6 3.3.3 Aikuisten koulutusmahdollisuudet 75 Omaehtoinen aikuiskoulutus 76 Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus 76 Yleissivistävä aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö 78 Korkeakoulujen aikuiskoulutus 78 Oppisopimuskoulutus 79 Henkilöstökoulutus 80 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 83 Muut työvoimapalvelut 86 3.3.4 Opiskelun taloudelliset tukijärjestelmät 87 Omaehtoisen aikuiskoulutuksen tuki 88 Oppisopimuskoulutuksen tuki 88 Henkilöstökoulutuksen tuki 89 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tuki 89 Kuntouttavan koulutuksen tuki 89 3.3.5 Aikuiskoulutuksen oppilaitosverkko, laajuus ja sisältö 90 3.3.6 Osallistumisen määrät ja muutokset viime vuosikymmeninä 94 3.3.7 Julkisen valvonnan ulkopuolinen koulutustarjonta 96 3.4.Erityisopetus ja erityisryhmien opetus 97 3.4.1 Erityisopetus 97 3.4.2 Saamelaisten aikuiskoulutus 99 3.4.3 Romaniväestön aikuiskoulutus 99 3.4.4 Maahanmuuttajien aikuiskoulutus 99 Luku IV: Ammatillisen Koulutuksen hallintojärjestelmä 101 4.1 Koulutuksen säätely 101 4.1.12 Tutkintorakenteen ja sisällön säätely 103 4.1.15 Koulutuksen määrän ja rahoituksen säätely 103 4.1.16 Lakisääteisten oppilaitosten säätely 103 4.2 Koulutuksen rahoitus 104 4.2.1 Rahoitusjärjestelmien periaatteita 104 4.2.7 Nuorten ammatillisen koulutuksen rahoitus 105 4.2.12 Aikuiskoulutuksen rahoitus 106 Luku V: Koulutuksen laadullisia näkökohtia 109 5.1 Tulosohjaus ja arviointi 109 5.2 Tutkinnot 5.3 Oppilaitoksen ylläpito ja koulutustehtävä 109 110 5.4 Opettajien pätevyysvaatimukset ja opettajakoulutus 110 5.5 Koulutuksen arviointi ja laadullinen kehittäminen 5.6 Ammatillisen koulutuksen tutkimus 111 113 Luku VI: Trendejä ja perspektiivejä 115 6.1 Yleistä 115 6.2 Kehittämissuunnitelma vuosille 1995-2000 115 6.3 Työelämäyhteydet 6.4 Elinikäinen oppiminen 116 117 6.5 Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma 117 6.6 Oppilaitosten yhteistyön lisääminen 6.7 EU-rakennerahasto-ohjelmat 118 119 6.8 Tutkintojen vertailtavuus 119 6.9 Eurooppalaiset ulottuvuudet 120 LIITTEET 123 LIITE 1 Lyhenteitä 124 LIITE 2 Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja säätelyyn liittyviä organisaatioita 125 LIITE 3 Ammatillista koulutusta käsittelevää kirjallisuutta LIITE 4 Ammatillisen koulutuksen terminologiaa 127 130 LIITE 5 Ammatilliset tutkinnot 132
Liitteet 123
Liite 1 124 Lyhenteitä AMK HOPS OPH OPM OV Ammattikorkeakoulu Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opetushallitus Opetusministeriö Opintoviikko
Liite 2 Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja säätelyyn liittyviä organisaatioita 125 AKAVA ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puh: 358-9-141822; Fax: 358-9-142595 Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus AK-KK Lapinniemenranta 12 PL 249 33101 Tampere Puh: 358-31-2534400; Fax: 358-31-2534434 internet: http://www.ak-kk.fi/ Sähköposti: mail@ak-kk.fi Kansaneläkelaitos Nordenskiöldinkatu 12 00250 Helsinki Puh: 358-9- 43411; Fax: 358-9-2412358 internet: http://www.kela.fi/ Opettajien Ammattijärjestö OAJ ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puh: 358-9-150271; Fax: 358-9-145821 internet: http://www.oaj.fi/ Sähköposti: oaj@oaj.fi Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380 00531 Helsinki Puh: 358-9-774775; Fax: 358-9-77477869 internet: http://www.oph.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@oph.fi Opetusministeriö PL 293 00171 Helsinki Puh: 358-9-134171; Fax 358-9-656765 internet: http://www.edu.fi/ Sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.fi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Siltasaarenkatu 3 A 00530 Helsinki Puh: 358-9-77211; Fax: 358-9-7721447 Toimihenkilöjärjestö STTK Pohjoisranta 4 A 00170 Helsinki Puh: 358-9-131521; Fax: 358-9-652367
126 Tampereen yliopisto Kalevankatu 4 PL 607 33101 Tampere Puh: 358-31-2156111, Fax: 358-31-2156501 internet: http://www.uta.fi Tilastokeskus Työpajankatu 13 00580 Helsinki 00022 Tilastokeskus Puh: 358-9-17341; Fax: 358-9-17342750 internet: http://www.stat.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@stat.fi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT Eteläranta 10 PL 30 00131 Helsinki Puh: 358-9-68681; Fax: 358-9-68682403 Työministeriö Eteläesplanadi 4 00130 Helsinki Puh: 358-9-18561; Fax: 358-9-478716 internet: http://www.mol.fi/ Valtiovarainministeriö Aleksanterinkatu 3 00170 Helsinki Puh: 358-9-1601; Fax: 358-9-478711 internet: http://www.vn.fi/vn/vm/ Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu PL 182 13101 Hämeenlinna Puh: 358-8-62831; Fax: 358-8-6283311 internet: http://www.aokk.edu.fi/ Sähköposti: opettajakorkeakoulu@aokk.fi Jyväskylän Ammatillinen Opettajakorkeakoulu Rajakatu 35 40200 Jyväskylä Puh: 358-14-4446700; Fax: 358-14-4446711 internet: http://www.vte.fi/ Sähköposti: jaokk@alfa.vte.fi
Liite 3 Ammatillista koulutusta käsittelevää kirjallisuutta 127 Adult Education in Finland. Ed.by The National Board of Education Working Group: Ahola, J., Katajisto, J., Mattila, H. & Yrjölä, P.. Ministry of Education and National Board of Education. Helsinki 1993. Alanen, Aulis: Suomen aikuiskasvatuksen organisaatiomuodot. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos. Opetusmonisteet B 7. Tampere, 1992. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Toinen aste. Opetushallitus. Helsinki 1995. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Opistoaste. Opetushallitus. Helsinki 1996. Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakouluopinnot 1995. Lakikokoelma. Painatuskeskus. Helsinki 1995. Blom, Heikki, Laukkanen Reijo, Lindström Aslak, Saresma Ulla & Virtanen, Pirkko (toim.): Erityisopetuksen tila. Opetushallitus. Helsinki 1996. Curricular Reform in Vocational Education. National Board of Education. Helsinki 1994. Description of the Vocational Qualification System in Finland. National Report. National Board of Education. Helsinki 1994. The Education System of Finland 1994. National Board of Education. Helsinki 1995. Ekola, Jorma (toim.): Ammatillisen keskiasteen koulunuudistus. Arviointeja koulunuudistuksen toimeenpanon toteutuksesta. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Julkaisusarja B, Teoriaa ja käytäntöä, 56/1991. Jyväskylä 1991. Ekola, Jorma & Linnakylä, Pirjo & Volanen, Matti Vesa (toim.): Aikuistuva nuori ja ammatillinen koulutus. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Julkaisusarja B, Teoriaa ja käytäntöä, 23/1988. Jyväskylä 1988. Ekola, Jorma & Kämäräinen, Pekka & Vuorinen, Pentti: Ammatillisen koulutuksen uudistaminen 1980-luvulla. Ammattikasvatushallitus, Tutkimuksia ja selosteita 30/1991. Helsinki 1991. Finland in Figures 1996. Tilastokeskus. Helsinki 1996. Haavio Matti: Aikuiskoulutuksen mitoitus. Sisältyy julkaisuun Koulutuksen mitoittaminen, (toim.) Yrjölä, Pentti. Opetushallituksen moniste 28/1995. Helsinki 1995. Jakku-Sihvonen, Ritva & Yrjölä. Pentti (toim.): Aikuiskoulutus 1990-luvun Suomessa. Opetushallitus. Helsinki 1994.
128 Kalela, Jorma: Työttömyys 1900-luvun suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa. Helsinki 1989. Katajisto, Jukka: Participation in Adult Education: Facts and figures. LEIF. Life and Education in Finland 1/1991. Helsinki 1991. Katajisto, Jukka (toim.): Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten toiminnan kehityspiirteitä vuosina 1991-1993. Opetushallituksen monistesaraja 26/1995. Helsinki 1995. Komiteanmietintö 1973:52: Vuoden 1971 koulutuskomitean mietintö. Komiteanmietintö 1978:61: Koulutuksen tavoiteohjelmatoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1988:28: Väestön koulutus 2000. Koulutussuunnittelun neuvottelukunta. Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 1995-2000. Valtioneuvoston päätös 21.12.1995. Opetusministeriö. Helsinki 1996. Koulutuksen kuva 1996 - tilastoja koulutuksesta ja koulutettavista. Opetushallitus. Helsinki 1996. Koulutusopas 1996. Opetushallitus. Helsinki 1996. Kyrö, Matti & Vasiljeff, Miliza & Virtanen, Kirsi: Ammatillisen koulutuksen kehitys vuosina 1960-1987. Ammattikasvatushallitus, Suunnittelu- ja kehittämisosasto, Tutkimuksia ja selosteita 16/1988. Helsinki 1988. Lasonen, J. & Stenström, M-L (Eds.): Contemporary Issues of Occupational Education in Finland. Institute for Educational Research. University of Jyväskylä 1995. Jyväskylä 1995. Morrissey, M. & Rousi, H: Issues of Adult and Occupational Education in Ireland and Finland. National Board of Education. Helsinki 1995. Mäkinen, Raimo: Educational choices in relation to local and home environments. Educa-tional needs of European societies. Ed. Jan Jerschina. Cracow 1989. Opetusministeriö. Avoin yliopisto väylänä korkeakoulu. Opetusministeriön työryhmien muistioita 7 /1996. Helsinki 1996. Ropponen, Matti (ed.): Continuing Vocational Training in Finland. Discribtion for the FORCE programme of the European Union. National Board of Education. Moniste 51/1996. Helsinki 1996.
Taalas, Matti: Ammattitutkinto ammattitaidon näyttönä. Jyväskylä 1995. 129 Tuomisto, Jukka: Aikuiskasvatuksen perusaineksia. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Julkaisusarja B 2/1992. Tampere 1992. Tilastokeskuksen koulutus-, väestö- ja työvoimatilastoja 1990-1995. Tilastokeskus. Helsinki 1990-1995. Tilastolliset vuosikirjat 1990-1995. Tilastokeskus. Helsinki 1990-1995. Työelämän tutkinnot. Ohjeita tutkintotoimikunnille ja tutkintojen järjestäjille. Opetushallitus. Helsinki 1994. Työministeriön tilastotiedotteet vuosilta 1990-1995. Helsinki 1996. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle: Suomen koulutusjärjestelmä, koulutuksen taso ja kehittämislinjat. Helsinki 1990. Valtioneuvoston 19.10.1995 tekemä periaatepäätös Suomen työllisyysohjelmaksi 1996-1999. Työttömyyden puolittaminen. Helsinki 1995. Valtion talousarvioesitys 1996. Helsinki 1995. Vocational Education and Training in Finland. National Board of Education. Helsinki 1996. Yhteiset opinnot nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa toisella asteella. Opetushallitus. Helsinki 1994. Yrjölä, Pentti: Kansalaisopiston tila 1995. Opetushallituksen arviointi-julkaisusarja 3/1996. Helsinki 1996.
Liite 4 130 Ammatillisen koulutuksen terminologiaa Aikuisten ammatillinen peruskoulutus on perustutkintoon tähtäävää koulutusta, joka tavoitteiltaan vastaa nuorten toisen asteen ammatillista peruskoulutusta. Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset: ammatillista aikuiskoulutusta järjestäviä kunnallisia tai yksityisiä oppilaitoksia, jotka järjestävät pääosan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Ammatilliset erikoisoppilaitokset: teollisuuden ja liike-elämän omistamia oppilaitoksia, jotka tarjoavat pääasiassa ylläpitäjäyrityksen oman henkilöstön lisäkoulutusta. Ammatilliset erityisoppilaitokset: ammatillisia oppilaitoksia, jotka on perustettu henkisesti tai fyysisesti vammautuneita varten. Ammatillinen lisäkoulutus on ammatti- ja erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta, jatkokoulutusta tai täydennyskoulutusta, jota mm. aluehallintoviranomaiset ostavat oppilaitoksilta. Ammatilliset oppilaitokset: oppilaitoksia, jotka järjestävät ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Ammattikorkeakoulut: ei-yliopistollisen sektorin korkeakouluja, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta. Ammattitutkinnot: vuonna 1994 annettuun ammattitutkintolakiin pohjautuvia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joiden lähtökohtana on ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomien tutkintojen suorittaminen. Tutkinnot voidaan suorittaa näyttökokein, joihin ei tarvita muodollista valmentautumista. Henkilöstökoulutus: työnantajien työntekijöilleen järjestämää koulutusta, jonka työnantaja myös rahoittaa. Tavallisesti henkilöstökoulutus kestää vain muutamia päiviä ja siinä keskitytään johonkin erityiseen teemaan tai aiheeseen. Työnantajat voivat järjestää koulutuksen itse tai ostaa sen joltakin yksityiseltä koulutusyritykseltä tai julkiselta oppilaitokselta. HOPS = Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat: oppilaskohtaisia opintosuunnitelmia, jotka laaditaan yhteistyössä opettajakunnan, opinto-ohjaajan ja opiskelijan itsensä kanssa koulukohtaisen opetussuunnitelman pohjalta. Kansalaisopistot: kuntien ylläpitämiä aikuisoppilaitoksia, jotka tarjoavat ensi sijassa yleissivistävää koulutusta paikallisten koulutustarpeiden mukaan. Kansanopistot: valtakunnallisia, yleissivistävää aikuisopetusta antavia sisäoppilaitoksia, joiden ylläpitäjinä toimivat sitoutumattomat, kristilliset, puolue-, ammattiyhdistys- ja vammaisjärjestöt. Kesäyliopistot: ovat pääosin kesällä toimivia, yksityisiä oppilaitoksia, jotka antavat avoimen korkeakoulun opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta sekä yleissivistävää opetusta aikuisille. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat: opetussuunnitelmia, jotka oppilaitosten opettajakunnat laativat yhteistyössä ympäröivän työelämän edustajien kanssa valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta.
Koulutustoimikunnat: opetushallituksen asettamia toimikuntia, jotka vahvistavat valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet. Koulutustoimikunnat asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäseneksi nimetään työmarkkinaosapuolten, oppilaitosten, opettajien ja alan tutkimuksen edustajia. 131 Liikunnan koulutuskeskukset (ent. urheiluopistot) ovat valtakunnallisia sisäoppilaitoksia tai alueellisia oppilaitoksia, jotka järjestävät liikunta-alan koulutusta, valmennustoimintaa sekä niitä täydentävää yleissivistävää ja yhteiskunnallista opetusta aikuisille. Moduuli, modulaarisuus: tutkinnot koostuvat opintokokonaisuuksista eli moduuleista, jotka ovat aiheenmukaisia kokonaisuuksia. Modulaarinen tutkintorakenne mahdollistaa opintojen yhdistelemisen joustavasti. Nuorisoasteen koulutuskokeilu: vuonna 1991 käynnistetty kokeilu, joka antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuden ottaa opintoja muista toisen asteen oppilaitoksista - sekä yleissivistävistä että ammatillisista. Ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon sijasta opiskelijoiden on mahdollista suorittaa uudentyyppinen tutkinto, yhdistelmäopinnot, johon kuuluu sekä ammatillisia että yleissivistäviä opintoja. Opintokeskukset: valtakunnallisia sivistysjärjestöjen ylläpitämiä yksityisiä aikuisoppilaitoksia, jotka järjestävät itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa yleissivistävää ja yhteiskunnallista aikuiskasvatusta. Opintokokonaisuudet: ks. moduuli, modulaarisuus. Opintoviikko (ov): ammatillisten tutkintojen ja niiden osien laajuudet määritellään opintoviikkoina. Ysi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työtä. Opistoasteen koulutus: toisen asteen jälkeistä ammatillista koulutusta, josta pääosa nostetaan ammattikorkeakoulutasoiseksi vuoden 1998 loppuun mennessä. Tutkinnot: tutkinnot koostuvat opintokokonaisuuksista eli moduuleista ja niiden laajuus määritellään opintoviikkoina. Tutkinnolla tarkoitetaan sekä tutkintotilaisuutta (examination), opiskeluprosessia että saavutettua pätevyyttä (qualification) ja siitä annettua todistusta (diploma/certificate) sekä oppiarvoa (degree). Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus: työhallinnon järjestämää aikuiskoulutusta, jota hankitaan ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille. Työhallinto ostaa koulutusta lähinnä oppilaitoksilta. Valtakunnalliset opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteet: opetushallituksen vahvistamat valtakunnalliset perusteet koulukohtaisia opetussuunnitelmia tai tutkintoja varten kaikille ammatillisen koulutuksen aloille ja asteille. Vapaa sivistystyö: eri muotoisia opetus- ja kulttuuripalveluja, joita kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja sivistysjärjestöt, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot järjestävät aikuisille. Yhdistelmäopinnot: ammatilliselle perustutkinnolle ja ylioppilastutkinnolle vaihtoehtoinen, nuorisoasteen koulutuskokeilun yhteydessä käyttöön otettu toisen asteen tutkinto, johon kuuluu sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja. Yhteishakujärjestelmä: valtakunnallisesti koordinoitu atk-pohjainen järjestelmä toisen ja kolmannen asteen ammatillista koulutusta varten.
Liite 5 132 Ammatilliset tutkinnot Seuraavassa esitetään lukuvuonna 1996-1997 käytössä olleet ammatilliset tutkinnot koulutusasteittain sekä kunkin tutkinnon laajuus opintoviikkoina. A) Toisen asteen perustutkinnot: 1. Luonnonvara-ala: maatilatalouden perustutkinto (80), maaseutuyrittäjä (120), turkistuotannon perustutkinto (80), puutarhatalouden perustutkinto (80), kalatalouden perustutkinto (80), metsätalouden perustutkinto (80) metsäkoneenkuljettaja (120), luontais- ja metsätalouden perustutkinto (80). 2. Tekniikka ja liikenne: tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto (80), pukuompelija (120), vaatturi (120), modisti (120), turkisalan perustutkinto (80), jalkinealan perustutkinto (80), graafisen alan perustutkinto (80), kuvankäsittelyn perustutkinto (80), kone- ja metallialan perustutkinto (80), koneistuksen perustutkinto (120), koneenasennuksen perustutkinto (120), levy- ja hitsausalan perustutkinto (120), lvi-alan perustutkinto (80), kiinteistönhoitoalan perustutkinto (80), autoalan perustutkinto (80), kuljetusalan perustutkinto (80), ajoneuvoasentaja (120), automaalari (120), autokorinkorjaaja (120), lentokoneasentaja (120), varasto- ja kuljetustoimintojen perustutkinto (80), sähköalan perustutkinto (80), sähkövoimatekniikan perustutkinto (120), automaatiotekniikan perustutkinto (120), tietotekniikan perustutkinto (120), rakennusalan perustutkinto (80), maanmittausalan perustutkinto (80), kartoittaja (120), puualan perustutkinto (80), terähuollon perustutkinto (120), verhoilualan perustutkinto (80), veneenrakennuksen perustutkinto (80), maalausalan perustutkinto (80), erikoismaalauksen perustutkinto (120), teollisen pintakäsittelyn perustutkinto (80), erikoispintakäsittelyn perustutkinto (120), paperiteollisuuden perustutkinto (80), kemianteollisuuden perustutkinto (80), laboratorioalan perustutkinto (80), elintarvikealan perustutkinto (80), kondiittori (120), maidonkäsittelyn perustutkinto (80), meijeristi (120), merenkulkualan perustutkinto (80), laivamekaanikko (120), laivuri-alikonemestari (120), laivasähköasentaja (120), kelloseppä (120), tekninen piirtäjä (80). 3. Hallinto ja kauppa: kaupan ja hallinnon perustutkinto (80). 4. Ravitsemis- ja talousala: hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto (80), ruokapalvelun perustutkinto (120), myynti- ja asiakaspalvelun perustutkinto (120), koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto (80), tekstiilihuoltaja (80). 5. Terveys- ja sosiaaliala: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (100), hammaslaborantti (80), parturi-kampaaja (120), kosmetologi (120). 6. Kulttuuriala: käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto (120), viestintäalan perustutkinto (120), tanssija (120), pianonvirittäjä (120), kirkkomuusikko (120), tanssimuusikko (120). 7. Humanistinen ja opetusala: nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto (80), lastenohjaaja (100), liikunnanohjauksen perustutkinto (80).
B) Opistoasteen tutkinnot: 133 1. Luonnonvara-ala: agrologi (140), hortonomi (140), iktyonomi (140), ratsastuksenopettaja (80). 2. Tekniikka ja liikenne: tekstiili- ja vaatetusalan teknikko (120), turkkuri (120), kone- ja metallialan teknikko (120), LVI-alan teknikko (120), auto- ja kuljetusalan teknikko (120), sähköalan teknikko (120), rakennusalan teknikko (120), puualan teknikko (120), pintakäsittelyalan teknikko (120), laborantti (120), paperi- ja kemianteollisuuden teknikko (120), elintarvikealan teknikko (120), meijeriteknikko (120), perämies (100) 3. Hallinto ja kauppa: liiketalouden opistotutkinto (80), matkailualan tutkinto (100), datanomi (100), liikealan ja julkishallinnon sihteeri (120). 4. Ravitsemis- ja talousala: hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan opistotutkinto (120), koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan opistotutkinto (120), pesulateknikko (120). 5. Terveys- ja sosiaaliala: sairaanhoitaja (140), terveydenhoitaja (140), kätilö (180), fysioterapeutti (140), laboratoriohoitaja (140), röntgenhoitaja (140), sosiaalialan opistotutkinto (140), diakoni (140), erikoiskosmetologi (80), erikoisparturi-kampaaja (80). 6. Kulttuuriala: artenomi (160), medianomi (160), kuvataiteen tutkinto (160), tanssinopettaja (160), teatteri-ilmaisun ohjaaja (160), musiikkipedagogi (160), muusikko (160), musiikinohjaaja (160). 7. Humanistinen ja opetusala: liikunnanohjaaja (120), nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja (120), kirkon nuorisotyön ohjaaja (120), kulttuuriohjaaja (120), viittomakielen tulkki (120). C) Ammattikorkeakoulututkinnot: 1. Luonnonvara-ala: Maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto - agrologi (AMK) (160), - metsätalousinsinööri (AMK) (160) - hortonomi (AMK) (160) - ympäristöohjaaja (AMK) (160) 2. Tekniikka ja liikenne: Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto -insinööri (AMK) (160) -rakennusmestari (AMK) (160) -miljöösuunnittelija (AMK) (160) Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto -merikapteeni (AMK) (180) Tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinto (160)
134 3. Hallinto ja kauppa: Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto -tradenomi (140) 4. Ravitsemis- ja talousala: Matkailu- ja ravitsemislalan ammattikorkeakoulututkinto (140) Matkailun ammattikorkeakoulututkinto (140) 5. Terveys- ja sosiaaliala: Terveysalan ammattikorkeakoulututkinto -sairaanhoitaja (AMK) (140) -terveydenhoitaja (AMK) (140) -kätilö (AMK) (180) -fysioterapeutti (AMK) (140) -toimintaterapeutti (AMK) (140) -jalkaterapeutti (AMK) (140) -hammashuoltaja (AMK) (140) -hammasteknikko (AMK) (140) -apuneuvoteknikko (AMK) (140) -optikko (AMK) (140) -laboratoriohoitaja (AMK) (140) -röntgenhoitaja (AMK) (140) Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto (140) Sosiaali- ja kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto (140) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto -sairaanhoitaja (AMK) (140) -terveydenhoitaja (AMK) (140) -fysioterapeutti (AMK) (140) Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto -sairaanhoitaja (AMK) (140) Diakonian ja kasvatuksen ammattikorkeakoulututkinto (140) 6. Kulttuuriala: Käsi- ja taideteollisuuden ammattikorkeakoulututkinto -artenomi (AMK) (160) -muotoilija (AMK) (160) Konservointialan ammattikorkeakoulututkinto -konservaattori (AMK) (160) Kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinto -kuvataiteilija (AMK) (160) Viestintä- ja kuvataidealan ammattikorkeakoulututkinto
-kuvataiteilija (AMK) (160) -medianomi (AMK) (160) 135 Musiikin ammattikorkeakoulututkinto -pop/jazz-muusikko (AMK) (160) -pop/jazz-musiikinopettaja (AMK) (160) Teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulututkinto -tanssinopettaja (AMK) (160) -teatteri-ilamaisun ohjaaja (AMK) (160) 7. Humanistinen ja opetusala: Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto (AMK) (140) Vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinto (AMK) (140)
CEDEFOP - Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Ammatillinen koulutus Suomessa Heidi Bergström Jukka Katajisto Matti Kimari Matti Kyrö Elisa Rahikainen Kaarle Sulamaa Leena Walls Marjatta Ögren Opetushallitus Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 1997-135 S. - 21.0 x 29.7 cm ISBN 92-828-1914-0 Hinta Luxemburgissa: 18.50 ecua (ei sis. alv:a)