MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013



Samankaltaiset tiedostot
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Joutsan seudun biokaasulaitos

Kerääjäkasveista biokaasua

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

Harri Heiskanen

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasua maatiloille

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Kuivamädätyslaitos/BioGTS

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Biokaasulaskurin esittely

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Sinustako biokaasuyrittäjä?

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

Maatalouden kuivamädätyslaitos Juha Luostarinen Metener Oy

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Maatilatason biokaasuratkaisut

Energiatehokas ja omavarainen maatila

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Maatalouden biokaasulaitos

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Biokaasuseminaari

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatila biokaasun tuottajana

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Biokaasulaitosten käsittelyjäännöksen hyötykäyttö. Vanhempi tutkija Elina Virkkunen, MTT Sotkamo Liminka

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Transkriptio:

MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 Marjojen ja vihannesten viljelytutkimus Biokaasu- ja energiakasvitutkimus Rehukasvien viljelytutkimus Maaseutupolitiikan tutkimus Tiedonsiirto alueen maaseutuyrittäjille Pystymme ottamaan uusia toimialueita ja tarvittaessa linkittämään Kainuuseen koko MTT:n osaamisen. Toimialat ja niiden painoarvot vaihtelevat rahoitustilanteesta riippuen. Liikevaihto vajaa 1 000 000. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.3.2013 2 tutkimuskeskus 1

MTT Sotkamo: Resurssit 2013 - Toimitilat: Päärakennus, konehalli-paja, konekatoksia - 40 ha peltoa koetoimintaan 0-3 km säteellä tutkimusasemasta - Pilottibiokaasureaktori - Henkilökuntaa vuodenajasta riippuen 15-30 - 7 tutkijaa - 3 tutkimusmestaria - 2 toimistosihteeriä - 2 muuta ympärivuotista Mitä on biokaasu? Kaasuseos, joka sisältää syntypaikasta riippuen 40-70 % metaania 30-60 % hiilidioksidia Pieniä määriä muita kaasuja, kuten rikkivetyä Syntyy hapettomissa oloissa, kun pieneliöt mädättävät eloperäistä ainesta Kaatopaikoilla, soilla, eläinten suolistossa Tuotettu metaani Suomessa Suurin osa kaatopaikoilta Keskitettyjä laitoksia Maatilalaitoksia 12 (Saksassa 7 000) Suomessa sähkötariffi vain isoille laitoksille (100 kva) Investointituki 15 % + korkotuki 20 % MTT Agrifood Research Finland 4 tutkimuskeskus 2

Biokaasun käyttömahdollisuudet Lämmöntuotanto: kaasupoltin Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto: kaasumoottori, kaasuturbiini Sähköä 30-40 %, lämpöä 50-60 % Liikennepolttoaineena tai injektoidaan maakaasuverkkoon Poistetaan hiilidioksidi, rikkivety, epäpuhtaudet ja kosteus Paineistetaan Kuvat MTT/Pekka Heikkinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.3.2013 5 Miksi biokaasua? Omavaraisuus lämpö ja sähkö, myös liikennepolttoaine Uusia myyntituotteita Maatilalla on raaka-aineet omasta takaa Ravinnekiertojen sulkeutuminen Ravinteet muuttuvat käyttökelpoisempaan muotoon (typpi) Keinolannoitteiden tarve vähenee Käsiteltävien materiaalien hygienisoituminen Alhaiset metaani-, hiilidioksidi-, hiukkas-, typenoksidi- ja hajupäästöt (vrt. avoin lietesäiliö) Tuotanto hajautettua, harvaanasutut alueet hyötyvät, raha jää aluetalouteen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.3.2013 6 tutkimuskeskus 3

Esimerkkejä metaanituotoista (Sari Luostarinen ja Ville Pyykkönen) 1 m 3 lietelantaa (ka. 7 %) = 12 m 3 metaania = 12 litraa kevyttä polttoöljyä =120 kwh energiaa 1 lehmä tuottaa 25 m 3 lietelantaa/v. = 300 m 3 CH 4 = 300 litraa k.p.ö. = 3 MWh/v 5 lehmää = 16 MWh/v = 1 omakotitalon tai 1 auton kuluttama energia Paali säilörehua (800 kg, ka. 30 %) = 80 m 3 CH 4 = 800 kwh energiaa 1 ha nurmea (20 t/ha, 6 t ka/ha) = 2000 m 3 CH 4 = 20 MWh energiaa = yli 1 auto tai yli 1 omakotitalo Vrt. pinokuutiometri kuivaa koivupilkettä vastaa energialtaan 170 litraa k.p.ö. = 1700 kwh Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.3.2013 7 Maatilakohtainen biokaasulaitos MTT Maaninka Sähkö/lämpö koeasemalle Lietesäiliö Uusi pihattonavetta Tekninen tila, jossa -kaasun mittaus -automaatio- ja prosessinhallintalaitteet -kaasun käsittely -CHP-laite (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Biokaasureaktori/ kaasuvarasto Kasvibiomassan syöttö Jälkikaasuallas/ kaasuvarasto Lietelinja Käsitelty materiaali varastoaltaisiin ja peltolevitykseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.3.2013 8 tutkimuskeskus 4

ÄPYLI, MTT Sotkamo Tilavuus 4 m3 Valmistui 2008 Syöte kuivaa ÄPYLI MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 9 SYÖTE KUIVA AINEPITOISUUS 20,9 ± 2,5 % 10 JÄÄNNÖS KUIVA AINEPITOISUUSPITOISUUS 11,3 ± 2,3 % tutkimuskeskus 5

Reaktorikokeet Jatkuvatoimiset koejaksot à 3 4 kk Massan poisto ja syöttö joka päivä Syötteinä kuivalanta ja kalanperkuujäte SYÖTE NAUDAN KUIVALANTA KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 10 % KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 25 % METAANIA 22 m 3 / tonni märkäp. 57 m 3 / tonni märkäp. 84 m 3 / tonni märkäp. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.3.2013 11 Biojäte ja hepolanta 1.11.2011-31.12.2014 280 000, Kainuun ELY-keskus, EAKR Biojätteen biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi Kainuun tallien lantahuollon kartoitus MTT Agrifood Research Finland 12 tutkimuskeskus 6

Hevosenlannan tuubikompostointi Koetuubit kompostoituvat vuoden Eri lantaseoksia Kainuun tallien lantahuollon kartoitus Pekka Heikkinen Henri Karjalainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.3.2013 13 Kalmari, Laukaa Vuorenmaa, Haapavesi Riihimäki, Halsua tutkimuskeskus 7

Merkittäviä askeleita ja upeita esimerkkejä Kainuussa Itä-Suomen ensimmäiset maatilareaktorit Suomussalmella - Haatajan tilalle 2009 - Moilasen tilalle 2011 MTT Agrifood Research Finland 15 Teija Paavola Intia -yhden perheen biokaasulaitos 16 David Fullford tutkimuskeskus 8