Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita
Markkinoiden rakenne Metallien tuotantoa dominoivat harvat monikansalliset toimijat Yritysten lukumäärä, kpl Osuus metallien markkinoista, % Metallien kulutus vs. BKT Metallien kulutus henkeä kohti kasvaa hyvinvoinnin lisääntyessä Kasvu tasoittuu siirryttäessä teollisesta valmistuksesta palvelujen tuottamiseen
Metallien kysyntä kasvaa Kiina Kasvu ~10 %/v. - talous kaksinkertaistuu noin joka 8-10 v. Kaupungistuminen yli miljoonan asukkaan kaupunkien määrä kasvaa Elintaso nousee => kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa Entistä suurempi osa Kiinan metallien tuotannosta menee Kiinan kotimaan kulutukseen valmistettaviin hyödykkeisiin Intia ja Brasilia myös kasvavia talouksia High-tech tuotteiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden lisääntyminen Akut, aurinkokennot, autojen katalysaattorit, optiset kaapelit, digitaaliset kamerat, matkapuhelimet, LCD TV, LED TV, DVD, PC, lasi PGE, REE, Li, Ni, Cr, Mo, Mn, W, Co, V, In Raaka-aineiden saannin turvaaminen Mineraalien/metallien nykyinen kapasiteetti ei riitä tyydyttämään odotettavissa olevaa kysynnän kasvua => tarvitaan uutta kapasiteettia => malminetsintä lisääntynyt Raaka-ainetoimittajien markkinat => hintojen nousu Kasvavat taloudet, mm. Kiina, Venäjä, Ukraina, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Intia, rajoittaneet kriittisten raaka-aineiden käyttöä ja kauppaa 450 vientirajoitusta yli 400 eri raaka-aineelle Investoinnit raaka-ainerikkaisiin maihin turvaamaan tulevaisuuden toimitukset Kiinan ja Intian investoinnit Afrikassa EU komission aloite 4.11.2008: Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen
Maailman kaivostoiminta 17. Sweden 0.66 % Lähde: RMG EU:n raaka-aineita koskeva aloite EU komission aloite 4.11.2008: Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen, Kolme periaatetta 1. Raaka-aineiden saannin varmistaminen kansainvälisiltä markkinoilta 2. Euroopan raaka-aineomavaraisuuden kasvattaminen kehittämällä toimintaympäristöä edistämään raaka-aineiden kestävää tuotantoa eurooppalaisista lähteistä 3. Raaka-aineiden käytön vähentäminen ja tuontiriippuvuuden pienentäminen edistämällä resurssien tehokasta käyttöä ja kierrätystä
Suomen strategia ja kehitysohjelmat Kansallinen mineraalistrategia lokakuussa 2010 Mineraalistrategia on osa Suomen luonnonvarastrategiaa GTK vastaa mineraalistrategian valmistelusta TEM toimeksiannosta Vaikuttavuusselvitys lokakuussa 2010 ETLA:n tekemänä Kaivannaisteollisuus ry:n toimeksiannosta Kaivosalan toimialaraportti lokakuussa 2010 Teknologiaohjelmaesitys Tekesille strategian valmistuttua Alueelliset strategiat ja kehitysohjelmat Lapin teollisuusstrategia Geologiset mahdollisuudet Hyödyntämispotentiaali Au Ag Co Cr Cu Fe Mo Ni Pb Ti V Zn Li U PGE REE
Kansainvälinen kilpailukyky malminetsintä + erinomainen geologinen perusdata olemassa - malminetsinnän kustannukset korkeammat kuin Ruotsissa kaivostoiminnalle käytettävissä oleva maa + harvaan asuttu - luonnonsuojelu- ja Natura 2000 alueet kaivostoiminnalle suopea toimintaympäristö + yleinen mielipide positiivinen + stabiili yhteiskunta ja valtiovallan suopea suhtautumien kaivostoimintaan + infrastruktuuri - uraani? - työvoiman saatavuus? teknologiaosaaminen ja innovatiivisuus + toimiva yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyö - varmistettava geologia- ja kaivososaaminen myös tulevaisuudessa - alhaisten pitoisuuksien hyödyntäminen ympäristöystävällisesti ja kilpailukykyisesti edellyttää uusien teknologioiden kehittämistä liiketoimintaosaaminen + kustannustehokas toiminta rahoitus - junioriyhtiöiden riskirahoitus - kaivostoiminnan käynnistämisen pääomarahoitus Policy Potential Index 2009/2010 2009/2010 Suomi 3. sijalla 2008/2009 Suomi 14. sijalla 2007/2008 Suomi 3. sijalla 2009/2010 Ruotsi 12. sijalla 2009/2010 Norja 31. sijalla Lähde: Fraser Institute
Pajala-Kolari, Fe Northland Resources Inc. Moskuvaara, Cu-Ni Anglo American Plc. Mustavaara, vanadiini, Vanadis Mines Oy. Lähde: TEM + muut lähteet Kittilän kultakaivos Agnico-Eagle Mines Ltd. Malmivarat 26 milj. tn. (todetut ja todennäköiset) Kaupallinen tuotanto alkoi 2009 Arvioitu toiminta-aika ->2025 Kullan vuosituotanto 5000 kg Maanalainen louhinta alkaa 2010 Henkilöstö: 300 kaivosyhtiöllä, alihankkijoilla noin 200 Selvitys tuotannon lisäämisestä valmistuu 2011
Pahtavaaran kultakaivos Sodankylä Lappland Goldminers AB Vuosituotanto 800 kg kultaa Henkilöstö: yhtiöllä 50 henkilöä, alihankkijoilla 50 henkilöä Kemin kromikaivos Outokumpu Chrome Oy Todetut malmivarat 50 milj. tn Arvioidut mineraalivarat 90 milj. tn Nykyinen malmin louhinta 1,3 milj. tn/v Suunnitteilla tuotannon kaksinkertaistaminen
Pyhäsalmen kaivos Inmet Mining Corp. Kupari, sinkki Kaivos avattu 1962 Odotettu kaivoksen lopettaminen 2018 Vuosituotanto (2010): 13 000 tn kuparia ja 31 000 tn sinkkiä Henkilöstö: yhtiö 220, alihankkijat 50 Investoi 2 milj. $ malminetsintään Sotkamo Talvivaara Talvivaara Mining company Plc. Nikkeli, sinkki, kupari, koboltti, uraani Malmivarat 642 milj. tn Malmivarat riittää noin 60 v. kaivostoimintaan Kaupallinen tuotanto alkoi 2009 Suunniteltu vuosituotanto 50 000 tn nikkeliä, 90 000 tn sinkkiä, 15 000 tn kuparia ja 1 800 tn kobolttia Henkilöstö: yhtiö noin 300, alihankkijat noin 150 Lupahakemus jätetty uraanin talteen ottamiseksi
Kevitsan kaivos Kolari-Pajala Northland Recources Inc. Rauta (kupari ja kulta) Malmivarantoja tarkennetaan Ruotsin ja Suomen puolella Suunniteltu tuotannon käynnistys 2012 Ruotsin puolella (Tapuli, Sahavaara, Pellivuoma) Aloitus 2 milj. tn rautakonsentraatin vuosituotannolla -> 5 milj. tn /2014 Kuljetukset myös Ruotsin puolelta Suomen kautta rautateitse Kemin Ajoksen satamaan Investoinnit: 700 milj. Työllistää tuotannon käynnistyttyä 800 henkilöä
Sokli Yara Finland Oy Fosfori (niobi, tantaali ja uraani) Arvioitu fosforimalmin määrä noin 115 milj. tn. Työllistää tuotannon käynnistyttyä 100-300 henkilöä Investoinnit: 700 milj. Selvitys rikastuksesta Venäjällä valmistuu kesällä 2010 Rautatieyhteyden (Kelloselkä-Sokli) vaatima maakuntakaava hyväksytty Nordic Mines AB Kulta Laivakangas Malmivarannot 11,7 milj. tn Suunniteltu toiminnan aloitus 2011 lopussa Vuosituotanto alkuvaiheessa 3 700 kg kultaa Investoinnit: 70-80 milj. Työllistää toiminnan käynnistyttyä 80-100 henkilöä
Länttä Kaustinen Keliber Oy/Nordic Mining ASA Litium Kaivos- ja ympäristöluvat myönnetty Euroopan ensimmäinen litium -kaivos Tuotannon käynnistys 18-24 kuukauden kuluttua rakentamisen aloituksesta Investoinnit: 40 milj. Tuotantokapasiteetti 4 000 tn /v litiumkarbonaattia Työllistää toiminnan käynnistyttyä 60-80 henkilöä Taivalkoski/Posio Mustavaara Vanadis Mines Oy / Ardiana Resources Inc. Vanadiini (rauta, titaani) Todetut malmivarat 30 milj. tn Päätöksiä kaivoksen avaamisesta 2011
Kolari Nordkalk Oyj Kalkkikivi Ruonaoja Avolouhoksen uudelleen avaaminen Ympäristölupahakemus käsittelyssä Suunniteltu vuosituotanto 400 000 tn kalkkikiveä Kuljetukset rautateitse Moskuvaara Sodankylä Anglo American Plc. Kupari, nikkeli? Kaivosvaraus jätetty 500 km 2 alalle Yhtiö tiedottaa asiasta 12.5.2010
Ranua Suhanko North American Palladium Ltd./Gold Fields Ltd. Palladium, platina Arvioitu mineraalivaranto 152,5 milj. tn Hankkeen valmistelu keskeytetty Yhteenveto Metallien kysyntä kasvaa Kansainväliset markkinat harvojen yhtiöiden dominoimat Kiinan vaikutus kasvaa kansainvälisillä markkinoita Kasvavat taloudet varmistavat raaka-aineiden saantia oman tuotannon ja kulutuskysynnän turvaamiseksi Malminetsintä laajenee uusille alueille Suomen geologiassa potentiaalia monien metallien hyödyntämiseen Suomella monia vetovoimatekijöitä Toiminta aktiivista => investointitarpeita infrastruktuuriin => Koulutetun työvoiman tarve kasvaa => kaivostoimintaan liittyvä palvelusektori kehittyy Kaivostoiminnan oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä
Kiitos Kuva: Kittilän kultakaivos