Elinvoima erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Lähde: The Telegraph
Lähde: The Telegraph
Maailmantalouden kriisin kehitys vuoteen 2013 eri skenaarioissa Talouskriisin luonne, tilannetulkinnat ja toimenpiteet (arvio 2008) LÄNSI LUO NAHKANSA USA:n pragmaattinen ja joustava talous toipuu. Velkapommi onnistutaan purkamaan. Valtioiden uskottavat elvytystoimet onnistuvat ja rahoitusmarkkinoiden toimintakyky palautuu. Optimismi asuntohintojen lasku päättyy ja USA:n pörssikurssit lähtevät nousuun. Kansainvälisestä finanssivalvonnasta onnistutaan tekemään tiukkaa, mutta toimivaa markkinoiden sisäinen luottamus palautuu. KIINALAISTA KAPITALISMIA Talouden painopiste siirtyy Aasiaan, OPEC-maille ja markkinavetoisille osaamisverkostoille. Kiinassa ei ole finanssisysteemiin liittyviä ongelmia eikä ylivelkaantumista. Kiinan elvytys onnistuu, kotimainen kysyntä vahvistuu ja myös vienti alkaa vetää. Länsi toipuu hitaasti Aasian imussa. Kulutuskysyntä elpyy, kansainväliset yritykset ovat kovassa iskussa. BLOKIT KILPASILLA USA:n valtiojohtoiset pelastautumistoimenpiteet ja toimialojen kansallistamistalkoot. USA/USD-vetoista talousjärjestelmää ei uudisteta eikä systeemisiä ongelmia kohdata. Yhteiset globaalit intressit jäävät taka-alalle ja alueellinen protektionismi valtaa alaa. Talouden dynamiikka heikkenee. Talousalueet kääntyvät sisäänpäin ja paneutuvat omien ongelmiensa ratkaisemiseen. STIMULUS JA ROMAHDUS Globaali taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja geopoliittinen kriisi. Kriisin luonne tajutaan liian myöhään, jolloin se on jo karannut kaikkien toimijoiden käsistä. Kriisistä tulee pitkä ja syvä Reaalitalous romahtaa massatyöttömyys Eri maiden eläkejärjestelmät ovat vaarassa, jne. Pitkittynyt lama ruokkii poliittisia levottomuuksia ja alueellisia konflikteja. 12.8.2011 4
Toimintaympäristön asettamia vaateita Julkisen talouden kestävyysvaje vuonna 2015 on 5,5 % bkt:stä. Lähes puolet kohdistuu kuntiin.» VM -ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusjäämä (tulot-menot) on vuonna 2010-3,2 % BKT:sta eli noin -5,6 miljardia euroa. Julkisen talouden alijäämän BKT-osuus ylittää tänä vuonna 3 prosentin rajan ensimmäisen kerran Suomen EMU-jäsenyyden aikana. Kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle 2030 mennessä Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta. Palvelujen valinnan vapaus lisääntyy. Kuntien vaikea ennakoida Kunnat ja alueet erilaistuvat Yhteisöllisyys ja osallisuus muuttuvat. Demokratia ja itsehallinto murroksessa. 5
Väestönmuutos-% 2008-2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako 2009 Väestönmuutos-% 2008-2030 kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 muutos-% ROVANIEMI Muutos-% ROVANIEMI 2-1,5-1,99 1-1,49 0,5-0,99 0-0,49-0 KEMI OULU 20-10 - 20 0-10 -10-0 -20 - -10 - -20 KEMI OULU KAJAANI KAJAANI KOKKOLA KOKKOLA VAASA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JOENSUU JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 21.1.2010 12.8.2011 6
Väestöllinen huoltosuhde 2010 Kuntajako 2010, Väestöennuste 2009 Väestöllinen huoltosuhde 2020 Kuntajako 2010, Väestöennuste 2009 Huoltosuhde 2010 70 - (37) 65-70 (58) 60-65 (98) 55-60 (86) - 55 (63) Huoltosuhde 2020 100 - (20) 90-100 (51) 80-90 (101) 70-80 (105) - 70 (65) Maakunnittain 2010 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Ahvenanmaa Keski-Suomi Itä-Uusimaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Koko Suomi 44,2 51,1 52,2 52,6 53,3 53,4 53,5 54,2 54,3 54,3 54,5 55,5 55,6 56,0 56,5 57,3 57,6 57,7 58,4 59,9 51,6 Maakunnittain 2020 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Etelä-Savo Koko maa 54,2 63,7 65,4 65,7 65,8 68,7 68,8 69,7 70,7 71,8 71,8 72,7 72,8 72,9 73,9 75,2 75,3 76,7 77,4 81,6 65,4 Kuntarajat: Tilastokeskus Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 21.1.2010 12.8.2011 7
Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km2. km² ruutujen % osuus km² ruutujen lkm koko maan maapintaalasta 500-3 350 757 63,6 2 328 0,8 Maan harvimmin asutuissa %-osuus Väestöntiheys/ Asukkaiden koko kunnissa km² asukastiheys lkm väestöstä on vain 0,2 as/km2. 100-499 843 055 16,0 3 671 1,2 50-99 253 320 4,8 3 733 1,2 25-49 257 482 4,9 7 559 2,5 10-24 315 156 6,0 20 972 6,9 1-9 251 634 4,8 63 486 20,9 Yhteensä 5 271 404 100,0 101 749 33,5 8 Kari-Pekka Mäki- Lohiluoma 27.10.2010
Asuinkunnassa syntyneiden %-osuus kunnan koko väestöstä 2010 Eniten: % Kuhmo 78,4 Pudasjärvi 75,0 Suomussalmi 74,3 Perho 74,1 Ranua 73,0 Kinnula 72,5 Kiuruvesi 72,3 Kuusamo 71,9 Salla 71,9 Nivala 71,4 Rautavaara 70,6 Puolanka 70,0 Vähiten: Kauniainen 15,1 Siuntio 22,1 Pirkkala 23,5 Tuusula 23,6 Kerava 23,9 Raisio 24,0 Kirkkonummi 24,5 Kaarina 24,8 Masku 26,0 Muurame 26,1 Järvenpää 26,2 Rusko 26,5 Vuonna 2010 koko maan väestöstä 45 % asui synnyinkunnassaan. % kunnan koko väestöstä 75- (2) 65-75 (41) 55-65 (103) 45-55 (89) 35-45 (61) 25-35 (32) - 25 (8) 12.8.2011 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Lähde: Tilastokeskus 2010
20.12.2010
Kunnallisen itsehallinnon vahvuus on ollut se, että on osattu tarttua erilaisiin asioihin ja tuottaa hieman erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin haasteisiin. Suomalaisen ja pohjoismaisen kuntahallinnon vahvuus on palvelujen tuottamiseen liittyvässä rahoitus- ja toteuttamisvastuun yhtenäisyydessä. 11 12.8.2011
Elinvoiman eväät ja kunnan rooli niiden kehittämisessä Teemoja joihin vaikutus ulottuu Instrumentteja, jotka toteutuksessa syytä tuntea Johtaminen kaupunkiorganisaatiossa - Kaikki kuntaorganisaation yksiköt ja palvelut vaikuttavat elinvoimaan Verkostojohtaminen ja markkinoiden kautta johtaminen - vaikutus kuntalaisten sekä sidosryhmien tekemiseen ja valintoihin Osaamisen johtajuus: Koulutuspolitiikka ja omistajaohjaus verkostojen kautta hankittu osaaminen osaavan työvoiman saanti Kuntalaisten muuttuvat roolit ja osallisuus päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä Elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimointi: Syrjäytyminen, ikääntyminen Viihtyisä elinympäristö: Sujuva arki Luonto + rakennettu ympäristö Saavutettavuus Johtajuus Hankinnat: Palveluiden kehittäminen Innovaatioiden edistäminen Palvelusektorin kehitys Sosiaaliset kriteerit syrjäytymisen ehkäisy elementtien tiedostaminen toimintaympäristön antamat edellytykset kokonaisuuden hallinta strategiset valinnat Millaisista tekijöistä elinvoima koostuu ja Kuinka kunta voi siihen vaikuttaa EU:n valtiontukisäädökset: Infrahankkeet Toimitilat ja tontit Työllisyyden hoito SGEI ja maaseudun peruspalvelut Käyttäjälähtöisyyden edistäminen: kuntalaisten/palvelujen käyttäjien perinteinen kuuleminen uudet innovatiiviset keinot osallistaa palvelujen käyttäjät palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon 12 12.8.2011
Elinvoimajohtamisen instrumentit Hierarkinen johtaminen (kunnan strategiat, päätökset, organisointi) Toimintaympäristö vaikuttaa keinojen valintaan ja keskinäiseen painoarvoon Markkinoiden johtaminen (Markkinoiden hyödyntäminen) Elinvoiman johtaminen Verkostojohtaminen (kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen ja sidosryhmien aktivointi)
Elinvoima mitä se on? (Poimintoja Sitran Elinvoiman lähteet ohjelmasta) Elinvoima on tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää tai synnyttää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Elinvoima sinänsä ei kuitenkaan ole riittävä edellytys kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Kyse on siitä suuntautuuko elinvoima uudistumiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Elinvoima on ydinolemukseltaan energiaa, dynamiikkaa, luovuutta, voimaa, kestävyyttä ja terveyttä; se on iloa, innostusta, tulevaisuudenuskoa, uteliaisuutta, yrittäjyyttä. Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena ja vahvistumisena, kehityksenä ja kasvuna, lisääntymisenä ja moninkertaistumisena, vaurastumisena. Elinvoima luo elinvoimaa. 14 12.8.2011
Most important - health, - economic dynamism (the openness of a country's economy and the breadth of its corporate sector), - education, Kari-Pekka 15 Mäki- - political environment, and Lohiluoma - quality of life 27.10.2010
Best Cities and municipalities in the World LUOTTAMUS 16 12.8.201 1