Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille, kalanviljelijöille, kalakauppiaille, kalanjalostusteollisuudelle ja kuluttajille Rannikkokalastuksen selkäranka (3. tärkein laji) merialueella silakan ja kilohailin jälkeen Tuonti 23 % Siian ruokakalaviljely 22 % Ammattikalastus sisävesillä 3 % Merialueen ammattikalastus 19 % Vapaaajankalastus sisävesillä 21 % Vapaa-ajan kalastus merellä 12 %
Uhanalainen vaellussiika 2010 Lajien punainen lista Suomessa määritteli vaellussiian vaarantuneeksi Tärkeimmät syyt: Vanhat synnit kuten lisääntymisalueiden menetys voimarakentamisen vuoksi Saaliskalojen pitkään jatkunut pieneneminen ja nuorentuminen ja saaliin väheneminen, osin istutusten vähenemisestä johtuen (ns. yleishyödylliset istutukset) Erityisesti eteläiset pienet kannat ja ns. suistosiiat vaarassa
Mielipidekysely Siikaworkshopin osallistujille (17 henkilöä) 26.-28.11.2013, Helsinki Asiantuntija-arvio siikasaaliiden vähentymisen syistä Itämerellä 7. Siikakannan sisäiset muutokset 1 % Karisiika 7. Siikakannan sisäiset muutokset 6 % Vaellussiika 6. Muutokset biologisessa ympäristössä 15 % 1. Kalastus 24 % 5. Muutokset meressä 4 % 6. Muutokset biologisessa ympäristössä 12 % 1. Kalastus 28 % 5. Muutokset meressä 43 % 3. Muutokset valumaalueilla Istutukset 2. 12 % 3 % 4.Muutokset joissa 2 % 4.Muutokset joissa 25 % 3. Muutokset valumaalueilla 13 % 2. Istutukset 12 %
Kesänvanhojen vaellussiikojen ruiskuvärjäykset Kemijokisuulla 1996-1998 ja merkkipalautukset Vaellussiiat ovat tehokkaan kalastuksen kohteena koko syönnösvaelluksensa ajan Suurin osa kaloista pyydetään ennen kuin ne ehtivät kutea kertaakaan Isutustulokset vaihtelivat 27-52 kg / 1000 1-kesäistä istukasta Eteläisellä Perämerellä tulokset vuosien 1995-1996 istutksista olivat 52-117 kg / 1000 istukasta Molemmilla alueilla istutukset olivat taloudellisesti kannattavat Istutusalue 1996-1998 38 % 6 % 32 % 17 % 7 % 1995-1996
Istutustulokset voisivat olla paremmat Paras tuotto saavutettaisiin nostamalla verkkojen solmuväliä, koska verkko on tärkein siian pyyntiväline ja se on erittäin kokovalikoiva > 40 mm 27-30 or > 43 mm 30-35 or > 43 mm > 43 mm Siikatyöryhmän suositusten perusteella kalastusasetusta muutettiin 20.6.2013 Verkkojen solmuväliä säädeltiin Siian kalastusta joissa rajoitettiin
1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Lipposaalis kg Kesänvanhojen istutusmäärä TORNIONJOELTA KÄYTETTÄVISSÄ PITKÄN AJAN SAALIS- JA ISTUTUSTILASTO 20 000 18 000 16 000 Lipposaalis Kukkolankoskelta ja istutukset 5-7 v aiemmin 3000000 2500000 14 000 12 000 2000000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1500000 1000000 500000 0
Istutettujen määrä kpl Kesänvanhoina istutettujen siian poikasten ja lipolla 5-7 v myöhemmin saatujen kalojen määrän välinen riippuvuus 3000000 2500000 r=0.829 2000000 1500000 1000000 500000 0 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Lipposaaliin määrä kpl
1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lipposiikojen keskipaino grammaa Verkkovuorokaudet kpl Kukkolankoskelta 1980 2011 saatujen siikojen keskipaino (neliöt) ja ammattimaisen verkkokalastuksen pyyntiponnistus Pohjanlahdella 1987 2011 (punainen viiva) 500 480 r = -0.521, P = 0.008 2500000 460 2000000 440 420 1500000 400 380 1000000 360 340 500000 320 300 0
Vaellussiian poikasten vaellus mereen Tutkittu tiheällä lipolla ja smolttiruuvilla Simo- ja Tornionjoessa Siianpoikasia saatiin koskien alapuolisilta rannoilta lipolla touko-kesäkuun vaihteessa, mutta smolttiruuvista vasta kesäkuun puolivälistä lähtien, jolloin poikaset olivat n. 30 mm pitkiä Vaelluksen käynnistyttyä poikasmäärät kasvoivat nopeasti ja saavuttivat huippunsa parissa viikossa yleensä kesäkuun lopulla Tulosten perusteella vaellussiian poikaset näyttäisivät vaeltavan joesta aktiivisesti eikä pelkästään ajelehtivan mereen
1.kesä 10.kesä 20.kesä 30.kesä 10.heinä 20.heinä 30.heinä 10.elo 20.elo 25.elo 28.elo 27.elo 30.elo 29.elo 31.elo Poikasten kpl-määrä Veden lämpötila C Smolttiruuvin saalis Tornionjoesta 900 800 700 25,0 20,0 600 500 400 300 200 100 0 15,0 10,0 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 C 2005 C 2006 C 2007 C 2008 C 2009
Mitä ei tiedetä: Vaellussiian luontaisen lisääntymisen määrä niin luonnon- kuin padotuissakin joissa tuntematon Ajankohtainen aihe, koska velvoiteistutusten tasosta parhaillaan keskustellaan (Kemijoki, Iijoki, Oulujoki, Kymijoki) Viime aikojen smolttitulokset Tornionjoelta ja Simojoelta ovat saaneet pohtimaan, ovatko nykyiset istutustasot riittävän korkeat. Istutustasot määrättiin 30 v sitten, jolloin lohen luontainen tuotanto oli paljon vähäisempää kuin nykyisin Toisin kuin lohella tietämys vaellussiiasta on paljon vähäisempää, siikavelvoitteet määriteltiin aikoinaan lähinnä historiallisten saalistietojen ja joidenkin istutustulosten pohjalta Luontaisen tuotannon suuruutta voitaisiin arvioida merkintätakaisinpyynnin avulla käyttäen alitsariinimerkintöjä ja smolttiruuvipyyntiä. Tornionjoen ongelmana on joen suuri koko, mikä vaatisi suuria istutuksia ja laajamittaista aineiston käsittelyä Luontaisesti lisääntyvien siikojen säästämisen ja istutuksista peräisin olevien siikojen kalastamisen järjestäminen on ongelmallista laajan yhteisen vaellusalueen takia. Velvoiteistutukset tuottavat satojen tonnien siikamassan, mitä ei kannata jättää hyödyntämättä