiskelevan on tehtävä lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoa opiskelevan väitöskirja. Osastoneuvosto vahvistaa kullekin jatko-opiskelijalle erikseen opintosuunnitelman, jossa mainitaan tutkinto sekä pääaineen ja sitä tukevien opintojen tutkintovaatimukset. Arkkitehtuuri