Toimintakäsikirja Kiteen Pallo -90 ry



Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Joensuun Pujottelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Joensuun kaupunki Itä-Suomen läänissä. Toiminta-alue on koko maa.

JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

Yhdistys on perustettu tammikuun 30. päivänä 1995 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT

SÄÄNNÖT. 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli. 2 Seuran tarkoitus ja toimintamuodot. 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Toimintakäsikirja Kiteen Pallo -90 ry

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt

1 Yhdistyksen nimi on FC Honka ry ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki Etelä-Suomen läänissä ja toiminta-alueena Espoon kaupunki.

Suomen Liikunta ja Urheilu ry Ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä. Voimassa asti.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

LIITON TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI

(5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos )

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue, perustamisaika ja kieli

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH , muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan alkaen.


Yhdistys on perustettu tammikuun 27. päivänä 1960 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta.

>RH 1(7) PAHNTTI- J» KB(IST RIHMU1US rarnn- oa REGisiHismiEUEN

Kristillinen Eläkeliitto ry

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

SUOMEN KIIPEILYLIITTO RY.

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Suunnistusliiton säännöt

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Club Alpin Savonlinna ry

4. Ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

TOIMINTASÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli. Seuran tarkoitus. Tarkoituksen toteuttaminen. Espoon Tapiot ry

Liedon Riistamiehet ry. SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1

T a m p e r e e n A - K i l t a r y : n s ä ä n n ö t

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

Perustettu Rekisteröity

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

TOIMINTASÄÄNNÖT. I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus.

4 Ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

HOAY Rautatieläisenkatu HELSINKI puh , toimisto@hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT

Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli

Toimintasäännöt PORIN JÄÄKIEKKOEROTUOMARIT RY

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Maskun Teatteriyhdistys ry ja kotipaikka Masku. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Kesäpäivän Pursiseura ry

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

7 LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET

Hyvinkään Ratsastajat ry 1 TOIMINTASÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli. Yhdistyksen nimi on Hyvinkään Ratsastajat ry.

SÄÄNNÖT. Sukellusseura Sammakot ry

TOIMINTASÄÄNNÖT. Hämeenlinnan Ampumaseura ry. Perustamisaika Hämeenlinna ja sen ympäristö

Yhdistyksen kotipaikka on Järvenpään kaupunki Uudenmaan läänissä.

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

Teekkareiden Urheilu- ja Voimailukerho ry:n TOIMINTASÄÄNNÖT

Hyvinkään Uimaseura ry

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

PL RAISIO 1(6) Yhdistyksen nimi on Raision Nuorisokiekko ry. Yhdistyksen kotipaikka on Raision kaupunki Länsi-Suomen läänissä.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1. pykälä. 2. pykälä. 3. pykälä

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY:N SÄÄNNÖT

Seuran tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa, luonnonsuojelutoimintaa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

Säännöt. Toimintasäännöt

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

NASKI RY Säännöt I Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Nastolan Kiekko ry. Yhdistyksen kotipaikka on Nastolan kunta

Loimaan Korikonkarit ry TOIMINTASÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa

HIISI-GOLF RY TOIMINTASÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

Lempäälän Kisa r.y. Seuran nimi TOIMINTASÄÄNNÖT. I. Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli

Real Inferno Club de Fútbol ry 1 / 5 Yhdistyksen Säännöt

Transkriptio:

Toimintakäsikirja Kiteen Pallo -90 ry Päivitetty 4.5.2013

Sisältö 1. JOHDANTO...4 1.1. KiPan toimintakäsikirja... 4 1.2. Seura... 4 2. SEURAN STRATEGIA...5 2.1. Missio, visio, arvot... 5 2.2. Kipa-90 ry:n seuratoiminnan kehittämisstrategia vuosille 2014-2015... 6 3. TOIMINTASUUNNITELMA 2013...8 4. SEURAN TOIMINNAN SUUNNITTELU, MARKKINOINTI, TALOUS JA SÄÄNNÖT... 12 4.1. Seuran toiminnan suunnittelu... 12 4.2. Seuran markkinointi ja talous... 13 4.3. Seuran säännöt... 13 5. ORGANISAATIO... 18 5.1. Organisaatio-kaavio... 18 5.2. Johtokunta... 18 5.3. Junioritoimikunta... 19 6. JUNIORITOIMINTA... 19 6.1. Junioritoimikunta... 19 6.2. Junioritoimenjohtaja... 19 6.3. Junioritoiminnan pelisäännöt... 19 6.4. Vanhempien pelisäännöt... 20 6.5. Uusien junioreiden hankinta... 21 6.6. Varainhankinta... 21 6.7. Pesiskoulu... 21 6.8. Tuomari- ja kirjuritoiminta... 21 6.9. Koulutus ja toimenkuvat, valmennus... 22 6.9.1. Tuomarit, kirjurit, valmentajat... 22 6.9.2. Pelinjohtajan/valmentajan tehtävät... 22 6.9.3. Joukkueenjohtajan tehtävät... 23 6.9.4. Alle 10 v, valmennus ja kilpailutoiminta... 23 6.9.5. 10-16 v, valmennus ja kilpailutoiminta... 23 6.9.6. Yli 16 v, valmennus ja kilpailutoiminta... 24 7. SUPERPESIS... 24 7.1. Toiminnanjohtaja... 24 7.2. Pelaajat ja valmennus... 24 7.3. Talous ja markkinointi... 24 8. SALIBANDY... 24 9. OTTELUTAPAHTUMA JA KENTÄNHOITO... 24 9.1. Lipunmyynti... 25 9.2. Järjestys / turvallisuus / ensiapu... 25 9.3. Muksula... 25 9.4. Kioskit... 25 9.5. Anniskelualue... 25 9.6. Kuulutus... 26 9.7. Lehdistötilaisuus... 26 9.8. Kirjurit/tuomarit... 26 9.9. Vip-toiminta... 26 9.10. Pallotytöt ja -pojat... 26 9.11. Videointi / tv-ottelut... 26

9.12. Junioriarpajaiset... 27 9.13. Kentänhoito... 27 10. VIESTINTÄ, SIDOSRYHMÄTYÖ JA PALKITSEMINEN... 27 10.1. Viestintäsuunnitelma (liitteenä)... 27 10.2. Talkoomatkat, talkoojuhlat, talkoolaisten palkitseminen... 28 10.3. Junioreiden/vetäjien avaus-, päätös- ja palkitsemistilaisuudet... 28 10.4. Sidosryhmien tapahtumat ja palkitseminen... 29 11. HARRASTE- JA KUNTOLIIKUNTA... 29 12. SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 29 Liitteet Viestintäsuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Pelastussuunnitelma Turvaverkkosuunnitelma

1. JOHDANTO 1.1. KiPan toimintakäsikirja 1.2. Seura Kiteen Pallo -90 ry haluaa olla yksi Suomen pesäpallon lippulaivoista tulevaisuudessa. Toimintamme vaatii suunnittelua, sitoutumista, koulutusta, ideoita, yhteistyötä ja tekijöitä. Kiteen Pallo 90 ry on perustettu vuonna 1990. Sitä ennen pesäpallo toimi omana jaostonaan Kiteen Urheilijoissa. Kiteen Urheilijoissa pesäpallon SM-sarjaa pelattiin 1973, 1976 ja 1978 1989 välisenä aikana. Kiteen Pallo on ja haluaa olla koko Itä- Suomen joukkue. Sillä on vahva kannatus Kiteellä, Pohjois-Karjalassa, Suur-Savossa ja koko Itä-Suomessa. KiPa-90 on vuosituhannen vaihteen menestyksekkäin miespesäpalloseura Sotkamon Jymyn ohella. Kultaa on tullut kaudella 1999, 2000 ja 2005. Hopeaa on kausilta 1997, 2001 ja 2004 sekä pronssia kaudelta 1998. Junioritoiminta on ollut menestyksekästä vuosikymmeniä ja olemme saavuttaneet SM-tason mitaleja vuodesta -77 lähtien. Vuodesta 2005 Kiteen Pallon alaisuudessa on toiminut salibandyjaosto. 4

2. SEURAN STRATEGIA 2.1. Missio, visio, arvot Missio ilmoittaa seuratoiminnan tarkoituksen ja perustehtävät Visio on seuran tahdon ilmaisu, mielikuva tulevaisuuden tuloksesta sellaisena kuin sen halutaan tapahtuvan Arvot ovat seuran toimintaa ohjaavat periaatteet joille ominaista on pysyvyys, voimakkuus ja riippumattomuus ajasta ja paikasta KiPan missio Pesistä ja viihdettä, kilpa- ja harrastetasolla, ikään ja sukupuoleen katsomatta KiPan visio Pesäpallon huippuseura aurinkoinen Rantakenttämeininki voittava superpesisjoukkue uudistava yhteistyö kumppaneiden kanssa vetovoimaiset juniorijoukkueet, joissa huippuvalmentajat iloinen ja aktiivinen talkooväki molemminpuolinen yhteistyö alueen seurojen ja koulujen kanssa toimiva harrastepesis KiPan arvot urheilullisuus itsensä kehittäminen ja tavoitteisiin sitoutuminen avoimuus seuran toiminta on avointa kasvatuksellisuus seuran toiminta edesauttaa terveitä ja liikunnallisia elämäntapoja, hyviä käytöstapoja ja joukkuepeliä tasapuolisuus kaikilla on samat pelisäännöt iloisuus karjalainen iloisuus ja Rantakenttämeininki 5

2.2. Kipa-90 ry:n seuratoiminnan kehittämisstrategia vuosille 2014-2015 Kehittämiskohde Mitä se on? Toimenpiteet Mittari Aurinkoinen paljon kannustavaa yleisöä superpesisjoukkueen iloinen ilme yleisömäärä Rantakenttämeininki toimivat oheispalvelut kioskitoiminnan tarjonnan kehittäminen kioskimyynti ystävällinen ja mukaansatempaava ilmapiiri uudet oheispalvelut Voittava superpesisjoukkue omat juniorit innostunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen valmentautuminen scouting ammattitaitoinen ja organisaatio paikkakunnan vetovoimatekijät (pesäpalloilijan perehdyttämisopas) vastuuhenkilö ja työryhmä superpesisjoukkueelle valmennuksen koulutus ja tavoitteenasettelu pelaajan omien tarpeiden kartoittaminen ja paikkakunnan tarjonta sarjasijoitus omavaraisuus uusien junioreiden määrä Uudistava yhteistyö kumppaneiden kanssa molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö asiakaslähtöisyys ajantasainen tiedottaminen näkyvyyden lisääminen läpi vuoden Kipan kasvot; Pirinen, joku muu pelaaja, valmentaja, seuran puheenjohtaja asiakkaan yhteistyötoiveiden kartoittaminen ja kirjaaminen säännöllinen ja riittävä yhteydenpito ympärivuotisesti uudet tapahtumat, Kipa -pilkki, Kipahiihto (sponsorit, talkoolaiset, vanhemmat, juniorit) rakennetaan Kipalle kasvot; Pirinen, Partanen, P. Varonen, Purmonen raha yhteistyökumppaneiden lukumäärä järjestettävien uusien tapahtuminen lukumäärä 6

Vetovoimaiset juniorijoukkueet, joissa huippuvalmentajat halu päästä mukaan joukkueeseen pelaajan omien vahvuuksien kehittäminen joukkueet kilpasarjassa valtakunnan leireillä valmentajien sitouttaminen ja jatkuva koulutus pelaajapolku jatkuva ja monipuolinen koulutus pesiskoulu monipuolinen ja leikinomainen lajiharjoittelu vastuuhenkilö ja aikataulutus pelaajapolun työstämiseen G-ikäisten rekrytointi junioreiden määrä G-ikäisten määrä juniorimenestys valtakunnan leireillä Iloinen ja aktiivinen talkooväki talkoohengen luominen, riittävä määrä toimijoita talkooinfo ja juhla, palkitseminen (Koti- Karjala paikalle) jäsenedut talkoopelimatka, -paita säännöllinen talkootiedottaminen sähköpostitse/tekstiviestillä talkoolaisten hankkiminen kampanjalla (K- K messut, Tahdotko talkoolaiseksi? ) talkoolaisten määrä talkookorttien määrä Molemminpuolinen yhteistyö alueen seurojen ja koulujen kanssa valmennusosaaminen eri toimijoiden vahvuudet kerhotoiminta koulujen kanssa yhteisharjoitukset seuratoimijoiden yhteispalaveri, Pokali yhteisharjoitusten järjestäminen iltapäiväkerhotoiminnan järjestäminen yhteistyössä yhteisharjoitusten lukumäärä osallistuvien seurojen lukumäärä iltapäiväkerhotoiminnan määrä Toimiva harrastepesis pesiskoulu olosuhteiden luominen harrastustoiminnalle pesiskoulussa ammattitaitoinen ja houkutteleva vetäjä monipuolinen ohjelma pesiskoulussa harrastuspesikselle toimintaedellytysten luominen (kenttä, varusteet, vastuuvetäjä, yhteyshenkilö ja toiminnan koordinoija) pesiskoululaisten lukumäärä harrastepelaajien lukumäärä harrastepesisjoukkueiden lukumäärä 7

3. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Pesiskoulun kehittäminen Juniorivalmennuksen kehittäminen/valmennuspäällikkö nuorten pelaajien rekrytointi pelaajapolku tehoryhmä yli 15-vuotiaille Talkoolaisten avausinfo/talkoomatka/talkoojuhla Harrastepesistoiminnan kehittäminen (miehet, naiset, lapset) naisten suomensarja maakuntasarja miehet lady-pesis ja ukko-pesis pesiskoulu (Rääkkylä) Seuran kehittäminen kehityskeskustelut organisaation muutokset toimintamallit/toimenkuvat Olosuhteiden kehittäminen Rantakentällä Sudenpesä Muksula turvaverkot Vip-katsomo kentänpinta Markkinoinnin kehittäminen sosiaalinen media / nettisivut myynti- & markkinointihenkilön palkkaus oheistapahtumat Kesäkauden avaus 17.5. Ruokkeen iltamat 19.7. Ottelutapahtumien kehittäminen 8

Mistä näemme, että olemme onnistuneet? Juniorityö uusien pelaajien määrä (2012: 12 pelaajaa) alle 12-v määrä (2012: 56 pelaajaa) B-ikäisten määrä (2012: 8 pelaajaa) tekijöiden määrä (2012: 38 henkilöä) Superin menestys yleisömäärä (2012:1368/15 ottelua) sijoitus 1-6 (2012:sija 7.) yli puolet oman kylän poikia (2012: 8 pelaajaa) vierastyöläisten laatu (runkosarja 2012 sopimuspelaajat 8/5) 9

Talkootyö lyödyt: omat kasvatit 81 / vierastyöläiset 56 tuodut: omat kasvatit 53 / vierastyöläiset 94 kärkilyönnit: omat kasvatit 450 / vierastyöläiset 478 ottelutapahtuman laatu (kehityskohteet poimittu Sami Mielosen lopputyöraportista) naisten wc-palvelut, maksupäätteet, opiskelijalippujen hinnat liian korkeat, fanituotteiden hinnat liian korkeat/valikoimaa lisää, oheistapahtumia ottelun yhteyteen talkoolaisten määrä (2012: 130 henkilöä) uusien talkoolaisten määrä (2012: 10 henkilöä) Viestintä toimintakäsikirja (päivitetty 3.5.2013) 10

nettikävijät 1.1. 31.12.2012: 51 856 kävijöitä, 144 078 käyntiä 1.1. 31.12.2011: 49 485 kävijöitä, 143 404 käyntiä KiPan julkisuuskuva (Sponsor Insight / Superpesis) 2012 tv-aika: 2 h 34 min, bruttokontaktit 3031 (milj.kum) 2012 mediatila: 66 kuvaa, 15 633 cm 2 (ei paikallislehtiä luvuissa) viestintäjärjestelmä toimii tekstiviestipalvelut / sähköpostipalvelut jäsenrekisteri junnutiedotteet talkooinfo superin yhteistyökumppanipostit Kenttäolosuhteet pesäpallokentän yleissuunnitelman toteutuminen yhdessä kaupungin kanssa kentän pinnan uusinta valmis 2013 toukokuu suojaverkot 2- ja 3-puoli vip-katsomo puurakenteet / kuppituolit 11

4. SEURAN TOIMINNAN SUUNNITTELU, MARKKINOINTI, TALOUS JA SÄÄNNÖT 4.1. Seuran toiminnan suunnittelu Tammikuu vastuuhenkilöiden rekrytointi johtokunta, junioritoimikunta Helmikuu vastuuhenkilöt kesälle johtokunta, junioritoimikunta Maaliskuu kevätkokouksen valmistelu johtokunta, junioritoimikunta kevätkokous johtokunta Huhtikuu talkooinfo johtokunta, junioritoimikunta Toukokuu kesän vastuuhenkilöiden tarkistus, johtokunta, junioritoimikunta talkoomatka Kesäkuu Heinäkuu budjetti, toimintasuunnitelman raamit johtokunta SUPERSUNNUNTAI 21.7. johtokunta, junioritoimikunta yhteistyökumppanimatka johtokunta Elokuu kauden 2014 yhteistyösopimuksien markkinointiryhmä/myyntiorganisaatio laatiminen Syyskuu syyskokouksen valmistelu johtokunta, junioritoimikunta päättäjäiset junioritoimikunta talkoojuhla johtokunta, junioritoimikunta Lokakuu syyskokous johtokunta Marraskuu johtokunta järjestäytyy johtokunta junioritoimikunta järjestäytyy junioritoimikunta Joulukuu LOMAA KAIKILLA 12

4.2. Seuran markkinointi ja talous 4.3. Seuran säännöt Seuran markkinoinnista vastaa superpesiksen osalta toiminnanjohtaja, myyntiin & markkinointiin erikoistunut henkilö sekä markkinointiryhmä. Junioritoiminnan markkinoinnista vastaa junioritoimenjohtaja. Johtokunta vastaa tarvittavien sidosryhmien huomioimisen ja osallistumisesta urheilujärjestöjen tilaisuuksiin. Seuran taloutta ohjaavat vuosittain tehtävät budjetit. Budjetit laaditaan seuraavasti kokonaisuuksista: superpesis, junioritoimikunta, naiset, A/B pojat ja hallinto. Budjettien laadinnasta, seurannasta ja toteutumisesta vastaavat: junioritoimikunta (juniorit, naiset ja A/B - pojat), johtokunta (hallinto) ja seuran puheenjohtaja (superpesis). Johtokunta valvoo kokouksissaan budjettien toteutumista. Yhteistyösopimukset seuraa tekee keskitetysti. Junioritoimikunta ja toiminnanjohtaja / myyntiin & markkinointiin erikoistunut henkilö sopivat yhdessä, missä järjestyksessä yrityksissä käydään, kuka käy ja milloin käy. Pyrimme välttämään tilanteet, joissa kipalaisia käy samassa yrityksessä useita tarjoamassa yhteistyösopimuksia. Juniorijoukkueet tekevät sopimukset yhteiseen kassaan, ei joukkuekohtaisesti. Joukkuekohtaisista sopimuksista on sovittava junioritoimikunnan kanssa. 1 Yhdistyksen nimi on Kiteen Pallo -90 ry ja sen kotipaikka on Kiteen kunta. 2 Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. 3 Tarkoitustaan seura toteuttaa tarjoamalla jäsenilleen kilpailu-, koulutus-, valmennusja harjoitustoimintaa, valistus- ja kasvatustoimintaa, kuntoliikuntaa, sekä muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle fyysisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia. 4 Seura on Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n Pohjois-Karjalan piirin jäsen. Piirin ja seuran ohjelmassa olevia urheilumuotoja edustavien SLU:n jäsenliittojen jäsenenä seura noudattaa piirin ja ao. jäsenliittojen sääntöjä ja määräyksiä. 5 Seuran jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran, SLU:n piirin, SLU:n jäsenliittojen sekä SLU:n sääntöjä ja määräyksiä. Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan seuran kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kannattavaksi henkilöjäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen ja kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe-, mutta ei äänioikeutta kokouksissa. Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa. 6 Jäsen, joka haluaa erota seurasta, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittakoon siitä suullisesti seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun 13

ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti. 7 Johtokunta voi erottaa seurasta jäsenen, joka laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen toimii seuran sääntöjen vastaisesti rikkoo lakeja tai esiintyy urheiluhengen vastaisesti toimii seuran ja SLU:n tai sen jäsenliitojen ja piirien tarkoitusperien vastaisesti. Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 14 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä, tätä päivää lukuun ottamatta. Johtokunnan on kutsuttava koolle seuran kokous vähintään 30 päivän kuluessa vetoomuksen saatuaan. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä, mutta muussa tapauksessa katsottakoon jäsen seurasta erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on erottamispäätöksen vahvistanut. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. 8 Jäseneltä kannettavan liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannatusjäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran syyskokous vuosittain. Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenä vähintään kaksikymmentä (20) vuotta tai on suorittanut kertakaikkisena suorituksena kahdenkymmenen (20) vuoden jäsenmaksut tai on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia. Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista. 9 Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään tammimaaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran kokouksen määräämässä lehdessä. 10 Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja sihteeri kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitetään vahvistettavaksi johtokunnan laatima vuosi- ja tilikertomus ja esitetään toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta. 14

6. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille 7. Käsitellään johtokunnan esittämät tai jäsenten 11 :n mukaisesti vireillepanemat muut asiat 8. Kokouksen päättäminen Syyskokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja sihteeri kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Päätetään, mitkä urheilumuodot ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena 6. Vahvistetaan tulevaksi toimikaudeksi toimintasuunnitelma talousarvio sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkkiot 7. Valitaan seuraavaksi toimivuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta puheenjohtaja, jota myös kutsutaan seuran puheenjohtajaksi 8. Valitaan kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta johtokuntaan 5 jäsentä erovuorossa olevien tilalle 9. Valitaan yksi toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja ja yksi varahenkilö tai tilintarkastusyhteisö 10. Valitaan puheenjohtaja ja jäsenet kutakin seuran ohjelmassa olevaa urheilumuotoa edustavaan jaokseen sekä muut tarvittavat toimihenkilöt 11. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus 12. Käsitellään johtokunnan esittämät tai jäsenten 11 :n mukaisesti vireille panemat asiat 13. Kokouksen päättäminen 11 Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koollekutsuttu Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä kun jäsenet ovat tehneet siitä edellämainitulla tavalla esityksen. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään 20 päivää ennen kokousta. 12 Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. 13 Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä mikäli jonkin asian ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen 15

puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Jokaisen liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattavia yhteisöjäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. 14 Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuran edustaa syyskokouksen valitsema johtokunta. Johtokuntaan kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toiminta vuodeksi valitut 10 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, valitsee seuran kokous hänen sijaansa, hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen toisen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaativat. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan tehtävänä on erityisesti 1. Toimia seuran toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. 2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti. 3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. 4. Vahvistaa tehtäväjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä. 5. Vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. 6. Vastata SLU:n sekä sen jäsenliitojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista. 7. Vastata seuran kokousten antamista velvoitteista. 8. Pitää jäsenluetteloa. 9. Hoitaa seuran taloutta. 10. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 11. Hyväksyä ja erottaa jäsenet. 12. Tarvittaessa valita sekä erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan. 13. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ansiomerkkien esittämisestä. 14. Ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii. 15. Luovuttaa tilit toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta. 16

15 Seuran toiminta ja tilivuosi on 1.10. 30.9. välinen aika. 16 Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä. 17 Seuran kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa perustaa rekisteröimättömiä alajaostoja ja valita näihin tarpeelliset johto- ja toimielimet 18 Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä, on päätöksen saatava läsnä olevien äänioikeutettujen jäsenten kolmen neljäsosan ääntenenemmistön kannatus. 19 Jotta seuran purkamisesta koskeva päätös olisi pätevä, on se tehtävä seuran kokouksessa ja kokouksessa olevista äänioikeutetuista jäsenistä on vähintään kolmen neljäsosan kannatettava sitä. Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta. 20 Jos seura on päätetty purkaa, sen varat luovutetaan johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamista päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesäselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin. 21 Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. 17

5. ORGANISAATIO 5.1. Organisaatio-kaavio 5.2. Johtokunta Syyskokous valitsee johtokunnan ja seuran puheenjohtajan. Johtokunta järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessa. Superin toiminnanjohtaja toimii sihteerinä. Johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan, noin 6 kertaa vuodessa. Puheenjohtaja, johtokunnan jäsen ja junioritoimikunnan puheenjohtaja muodostavat johtoryhmän, joka tekee tarvittavat nopeat ja henkilöstöpäätökset. Johtokuntaan valitaan mahdollisuuksien mukaan junioritoimikunnan pj kolme jäsentä superin markkinointiin, talouteen ja pelaajahankintaan kaksi jäsentä junioritoimikunnasta kaksi yritysmaailmasta kaksi talkoolaista, eri osa-alueilta superin kapteenilla osallistumisoikeus 18

5.3. Junioritoimikunta Junioritoimikunta muodostuu junioreiden vanhemmista, vetäjistä ja talkoolaisista. Toimikunta järjestäytyy syksyisin ja täydentää itsensä. Toimikunnalle valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, sekä vastuuhenkilöt mahdollisuuksien mukaan kioski-, talkoo-, talous-, tuomari-, kirjuri-, fanituote- ja valmennusvastaaviksi. Toimikunta kokoontuu tarvittaessa, noin kymmenen kertaa vuodessa. 6. JUNIORITOIMINTA 6.1. Junioritoimikunta Kiteen Pallon junioritoiminnasta vastaa junioritoimikunta. Junioritoimikunnassa toimii kuluvalla kaudella kahdeksan jäsentä. Junioritoimikunnalla on oikeus täydentää kokoonpanoa toimintakauden aikana. Toimikunnalla on erikseen nimettynä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Junioritoimikunnan puheenjohtaja edustaa junioreita seuran johtokunnan kokouksissa. Toimikunta pitää kokouksen noin kymmenen kertaa vuodessa, mutta säännöllisten kokousten lisäksi toimikunta kokoontuu tarpeen mukaan. Kussakin kokouksessa valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Kokoukset pidetään normaalin kokouskäytännön mukaan. Kokoukset todetaan laillisiksi ja päätösvaltaisiksi. Kokouksiin osallistuu tarpeen mukaan myös seuran johtokunnan puheenjohtaja ja asioiden niin vaatiessa, myös junioreita ja heidän vanhempiaan. Kokouksista laaditaan pöytäkirja, joissa käytetään käsiteltävien asioiden juoksevaa pykälänumerointia. Junioreiden pankkitilin käyttöoikeus on toimikunnan puheenjohtajalla. Eteen tulevia tehtäviä yritetään jakaa tasaisesti kaikille toimikunnan jäsenille. Lisäksi käytäntönä on, että toimikunnasta eroava jäsen hankkii tilalleen uuden jäsenen. Junioritoimikunta on päättävä elin G -ikäisistä C ikäisiin. Junioritoimikunta hoitaa toiminnan budjetoinnin, varainhankinnan, erilaiset sopimukset (esim. kuljetukset), pelaajamaksut, tuomari- ja kirjurijärjestelyt, erilaiset arpajaiset, kioskitoiminnat superpesisotteluissa, talkooseurannan, tapahtumien järjestämisen (esim. kauden päätös junioreille) ja koulutusten järjestämisen (tuomari, kirjuri, pelinjohtaja) Yksi tärkeimmistä tehtävistä on toiminnan tiedottaminen junioreille ja heidän vanhemmilleen sekä luoda junioritoiminnalle onnistumisen edellytykset! Lisäksi toiminnasta tiedottaminen tehdään yhteistyökumppaneille sähköpostin välityksellä. 6.2. Junioritoimenjohtaja Kiteen Pallon junioritoimenjohtajan tärkeimmät työtehtävät ovat varainhankinta, toimiston juoksevat asiat, yhteyden pitäminen juniorijoukkueiden taustahenkilöihin ja heidän auttaminen valmennuksellisissa ja joukkueiden toimintaan liittyvissä asioissa, valmentajien koulutukseen ohjaaminen sekä seuran sisäisten valmentaja- ja joukkueenjohtajakoulutusten järjestäminen. Junioritoimenjohtaja huolehtii joukkueiden ilmoittautumiset alue- ja leirikarsintasarjoihin sekä valtakunnallisille leireille. 6.3. Junioritoiminnan pelisäännöt 19

Seuran tavoitteena on tarjota sekä harraste- / kilpailutoimintaa kaikissa ikäryhmissä G- junnuista aina aikuisikään asti. Kaikki uudet pelaajat ovat tervetulleita. Harrastepesiksen päämääränä on tarjota elämyksiä ja viihdettä sekä sitouttaa mahdollisimman moni hienon harrastuksen pariin. Kilpailutoiminnan päämääränä on uuden oman pelaajasukupolven kasvattaminen pesäpalloilun huipulle. Junioritoiminta tarjoaa katkeamattoman ketjun ohjattua harjoittelua pienimmistä junioreista Superpesikseen saakka. Harrastuksen voi aloittaa koska tahansa, mutta parhaiten pääsee uuden lajin pariin keväällä alkavassa pesiskoulussa tai joukkueiden talviharjoituksissa. Jokaisella Kiteen Pallon juniorijoukkueessa toimivalla tulee olla jäsenmaksu maksettuna sekä pelaajalla lisäksi pelaajamaksu maksettuna ennen sarjakauden ensimmäistä ottelua. Pelaajamaksu sisältää lisenssin ja vakuutuksen. Pesäpallo on joukkueurheilulaji, jossa lapsilla ja nuorilla on tilaisuus kehittyä liikunnallisesti ja sosiaalisesti sekä oppia pelitaitoja. Pesäpallon parissa lapset voivat kasvaa aktiivisiksi, sosiaalisiksi, vastuullisiksi ja itsenäisiksi ihmisiksi. Pesäpalloharrastus kasvattaa positiiviseen yhdessäoloon, toiminnallisuuteen ja oma-aloitteellisuuteen. Joukkueiden toimihenkilöt tekevät tärkeää ja vastuullista työtä näiden asioiden eteen vanhempien tuella. Aikuisten tulee olla käytöksellään itse esimerkkinä nuorille. Vanhempien taustatuki ja -apu on junioritoiminnan onnistumiselle tärkeää. Ottelukyyditykset, tuomaritoiminta ja kirjurina toimiminen sekä tietyt talkootyöt onnistuvat vain vanhempien avulla. Valmentajat koulutetaan tehtäviinsä. Seuran toimintaa ohjaa ystävällinen ja kohtelias käytös. Joukkueet tekevät itse omat pelisääntönsä sekä päättävät mitä vastuita pelaajilla ja vetäjillä on. Joukkueitten pelisääntöjen on noudatettava seuran toimintaperiaatteita. Eri ikäryhmät tarvitsevat joukkueelleen sopivia lisäsääntöjä, jotka sovitaan joukkueen ja vanhempien yhteisessä neuvottelussa. Pelisäännöt sovitaan ja keskustellaan sekä pelaajien että vanhempien kanssa. Pelisääntöjen yksi osa on lasten ja ohjaajien pelisääntökeskustelu. Keskustelussa (lapset/ohjaajat) on tarkoitus tehdä yhdessä sovitut pelisäännöt, joista jokainen lapsi saa oman huoneentaulun kotiin vietäväksi. Jokainen joukkue järjestää vähintään yhden vanhempainillan/-tiedotustilaisuutta kauden aikana (alussa). Kaikki saapuvat harjoituksiin ja peleihin ajoissa. Poissaolosta ilmoitetaan aina valmentajalle. Juniorit pelaavat, pelinjohtaja johtaa peliä, tuomarit tuomitsevat ja katsomossa kannustetaan. Joukkueen toiminta on kivaa! Harjoitukset ja pelit otetaan tosissaan, mutta iloisina. 6.4. Vanhempien pelisäännöt Lapsesi pelaa. Mikä on sinun roolisi? Käyttäydymme asiallisesti ja rohkaisevasti kentän laidalla. Puutumme epäasialliseen käytökseen. Kunnioitamme ja kannustamme tasapuolisesti kaikkia pelaajia. Annamme valmentajille, tuomareille ja pelaajille työrauhan. Mahdollisen palautteen antamisen hoidamme positiivisesti ja rakentavasti. Huolehdimme lapsemme harjoituksiin ja peleihin ajoissa asianmukaisine varusteineen. 20

Ilmoitamme poissaoloista valmentajille. Kuuntele Innosta Palkitse 6.5. Uusien junioreiden hankinta 6.6. Varainhankinta 6.7. Pesiskoulu Arvosta Uusia junioreita hankitaan lehti-ilmoituksilla syksyisin ja jatkuvilla ilmoituksilla seuran kotisivuilla. Esi- ja alakoululaisille jaetaan seurantoimintaa esittelevä tiedote. Olemme seurana mahdollisuuksien mukaan viemässä lajimme viestiä eteenpäin Keski-Karjalan alakouluille. Yksi merkittävä ja ehkä tärkein keino hankkia uusia junioreita on kaveripiirissä tapahtuva pelaajahankinta. Pesiskoulu ja sen kehittäminen on yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista innostaa uusia junioripelaajia seuraan. Junioritoiminnan varainhankinta koostuu yhteistyösopimuksista, kioskituloista rantakentällä otteluiden aikana ja junioriturnauksissa, arpajaistuotoista kentällä sekä listaarpajaisista, fanituotemyynnistä ja talkootuotoista. Junioritoimikunta vastaa junioreiden varainhankinnasta. Pesiskoulu on paikka, missä lukuisat pesiskipinän saaneet lapset aloittavat keväisin tai alkukesästä pesisharrastuksensa. Pesiskoulu on 5-14 -vuotiaille tytöille ja pojille tarkoitettu pesäpallon harrastuspaikka. Pesiskoulu alkaa yleensä koulujen kesälomien alkaessa. Pesiskoulun ideana on toimia kesäisenä harrastuspaikkana lähellä lasta ja liikuttaa monipuolisella liikunnalla leikinomaisesti. Pesiskoulu tarjoaa pelimahdollisuuksia ja onnistumisen elämyksiä lapsille sekä kesätyötä ja vastuunpaikkoja nuorille. Pesiskoululla on palkattuina rehtori ja nuoret apuohjaajat. Superin joukkueen pelaajat vierailevat pesiskoulussa. Pesiskoulu on seuran omille junioreille ilmainen. Pesiskoulusta tiedotetaan paikallislehdessä ja Kiteen Pallon nettisivuilla. Kesällä 2013 pesiskoulu laajenee Rääkkylään. 6.8. Tuomari- ja kirjuritoiminta Junioritoimikunta nimeää seuralle tuomarivastaavan. Tämän tehtävänä on laatia tuomarivuorot kaikkiin Kiteellä pelattaviin junioriotteluihin sekä nimetä superin otteluihin takarajatuomari. A-B -junioreiden ja naisten suomensarjan otteluihin peli- ja syöttötuomarin nimeää Itä-Suomen alueen tuomaritoiminnasta vastaava. Seurassa on nuoriso- ja aikuistuomareita. Seura kustantaa koulutuksen käyneille tuomareille tuomarikortin sekä lisenssin. Nuorisotuomarit tuomitsevat pääasiassa D-Gjunioreiden pelejä peli- ja syöttötuomareina sekä toimivat A-C -junioreiden peleissä aputuomareina. Aikuistuomarit tuomitsevat kaikkien junioreiden pelejä. Sekä nuorisoettä aikuistuomareilla on mahdollisuus toimia Superpesisotteluissa takarajatuomarina. Kaikkien joukkueiden aluesarjan otteluissa joukkueen järjestettäväksi jää nimetä peleihinsä 2-, 3- ja takarajatuomari. 21

Tuomareille maksetaan C-leirikarsinta ja siitä ylöspäin olevista otteluista taulukon mukainen tuomaripalkkio. C-junioreiden aluesarjaotteluista peli-/syöttötuomarin palkkio on 50 % taulukon mukaisesta palkkiosta. D-G ikäisten aluesarjapelien peli-/syöttötuomarille maksetaan 3 :n palkkio. Tuomaritehtävissä olevat saavat ottelun yhteydessä käydä kioskituotteita muutaman euron edestä. 6.9. Koulutus ja toimenkuvat, valmennus 6.9.1. Tuomarit, kirjurit, valmentajat Tuomareille järjestetään vuosittain keväällä koulutustilaisuus, johon osallistuvat kaikki d-, c- ja b-ikäiset juniorit. Koulutuksen tulee pitämään Itä-Suomen alueen tuomarikouluttaja. Tilaisuus on avoin niin uusille kuin aikaisemmin toiminnassa mukana olleille tuomareille. Käytännön koulutus järjestetään kevään harjoituspelien yhteydessä. Kirjureille järjestetään keväällä pöytäkirjakoulutus. Pöytäkirjan täyttöä neuvovat kokeneet kirjurit. Koulutusta annetaan myös A-, B- ja C-junioreiden otteluissa, joihin on mahdollista tulla seuraamaan ja opettelemaan pöytäkirjan täyttöä. Pesäpalloliitto järjestää juniorivalmentajakoulutuksia kolmella eri tasolla. PML (Pesisjuniorin monipuolinen liikunta) koulutus on tarkoitettu G-F- ikäisten juniorijoukkueiden valmentajille. JPVT (Junioripesisvalmentajatutkinto) on tarkoitettu E-D- ikäisten joukkueiden valmentajille. NPVT (Nuorisopesisvalmentajatutkinto) on tarkoitettu C- A- ikäisten joukkueiden valmentajille. Kiteen Pallo-90 kouluttaa kaikki valmentajansa Pesäpalloliiton vaatimusten mukaisesti. Oman ikäluokan valmentamiseen tarvittava koulutus on oltava vähintään yhdellä valmentajalla joukkuetta kohti. Kiteen Pallo -90 kustantaa valmentajien koulutuksen. Seura järjestää omia sisäisiä valmentajakoulutuksia yhdessä mm. Pesäpalloliiton itäisen alueen kanssa. Joukkueenjohtajia koulutetaan tarvittaessa seuran sisäisesti. Juniorijoukkueella tulee olla vähintään kaksi vakituista valmentajaa/ pelinjohtajaa/ huoltajaa ja lisäksi joukkueenjohtaja. Joukkueen valmennustiimistä vähintään yhdellä on läsnäolovelvollisuus jokaisessa joukkueen harjoitus-, ottelu tai joukkueen muussa yhteisessä tapahtumassa. Vanhempien tuki ja käytännön apu on ensiarvoisen tärkeää pelimatkoilla ja leireillä, varsinkin nuorimmissa ikäluokissa. 6.9.2. Pelinjohtajan/valmentajan tehtävät Laatii harjoitussuunnitelman koko kauden ajalle ja tarvittavat jakso-, kuukausi- tai viikkosuunnitelmat. Johtaa otteluita, peluuttaa ja nimeää joukkueen On vastuussa valmennustoiminnastaan seuran junioritoimikunnalle sekä valmennuspäällikölle. Kehittää itseään valmentajana osallistumalla seuran sisäisiin ja muihin koulutuksiin. On käytöksellään itse esimerkkinä nuorille ja hoitaa tunnollisesti joukkueen harjoitukset ja kilpailut Huolehtii välineet harjoituksiin. Noudattaa seuran toiminnan periaatteita ja ohjaa/peluuttaa joukkuettaan seuran yhteisten arvojen ja tavoitteiden suuntaisesti. 22

Pitää harjoituspäiväkirjaa. 6.9.3. Joukkueenjohtajan tehtävät Toimii yhdyshenkilönä Pesäpalloliiton-pelinjohtajan-vanhempien-joukkueen-seuran välillä. Tiedottaminen medialle/lehdistölle joukkueen peleistä. Toimiminen joukkueen huoltajana joukkuehengen luojana/henkisenä isänä tai äitinä Hoitaa/delegoi, että kyydit, ruokailut, majoitukset, tuomarit ja pallopoikavuorot ym. tulevat hoidettua = kaikki muut paitsi pelilliset asiat! Huolehtii joukkueen varustehankinnat sekä pelien ja leirien järjestelyt yhdessä pelinjohtajan kanssa Delegoi talkootyöt joukkueen sisällä. Leirillä joukkueen koossapitävä voima Hutsissa pelattavien pelien yhteydessä tulee VesPelin ulko-oven avauspyyntö tehdä sähköpostilla osoitteeseen kiinteistovalvonta@kiinteistovalvonta.com viimeistään peliä edeltävänä päivänä. Huolehtii, ettei kukaan kulje piikkarit jalassa VesPelin pukuhuoneisiin. 6.9.4. Alle 10 v, valmennus ja kilpailutoiminta G- ja F- junioreiden valmennuksesta vastaavat joukkueiden valmentajat. Valmentajien lisäksi on mahdollista käyttää apuvalmentajina junioreiden vanhempia ja superpesisjoukkueen pelaajia. Harjoituksissa on hyvä olla paikalla enemmän kuin yksi valmentaja. Alle 10 -vuotiaiden valmennuksessa on hyvä muistaa, että kaikki tekeminen pohjautuu peleihin ja leikkeihin. Alusta alkaen on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota oikeanlaiseen suoritustekniikkaan. Kaikille pesiksen pariin tulleille alle 10-vuotialle ja heidän vanhemmilleen on luotava sellainen kuva, että pesis on hyvä ja hauska harrastus, ja että he kokevat seuran toiminnan jämäkkänä ja reiluna. G- ja F- ikäiset pelaavat Itä-Suomen aluesarjoissa. Lisäksi on toivottavaa, että osallistutaan valtakunnalliselle Naperoleirille. Alle 10 -vuotiaiden sarjoissa pelataan Naperopesissäännöillä eli kaikkien pelaajien on saatava peliaikaa tasapuolisesti ja myös pelipaikkoja on vaihdeltava. 6.9.5. 10-16 v, valmennus ja kilpailutoiminta Joukkueiden valmentamisesta huolehtivat joukkueiden valmentajat. 10 16 -vuotiaiden valmennuksen tulee muuttua portaittain haastavammaksi. Tässäkin ikäluokassa yksi tärkeimmistä asioita on, että harjoittelu on mielekästä ja hauskaa. Tärkein harjoittelun osa-alue on taitoharjoittelu. Pallon kanssa tulee olla tekemisissä mahdollisimman paljon. Pelitaktiikkaan liittyvät asiat kuuluvat olennaisena osana valmennukseen. Fyysinen harjoittelu omalla keholla tulee myös edetä portaittain ja rasituksen määrä tulee lisätä asteittain. Kuntosaliharjoittelu aloitetaan tekniikkaharjoitteilla ja pienillä painoilla n. 13 vuoden iässä. Painoja lisätään sitten, kun tekniikat hallitaan ja suurin kasvuvaihe on pysähtynyt. Oma kehon paino, kuntopallot ja erilaiset hyppyharjoitukset ovat kuitenkin pääosassa fysiikkaa kehitettäessä. Kuntosaliharjoitukset ovat valmentajan val- 23

vomia. Juoksuharjoittelussa keskitytään tekniikkaharjoitteisiin. Erilaiset koordinaatioharjoitteet sekä reaktiolähdöt kuuluvat ohjelmaan. Harjoitusten määrä lisääntyy asteittain viikoittaisesta 2-3 harjoituskerrasta 5-6 harjoituskertaan. 10-16 -vuotiaat osallistuvat aluesarjoihin omissa ikäluokissaan, lisäksi C-ikäiset pelaavat leirikarsintasarjaa. Tavoitteena on, että kaikkien tämän ikäluokan joukkueet osallistuvat kilpasarjaan valtakunnallisilla pesisleireillä. Kilpailullisuuden merkitys kasvaa iän karttuessa. 6.9.6. Yli 16 v, valmennus ja kilpailutoiminta 7. SUPERPESIS 7.1. Toiminnanjohtaja Yli 16-vuotiaat harjoittelevat omissa tasoryhmissään, osa superpesisjoukkueen mukana ja osa ns. haastajaryhmässä. Ikäryhmän harjoittelu on laadultaan ja määrältään ammattimaista. Taktiikka- (joukkue/rooli), voima- ja nopeusharjoitteet ovat keskeinen osa valmennusta. Yli 16v pelaavat oman ikäluokkansa SM-sarjoja. Pelaaminen on kilpailuhenkistä ja pelaajat tavoittelevat tosissaan paikkaa myös aikuisten edustusjoukkueista. Toiminnanjohtajan työtehtäviin kuuluu superpesisjoukkueen markkinointi, yhteistyösopimuksien tekeminen, sidosryhmäviestintä, toimiston juoksevat asiat, edustustilaisuudet ja kokoukset, käytännön asioiden järjestäminen/organisointi ja henkilösuhteiden ylläpitäminen. Toiminnanjohtajan palkkaamisesta/erottamisesta vastaa johtokunta tai johtokunnan antamilla valtuuksilla johtoryhmä. 7.2. Pelaajat ja valmennus Seuran puheenjohtaja ja johtokunnanjäsen vastaavat pelaajien ja valmentajien hankinnasta ja sopimusten tekemisestä. Pelaajat ja valmentajat on velvoitettu edustamaan Kiteen Palloa yhteisesti sovituissa sidosryhmien tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Pelaajien ja valmentajien tulee noudattaa Kiteen Pallolle laadittuja sääntöjä. 7.3. Talous ja markkinointi 8. SALIBANDY Seuran puheenjohtaja, johtokunta ja toiminnanjohtaja vastaavat Superpesisjoukkueen taloudesta ja markkinoinnista. Yhteistyösopimusten tekemisestä vastaavat toiminnanjohtaja, myynti & markkinointi henkilö sekä markkinointiryhmä. Kiteen Pallon Salibandyjaosto on perustettu vuonna 2005. Salibandyjaostolla on ainoastaan aikuisten edustusjoukkue IV-divarissa. Salibandyjaosto vastaa toiminnasta ja taloudesta itsenäisesti Kiteen Pallon alaisuudessa. Kiteen Pallon superin toiminnanjohtaja on yhdyshenkilö seuran puolelta Salibandyjaostolle. Tulevaisuudessa on toiveissa saada valmennuspuolelle henkilöitä riittävästi, jotta myös junioritoiminta saataisiin toimimaan. 9. OTTELUTAPAHTUMA JA KENTÄNHOITO 24

9.1. Lipunmyynti Superpesisottelutapahtuman lipunmyynnistä vastaa toiminnanjohtaja ja lipunmyyntivastaava. Rantakentällä on kaksi sisääntuloporttia, joissa lipunmyynti alkaa tuntia ennen ottelua ja päättyy ottelun tauolla. Runkosarjan kausikortti aikuiset 120, eläkeläiset/opiskelijat/työttömät 100. Kausikortin omistaja pääsee vip-vieraaksi valintakierrosotteluun, edun arvo 50. Pääsyliput: aikuiset 12, opiskelijat/eläkeläiset/työttömät 10, nuorisolippu(12v-17v) 5, alle 12v, KiPa juniorit ja sotiemme veteraanit ilmaiseksi. Smartumin liikunta-/kulttuuriseteli sekä RJ-Kuntoiluseteli Oy:n tykykuntoseteli käyvät maksuvälineenä nelosportilla. 9.2. Järjestys / turvallisuus / ensiapu 9.3. Muksula 9.4. Kioskit 9.5. Anniskelualue Superpesisottelutapahtuman turvallisuussuunnitelma on liitteenä. Superpesisottelutapahtuman järjestysmiesryhmiä on kaksi. Kummassakin ryhmässä on n.15 kortillista järjestysmiestä. Molemmilla ryhmillä on vastuuhenkilö, joka ohjeistaa ja on vastuussa järjestyksestä ottelutapahtumassa. Kiteen Pallo on sopinut superpesisottelutapahtuman ensiaputoiminnasta SPR:n paikallisjaoston kanssa. Superpesisottelutapahtumassa on järjestetty lastenhoitopaikka, Muksula. Muksulan vastuuhenkilönä toimii ammatti-ihminen ja kaksi lastenvahtia. Toiminta on vakuutettu seuran puolesta. Junioritoiminnan yksi tulomuoto on kioskitoiminta kaikissa superin otteluissa sekä junioriturnauksissa ja peleissä. Superin otteluissa junioritoiminta ylläpitää fanituotemyyntiä sekä kioskeja, joissa myydään mm. kahvia, virvokkeita, kahvileipää, makeisia, popcorneja, makkaraa, pyttipannua ja jäätelöä. Lisäksi jäätelöä, virvokkeita, kahvia ja makkaraa myydään kiertomyyntinä katsomoissa otteluiden aikana. Kioskin toiminnasta vastaa kioskivastaava, joka nimeää talkooilmoittautumisten perusteella superin otteluihin työvuorolistat. Junioriturnauksissa ja peleissä kioskin ylläpitämisen vastuu on pelaajien vanhemmilla. Superpesisottelutapahtuman anniskelualueen toiminnasta vastaa anniskelualueen vastuuhenkilöt. Anniskeluoikeus alkaa tuntia ennen ottelua ja päättyy heti ottelun päätyttyä. Alueella on b-oikeudet ja 100 asiakaspaikkaa. 25

9.6. Kuulutus 9.7. Lehdistötilaisuus 9.8. Kirjurit/tuomarit 9.9. Vip-toiminta 9.10. Pallotytöt ja -pojat Superpesisottelutapahtuman kuuluttajan on noudatettava Kiteen Pallon ja Superpesis Oy:n laatimia ohjeita ja tietoja. Superpesisottelutapahtuman lehdistötilaisuus pidetään pelin päätyttyä Susiklubi rakennuksessa. Lehdistötilaisuuden juontaa seuran puolesta valittu vip-isäntä. Lehdistötilaisuudessa tulee olla edustettuna koti-/vierasjoukkueen pelinjohtaja ja I palkitut pelaajat sekä tuomarit/tuomaritarkkailija. Tilaisuudessa ei saa olla ulkopuolisia. Lehdistötilaisuudessa ei saa tarjoilla alkoholijuomia. Superpesisotteluihin peli-, syöttö-, kakkos- ja kolmostuomarin nimeää Pesäpalloliitto. Takarajatuomarin nimeämisestä huolehtii seuran tuomarivastaava. Kirjureiden nimeämisestä vastaa toiminnanjohtaja. Superpesisottelutapahtuman vip-toiminnasta vastaa puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja vip-toiminnan vastuuhenkilö. Susiklubilla tarjoillaan ottelutapahtumassa ruokaa ja juomaa. Susiklubi on tarkoitettu vip-lipun ostaneille yrityksille/henkilöille. Superpesisotteluissa tulee olla viisi pallohenkilöä. Heidän tulee olla paikalla tunti ennen ottelun alkua ja heidän on ilmoittauduttava kuuluttamossa. Alkuverryttelyn ajan pallohenkilöt ovat lyöntiletkojen takana palauttamassa yli menneitä palloja pelaajille. Ottelun aikana pallohenkilöiden tulee sijoittua tasaisesti ympäri kenttäaluetta ja palauttaa pallot nopeasti pallon heittäjälle. Superpesisotteluissa on lisäksi oltava kaksi junioria hoitamassa tulostaulua. Heidän on myös oltava paikalla tunti ennen ottelua ja ilmoittauduttava kuuluttamossa. Pallo/tauluhenkilöillä tulee olla yhtenäinen asuste (peliasu tai verkkari) sekä päässä kypärä. Taululle pidetään ottelun aikana yhteyttä radiopuhelimella. Junioritoimenjohtaja jakaa joukkueiden vuorot superpesisotteluihin. Joukkueenjohtajat huolehtivat, että jokaisessa ottelussa on riittävä määrä (7) pallo/tauluhenkilöitä paikalla ja että he ovat asianmukaisesti varustautuneet. A- ja B-poikien ja -tyttöjen otteluissa tulee olla 5 pallohenkilöä. 9.11. Videointi / tv-ottelut Superpesiksen kotiotteluiden videoinnin suorittaa seuran puolesta kotijoukkueen valmennusporras. Videoinnille tarkoitettu paikka löytyy kuuluttamorakennuksesta. TVotteluiden käytännönjärjestelyistä vastaa kenttämestari, Kiteen kaupungin edustaja ja toiminnanjohtaja. 26

9.12. Junioriarpajaiset Tunti ennen superin ottelun alkua kentän porteilla aletaan myydä junioriarpoja. Voitot arvotaan ottelutauolla. Arpajaisten palkintoina on lahjakortteja ja tavarapalkintoja. Arvontatulokset ovat nähtävillä ottelun jälkeen huoltorakennuksen ilmoitustaululla. 9.13. Kentänhoito Johtokunnan palkkaama kenttämestari vastaa Rantakentän ja muiden pesäpallokenttien kunnossapidosta. Kenttämestarin työtehtäviin kuuluu kenttien lanaus ja piirtäminen, kioskitavaroiden tilaaminen ja vastaanottaminen. Ennen superpesisottelutapahtumaa kenttämestari valmistelee kioskit toimintakuntoon. Kiteen Pallo solmii ennen kauden alkua kenttien hoidosta kumppanuussopimuksen Kiteen kaupungin kanssa. 10. VIESTINTÄ, SIDOSRYHMÄTYÖ JA PALKITSEMINEN 10.1. Viestintäsuunnitelma (liitteenä) Viestintästrategia Seuran sisäisellä ja ulkoisella viestinnällä turvataan toiminnalliset, taloudelliset ja julkisuuskuvan mukaiset tavoitteet. Media (lehdet, radio, netti, tv) Medialle viestitettävät asiat hoidamme lähettämällä tiedotteet sähköpostilla tai järjestämällä tiedotustilaisuuden, joka on ennakkoon tarkoin harkittua ja tarpeellista. Vastuu tiedottamisesta kuuluu palkatuille työntekijöille. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanien viestiminen hoidetaan sähköpostin, puhelimen ja yrityskäyntien välityksellä. Superin asioista tiedottaminen tapahtuu noin kuukausittain yhteistyökumppaneista laaditun sähköposti-osoitteiston avulla. Vastuu viestimisestä kuuluu palkatuille henkilöille. Talkoolaiset Talkoolaisten viestiminen tapahtuu ennen kauden alkua järjestettävässä kaudenavaustilaisuudessa. Muulloin tiedotetaan sähköpostin, puhelimen ja vastuuhenkilöiden välityksellä. Tärkeänä viestintälähteenä toimii myös www.kipa90.com nettisivut. Yleisö Yleisölle viestitään median välityksellä (lehdet, radio, netti, tv). Lisäksi viestintälähteenä toimivat ottelutapahtumat, joissa viestimme kuuluttajan välityksellä, sekä ennakkoon jaetut materiaalit yrityksiin ja koteihin. Juniorit 27

Vanhemmat Vanhemmille postitetaan tiedote 3 kertaa vuodessa (junioritoimikunta) Tarvittaessa tiedotetaan tekstiviestillä (junioritoimenjohtaja) Lehti-ilmoitukset ja nettisivut (junioritoimenjohtaja) Harjoitukset, ottelut ja tapahtumat Tiedotetaan lehdessä ja nettisivuilla (junioritoimenjohtaja) Tiedotetaan harjoituksissa (vetäjät) Pelisäännöt, leirit Talkoot Junioritiedotteen mukana vanhemmille (junioritoimikunta) Tekstiviestillä ja puhelimitse (junioritoimenjohtaja) Työvuorolistat (vastuuhenkilöt) Tulokset, media Tekstiviestillä, puhelimitse ja nettisivuilla (joukkueenjohtajat) Toimittamalla juttuja ja kuvia paikallislehteen (joukkueenjohtajat) Junioritoimikunta vs. johtokunta Organisaatio Vetäjät Junioritoimikunnan puheenjohtaja on johtokunnan jäsen Organisaatio löytyy nettisivuilta (junioritoimenjohtaja) Junioritiedotteessa (junioritoimikunta) Tekstiviesteillä (junioritoimenjohtaja) Puhelimitse (junioritoimenjohtaja) Sähköpostilla (junioritoimenjohtaja) Yhteistyökumppanit Sähköpostilla (junioritoimenjohtaja) 10.2. Talkoomatkat, talkoojuhlat, talkoolaisten palkitseminen Ennen kauden alkua seura järjestää talkoolaisille kaudenavaustilaisuuden, jossa käymme läpi kaikki ottelutapahtumaan oleellisesti liittyvät asiat osa-alueittain sekä kerromme seurainfon yleisistä asioista ja tapahtumista. Seura järjestää toiminnassa mukana oleville talkoolaisille kauden aikana yhteen ennalta sovittuun vieraspeliotteluun kyydin ilmaiseksi. Kauden päätteeksi seura järjestää talkoolaisille kauden päätösjuhlat, jossa tarjoillaan ruokaa ja juomaa sekä järjestetään ohjelmaa. Samaisessa juhlassa muistamme talkoolaisia erilaisilla tunnustuspalkinnoilla kauden aikaisesta uurastuksesta ottelutapahtumissa. 10.3. Junioreiden/vetäjien avaus-, päätös- ja palkitsemistilaisuudet 28

Keväällä ennen pelikauden alkua pidetään joukkueittain tilaisuus, jossa ovat pelaajien vanhemmat ja vetäjät läsnä. Tilaisuudessa käydään läpi joukkuekohtaisesti harjoittelua, pelaamista ja leireille osallistumista koskevia asioita sekä joukkueille laaditut säännöt. Vanhemmille yhteisesti järjestetään tilaisuus, jossa ovat läsnä junioritoimikunnan ja superin edustajat. Tilaisuudessa tiedotetaan talkooasioista sekä yleisistä seuraa koskevista ajankohtaisista asioista ja tulevasta pelikaudesta junioreiden ja superin osalta. Keväällä on lisäksi tilaisuus, jossa joukkueet kuvataan seuran uusissa asusteissa pesisliitettä ja seuran kotisivuja varten. Juniorikauden päättäjäistilaisuus pidetään yleensä Vespelissä, jossa jaetaan nuoremmille joukkueille aluesarjan muistomitalit sekä muistetaan pelaajia seuraavilla palkinnoilla: Lissun maila, Kimmon maila, Lupaava nuori, Ekon räpylä palkinto, Vuoden valmentaja, Vuoden tuomari, Vuoden kannustaja ja Vuoden uurastaja 10.4. Sidosryhmien tapahtumat ja palkitseminen Sidosryhmiä: Yhteistyökumppanit, media, koulut, yhteisöt, järjestöt, fanit. Sidosryhmien toivomuksesta Kiteen Pallo järjestää mahdollisuuksien mukaan liikuntailtapäiviä, pesäpallo-opetusta, koulukierroksia ja fanimatkoja vieraspeleihin. Kiteen Pallo palkitsee kauden päätteeksi järjestettävässä talkoolaisten päätösjuhlassa myös tarvittaessa sidosryhmien edustajia. 11. HARRASTE- JA KUNTOLIIKUNTA Kiteen Pallo järjestää Rantakentälle ja Hutsiin harraste- ja kuntoliikkujille vakiovuoron, jonne voi tulla kaikki halukkaat ikään ja sukupuoleen katsomatta. Vuorot on nähtävillä Rantakentän ja Hutsin ilmoitustauluilla ja www.kipa90.com sivuilla. 12. SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Jokaisen kauden päätyttyä Kiteen Pallon seuran puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, junioritoimenjohtaja, johtokunta, junioritoimikunta, markkinointiryhmä, myynti & markkinointi henkilö ja talkooalueiden vastuuhenkilöt kokoontuvat menneen kauden arviointi- ja kehittämispalaveriin. 29