Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011

Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011 Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 11 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuonna 2011 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2011 oli 303 000, joista ulkomaiden kansalaisia oli 35 000, ilmenee Tilastokeskuksen julkistamista tiedoista. Edelliseen vuoteen verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä pysyi lähes samana, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä lisääntyi miltei kolme prosenttia. Kymmenen edellisen vuoden aikana ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrä oli keskimäärin 22 000. Vuonna 2011 epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset, joita oli 9 100. Syylliseksi epäillyt olivat 148:n eri valtion kansalaisia. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 20092011 Vuonna 2011 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 43 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Vastaava osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keskiikänsä oli 30 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskimääräinen ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus, pahoinpitely ja rattijuopumusrikokset. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun Helsinki 2.4.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2011 Ikäluokat Yhteensä 14 15 17 18 20 21 24 25 29 30 34 35 39 40 49 50 59 60 69 70 Vakinaisesti Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt Osuus ikäryhmän 1000:ta asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset Ulkomaalaiset 264 726 11 494 23 234 31 270 33 475 39 238 31 857 23 448 37 909 22 127 8 438 2 236 14 991 600 891 1 325 2 313 2 772 2 308 1 767 2 172 666 138 39 51 13 124 159 132 123 101 78 55 30 12 3 82 22 184 225 182 110 90 85 72 38 19 7 Rikoksia tuli poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon vuonna 2011 kaikkiaan 458 000. Määrä oli 27 000 tapausta suurempi kuin vuotta aiemmin. Lisäksi liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia kirjattiin 505 000, mikä oli samaa suuruusluokka kuin edellisvuonna. Tilaston esittämistapa on uudistettu vuoden 2009 alusta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset on erotettu muista rikoksista ja ne esitetään omana taulukkonaan. Rikosten kokonaismäärä on vertailukelpoinen aiemmin esitettyjen lukujen kanssa, koska sama erottelu on tehty myös takautuvasti vuoteen 1980 asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tilaston laatuselosteessa on tarkempia tietoja uudistuksesta. Vuoden 2009 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen. 2

Sisällys 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen...4 1.1. Tiivistelmä...4 1.2. Omaisuusrikokset...4 1.3. Väkivaltarikokset...6 1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset...8 1.5. Päihderikokset...9 1.6. Selvitetyt rikokset...10 1.7. Syylliseksi epäillyt...10 1.8. Rikoksen uhrit...11 Taulukot Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2011...6 Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2011...8 Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 19862011...10 Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 20002011...11 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys 20072011...13 Liitetaulukko 2. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 20072011...14 Liitetaulukko 3. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 2011...15 Liitetaulukko 4. Rikoksiin syylliseksi epäillyt kansalaisuuden mukaan 20072011...16 Kuviot Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2011...4 Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2011 (Kaikkiaan 259 771 rikosta)...5 Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2011 (Kaikkiaan 40 171 rikosta)...7 Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 19802011...8 Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2011...9 Kuvio 6. Huumausainerikokset 2011 (Kaikkiaan 20 394 rikosta)...9 Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2011...11 Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän mukaan 2011...12 Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus...17 3

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen 1.1. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2011 koko maassa kaikkiaan 458 000 rikosta, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen edellisen vuoden aikana rekisteröitiin keskimäärin 435 000 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 271 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 268 000. Valtaosa rikoksista on poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 11 000 rikosta, 18 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista viidennes oli alkoholirikoksia tai rikkomuksia ja huumausainerikoksia. Maakunnittain tarkastellen rikosten määrä lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2011 suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla, 21 prosenttia ja väheni KantaHämeessä, 4 prosenttia. Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2011 1.2. Omaisuusrikokset Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 151 000, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksia ilmoitettiin vuosina 20012010 keskimäärin 159 000. 'Tavallisia' varkauksia kirjattiin 75 000 eli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia tuli tietoon 3 100. Kymmenen edellisen vuoden aikana törkeitä varkauksia oli keskimäärin 2 500 vuodessa. Näpistyksiä tuli tietoon 73 000, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. 4

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2011 (Kaikkiaan 259 771 rikosta) Murtoja ilmoitettiin 40 000, mikä on 1 100 tapausta edellistä vuotta enemmän. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneita murtoja kirjattiin 14 000, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikemurrot lisääntyivät 11 prosenttia. Nyt niitä tuli ilmi 4 500. Vuodesta 2001 niiden määrä on lähes puolittunut. Asuntomurtojen kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttia. Vuonna 2011 niitä tehtiin 6 700, joista mökkimurtoja oli 1 800. Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 12 000, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2011 tuli tietoon kaikkiaan 1 100 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Vaikka näitä rikoksia on runsas puolet vuoden 1996 huippuluvusta, on niiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1991. Petosten määrä oli 18 000, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymmenen vuotta aiemmin petoksia kirjattiin 11 000. Vahingontekojen määrä oli edellisen kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 50 000 vuodessa. Niitä ilmeni nyt 55 000, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ryöstöjä ilmoitettiin 1 600, kahdeksan prosenttia edellistä vuotta enemmän. Vuosina 20012010 ryöstöjä on tehty vuodessa keskimäärin 1 800. 5

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2011 Maakunta KOKO MAA Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Murrot 735 898 910 790 639 630 849 712 608 858 537 532 703 353 599 342 581 531 599 790 Moottoriajoneuvon anastusrikokset 222 303 309 217 176 120 261 207 164 209 191 134 125 65 94 88 271 169 200 81 Ryöstöt 30 45 37 23 19 25 24 20 22 22 25 16 25 9 15 4 27 15 17 11 Vahingonteot 1 018 1 518 784 771 766 1 021 928 826 850 823 850 855 746 565 814 753 678 847 855 913 Kavallukset Petokset, Maksuvälinepetokset 60 95 51 44 34 48 45 35 57 29 53 39 54 36 24 23 47 53 39 53 434 527 397 324 380 365 389 392 327 361 336 355 323 369 279 239 405 246 346 236 1.3. Väkivaltarikokset Vuonna 2011 tietoon tuli kaikkiaan 40 000 pahoinpitelyrikosta, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Ajanjaksolla 20012010 pahoinpitelyrikoksia ilmoitettiin keskimäärin 31 000 vuodessa. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät kolme prosenttia. Niiden määrä oli 2 100. Valtaosin pahoinpitelyrikosten määrän lisääntyminen johtuu vuoden 2011 alussa voimaan tulleesta lainsäädäntömuutoksesta. Pahoinpitelyrikoksista runsas kolmannes tehdään yleisillä paikoilla liikekeskusten ja yleisten tilaisuuksien ulkopuolella ja samoin reilussa kolmanneksessa tapahtumapaikkana on yksityinen asunto. 6

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2011 (Kaikkiaan 40 171 rikosta) Henkirikoksia tuli tietoon 114. Niitä oli 4 tapausta enemmän kuin vuonna 2010. Kymmenvuotisajanjakson 20012010 vuosittainen keskiarvo oli 124. Vastaava luku vuosina 19912000 oli 142. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 308:sta 306:een. Edellisen kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 346. Vuonna 2011 henkirikoksista lähes kaksi kolmesta tehtiin yksityisasunnossa. Raiskauksia tuli tietoon 1 039 edellisvuoden luvun oltua 818. Vuosina 20012010 ilmoitettiin keskimäärin 652 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 682, mikä on 82 prosenttia (758 tapausta) enemmän kuin vuosittainen keskiarvo ajanjaksolla 20012010. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset rikosilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. 7

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2011 Maakunta KOKO MAA Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Tappo, murha, surma ja niiden yritykset 8 7 4 10 8 7 12 8 10 5 10 5 8 10 10 6 8 15 9 11 Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely 495 606 441 481 394 427 435 349 404 458 427 369 537 382 413 543 557 629 418 356 38 35 31 54 47 32 37 29 30 47 36 48 43 30 50 31 34 68 54 46 Lievä pahoinpitely 210 242 260 162 206 175 203 217 197 264 314 193 137 98 121 250 157 202 223 169 Raiskausrikokset 19 20 20 12 17 12 14 13 15 14 17 40 13 12 14 23 35 16 24 28 1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset Törkeät rattijuopumukset lisääntyivät yhden prosentin ja muut rattijuopumukset kaksi prosenttia. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 21 000, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Rattijuopumusrikosten määrä on ollut kahden viime vuoden ajan alimmillaan 1990luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet runsaan neljänneksen. Rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 84 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja 13 prosenttia huumaavaa ainetta ainoana päihteenä. Loput kolme prosenttia olivat käyttäneet molempia. Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 19802011 8

Vuonna 2011 rekisteröitiin 505 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Suurin osa niistä on rikkomuksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 4 100, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 334 000, yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2011 1.5. Päihderikokset Vuonna 2011 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 20 000, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Törkeät huumausainerikokset vähenivät neljä prosenttia. Niitä ilmeni 1 000. Huumausainerikoksia oli ajanjaksolla 20012010 keskimäärin 16 000 vuodessa. Vuosina 20092011 lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäävät huumausainerikosten määrää 68 prosenttia verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. Kuvio 6. Huumausainerikokset 2011 (Kaikkiaan 20 394 rikosta) Alkoholirikoksia ja rikkomuksia kirjattiin 5 100. Määrä on neljänneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tulli ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon. 9

1.6. Selvitetyt rikokset Poliisi selvitti vuoden 2011 aikana kaikkiaan 271 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 59, mikä on kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 53. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Omaisuusrikoksista selvitettiin 39 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 75 prosenttia. Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Seinäjoella ja Kotkassa, 78 ja 70 kun taas matalimmat Helsingissä ja Vantaalla, 51 ja 55. Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus, liikenne ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen selvitetyksi melkein kaikki. Petoksista selvitettiin lähes 80 prosenttia ja henkirikoksista 81 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti on 75. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa, vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2011 tavallisista varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin joka viides ja maksuvälinepetoksista joka neljäs. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi miltei 30 prosenttia. Ryöstöistä selvitettiin puolet ja raiskauksista lähes 60 prosenttia. Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 19862011 Rikos 19861990 19911995 19962000 20012005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KAIKKI RIKOKSET 65 51 51 56 60 60 62 59 62 59 Varkaus 25 17 14 15 17 18 19 18 18 17 Törkeä varkaus 39 29 40 41 44 38 40 33 38 34 Näpistys 78 70 67 58 56 56 57 57 59 57 Ryöstöt 53 43 42 45 45 44 51 50 51 49 Vahingonteot 29 27 27 26 26 25 25 24 24 21 Pahoinpitely 79 74 76 80 81 77 85 82 80 75 Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 91 81 93 89 87 85 Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 70 75 73 74 73 Tappo, murha tai surma 97 94 90 93 86 79 103 91 97 81 Tapon, murhan tai surman yritys 95 91 92 94 103 89 104 98 92 91 Raiskaukset 63 56 57 63 62 60 66 74 69 59 1.7. Syylliseksi epäillyt Vuonna 2011 selvitettyihin 271 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi 303 000 henkilöä. Heistä oli naisia 18 prosenttia. Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet miehiin verrattuna ovat pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. 10

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 20002011 Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Syylliseksi epäillyt Ikä Miehet yhteensä 232 810 227 035 226 806 236 391 250 087 250 489 239 264 250 303 257 955 247 229 249 123 248 787 Naiset yhteensä 41 520 40 878 38 805 42 097 47 028 46 580 45 093 57 847 50 240 51 298 52 930 53 975 Alle 15 vuotiaat miehet 8 002 7 218 6 808 7 600 8 342 7 289 6 934 8 347 10 577 8 846 8 023 9 091 Alle 15 vuotiaat naiset 2 812 3 121 2 641 2 590 3 182 3 047 2 725 2 749 3 198 3 172 3 414 3 640 15 17 vuotiaat miehet 26 554 23 165 20 216 19 033 20 063 22 486 19 296 19 783 20 592 19 049 18 542 19 359 15 17 vuotiaat naiset 5 003 4 490 4 230 4 127 4 763 4 546 4 093 4 077 4 207 4 635 5 053 5 230 18 20 vuotiaat miehet 32 204 34 231 34 654 35 161 33 466 31 983 28 830 29 702 30 388 27 261 27 431 28 224 18 20 vuotiaat naiset 4 593 4 717 5 113 5 300 5 670 5 521 5 783 5 433 5 987 5 923 5 722 5 943 Yli 20 vuotiaat miehet 164 050 162 421 165 128 174 597 188 216 188 731 184 204 194 471 196 398 192 073 195 127 192 113 Yli 20 vuotiaat naiset 29 112 28 550 26 821 30 080 33 413 33 466 32 492 45 588 36 848 37 567 38 741 39 162 Vuonna 2011 nuorten ja alaikäisten alle 21vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 24 prosenttia. Nuorten osuudet ovat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingontekorikoksissa sekä moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 44 prosenttia on nuoria. Vahingontekorikoksissa prosenttiluku oli 47 ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 34. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä nuorten osuus oli 23 prosenttia. Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 65 prosenttia oli epäiltynä yhdestä rikoksesta vuonna 2011. 32 prosenttia epäiltiin 210 rikoksesta ja kolme prosenttia oli epäiltynä yli 10 rikoksesta. Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2011 1.8. Rikoksen uhrit Vuonna 2011 tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui 39 000 henkilöä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Uhreista miehiä oli 24 000 (61 prosenttia) ja naisia 15 000 (39 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 15 ja naisuhrien 29 prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Pahoinpitelyrikoksen miesuhrin tyypillinen ikä oli 18 vuotta, naisuhrin taas 19 vuotta. Näihin ikäluokkiin sijoittui 3 100 (8 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 50 vuotta täyttäneitä oli 5 000 (13 prosenttia). Vuoden 2011 alussa uudistettu lieviä pahoinpitelyjä koskeva lainsäädäntö lisäsi ilmitulleiden pahoinpitelyrikosten määrää. 11

Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän mukaan 2011 Alle 18vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna 18 prosenttia. Vuotta aiemmin lapsiuhreja oli 5 200, nyt 6 100. Tämä on 15 prosenttia kaikista pahoinpitelyjen uhreista. Lapsina uhriksi joutuneista poikia oli 3 500 (65 prosenttia) ja tyttöjä 2 100 (35 prosenttia). Lapsista ikäluokkaan 06 uhreista sijoittui 12 prosenttia, 714vuotiaisiin 41 prosenttia ja 1517 vuoden ikäisiin 46 prosenttia. 12

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys 20072011 2007 2008 2009 2) 2010 2) 2011 2) KAIKKI RIKOKSET 1) 435 824 440 711 441 416 431 623 458 251 A Omaisuusrikokset 251 030 256 667 255 619 247 299 259 771 Murrot yhteensä asunnosta liikkeestä moottoriajoneuvosta muu luvatta tunkeutuen tehty varkausrikos vapaaajan asunnosta muusta asunnosta Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä moottoriajoneuvon anastus moottoriajoneuvoon kohdistunut luvaton käyttö moottoriajoneuvoon kohdistunut törkeä luvaton käyttö moottorikulkuneuvon käyttövarkaus törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus Ryöstöt yhteensä törkeä ryöstö Vahingonteot yhteensä törkeä vahingonteko Kavallukset yhteensä törkeä kavallus Petokset yhteensä törkeä petos B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitelyt yhteensä törkeä pahoinpitely C Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen kohdistunut poliisin henkilökuntaan Haitanteko virkamiehelle kohdistunut poliisin henkilökuntaan E Eräät liikennerikokset Rattijuopumukset yhteensä törkeä rattijuopumus F Muut rikokset Huumausainerikokset yhteensä törkeä huumausainerikos Alkoholirikos/Alkoholirikkomus 43 284 6 532 1 860 4 672 4 337 18 409 14 006 14 827 1 588 1 083 4 12 116 36 1 784 203 53 875 218 3 213 215 13 632 703 37 554 127 381 34 634 2 385 2 326 1 025 739 13 811 1 763 1 613 2 392 2 337 65 447 27 544 15 025 65 656 15 448 883 3 059 40 777 5 978 1 588 4 390 4 407 16 143 14 249 13 804 1 645 1 086 1 11 017 55 1 696 180 56 566 253 3 436 260 16 052 953 37 613 132 363 34 803 2 256 2 906 1 321 915 14 521 1 935 1 722 2 466 2 413 61 070 25 819 13 783 67 934 15 482 789 3 081 40 715 6 497 1 675 4 822 4 477 15 032 14 709 12 188 1 574 1 000 3 9 568 43 1 640 212 50 709 212 3 182 270 17 422 987 35 753 114 366 32 895 2 105 2 205 1 068 660 14 053 1 711 1 592 2 260 2 194 56 833 23 350 12 294 76 953 18 524 922 2 987 38 555 6 453 1 537 4 916 4 091 13 526 14 485 11 150 1 438 924 2 8 749 37 1 508 156 49 160 243 3 303 331 15 860 957 35 715 110 308 33 082 1 996 2 417 1 102 818 13 566 1 682 1 503 2 161 2 109 53 423 21 130 11 242 79 203 19 724 1 083 4 053 39 704 6 672 1 825 4 847 4 537 13 853 14 642 11 983 1 574 945 9 443 21 1 622 208 54 970 227 3 229 291 17 794 1 149 42 919 114 306 40 171 2 053 3 252 1 682 1 039 14 417 1 947 1 766 2 310 2 268 54 098 21 459 11 409 83 794 20 394 1 036 5 121 13

1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 2) Vuosien 2009 2011 luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Liitetaulukko 2. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 20072011 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. nopeusrajoitusten rikkominen 1) 2007 2008 2009 2010 2011 378 723 435 466 488 867 503 986 504 578 219 619 262 812 322 896 335 559 334 267 1) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset. 14

Liitetaulukko 3. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 2011 Kaupunki YHTEENSÄ Helsinki Espoo Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mikkeli Naantali Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Varkaus Nokia Riihimäki Tornio Siilinjärvi Kerava Kangasala Maksukehotukset 741 009 221 655 32 711 11 265 12 417 3 588 3 272 17 129 27 831 6 666 4 758 7 562 13 040 17 263 23 748 22 134 13 188 6 734 5 854 9 748 2 230 23 549 1 469 17 713 15 264 404 8 905 15 050 5 110 8 251 60 500 35 993 19 356 35 756 2 202 4 568 5 417 3 336 5 375 3 800 6 198 Niistä poliisin antamia 11 981 3 018 540 28 391 1 72 94 136 8 14 18 58 27 130 221 194 27 28 224 58 179 1 96 891 1 34 128 75 31 458 3 485 164 1 087 7 5 16 17 2 2 15 Maksumääräykset 199 342 57 263 9 488 3 041 3 895 1 205 537 3 714 7 787 2 064 894 2 189 2 253 4 228 7 078 6 885 2 854 2 552 2 170 578 6 442 479 6 060 4 113 2 212 3 563 1 275 2 410 18 127 9 503 5 344 11 095 882 1 096 1 535 590 1 144 1 427 1 370 Ulosottoon menneet maksumääräykset 72 072 22 749 2 712 1 261 1476 403 120 1321 5 928 897 299 954 715 1 180 2 197 2 045 827 758 718 286 1 994 2 200 1 499 604 875 367 693 5 517 3 608 1 513 4 473 209 295 261 106 388 368 256 Siirto ja säilytyskustannuksiin kohdistuvat maksumääräykset 2 507 1 328 609 15 115 440 15

Liitetaulukko 4. Rikoksiin syylliseksi epäillyt kansalaisuuden mukaan 20072011 Rikos Vuosi SYYLLISEKSI EPÄILLYT KAIKKI Suomen kansalaiset Ulkomaiden kansalaiset Viro Venäjä/ entinen Neuvostoliitto Ruotsi muiden ulkomaiden kansalaiset Kaikki rikokset 2007 2008 308 150 308 195 286 915 284 508 21 235 23 687 4 043 5 720 3 185 3 067 1 525 1 817 12 482 13 083 2009 298 527 268 578 29 949 6 399 5 957 1 825 15 768 2010 302 053 268 422 33 631 8 541 6 352 1 671 17 067 2011 302 762 268 247 34 515 9 072 7 052 1 420 16 971 Varkausrikokset 2007 2008 62 766 67 286 57 346 60 258 5 420 7 028 740 1 461 1 053 864 262 333 3 365 4 370 2009 67 521 58 984 8 537 2 151 986 358 5 042 2010 68 646 58 848 9 798 2 693 1 098 420 5 587 2011 67 386 58 340 9 046 2 658 1 152 267 4 969 Ryöstörikokset 2007 2008 1 366 1 486 1 226 1 308 140 178 19 37 15 9 7 27 99 105 2009 1 543 1 375 168 30 9 15 114 2010 1 330 1 152 178 30 13 11 124 2011 1 403 1 207 196 25 10 10 161 Pahoinpitelyrikokset 2007 2008 29 906 32 710 27 562 29 846 2 344 2 864 317 487 311 323 141 156 1 575 1 898 2009 29 439 26 811 2 628 450 282 153 1 743 2010 29 027 26 192 2 835 546 244 148 1 897 2011 33 174 29 499 3 675 687 336 141 2 511 Raiskausrikokset 2007 2008 475 641 377 540 98 101 6 10 5 7 4 87 80 2009 512 367 145 4 6 2 133 2010 574 314 260 11 5 4 240 2011 644 474 170 15 3 3 149 Rattijuopumukset 2007 27 464 25 146 2 318 1 068 375 187 688 2008 27 000 24 604 2 396 1 171 433 164 628 2009 23 161 21 164 1 997 917 359 163 558 2010 21 437 19 300 2 137 1 192 357 103 485 2011 21 153 18 599 2 554 1 484 409 105 556 Huumausainerikokset 2007 2008 15 231 16 388 14 567 15 599 664 789 94 133 98 164 91 131 381 361 2009 17 425 16 158 1 267 218 169 132 748 2010 20 403 18 973 1 430 293 212 94 831 2011 19 292 17 880 1 412 284 212 111 805 16

Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus 1. Tilastotietojen relevanssi Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus tilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnan kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmitulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Lisäksi selvitetään tutkittujen ja selvitettyjen rikosten määrä, selvitettyjen rikosten osuus rikoslajeittain sekä tapaukset, joissa ilmoitus on todettu aiheettomaksi. Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi epäillyt henkilöt ja heidän ikänsä. Tilasto sisältää myös tietoja perheväkivallasta, rikosten uhreista ja kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta sekä eräistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen suorittamista tehtävistä kuten itsemurhien, hirvieläinkolarien, palonsyiden yms. tutkimuksista. Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Tilasto kuvaa rikoksia, jotka ovat tulleet tietoon tilastokauden aikana. Rikos voi olla tapahtunut aiemminkin. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Rikos kirjataan tehdyksi rikoksen tekopaikan mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Lukuihin sisältyvät rikoksen yritykset, poikkeuksena erillisenä ryhmänä esitettävät tapon, murhan ja surman yritykset sekä tuhotyön yritykset. Avunanto ja yllytys rikokseen esitetään sen rikoksen nimikkeellä, johon osallisuudesta on kysymys. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä, josta tässä yhteydessä käytetään lyhennettä PATJA. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastokeskukseen toimitettu neljännesvuosiaineisto tarkentuu tilastovuoden aikana poliisin tutkinnan edetessä. Vuosiaineistosta tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa poimittavat tiedot poikkeavat jossain määrin neljännesaineiston tiedoista. Nykyiset tilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastokeskuksessa on analysoitu rikosilmoitusaineistosta tapausten selosteosat vuoden 1998 väkisinmakaamisten ja törkeiden pahoinpitelyjen sekä vuoden 2007 lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen ja törkeiden ryöstöjen osalta. Selosteet olivat laadultaan hyviä. Rikosten lukumäärätiedot ja rikoksista rekisteriin kirjatut tiedot olivat selosteiden kanssa yhtäpitäviä. PATJAjärjestelmään kirjattavat tiedot osoittautuivat luotettaviksi. Tilastojen perusaineistona PATJAjärjestelmää voidaan pitää hyvänä. Vuoden 2006 luvuissa esiintyneet virheellisyydet on korjattu nyt esitettävään taulukkoon. 17

Väärennysrikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2007. Tämä johtuu Imatralla ilmitulleesta rikossarjasta. Vuonna 2010 Pohjanmaalla raiskausrikosten lisääntyminen johtui yhteen rikosilmoitukseen kirjatusta usean osateon käsittävästä tapahtumasarjasta. Lievät pahoinpitelyt siirtyivät vuoden 2011 alusta virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen, tekijälle läheiseen henkilöön tai henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Tähän asti rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä on edellyttänyt, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Jatkossa esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät ole enää riippuvaista uhrin tahdosta 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Neljännesvuosiaineistosta poimittavat tiedot valmistuvat tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Vuositilaston perusaineisto poimitaan poliisin PATJAjärjestelmästä tilastovuotta seuraavan helmikuun alussa. Tulokset valmistuvat huhtikuun aikana. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus vuositilasto julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus neljännesvuositilasto julkaistaan 4 kertaa vuodessa tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Tietoja poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista on internetissä Tilastokeskuksen StatFintilastopalvelussa osoitteessa http://statfin.stat.fi/statweb. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoissa käytetään julkaisuhetkenä voimassa olevaa alueluokitusta. Taulukoissa, joissa esitetään muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, aikaisempien vuosien luvut on muutettu vastaamaan uusinta alueluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Lainmuutokset vaikeuttavat vertailua eri vuosien ja eri rikostyyppien välillä. Tilastoilla kuvataan yksittäisten rikosten määriä. Suuret rikossarjat saattavat paljastuessaan aiheuttaa kymmenien, joissain tapauksissa jopa tuhansien, yksittäisten rikosten lisäyksen tilastossa. Seuraavana vuonna luvut useimmiten palaavat entiselleen. Ongelma korostuu, kun tehdään suhteellisen harvinaisista rikoksista alueellisia vertailuja rikollisuuskehityksestä. Rikosten määrän laskentaperusteissa tapahtuvat muutokset vaikeuttavat rikosten määrän vertailtavuutta eri vuosina. Kun esimerkiksi petosten lukumäärän laskentaperuste muuttui 1991, niin muutos ei vaikuttanut pelkästään petosten määrään, vaan myös rikosten kokonaislukumäärän vertailtavuus edellisiin vuosiin vaikeutui. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset poliisin valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Suomen virallisessa tilastossa (sarja XXIII, uusi sarja Oikeus) on julkaistu Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastoa vuodesta 1927 lähtien. Tietojen saanti perustuu valtioneuvoston päätökseen 11.12.1926 (nro 321/1926), jolla poliisipiirit on määrätty antamaan oikeustilastoja varten tiedot ilmitulleista rikoksista. Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet tiedonkeruun ja tietosisällön myöhemmistä muutoksista. Kaudelle 1971 1979 sisäasiainministeriö on antanut ohjeet Poliisin käskylehdessä nro 2/1971 ja vuodesta 1980 lähtien kiertokirjeessä 7.12.1979 nro 4616/402/79. Vuodelle 1991 ohjeet on annettu kirjeessä 15.3.1991 nro 900/69/91 ja vuodesta 1992 alkaen 31.1.1992 päivätyssä kirjeessä. Myös vuosina 1938, 1945 ja 1951 on tehty muutoksia, joilla on ollut huomattava vaikutus tilaston sisältöön. Vuodesta 1954 lähtien Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuustilaston yhteydessä on julkaistu tietoja myös tullirikoksista. 18

Maksuttoman Statfin tietopalvelun poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus tietojen aikasarjat alkavat vuodesta 1980. Vuoden 2010 alussa lukuihin lisättiin tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Nämä tiedot esitetään vuodesta 2009 alkaen. Muutos lisäsi kaikkien rikosten lukumääriä noin kaksi prosenttia. Huumausainerikokset lisääntyivät muutoksen johdosta 68 prosenttia. KUNTAMUUTOKSET: Vuosi 1981 Nummi ja Pusula yhdistettiin NummiPusulaksi. Keikyä ja Kiikka yhdistettiin Äetsäksi. Lokalahti yhdistettiin Uuteenkaupunkiin. Vuosi 1989 Nuijamaan kunta yhdistettiin Lappeenrantaan. Vuosi 1993 Kalanti yhdistettiin Uuteenkaupunkiin. Konginkangas yhdistettiin Äänekoskeen. Rauman mlk. yhdistettiin Raumaan. Säynätsalo yhdistettiin Jyväskylään. Tenhola yhdistettiin Tammisaareen. Vuosi 1997 Heinolan kaupunki ja Heinolan mlk. yhdistyivät Heinolaksi. Lohjan kaupunki ja Lohjan mlk. yhdistyivät Lohjaksi. Porvoon kaupunki ja Porvoon mlk. yhdistyivät Porvooksi. Vuosi 2001 Anttola ja Mikkelin maalaiskunta yhdistettiin Mikkeliin. Kuorevesi yhdistettiin Jämsään. Temmes yhdistettiin Tyrnävään. Vuosi 2003 Pattijoki yhdistettiin Raaheen. Vehkalahti yhdistettiin Haminaan. Vuosi 2004 Jäppilä, Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi yhdistyivät Pieksänmaaksi. Vuosi 2005 Kangaslampi yhdistettiin Varkauteen. Karinainen yhdistettiin Pöytyään. Kiihtelysvaara yhdistettiin Joensuuhun. Kullaa yhdistettiin Ulvilaan. Loimaan kunta yhdistettiin Loimaahan. Peräseinäjoki yhdistettiin Seinäjokeen. Saari yhdistettiin Parikkalaan. Sahalahti yhdistettiin Kangasalaan. Tuupovaara yhdistettiin Joensuuhun. Uukuniemi yhdistettiin Parikkalaan. Vehmersalmi yhdistettiin Kuopioon. Värtsilä yhdistettiin Tohmajärveen. Vuosi 2006 Rovaniemen maalaiskunta yhdistettiin Rovaniemeen. Vuosi 2007 Mietoinen yhdistettiin Mynämäkeen. Maksamaa ja Vöyri yhdistyivät VöyriMaksamaaksi. Viljakkala yhdistettiin Ylöjärveen. Ruukki yhdistettiin Siikajokeen. 19

Suodenniemi yhdistettiin Vammalaan. Pieksänmaa yhdistettiin Pieksämäkeen. Kajaani yhdistettiin Kajaaniin. Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Pälkäne. Kodisjoki yhdistettiin Raumaan. Haukivuori yhdistettiin Mikkeliin. Toijala ja Viiala yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Akaa. Sumiainen ja Suolahti yhdistettiin Äänekoskeen. Längelmäki yhdistettiin osin Jämsään ja Oriveteen. Ii ja Kuivaniemi yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Ii. Vuosi 2008 Leivonmäki yhdistettiin Joutsaan. Vuosi 2009 Lehtimäki yhdistettiin Alajärveen. Kiukainen yhdistettiin Euraan. Vampula yhdistettiin Huittisiin. Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos yhdistettiin Hämeenlinnaan. Eno ja Pyhäselkä yhdistettiin Joensuuhun. Jyväskylän mlk ja Korpilahti yhdistettiin Jyväskylään. Jämsänkoski yhdistettiin Jämsään. Piikkiö yhdistettiin Kaarinaan. Alahärmä, Kortesjärvi ja Ylihärmä yhdistettiin Kauhavaan. Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Kemiönsaari. Kälviä, Lohtaja ja Ullava yhdistettiin Kokkolaan. Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Anjalankoski ja Valkeala yhdistettiin Kouvolaan. Jurva yhdistettiin Kurikkaan. Joutseno yhdistettiin Lappeenrantaan. Sammatti yhdistettiin Lohjaan. Alastaro ja Mellilä yhdistettiin Loimaahan. Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Parainen yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on LänsiTurunmaa. Askainen ja Lemu yhdistettiin Maskuun. Mänttä ja Vilppula yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on MänttäVilppula. Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistettiin Naantaliin. Ylikiiminki yhdistettiin Ouluun. Yläne yhdistettiin Pöytyään. Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Raasepori. Lappi yhdistettiin Raumaan. Vahto yhdistettiin Ruskoon. Pylkönmäki yhdistettiin Saarijärveen. Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo yhdistettiin Saloon. Mouhijärvi, Vammala ja Äetsä yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Sastamala. Savonranta yhdistettiin Savonlinnaan. Nurmo ja Ylistaro yhdistettiin Seinäjokeen. Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Siikalatva. Kuru yhdistettiin Ylöjärveen. Vuosi 2010 20

Himanka yhdistettiin Kalajokeen. Ylämaa yhdistettiin Lappeenrantaan. Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistettiin Loviisaan. Noormarkku yhdistettiin Poriin. Vuosi 2011 Kylmäkoski yhdistettiin Akaahan. Kuhmalahti yhdistettiin Kangasalaan. Karttula yhdistettiin Kuopioon. Varpaisjärvi yhdistettiin Lapinlahteen. Artjärvi yhdistettiin Orimattilaan. VöyriMaksamaa ja Oravainen yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Vöyri. RIKOS: Uusi tieliikennelaki(267/81) tuli voimaan 1.4.1982. Tilastossa lakia sovellettiin vuoden alusta lähtien. Luvut eivät lainmuutoksesta johtuen vastanneet aikaisempien vuosien lukumääriä eri liikennerikostyypeissä. Rikesakkolaki (66/83) ja Laki rikesakosta tieliikenteessä (68/83) tulivat voimaan 1.9.1983. Lain mukaan voidaan tieliikennelain (267/81) tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomisesta antaa rikesakko, mikäli rikkomuksen katsotaan aiheuttaneen vain vähäistä vaaraa tai haittaa. Poliisin antamat rikesakot 1.9.1983 lähtien sisältyvät tilastoon. Kavallusrikosten tilastointikäytäntöä muutettiin vuodesta 1983 lähtien, usean osateon käsittävät kavallusrikokset tilastoidaan yhtenä rikoksena. 1.1.1991 tuli voimaan laki rikoslain muutoksesta (769/90), muutos koski omaisuus, vaihdanta ja talousrikoksia. Muutos oli rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe, se sisälsi myös senkaltaisia periaatteellisia muutoksia, että eräiden rikosluokkien osalta vertailtavuus aikaisempiin vuosiin katkesi. Tuli uusia rikosnimikkeitä, ja osin myös samoina säilyneiden nimikkeiden sisältö muuttui. Ongelmallisia tässä suhteessa ovat irtaimen omaisuuden luvatonta käyttöä koskevat rikokset, ja niistä erityisesti ns. moottoriajoneuvojen anastukset, petos ja maksuvälinepetosrikokset ja väärennysrikokset. Muiden yleisten tavanomaisten omaisuusrikosten osalta vertailukelpoisuus aikaisempiin vuosiin säilyi. Tilaston tietosisältöä muutettiin vastaamaan uudistettua lainsäädäntöä. Maksuvälinepetosten tilastointikäytäntö muuttui vuonna 1991. Muutos vähensi tilastoitujen rikosten määrää. Rikoksen yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen (697/91) johdosta ei tilastoinnissa vuoden 1992 alusta lukien otettu huomioon käsitettä yksin teoin tehdystä rikoksesta. Aikaisemmin yksin teoin tehdyt rikokset oli tilastoitu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain päärikoksen mukaan. Päärikoksella tarkoitetaan rikosta, josta laissa määrätty rangaistus on ankarin. Tilastointitavan muutos lisäsi jossain määrin tilastoitujen rikosten määrää. Huumausainerikoksia koskevat uudet säädökset tulivat voimaan 1.1.1994. Ne muodostavat rikoslain 50 luvun. Lainmuutoksen takia ainoastaan huumausainerikosten kokonaismäärät ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien vastaaviin lukuihin. Vaikka tilastointikäytäntöä ei lainmuutoksen seurauksena muutettu oli vuoden 1994 huumausainerikosten tilastointi poliisipiireissä jossain määrin epäyhtenäistä. Huumausainerikoksia arvioidaan kirjatun kymmenisen prosenttia todellista enemmän. 1.9.1994 tulivat voimaan liikennejuopumuksia koskevat uudet säädökset. Törkeän rattijuopumuksen promilleraja laski 1,5:sta 1,2:een. Lainmuutoksen vuoksi vain rattijuopumusten yhteismäärät ovat vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Vesiliikennejuopumuksen uudeksi rajaksi vahvistettiin yksi promille entisen 1,5 promillen asemesta. 1.9.1995 tuli voimaan laki Rikoslain muutoksesta (578/95). Rikosnimikkeistön muutoksen vaikutukset tietojen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin olivat vähäiset. Seuraavassa esitetään uuden nimikkeen vastaavuus aikaisemmin käytössä olleeseen nimikkeeseen: Vanha nimike > Uusi nimike Tappo > Tappo Tappo > Surma Tapon tai murhan yritys > Tapon, murhan tai surman yritys 21

Lapsentappo > Lapsensurma Kuolemantuottamus > Kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus Ruumiinvamman tai sairauden tuottamus > Vammantuottamus, törkeä vammantuottamus Murhapoltto > Tuhotyö, liikennetuhotyö, törkeä tuhotyö Murhapolton yritys > Tuhotyön, liikennetuhotyön, törkeä tuhotyön yritys Tuhotyötä ja murhapolttoa koskevat rikosnimikkeet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Tuhotyö käsittää murhapolton lisäksi myös aiemmin muihin nimikkeisiin kuuluneita tapauksia. 1.1.1995 voimaan tullut uusi Alkoholilaki (1143/94) aiheutti muutoksia rikosluokitteluun. Käytöstä poistettiin nimike 'alkoholipitoisen aineen nauttiminen yleisellä paikalla'. Vuoden 1995 huumausainerikosten tilastointi oli poliisipiireissä jossain määrin epäyhtenäistä. Vuonna 1996 otettiin käyttöön seuraavat uudet rikosnimikkeet: sotilasrikokset, työrikokset, ympäristörikokset, eräiden aineettomien oikeuksien loukkaaminen. Uusina tietoina esitetään syylliseksi epäiltyjen naisten ikäjakauma sekä henki ja pahoinpitelyrikosten tapahtumapaikka. Vuodesta 1997 lähtien esitetään tieto syylliseksi epäillyn kansalaisuudesta. Rikoksia oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan sekä seksuaalirikoksia koskevat uudet säädökset tulivat voimaan 1.1.1999. Ne muodostavat rikoslain 15, 16, 17 ja 20 luvun. 1.10.1999 tulivat voimaan liikennerikoksia koskevat uudet säädökset rikoslain 23 lukuun. Taulukon rikosnimikkeet on ryhmitelty uuden lainsäädännön mukaan. Nyt esitettävät rikoslakirikokset sisältävät aiemmin tieliikennelakiin kuuluneita rikoksia. 1.4. 2000 muutettiin eräiden rikostyyppien tilastointikäytäntöä. Rauhanrikkomiset (Rikoslaki 24 luku) tilastoidaan siten, että usean osateon käsittävä tapahtumasarja merkitään yhtenä rikoksena. Samalla tavoin tilastoidaan hautarauhan rikkomiset ja lähestymiskiellon rikkomiset. Viimeksi mainitut sisältyvät rikosryhmään `muut rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan'. 1.9.2001 tuli voimaan uusi huumausainerikoksia koskeva säädös. Rikosluokitukseen lisättiin nimike huumausaineen käyttörikos. 1.10.2002 tulivat voimaan uudet moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia koskevat säädökset. Rikosluokitukseen lisättiin kaksi uutta nimikettä: moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus sekä törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Aiemmin nämä rikokset tilastoitiin moottoriajoneuvoon kohdistuviksi luvattomiksi käytöiksi. 1.1.2003 uutena rikosnimikkeenä otettiin käyttöön muu ajoneuvorikkomus. 1.10.2003 tuli voimaan uusi Järjestyslaki. Rikosluokitukseen lisättiin nimike järjestyslain rikkomiset. Vuodesta 2003 lähtien esitetään rattijuopumusten yhteydessä tieto syylliseksi epäillyn käyttämästä päihteestä. Vuodesta 2004 lähtien esitetään syylliseksi epäillyn käyttämää päihdettä koskeva tieto: muun päihteen ja alkoholin yhteiskäyttö (sekakäyttö). Aiemmin nämä tiedot esitettiin kohdassa muun päihteen vaikutuksen alaisena. 1.1. 2004 otettiin käyttöön uutena rikosnimikkeenä järjestyslain rikkomiset. Nimikkeistöstä poistettiin järjestyssääntörikkomus, poliisimääräyksen rikkominen. Aserikoksia koskeva rikoslain 41 luku tuli voimaan 1.6. 2007. Nämä rikokset sisältyvät uudistettuun rikosnimikkeeseen rikokset rikoslain 41, 42 ja 43 lukua vastaan. Muutos ei vaikuta rikosten kokonaismäärään. Vuoden 2009 alusta otettiin käyttöön uusi rikosten ryhmittely. A Omaisuusrikokset B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset C Seksuaalirikokset D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan E Eräät liikennerikokset F Muut rikokset 22

Myös rikosnimikkeistön rakennetta on muutettu: Eräät liikennerikokset ryhmässä (E) ei esitetä liikenneturvallisuuden vaarantamisia eikä liikennepakoja tieliikenteessä. Muut rikokset ryhmä (F) koostuu ryhmiin AE kuulumattomista rikoslakia vastaan tehdyistä rikoksista sekä rikoslain ulkopuolisista rikoksista. Jako rikoslakirikoksiin ja muihin rikoksiin on poistettu. Tilastoon on muodostettu omana ryhmänään liikenneturvallisuuden vaarantamiset, liikennepaot tieliikenteessä, liikennerikkomukset, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiset ja ajoneuvorikkomukset. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Alkoholirikoksia koskeva rikoslain 50a luku ja alkoholilain muutos tulivat voimaan 1.11. 2009 Uusina rikosnimikkeinä otettiin käyttöön alkoholirikos, törkeä alkoholirikos, lievä alkoholirikos ja alkoholirikkomus. Lainmuutoksen vuoksi vain alkoholirikosten ja rikkomusten yhteismäärä on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Tapahtumakertatietoja ei tässä taulukossa esitetä. Vuonna 2010 muutettiin asunnosta luvatta tunkeutuen tehtyjen varkausrikosten tilastointikäytäntöä. Vuodesta 2009 lähtien vapaaajan asuntoon ja muuhun asuntoon kohdistuneet varkausrikokset esitetään erillisinä tietoina. Vuonna 2010 lisättiin tekopaikkaa kuvaavia tietoja seuraaville rikoksille: ryöstörikokset, vahingontekorikokset, tapon, murhan tai surman yritykset ja raiskausrikokset. Tiedot esitetään vuodesta 2009 alkaen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Vuositilaston tiedot poikkeavat neljännesvuosittain esitetyistä ennakollisista tiedoista. Keskusrikospoliisi ja yksittäiset poliisilaitokset julkaisevat tietoja rikollisuudesta. Nämä luvut eroavat Tilastokeskuksen tiedoista aineiston poimintaajankohdasta ja erilaisista tiedonkeruukriteereistä johtuen. 23

Oikeus 2012 Lisätietoja Jorma Kallio Marja Kivimäki Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma rikos@tilastokeskus.fi 09 1734 3248 09 1734 3252 http://tilastokeskus.fi/poliisin_tietoon_tullut_rikollisuus Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 17960479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1797 3651 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi