TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012 Osuuspankin nimi KYMENLAAKSON OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 02 1-24 Toimintakertomus 05 ja 06 25-26 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase, pro forma 08 27-28 Osuuspankin rahoituslaskelma, pro forma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 09 29-38 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 11 39-60 Liitetiedot, pro forma 13 ja 14 61-62 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase (virallinen) 63-82 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 15 (virallinen) 16 83-92 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 17 93 Hallituksen allekirjoitus 93 Hallintoneuvoston lausunto 93 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1(24) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kouvolan Seudun Osuuspankin, Kotkan Seudun Osuuspankin, Haminan Seudun Osuuspankin, Kymijoen Osuuspankin ja Virolahden Osuuspankin sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.5.2012. Pankit muodostivat uuden Kymenlaakson Osuuspankin. Sulautumisen tarkoituksena oli turvata nyt samalla talousalueella toimivien osuuspankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Kymenlaakson Osuuspankin kotipaikka on Kotka ja pääkonttori on Kouvolassa. Pääkonttorintoiminnot, ylin johto ja hallinto on hajautettu toimialueelle ja jokainen mukaan liittynyt pankki on edustettuna kaikissa hallintoelimissä. Tilinpäätös sisältää virallisen tuloslaskelman ja taseen ajalta 1.6.-31.12.2012. Lisäksi tasekirjassa on esitetty viiden Kymenlaakson Osuuspankin perustajapankin yhteenlaskettuja pro forma tilinpäätöslukuja ja niiden kehitystä. Vuoden 2011 luvut on kaikki saatu laskemalla yhteen perustajapankkien luvut vuodelta 2011. Tässä toimintakertomuksessa on esitetty viiden Kymenlaakson Osuuspankin perustajapankin yhteenlaskettuja pro forma tilinpäätöslukuja ja niiden kehitystä. Kymenlaakson Osuuspankin liikevoitto laski edellisvuodesta. Liikevoiton laskuun vaikutti korkotason yleisen laskun seurauksena heikentynyt korkokate. Sijoitusmarkkinoiden hienoinen elpyminen paransi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta ja luottokanta jatkoivat kasvuaan. Avainlukuja Avainlukuja 2012 pro 2011 pro Muutos forma forma Liikevoitto, 1000 euroa 2 144 8 195-73,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 86 71,8 14,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,3 4,4-3,1 Vakavaraisuussuhde, % 26,9 26,6 0,2 Henkilöstö keskimäärin 221 213 8 Jäsenet 45 031 43 137 1 894 OP-Pohjola-ryhmä Kymenlaakson Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja 1.6.2012 toimintansa aloittanut OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

2 2 Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2012 ja jäi viime vuosikymmenen keskiarvoa hitaammaksi. Talouskehitys oli runsaan epävarmuuden värittämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kasvoi kohtuullisesti ja työllisyys parani. Euroalue vajosi lievään taantumaan. Euroalueen velkakriisi sävytti edelleen rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Epävarmuus lisääntyi alkukesällä Kreikan vaalien seurauksena. Vuoden jälkipuoliskolla pahimmat velkakriisihuolet hälvenivät Euroopan keskuspankin ilmoitettua valtiolainaosto-ohjelmastaan. EKP laski ohjauskorkonsa 0,75 prosenttiin ja lisäsi alkuvuonna voimakkaasti markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisilla pitkäaikaisilla rahoitusoperaatioilla. Markkinakorot laskivat vuoden aikana ennätysalas. Suomen talouskehitys jäi heikoksi vuonna 2012. Hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen talouden toimeliaisuus vaimeni vuoden mittaan. Kotitalouksien kulutus tuki talouskasvua. Sen sijaan vienti ja investoinnit olivat vaisuja. Hidastuneen talouskasvun seurauksena työttömyys alkoi nousta loppuvuonna. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa ja - rakentaminen vähenivät hieman. Kaakkois-Suomessa talouden näkymiä piristi Venäjältä tullut kysyntä, mm. ostosmatkailu, matkailijoita palveleva yritystoiminta sekä rajatoimintojen kasvu. Lyhyet etäisyydet sekä Pietariin että pääkaupunkiseudulle tuovat kasvua alueen elinkeinotoimintaan. Työttömyys oli Kaakkois-Suomessa kasvusuunnassa. Työttömänä olevia työnhakijoita oli joulukuun lopussa 19 993 henkeä. Työttömien työnhakijoiden määrä on 6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Määrä on kasvanut eniten Kouvolan seudulla, mutta korkein työttömyysaste on edelleen Kotkan-Haminan seudulla. Kaakkois-Suomen elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä laski, kun koko maassa määrä on lisääntynyt. Rakennusalan työllisyys Kymenlaaksossa on muuta maata parempi muun muassa E18- moottoritien ja muun julkisen rakentamisen ansiosta. Kotkassa lukuja pitää kurissa erityisesti asuntorakentaminen, Haminassa työllistää uimahallin rakentaminen. Kouvolassa työttömyyden kasvua hillitsee palveluasuntorakentaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi Kotkan ja Haminan mukaan syyskuussa 2012 alkaneeseen kuntakokeiluun. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Kokeiluun osallistuu myös kahdeksan kuntaa Etelä-Karjalasta. Kaakkois-Suomen alueelle myönnettiin lisäksi lähes kahden miljoonan euron työllisyysmääräraha. Perinteisillä tuotannon aloilla on koettu viime vuosina suuria muutoksia. Rakennemuutoksen myötä vähenevien tuotannonalojen rinnalle on aktiivisesti etsitty uusia. Vahvimmin asemiaan ovat vahvistaneet kauppa ja matkailu sekä ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen. Lähinnä Venäjältä Kaakkois-Suomen ostoskeskuksiin suuntautuva ostosmatkailu on kasvanut tuntuvasti. Matkailijoilla on yhä suurempi vaikutus alueen elinkeinoelämään. Liike- ja matkailukeskuksiin onkin investoitu viime aikoina voimakkaasti, esimerkkeinä Kouvolassa Prisman suurmarketin laajennus sekä syyskuussa avattu kauppakeskus Veturi, joka on Kymenlaakson suurin ja Suomen 6. suurin kauppakeskus. Toinen vahvasti kasvanut uusi tuotannonala on ICT-ala. Kymenlaaksossa pelialalle on viime vuosina syntynyt useita pienyrityksiä. Etelä-Suomen pelialan yritysten kehittämishanke, Game Cluster, edesauttaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä pelialalle sekä kehittää ja laajentaa olemassa olevien toimintaa. Yrityksille tarjotaan resursseja ja osaamista, joiden avulla parannetaan yritysten mahdollisuuksia rakentaa kansainvälistäkin liiketoimintaa. Oppilaitosyhteistyön avulla alalle saadaan osaavaa työvoimaa ja oppilaitokset toimivat tärkeänä linkkinä yrityksiin. Jo toteutunut esimerkki ICT-alan kasvusta on Googlen palvelinkeskus Haminassa. Elokuussa Google päätti aloittaa palvelinkeskuksessaan laajennustyöt. Toisen hallin muutostyöt kestävät

3 3 puolitoista vuotta ja tuovat Haminaan töitä 500 henkilölle. Osana investointia Google aikoo restauroida myös Alvar Aallon suunnitteleman tehdasrakennuksen julkisivun. Kun palvelinkeskuksen toinen vaihe otetaan käyttöön, tarjoaa Google arvion mukaan työtä 120-150 työntekijälle. E18-tien kehittämishankkeen odotetaan valmistuttuaan vaikuttavan myönteisesti koko Suomen elinkeinoelämään. Kokonaisuudessaan tiehanke käsittää nykyisen tien täydentämisen moottoritietasoiseksi Turusta Vaalimaalle. Tiehankkeen ensimmäinen rakennusvuosi sujui suunnitelmien mukaan ja Koskenkylä-Kotka-moottoritien töistä on nyt tehty reilu kolmannes. Moottoritie avataan osittain liikenteelle vuoden 2013 lopulla. Moottoritieosuuden Hamina-Vaalimaa suunnittelu käynnistettiin keväällä 2012. Talouden taantuma vaikuttaa edelleen jonkin verran uusien yritysten perustamislukuihin. Uusia yrityksiä syntyi seudulla hieman edellisvuotta vähemmän. Venäläisomisteisten yritysten määrä on kasvussa erityisesti Kotkan-Haminan seudulla. Yrityksen perustamisedellytyksiä kartoitetaan edelleen innokkaasti, mutta varsinainen perustaminen siirretään talouden epävarmuuden vuoksi tulevaisuuteen. Paperiteollisuuden näkymät ovat edelleen heikot. Paperin kysyntä vähenee jatkuvasti, sen taustalla on taloustaantuma ja se, että sähköiset laitteet korvaavat paperin. Kartonki ja sellu käyvät kaupaksi, mutta niiden myynti ei korvaa paperiteollisuutta. Tuulivoimalavalmistaja Winwindin Haminan tehdas on kärsinyt pitkään tilausten puutteesta ja suurin osa työntekijöistä on lomautettu. Yhtiössä käytiin kesällä yt-neuvottelut, jolloin Haminan tehdas välttyi irtisanomisilta. Uusia tilauksia ei kuitenkaan ole tiedossa lähikuukausien aikana. Yhdistynyt HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama. Vuoden 2011 ennätyslukujen jälkeen liikenne hiljeni hieman ja sataman kautta kulki tavaraa 9,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Liikenteen vähenemisen taustalla on lähinnä Itämeren kaasuputkiprojektiin liittyvien kuljetusten päättyminen sekä paperin viennin väheneminen. Sataman laajenemismahdollisuudet ovat hyvät ja satama-alueille investoidaan kaiken aikaa. Muutoksia nähtiin myös pankkitoimialalla. Osuuspankin kanssa kilpailevat rahalaitokset supistivat konttoriverkostoaan ja kassapalvelujen tarjontaansa. Pankkien kotitalous- ja yritysluottokantojen kasvu jatkui Suomessa muuhun euroalueeseen verrattuna vakaana. Luottokannan kasvu kuitenkin hidastui loppuvuonna heikentyneiden talousnäkymien seurauksena. Talletuskannan kasvu hiipui korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. Markkinoiden elpyminen siivitti myös rahastopääomat ja vakuutussäästöt vahvaan nousuun. Eduskunta hyväksyi joulukuussa määräaikaisen lain pankkiverosta. Laki tulee voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP- Pohjola-ryhmään kuuluvien talletuspankkien vuodelta 2013 maksettavaksi tulevan veron arvioitu määrä on yhteensä noin 46 000 tuhatta euroa. Pankin toimialueella asui vuoden 2012 lopussa yhteensä 172 258 henkilöä, Kouvolassa 87 296 ja Kotkan-Haminan alueella 84 962 henkilöä. Väkiluku kasvoi edellisvuodesta Kotkassa 27 ja Pyhtäällä 2 henkilöllä, väkiluku pieneni Haminassa 152, Kouvolassa 271 ja Virolahdella 6 henkilöllä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kymenlaakson Osuuspankki aloitti toimintansa 1.6.2012 Kouvolan Seudun Osuuspankin, Kotkan Seudun Osuuspankin, Haminan Seudun Osuuspankin, Kymijoen Osuuspankin ja Virolahden Osuuspankin sulautuessa varoineen ja velkoineen kombinaatiofuusiolla Kymenlaakson Osuuspankiksi. Toimintavuonna oli keskeistä uuden pankin sujuvan käynnistämisen varmistaminen.

4 4 Tilikautena kiinteistöinvestoinnit kohdistuivat pääosin Kotkan Kirkkokadun konttoriin, jossa laajennettiin pankin käytössä olevia tiloja. Kymenlaakson Osuuspankin edustajiston vaalit toimitettiin posti- ja nettivaalina 26.11.-9.12.2012 välisenä aikana. Edustajistoon valittiin alueittain yhteensä 51 edustajaa. Kymenlaakson Osuuspankin kokonaan omistamat kiinteistökeskukset Kotkan ja Haminan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy, Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskus Oy ja Anjalankosken OP- Kiinteistökeskus Oy allekirjoittivat 30.11.2012 sulautumissopimuksen, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskus Oy ja muut kiinteistökeskukset sulautuvina yhtiöinä. Fuusion yhteydessä vastaanottavan yhtiön nimi on tarkoitus muuttua Kymenlaakson OP- Kiinteistökeskus Oy:ksi. Sulautuminen rekisteröitäneen 30.4.2013, jolloin Kymenlaakson OP- Kiinteistökeskus Oy aloittanee toimintansa 1.5.2013. Uusi yhtiö jatkaa kiinteistövälitystoimintaa kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Kymenlaakson Osuuspankki vahvisti marraskuussa uuden strategian, joka perustuu OP-Pohjolaryhmän yhteiseen liiketoimintastrategiaan. Strategia muodostaa perustan kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten strategiselle suunnittelulle ja tavoiteasetannalle. Päivitetyssä ryhmästrategiassa mm. korostettiin aiempaakin terävämmin asiakkaan asemaa strategian keskiössä ja asiakaskokemuksen merkitystä, määriteltiin keskeiset uuden kasvun painopisteet, linjattiin ryhmänä toimimisen periaatteita sekä lisättiin panostuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Ryhmän tavoitteena on edelleen kasvaa pitkäjänteisesti markkinakasvua nopeammin. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kymenlaakson Osuuspankilla ei ole olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % 2010 Tuotot Korkokate 17 381 20 178-13,9 15 565 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 2 509 2 996-16,3 4 332 Palkkiotuotot, netto 7 860 7 896-0,4 7 277 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 169 30 460,6 85 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 70 76-8,8-740 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 23-13 271,4 831 Liiketoiminnan muut tuotot 498 422 18 679 Yhteensä 11 129 11 408-2,4 12 463 Tuotot yhteensä 28 509 31 585-9,7 28 027 Kulut Henkilöstökulut 11 626 10 333 12,5 9 712 Muut hallintokulut 7 999 7 901 1,2 7 396 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 902 908-0,7 821 Liiketoiminnan muut kulut 3 982 3 536 12,6 3 374 Kulut yhteensä 24 509 22 679 8,1 21 304 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1 856 711 160,9-128 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 2 144 8 195-73,8 6 851

5 5 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalalle laskeneen korkotason seurauksena. Korkokate laski 13,9% edelliseen vuoteen verrattuna. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista supistuivat vertailuvuoteen nähden. Palkkiotuotot säilyivät aiemmalla tasolla. Epävakaasta sijoitusympäristöstä huolimatta arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot paranivat Hallintokulut kasvoivat johtuen henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstömäärä keskimäärin kasvoi edellisestä vuodesta kahdeksalla henkilöllä. Fuusioon liittyi myös muita kertaluontoisia kuluja, jotka kasvattivat hallintokuluja. Kulut kokonaisuudessaan kasvoivat 8,1 prosenttia. Keskusyhteisökonserni muutti palveluveloitustensa rakennetta, mikä vaikuttaa kulujen vertailukelpoisuuteen. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat vertailuvuoteen verrattuna 161 prosentilla. Palkkiotuotot kasvoivat kuluneena vuonna viime vuodesta. Palkkiot luotonannosta kasvoivat 17,5 prosenttia edellisestä vuodesta, kun taas palkkioita arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta kertyi edellisvuotta 15,6 prosenttia vähemmän vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Talletuksista 127 130-1,9 Luotonannosta 3 200 2 724 17,5 Maksuliikkeestä 3 935 3 861 1,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 891 1 056-15,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 883 800 10,3 Takauksista 205 223-8,1 Vakuutusten välityksestä 3 092 3 455-10,5 Muut 1 877 1 686 11,3 Yhteensä 14 211 13 935 2 OP-bonukset -5 045-4 682 7,7 Palkkiotuotot yhteensä 9 166 9 253-0,9 Palkkiokulut 1 305 1 357-3,8 Palkkiotuotot, netto 7 860 7 896-0,4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 3 975 1 203 230,5 Vähennykset -2 119-491 331,3 Arvonalentumisten nettomäärä 1 856 711 160,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,18 0,07

6 6 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % 31.12.2010 Tase 1 373 833 1 316 731 4,3 1 281 855 Luotot 1 037 696 995 077 4,3 1 063 034 Saamistodistukset 32 587 21 774 49,7 13 622 Osakkeet ja osuudet 57 428 54 253 5,9 46 328 Talletukset 1 182 975 1 128 284 4,8 1 091 332 Oma pääoma 126 457 122 656 3,1 116 752 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 97 380 97 497-0,1 96 545 Antolainauksen kehitys Taseen kasvu oli 4,3 prosenttia. OP-Asuntoluottopankkiin (OPA) siirrettiin tilikauden aikana 64 167 tuhannen euron edestä asuntoluottoja. Luottokanta omasta taseesta kasvoi 4,3 prosenttia ja rahoitustoiminnan kasvu OPA huomioiden kasvoi 3,5 prosenttia Talletuskannan kasvu oli 54 691 tuhatta euroa (4,8 prosenttia). Oma pääoma kasvoi 3,1 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 289 655 tuhatta euroa eli 32 433 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 1 037 833 tuhatta euroa (995 077 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 64 167 tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 14 931 11 335 31,7 Nollakorkoiset saamiset 134 193-30,7 Yhteensä 15 065 11 528 30,7 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 1,4 1,1 0,3 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2011.

7 7 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 13 443 13 605 Prosenttia taseesta 1,0 1,0 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 8 043 7 377 Prosenttia taseesta 0,6 0,6 Käypä arvo 7 020 8 117 Nettotuotto, % 4,7 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 21 518 20 981 Prosenttia taseesta 1,6 1,6 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin ei kirjattu arvonalennuksia eikä arvonkorotuksia viime vuonna. Asunto Oy Kotkan Palskinpuiston osakkeet n:o 78458-78476 hankittiin pankin liiketiloiksi. Muita oman käytön kiinteistöhankintoja eikä myyntejä tehty. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Pankki on sijoittanut kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin 4 593 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 3 450 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin eikä kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin ole tehty tilikauden aikana arvonkorotuksia eikä arvonalennuksia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjen osakkeita kirjanpitoarvoltaan 270 tuhatta euroa ja ostettiin 173 tuhannella eurolla. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 214 114 tuhatta euroa (215 102). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 13 700 tuhatta euroa (3 700). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä.

8 8 Saamistodistukset pankin taseessa kasvoivat 49,7 prosenttia ja olivat 32 587 tuhatta euroa (21.774). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvatti pääasiassa osakkeiden arvonnousu. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 1 613 tuhatta euroa oli 92 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat ovat velkoja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 439 756 430 964 2 Säästämistilit 155 993 155 885 0,1 Sijoittamistilit 585 856 539 662 8,6 Valuuttatalletukset 1 377 1 808-23,8 Yhteensä 1 182 975 1 128 284 4,8 Muut velat 1 292 1 701-24 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 1 184 268 1 129 985 4,8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, olivat 5 034 tuhatta euroa (5 901). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma väheni 6,9 prosenttia 22 660 tuhanteen euroon (24 347). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 4 652 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 18 007 tuhatta euroa. Kymenlaakson Osuuspankin perustajaosuuspankit maksoivat lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä 361 357,88 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,1 prosenttia 126 457 tuhanteen euroon (122 656). Poistoeroa purettiin 244 tuhatta euroa ja luottotappiovarausta 1 037 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa.

9 9 Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut ns. Basel III sääntelykehikon, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Euroopassa Basel III kehikkoa ollaan implementoimassa osana luottolaitosdirektiiviä ja asetusta (ns, CRD4/CRR paketti), niiden lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2013 aikana Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 126 456 122 656 Käyvän arvon rahasto -3 952-1 119 Arvonkorotusrahasto -146-146 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 30 212 31 180 Palautettavat osuuspääomat -76-70 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Suunniteltu voitonjako -227-366 Tilintarkastamaton tulos - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista -3-4 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -4 956-5 420 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä -858-4 156 Ydin omat varat *) yhteensä 146 453 142 554 Pääomalainat 0 - Toissijaisten omien varojen alijäämä -858-4 156 Siirto ydin omiin varoihin 858 4 156 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 146 453 142 554 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat 0 - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 3 952 1 119 Arvonkorotusrahasto 146 146 Debentuurilainat 0 - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -4 956-5 420 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 858 4 156 Toissijaiset omat varat yhteensä 0 0 Omat varat yhteensä 146 453 142 563 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti.

10 10 Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 8 6 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 11 11 Yritysvastuut 278 190 Vähittäisvastuut 0 1 Muut erät - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - Yritysvastuut 1) 12 622 13 572 Vähittäisvastuut 2) 12 297 11 488 Kiinteistövakuudelliset 10 385 9 408 Muut 1 912 2 081 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 4 740 PD/LGD-menetelmä 4 221 4 001 Yksinkertainen menetelmä 738 738 Pääomasijoitukset 381 405 Pörssilistatut sijoitukset 191 174 Muut 166 159 Muut erät 1 526 1 545 Luottoriski yhteensä 31 701 31 555 Selvitysriski - Markkinariski 3) - Operatiivinen riski 3 928 4 145 Muut omien varojen vaatimukset 4) 7857 7 134 Yhteensä 43 486 42 834 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omat varat yhteensä 146 453 142 563 Ensisijaiset omat varat 146 453 142 333 Omien varojen vaatimus 43 768 42 834 Vakavaraisuussuhde, % 26,9 26,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 26,8 26,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 15,1 14,0 *syyskuussa 2012 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

11 11 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 196 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja 28 568 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

12 12 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2012 2011 2010 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,3 4,4 4,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,2 0,5 0,5 Omavaraisuusaste, % 11,4 11,6 11,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 86 71,8 76 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

13 13 Kymenlaakson Osuuspankki 1.6.2012 31.12.2012 Kymenlaakson Osuuspankin tulos Liiketappioon vaikuttaneet päätuotto- ja kuluerät ajalta 1.6.2012 31.12.2012 on kuvattu alla olevassa taulukossa Tulosanalyysi 1000 euroa 1.6.2012 31.12.2012 Tuotot Korkokate 9 329 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 0 Palkkiotuotot, netto 4 254 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 37 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 63 Suojauslaskennan nettotulos 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 8 Liiketoiminnan muut tuotot 287 Yhteensä 4 649 Tuotot yhteensä 13 978 Kulut Henkilöstökulut 6 948 Muut hallintokulut 4 701 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 525 Liiketoiminnan muut kulut 2 195 Kulut yhteensä 14 369 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1 749 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - Liikevoitto (-tappio) - 2 141 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta ajanjaksolta ja vuoden 2012 muutos ajankohdasta 31.5.2012 on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2012 31.5.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 1 373 833 1 336 326 2,8 1 316 731 Luotot 1 037 696 975 105 6,4 995 077 Saamistodistukset 32 587 32 376 0,7 21 774 Osakkeet ja osuudet 57 428 54 950 4,5 54 253 Talletukset 1 182 975 1 144 467 3,4 1 128 284 Oma pääoma 126 457 127 726-1,0 122 656 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 97 380 107 391-9,3 97 497 Taseen kasvu oli 2,8 prosenttia. Luottokanta kasvoi taseessa 6,4 prosenttia. Talletukset kasvoivat 38,5 miljoonaa euroa (3,4%)

14 14 Antolainauksen kehitys Riskienhallinta Uusia luottoja myönnettiin 1.6.-31.12.2012 välisenä aikana vuoden aikana 167 034 tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 1 037 696 tuhatta euroa. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut limiitit riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia

15 15 Likviditeettiriski Markkinariskit analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 47,8 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 22,6prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2012 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,18 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpiin kuuluvien asiakkaiden vastuisiin sisältyy jonkin verran riskiä. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 1,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä.

16 16 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 1,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 80 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 4,7 prosenttia. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kymmenen sivukonttoria: Kotkassa Kotkan Kirkkokadun ja Karhulan konttorit, Pyhtäällä Siltakylän konttori, Kouvolassa Jaalan, Kuusankosken, Valkealan, Inkeroisten ja Myllykosken konttorit, Haminassa Haminan konttori ja Virolahdella Virojoen konttori. Kaikissa konttoreissa on Internet-asiakaspääte sekä rahan nostoon tarkoitettu Otto.-automaatti. Kotkan ja Kouvolan Prisman, Tornionmäen R-kioskin, Sippolan apteekin tiloissa on Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. OP- Pohjola-ryhmässä otettiin elokuussa käyttöön verkkoajanvaraus. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fiverkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. Lokakuussa OP-Pohjola-ryhmä toi markkinoille lähiluettavat OP-Visa Debit -maksukortit, joilla asiakas voi maksaa pieniä ostoksia ilman PIN-koodia. Suomessa lähiluettavalla kortilla voi maksaa alle 25 euron ostoksia. Jatkossa kaikki uusiutuvat OP-Visa Debit-kortit on varustettu lähilukuominaisuudella. Muihin OP-Visa-kortteihin ominaisuus lisätään myöhemmin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 1 894 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 45 031. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.

17 17 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Kymenlaakson Osuuspankin palveluksissa oli vuoden lopussa 218 henkilöä eli viisi enemmän kuin Kymenlaakson Osuuspankin perustajapankkien yhteenlaskettu henkilömäärä edellisen vuoden lopussa. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Kymenlaakson Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 40 ja enintään 60 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 51.

18 18 Hallintoneuvosto Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajisto kokoontunee ensimmäisen kerran 7.3.2013. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 36 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 36. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2012 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2-4-jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.

19 19 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Kunnes osuuspankin edustajisto on kokoontunut ensimmäiseen kokoukseensa, valmistelevan toimikunnan on järjestelyasiakirjan mukaan muodostanut sulautuvien osuuspankkien hallintoneuvostojen puheenjohtajat (varalla varapuheenjohtajat) sekä hallituksen puheenjohtajat (varalla varapuheenjohtajat). Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5-7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 62 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2012 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 25,57. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan.