HAKUOPAS Haluatko viljelijätukihakumateriaalin vuonna 2014? Tee tilaus lomakkeella 101A 2013 Viimeinen palautuspäivä sähköisesti 30.4.2013 paperilomakkeilla 30.4.2013 Tilatuki Maatalouden ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet
Maaseutuviraston julkaisuja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Hyvä hakuoppaan lukija...7 Uutta tukien hakemisessa 2013...8 1. Johdanto... 9 1.1 Muistilistat...9 1.2 Tukien haku vuonna 2013...9 1.3 Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen... 10 1.3.1 Tietojen luovuttaminen... 10 1.3.2 Turvakielto... 10 1.3.3 Rekisteröidyn (tuenhakijan) oikeudet... 11 2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus...12 2.1 Hakija...12 2.2 Hakijan ikä...12 2.3 Asumisvaatimus...13 2.4 Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät...13 2.5 Valtuutettu hakija... 14 2.6 Maatila... 14 2.7 Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava vähimmäisala...15 2.7.1 Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki...15 2.7.2 Kansalliset tuet...15 2.8 Viljelytapa... 16 3. Tukien hakeminen... 17 3.1 Hakuaika ja lomakkeiden palauttaminen...17 3.2 Hakemusten myöhästyminen...17 3.3 Ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde...18 3.4 Hakemuksessa ilmoitettujen tietojen muuttaminen 17.6.2013 mennessä... 19 3.5 Hakemuksen tai sen osan peruminen...20 3.6 Kirjallinen ilmoitus virheestä...20 3.7 Asiakirjojen säilyttäminen...21 3.8 Määräaikoja 2013... 22 4. Perus- ja kasvulohkot... 23 4.1 Yleistä... 23 4.1.1 Perus- ja kasvulohkon vähimmäiskoko... 23 4.1.2 Peruslohkojen ja kasvulohkojen pinta-alojen määrittäminen... 23 4.2 Peruslohko... 23 4.2.1 Peruslohkon määritelmä... 23 4.2.2 Peruslohkojen rajat...24 4.2.3 Tukikelvottomien alueiden vähentäminen peruslohkon alasta... 25 1
4.3 Kasvulohko... 26 4.3.1 Kasvulohkon määritelmä... 26 4.3.2 Kasvulohkojen tukikelvottomat alat... 26 4.3.3 Tukikelpoiset viljelemättömät alat... 26 4.3.4 Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuslohkot... 27 4.3.5 Kasvihuonealojen ilmoittaminen... 27 4.4 Peruslohkojen merkitseminen liitekartoille... 28 4.4.1 Milloin liitekartta tarvitaan?... 28 4.4.2 Millainen kartta?... 28 4.4.3 Mitä kartalle merkitään?... 28 4.4.4 Peruslohkojen numerointi kartalle... 29 4.4.5 Milloin viljelijälle toimitetaan uudet kartat?... 30 4.5 Tukikelpoisen maan rekisteröinti... 30 4.6 Sähköiset karttapalvelut... 30 5. Tilatuki...31 5.1 Tilatuen hakeminen, tukitaso ja tuen maksaminen...31 5.2 Tukikelpoinen ala ja tilatukiominaisuus... 32 5.3 Tukioikeuksien käyttö...35 5.4 Tukioikeuksien siirrot... 36 5.5 Kansallinen varanto... 36 6. Luonnonhaittakorvaus lisäosineen, ympäristötuki sekä ei-tuotannollisten investointien tuki... 37 6.1 Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksaminen... 37 6.1.1 Yleiset edellytykset... 37 6.1.2 Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea voidaan maksaa... 38 6.1.3 Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea ei voida maksaa... 39 6.1.4 Alat, joille viljelijä ei halua maksettavan luonnonhaittakorvausta tai ympäristötukea... 40 6.2 Luonnonhaittakorvaus... 40 6.2.1 Sitoumuksen antaminen ja maksamisen hakeminen... 40 6.2.2 Luonnonhaittakorvauksen määrä... 40 6.3 Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa... 41 6.3.1 Sitoutuminen ja maksamisen hakeminen... 41 6.3.2 LFA-lisäosan määrä... 41 6.3.3 Tuotantosuunnan määräytyminen LFA-lisäosassa... 41 2
6.3.4 Tuotannon tai tilarakenteen muutokset sitoumuskaudella...42 6.3.5 LFA-lisäosan valvonta ja tuen maksaminen... 43 6.4 Ympäristötuki ja ei-tuotannollisten investointien tuki... 43 6.4.1 Sitoumuksen antaminen ja maksamisen hakeminen... 43 6.4.2 Vuonna 2008 annetun ympäristötukisitoumuksen jatkaminen ja lisätoimenpiteiden muuttaminen... 43 6.4.3 Ympäristötukikokonaisuus... 44 6.4.4 Ympäristötuen perustoimenpiteet... 44 6.4.5 Ympäristötuen lisätoimenpiteet...49 6.4.6 Ympäristötuen erityistukisopimukset... 50 6.4.7 Ei-tuotannollisten investointien tuki... 50 6.4.8 Ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille... 51 6.4.9 Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sekä erityistukien määrä...51 6.5 Peruslohkojen tukikelpoisuus luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa...53 6.5.1 Tukikelpoiset lohkot...53 6.5.2 Peltoalan liittäminen sitoumukseen...53 6.5.3 Tukikelvottoman peltoalan liittäminen sitoumukseen ja tukikelpoisen peltoalan poistaminen sitoumuksesta... 54 6.5.4 Tukikelpoisuuden vaihtaminen... 54 7. Kansalliset peltotuet... 55 7.1 Kotieläintilan hehtaarituki...55 7.2 Etelä-Suomen erikoiskasvituki...55 7.3 Pohjoiset tuet... 56 7.3.1 Pohjoinen hehtaarituki... 56 7.3.2 Yleinen hehtaarituki... 56 7.3.3 Nuorten viljelijöiden tuki... 56 7.4 Sokerijuurikkaan tuki... 57 8. Muut peltoviljelyn tuet... 58 8.1 Valkuais- ja öljykasvipalkkio... 58 8.1.1 Tukikelpoiset kasvit ja tukiehdot... 58 8.1.2 Palkkion määrä... 58 8.2 Tärkkelysperunapalkkio... 59 8.2.1 Tuen ehdot... 59 8.2.2 Palkkion määrä... 59 3
9. Täydentävät ehdot ja niiden neuvontatuki... 60 9.1 Täydentävät ehdot EU:n kokonaan ja osittain maksamien tukien ehtoina...60 9.2 Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset... 61 9.2.1 Viljelykiertovaatimus... 61 9.2.2 Viljelty pelto ja sen hoito... 61 9.2.3 Maaperän suojeleminen eroosiolta... 62 9.2.4 Maaperän kunnosta ja ympäristöstä huolehtiminen... 65 9.2.5 Pysyvät laitumet...66 9.3 Lakisääteiset hoitovaatimukset...67 9.3.1 Yleistä...67 9.3.2 Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset ja niiden keskeinen sisältö...68 9.3.3 Kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset ja niiden keskeinen sisältö...69 9.3.4 Eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset... 73 9.4 Täydentävien ehtojen neuvonnasta viljelijälle maksettava tuki... 73 9.4.1 Tilaneuvontajärjestelmä... 73 9.4.2 Tilaneuvontatuen määrä, hakeminen ja muoto...74 10. Kansalliset kotieläintuet ja maidon tuotantotuki... 75 10.1 Kansalliset kotieläintuet...76 10.1.1 Tukiehdot... 77 10.1.2 Maksaminen ja tukitasot... 78 10.2 Maidon tuotantotuki...81 10.2.1 Tuen hakeminen...81 10.2.2 Tuen maksaminen...81 11. EU:n eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvoinnin tuki... 83 11.1 EU:n eläinpalkkiot... 83 11.1.1 EU:n nautapalkkio... 83 11.1.2 EU:n lypsylehmäpalkkio... 83 11.1.3 Nautapalkkion ja lypsylehmäpalkkion haku ja maksaminen...84 11.1.4 Uuhipalkkio...84 11.1.5 Teuraskaritsoiden laatupalkkio...84 11.2 Eläinten hyvinvoinnin tuki... 85 11.2.1 Sitoumuksen antaminen ja tuen maksu... 85 11.2.2 Tuen määrä ja sen maksaminen...86 11.2.3 Täydentävät ehdot tuen ehtona... 87 4
11.2.4 Perus- ja lisäehdot... 87 11.2.5 Olosuhteiden muutokset ja niiden ilmoittaminen sitoumuksen aikana...88 11.2.6 Valvonta...88 12. Kansallisten tukien poikkeusluvat... 89 12.1 Poikkeusluvan hakeminen maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisesta...89 12.2 Poikkeusluvan hakeminen peltoalavaatimuksesta...89 13. Valvonta... 91 14. Tukien maksaminen...93 14.1 Tukien maksaminen ja tuenhakijan pankkitiedot... 93 14.2 Tuen maksaminen ja suunniteltu aikataulu... 93 14.3 Tukien takaisinperintä...94 14.4 Modulaatio eli tuen mukauttaminen...94 14.5 Tukikatto... 95 14.6 Vähämerkityksiset tuet eli de minimis -tuet... 95 15. Vahinkojen korvaaminen... 96 15.1 Sääoloista johtuvien satovahinkojen korvaaminen...96 15.1.1 Satovahinkokorvausjärjestelmä...96 15.1.2 Satovahinkokorvauksen hakeminen...96 15.2 Poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen...96 15.2.1 Tulvavahinkokorvausjärjestelmä...96 15.2.2 Korvauksen hakeminen...97 15.3 Peto- ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen...97 15.3.1 Riistavahinkojen korvauskohteet...97 15.3.2 Riistavahingon ilmoittaminen ja maastotarkastus...98 15.3.3 Riistavahinkokorvauksen hakeminen...98 15.3.4 Korvauksen saajat ja korvauksen määrä...98 5
Liite A. Säädökset ja määräykset... 99 Liite B. Erikseen hallinnoidut maatilayritykset sekä yhteisyritykset ja yhteistoiminta... 106 B.1 Yhteisnavetat... 106 B.2 Yhteistoiminta uuhien laiduntamisessa...107 B.3 Eläinten omistukseen liittyviä erityiskysymyksiä...107 B.4 Yritysmuodon muutoksen merkitys... 108 Liite C. Hallinnan siirrot... 109 C.1 Lohkon hallinnan siirto 17.6.2013 saakka... 109 C.2 Tukivuotta 2013 koskeva koko tilan hallinnan siirto... 109 C.3 Koko tilan hallinnan siirto 31.8.2013 jälkeen... 110 C.4 Koko tilan hallinnan siirto ja EU:n eläinpalkkiot... 110 C.5 Koko tilan hallinnan siirto ja kansalliset kotieläintuet... 110 Liite D. Maatalousyrittäjien opintoraha... 112 Liite E. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2013... 113 Liite F. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna 2013...116 Liite G. Esimerkkejä tukitasoista... 118 Liite H. Täydentävien ehtojen valvontoja koskevia muutoksia vuonna 2013: eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi... 120 Liite I. Hamppu... 121 Tukioikeuksien siirrot...123 Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2013...123 ISBN 978-952-453-772-8 (Painettu) ISSN 1797-402X (Painettu) ISBN 978-952-453-773-5 (Verkkojulkaisu) ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu) Taitto ja paino: Edita Prima Oy Kannen kuva: MMM/Mavi kuvaaja: Martina Motzbäuchel Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki, Puh. 020-772 007, www.mavi.fi Helsinki 2/2013 6
Hyvä hakuoppaan lukija Yhteinen maatalouspolitiikka on yksi Euroopan unionin vanhimmista politiikkaohjelmista. Ensimmäinen laadittiin vuonna 1962, ja sen jälkeen sen sisältöä on uudistettu monet kerrat. Seuraavat uudet linjaukset EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat valmistelussa. Muutoksiin yhteisessä maatalouspolitiikassa on kuitenkin jo totuttu. Niihin voidaan myös valmistautua tiedolla, koulutuksella, ennakoinnilla sekä hyödyntämällä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja. Sähköisen tukihaun käyttäminen Vipu-palvelussa helpottaa viljelijän sopeutumista uuden maatalouspolitiikan vaatimuksiin. Sähköinen haku pystyy tarjoamaan monipuolista palvelua. Verkkopalvelu opastaa, neuvoo, muistuttaa ja laskee tuet. Kaikkea ei siis tarvitse itse opiskella ja muistaa hakua tehdessä. Sähköistä hakua on hyvä harjoitella tämän kevään viljelijätukihaussa. Jos vielä tähän mennessä ei ole käyttänyt sähköistä tukihakua, nyt sen käyttö maatalouspolitiikan uudistuessa on entistäkin ajankohtaisempaa. Jos kynnys aloittamiseen tuntuu edelleen olevan korkealla, tukihakemuksen voi myös tehdä neuvojan kanssa. Sähköinen tukihaku on saanut hyvää palautetta viljelijöiltä, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja neuvojilta, kuten esimerkiksi viime keväänä: Helppoa ja vapaata, arkena tai sunnuntaina, viljelijä. Ehdoton, ei paperiseen paluuta kuin pakon edessä, viljelijä. Keskimäärin hyvä palvelu, kehitettävääkin löytyy, viljelijä. Huonot yhteydet vaikeuttavat vielä paikoin sähköistä tukihakua, kunta. Parasta, mitä hallinto on koskaan tarjonnut, neuvoja. Kevään 2013 haussa Vipu-palvelu on ulkonäöltään uudistunut. Hyviksi havaitut tutut toiminnot ovat kuitenkin ennallaan. Jatkossa koko hakuprosessin sähköistäminen ja sähköisen arkistoinnin käyttöönotto tekee viljelijän asioiden käsittelyn joustavammaksi tukihallinnossa. Arvioitaessa päättyvää ohjelmakautta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on vaikutettu ympäristön tilaan. Ohjelmakauden alusta 2007 maatilojen ravinnepäästöjen vähentämiseen ja vesiensuojeluun kohdennetut sopimukset ovat olleet vuosittain selvässä kasvussa. Kasvu johtuu etenkin lietelannan sijoittamissopimusten lisääntymisestä. Sen pinta-alatavoite on toteutunut jokaisena seurantavuotena. Edistystä on ollut myös muissa sopimustyypeissä, joita ovat ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen, suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito sekä valumavesien käsittely. Luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimuksiin on sitoutunut noin 7 prosenttia viljelijöistä. Luomun sopimuspinta-ala on vuodesta 2007 lähtien kasvanut vuosittain. Myös luomuun kuuluvien eläinyksiköiden määrä on kasvanut, mutta luomukotieläinsopimusten määrä ei ole juurikaan kasvanut suhteessa luomukasvinviljelysopimuksiin. Luomu kiinnostaa kuluttajia. Seuraavalla ohjelmakaudella nähdään, voimistaako se myös luomukotieläinsopimusten määrän kasvua. Maaseutuhallinto kunnissa on muuttunut vuodenvaihteessa. Toimintansa aloitti tuolloin 61 uutta kuntien yhteis toiminta-aluetta. Muutos tukee omalta osaltaan valmistautumista maatalouspolitiikan uudistukseen. Yhteistoiminta-alueiden avulla on haluttu turvata maaseutuhallinnon palveluiden saavutettavuus ja tehtävien hoito eri puolilla Suomea. Palvelut säilyvät edelleen lähellä viljelijöitä, ja tutut kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset jatkavat tehtävissään. Yhteisen maatalouspolitiikan toteutus tulee Maaseutuviraston näkökulmasta olemaan erittäin haasteellinen, jos siirtymä poliittisesta päätöksenteosta hallinnon toimeenpanoon jää lyhyeksi. Maville jää niukasti aikaa valmistella uudistuksen toteutusta, kouluttaa hallintoa ja tarjota tietoa tuista viljelijöille. Mavi tulee kuitenkin tekemään parhaansa muutoksessa. Toivotan kaikille viljelijöille menestyksellistä maatalousvuotta 2013. Leena Tenhola ylijohtaja 7
Uutta tukien hakemisessa 2013 8 Seuraavassa muistilistassa on esitetty tukijärjestelmien ja tukiehtojen keskeisiä muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Muutoksista on kerrottu tarkemmin kunkin luvun alussa (Uutta 2013). Luku 3. Tukien hakeminen Hakuaika päättyy 30.4.2013 Luku 5. Tilatuki kaikkien viljelijöiden tukioikeuksien alueellinen tasaosan arvo vähenee, uudet arvot ovat: A-alue 246,76 /ha B-C1-alue 201,00 /ha C2-C4-alue 166,74 /ha Luku 6. Luonnonhaittakorvaus lisäosineen, ympäristötuki sekä ei-tuotannollisten investointien tuki Vuonna 2008 luonnonhaittakorvaussitoumuksen antaneet voivat hakea uutta viisivuotista sitoumusta Vuonna 2008 ympäristötukisitoumuksen antaneet voivat jatkaa sitoumuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella. Tällöin tietyt lisätoimenpiteiden muutokset ovat mahdollisia lomakkeella 438. Vuonna 2013 on mahdollista hakea ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuuksia tietyille aloille (ks. 6.5.2.) Luku 7. Kansalliset peltotuet Kotieläintilan hehtaaritukeen ei oteta uusia tuenhakijoita. Pohjoisessa hehtaarituessa on käytössä tukiyksikkökerroin. Luku 8. Muut peltoviljelyn tuet Tärkkelysperunan viljelysopimus tulee tehdä 1.7.2013 mennessä. Tärkkelysperunan oma siemenlisäys ilmoitetaan erikseen lomakkeella 102B. Peltomaan laatutestin kasvulohkokohtainen arviointilomake on täytettävä kaikkien tärkkelysperunalohkojen osalta 1.7.2013 mennessä. Jos viljelijä on vuonna 2012 osallistunut tärkkelysperunapalkkioon liittyvään viisipäiväiseen koulutukseen, ei koulutukseen tarvitse osallistua vuonna 2013. Jos viisipäiväisestä koulutuksesta on suoritettu vain osa vuonna 2012, on viljelijän suoritettava puuttuvat koulutuspäivät vuonna 2013 niin, että viiden koulutuspäivän suoritusvaatimus täyttyy. Luku 9. Täydentävät ehdot ja tilaneuvontajärjestelmä Kaikilla tiloilla pitää noudattaa pohjavesidirektiiviä ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen osalta. Uuden vesilain mukaan aikaisempaa pienemmät vesiuomat kuuluvat vesistön käsitteeseen (587/2011: 3 ). Kts kappale 9.2.3. Siipikarjatilojen salmonellavalvontaan sekä eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvontaan on tehty joitain muutoksia (ks. liite H) Luku 10. Kansallinen kotieläintuki ja maidon tuotantotuki Kansallisissa kotieläintuissa: C-alueella tuotantosidonnaisten kansallisten eläinyksikkötukien (=ey-tukien) maksamiselle on rajoitteita. Rajoitteet koskevat emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, teurashiehojen, uuhien, kuttujen ja hevosten ey-tukea. Vuonna 2013 rajoitteen ylittävistä eläinyksiköistä (=ey) maksetaan 25 % ao. eläimen tuesta. Lisätietoja on kohdassa 10.1.2. Hevostuen hakijalla on oltava tukikelpoisia hevosia vähintään 3 ey. Luku 11. EU:n eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvoinnin tuki EU:n eläinpalkkiot Uuhipalkkiota voi hakea sähköisesti Vipu-palvelussa 6.2. 28.2.2013. Uuhipalkkion hakemuksen peruuttaminen, yksittäisen palkkioeläimen peruminen hakemukselta ja uuhien pitopaikan muuttaminen (lomake 124) on mahdollista sähköisesti Vipu-palvelun kautta uuhien tilallapitoaikana 1.3. 8.6.2013. Eläinten hyvinvoinnin tuki Viljelijä voi hakea vain yhden (1) vuoden jatkositoumusta 2008 alkaneelle ja 30.4.2013 loppuvalle sitoumukselle. Vuoden jatkositoumus tehdään vuoden 2008 sitoumuksen ehdoin ajalle 1.5.2013 30.4.2014. Vuosina 2009 2012 tehtyjä sitoumuksia jatketaan loppuun entisin ehdoin ja tukitasoin. Viljelijä hakee jatkositoumusta ja tuen maksua lomakkeella 101B. Vain tuen maksua haetaan myös lomakkeella 101B. Jatkositoumusta ja tuen maksua voi kumpaakin hakea sähköisesti Vipu-palvelun kautta. Luku 13. Valvonta Neuvoston direktiivin 80/86/ETY (Pohjavesidirektiivi) täydentävien ehtojen vaatimukset valvotaan kaikilta tiloilta ja lohkoilta, jotka on valittu hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien hoitovaatimusten valvontaan. Luku 14. Tukien maksaminen Vuoden 2013 maatalouden ympäristötuen toinen erä maksetaan toukokuussa 2014. Luku 15. Vahinkojen korvaaminen Tulvavahinkokorvaus Tulvavahinkojen korvausjärjestelmä päättyy vuoden 2014 alusta lähtien. Liite D. Maatalousyrittäjien opintoraha Opintokokonaisuuden tai opintokokonaisuuksien on oltava suoritettuna viimeistään 31.12.2013
1. Johdanto Tästä hakuoppaasta löydät ne maa- ja puutarhatalouden tuet, joita on mahdollista hakea kevään 2013 päätukihaussa. Hakuopas 2013 sisältää tärkeimmät tukien hakemista koskevat ehdot sekä säädökset/määräykset (liite A), joihin tuet perustuvat. Muiden pienempien tukijärjestelmien ohjeet ovat ajantasaisina Mavin internetsivuilla osoitteessa www.mavi.fi. Täyttöohjeet 2013 täydentää Hakuopasta. Hakuoppaan luvuista vastaa Maaseutuvirasto (jäljempänä Mavi) lukuun ottamatta kohtia 9.3.3 ja 9.3.4, joiden valmistelusta vastaa maa- ja metsätalous ministeriön ruokaosasto sekä liittettä H, josta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Hakuopas 2013 ja Täyttöohjeet 2013 on kirjoitettu 11.2.2013 tiedon mukaisesti. Jos painettuun oppaaseen tai ohjeeseen tulee tarkennuksia tai korjauksia, ne löytyvät korjauslehdeltä. Korjauslehti julkaistaan Mavin internetsivuilla osoitteessa www.mavi.fi/hakuopas. Tuenhakijan tulee tutustua Hakuoppaan ja Täyttö ohjeiden tietoihin ennen tukihakulomakkeiden täyttöä. Viljelijät turvaavat itselleen kuuluvat oikeudet tuensaajina täyttämällä lomakkeet huolellisesti ja palauttamalla ne oikeaan aikaan. Lisätietoja tuista ja niiden hakemisesta saa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksista (jäljempänä ELY-keskukset), Mavista, maa- ja metsätalousministeriöstä (jäljempänä MMM) sekä Ahvenanmaan valtionvirastosta. Ahvenanmaalla luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta antaa tietoja Ahvenanmaan maakuntahallitus. 1.1 Muistilistat Hakuoppaan 2013 alussa on muistilista, jossa on esitetty tukijärjestelmien ja tukiehtojen keskeisiä muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Myös Täyttöohjeissa 2013 on muistilista yleisistä tuki hake muksen täyttämiseen liittyvistä asioista. Hakuopas 2013 ja Täyttöohjeet 2013 julkaistaan internetissä osoitteissa www.mavi.fi/hakuopas ja www.mavi.fi/ tayttoohjeet. Sähköisissä julkaisuissa on mahdollista tehdä sanahakuja. Se helpottaa tiettyä sanaa koskevaa tiedon löytämistä. Sanahaun tekemisestä on tarkemmat ohjeet internetissä. 1.2 Tukien haku vuonna 2013 Tukien hakumenettelystä on kooste Hakuoppaan liitteessä E. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2013. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna 2013 on listattuna Hakuoppaan liitteessä F ja esimerkkejä eräiden kasvien tukitasoista päätuotantoalueilla vuodelle 2013 ( /ha) on Hakuoppaan liitteessä G. Liitteeseen I on koottu hampun tukikelpoisuuteen ja viljelyyn liittyvää tietoa. Tänä vuonna paperilomakkeet ja painetut oppaat toimitetaan vain niille viljelijöille, jotka ilmoittivat vuonna 2012 Maatilalomakkeella 101A haluavansa materiaalia postitse vuonna 2013. Hakemiseen tarvittavat ajantasaiset tiedot ovat Mavin internetsivuilla osoitteessa www.mavi.fi. Pääosan lomakkeista voi palauttaa sähköisesti Vipu-palvelussa osoitteessa https://vipu.mavi.fi. Vipu-palvelun käyttö edellyttää voimassa olevia käyttöoikeuksia. Käyttöoikeuksia voi hakea kunnasta Vipu-palvelun käyttöoikeuksien hakulomakkeella 405. Lomake on saatavilla osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla mavi405. Päätukihakuun liittyvät hakemuslomakkeet tarvittavine liitteineen (valtakirjat, kartat, kaupparekisteriotteet yms.) on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2013. Joissain kansallisissa tuissa ja erikoistuissa liitteillä voi olla myös muita määräaikoja. Tukihakemuslomakkeita saa internetistä osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla mavi+lomakenumero esimerkiksi mavi101a Mavista (sähköpostiosoite on lomake@mavi.fi) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ELY-keskuksista. Päähaun tukihakemukseen kuuluvat seuraavat lomakkeet Maatilalomake 101A Tukihakemus vuodelle 101B Maatilan osalliset 101D, jos vuoden 2012 tietoihin on tullut muutoksia Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A Tukihakemuksen kasvulohkolomake 102B Peruslohkojen muutoslomake 102C, jos vuoden 2012 hakemuksessa ilmoitetuissa lohkoissa on tapahtunut muutoksia. 9
1. Johdanto 30.4 2013 mennessä haettavat tuet Lomake 101B tilatuki luonnonhaittakorvaus (LFA) luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa maatalouden ympäristötuki maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten maksaminen (alkuperäisrotujen kasvattamista ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukea koskevien sopimusten maksamista varten on lisäksi toimitettava erillinen ilmoitus ELY-keskukseen) valkuais- ja öljykasvipalkkio tärkkelysperunapalkkio sokerijuurikkaan kansallinen tuki eläinten hyvinvoinnin tuki sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki kotieläintilan hehtaarituki Etelä-Suomen erikoiskasvituki pohjoinen hehtaarituki nuorten viljelijöiden tuki yleinen hehtaarituki Kansallisten kotieläintukien lomakkeista ja hakuajoista on tietoa Hakuoppaan luvun 10 taulukossa 1. Kansallisten kotieläintukien maksamiseksi on tuottajan toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kotieläintukien hakulomakkeiden lisäksi Hakuoppaan luvun 10 taulukon 2 kohdassa 1 mainitut lomakkeet. 1.3 Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen Pääosa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään tallennetuista tiedoista on julkisia. Tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta mahdollisesti perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, julkisuuslaki) ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevista tiedoista salassa pidettäviä ovat: 1) asiakasta koskevat luottotiedot, 2) tiedot valtiontakauksista ja 3) takauksen kohteena olevien lainojen määrästä sekä 4) lainamuotoisiin tukiin liittyvät tiedot lainojen määrästä. Oikeushenkilöille (mm. valtio, kunta, osakeyhtiö) maksetut EU-tuet ja EU-osarahoitteiset tuet julkaistaan vuosittain Euroopan yhteisön säännöksissä säädetyllä tavalla hakupalveluna osoitteessa http://snadi.mmm.fi/tuju. Tieto julkaistaan hakupalvelussa varainhoitovuosittain, joka on vuoden mittainen jakso (16.10. 15.10.), katso lisätietoja hakupalvelun ohjeesta osoitteesta http://snadi. mmm.fi/tuju/ohje.html. 1.3.1 Tietojen luovuttaminen Maaseutu elinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevien rekisteritietojen ja/tai asiakirjojen luovuttamisesta päättää asianomainen viranomainen (Evira, Mavi, Tike, ELYkeskus ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen) oman viranomaistehtävänsä osalta. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä voidaan luovuttaa yhteystietoja (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten, jos tuenhakija on antanut siihen suostumuksensa. Luovutuksessa saa käyttää valintaperusteena tietojärjestelmään talletettuja henkilötietoja sekä sijainti-, pinta-ala- ja tuotantosuuntatietoja. Suostumuksen tietojen luovuttamiseen markkinointitarkoituksiin voi antaa Maatilalomakkeella 101A. Vastaavalla tavalla viljelijä voi antaa suostumuksensa tietojen luovuttamiseen neuvonnallisiin tarkoituksiin. Maaseutuviraston internetsivuilla on lisätietoa Mavin rekistereistä, tiedonluovutuspyynnöstä ja tiedonluovutuksen maksullisuudesta. Ohjeet löytyvät intenetsivun etusivulla olevan Tietopalvelut-linkin (http://www.mavi.fi/fi/ index/tietopalvelut.html) takaa kohdasta Tietopyynnöt (http://www.mavi.fi/fi/index/tietopalvelut/tietopyynnot. html). Rekisteritietoja koskevan tiedonluovutuspyynnön tekemisessä on suositeltavaa käyttää mainitulta sivulta löytyvää tiedonluovutuslomaketta. Julkiset, yksittäistä tuensaajaa koskevat tiedot voi pyytää tilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. 1.3.2 Turvakielto Henkilö, jolla on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, voi pyytää maistraattia määräämään, ettei tietoa hänen kotikunnastaan eikä siellä olevasta asuinpaikastaan tai hänen tilapäisestä asuinpaikastaan tai postiosoitteestaan tai vastaavasta muusta osoitteestaan saa luovuttaa muille kuin viranomaisille. Väestötietolain (507/1993) mukainen tur- 10
1 vakielto merkitään väestötietojärjestelmään. Maaseutuelinkeinohallinnon asiakasrekisterin tietoja ei päivitetä väestötietojärjestelmästä, joten henkilön on ilmoitettava turvakiellosta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoituksen voi tehdä läpi vuoden. Tukihaun yhteydessä ilmoituksen voi tehdä Maatilan osalliset 101D -lomakkeella. Huom! Henkilöllä on myös mahdollisuus hakea julkisuuslain (621/1999) mukaista turvakieltoa miltä tahansa viranomaiselta, myös Maaseutuvirastolta. Julkisuuslain mukainen turvakielto otetaan kuitenkin huomioon vain kyseisen hallinnonalan toiminnassa, mistä syystä Maaseutu virasto suosittelee hakemaan väestötietolain mukaista turvakieltoa maistraatilta. 1.3.3 Rekisteröidyn (tuenhakijan) oikeudet Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään kerätään henkilötietoja viranomaistehtävien hoitamista varten. Rekisteröidyllä on oikeus saada henkilötietolaissa (523/1999) mainittuja tietoja kuten esimerkiksi tiedot rekisterinpitäjästä, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä tietojen säännönmukaisista luovutuksista. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa omat tietojärjestelmään tallennetut tietonsa ja pyytää korjaamaan virheelliset tiedot. 11
2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Hakijalle on asetettu erilaisia vaatimuksia tukityypeittäin esimerkiksi hakijan iän ja eläkkeen suhteen. Maatilan tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen tuotantoyksikkö. Myös vaadittu viljelytapa eroaa eri tuissa. 2.1 Hakija Hakijalla tarkoitetaan yksittäistä viljelijää, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä (huom. ikävaatimuksissa eroja), riippumatta siitä, mikä on yhteenliittymän ja sen jäsenien oikeudellinen asema kansallisessa lainsäädännössä. Tukea maksetaan hakijan hallinnassa olevalle, Suomessa sijaitsevalle/sijaitseville maatilalle/ maatiloille. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa suhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 :n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Luopumiseläkkeen saajat eivät ole oikeutettuja tukiin. Työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyyseläkkeen, osa-aikaeläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen tai vanhuuseläkkeen saajat sen sijaan ovat muiden edellytysten täyttyessä oikeutettuja tukiin. Kansallisissa tuissa on vaikutusta MYEL-vanhuuseläkkeen saannilla. Alueiden hallinta Tilatuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen perusteena oleva pinta-ala on viljelijän hallinnassa vähintään yhden päi vän, joka on tämä vuonna 17.6.2013. Luonnonhaittakorvauksessa, ympäristötuessa ja kansallisissa tuissa pellon on myös oltava 17.6.2013 hakijan hallinnassa. Tuenhakijan vastuulla on täydentävien ehtojen noudattaminen ajanjaksolla 1.1. 31.12. (ks. luku 9). Tilatuen tukikelpoisuusedellytysten on täytyttävä koko kalenterivuoden. Tuenhakija voi saada hakuajan jälkeen tietyin edellytyksin tukien piiriin viimeistään 17.6.2013 ilmoitetut vuokraamansa tai ostamansa kasvulohkot. Jos aikaisempi omistaja tai haltija on hakenut tukea ko. kasvulohkoista, hänen on peruttava hakemuksensa näiden lohkojen osalta. Jos koko tilan hallinta siirretään, hallinnan siirto on pinta-alatukien osalta mahdollista 31.8.2013 saakka. Jos aikaisempi omistaja tai haltija on hakenut tukea tilasta, hänen on peruttava hakemuksensa. Hallinnan siirrosta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 13.9.2013 (ks. liite C). Tukihakemuksen liitteeksi ei pääsääntöisesti tarvita enää vuokrasopimusta. Mavi suosittelee kirjallisten vuokrasopimusten tekemistä ja tukioikeuksista sopimista maanvuokrasopimuksen yhteydessä. Maanvuokralain (258/1966) mukaan maatalousmaan vuokrasopimus on tehtävä määräajaksi. Ellei määräaikaa ole merkitty vuokrasopimukseen, katsotaan vuokrasopimuksen olevan voimassa kaksi vuotta. Maatalousmaan voi antaa vuokralle pääasiallisesti maatalouskäyttöön määräajaksi, enintään 20 vuodeksi. Suullinen vuokrasopimus on pätevä silloin, kun rakentamattoman maatalousmaan vuokra-aika on korkeintaan kaksi vuotta. Jos maanvuokrasopimus riitautetaan, tuenmaksu keskeytetään, kunnes tuomioistuimista on saatu päätös siitä, kenen hallinnassa pelto on ollut ja minkä ajanjakson. Tilakohtaisten oikeuksien hallinta Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen saaminen edellyttää, että hakijalla on hallinnassaan 1.3.2013 sika- ja siipikarjatalouden vahvistettu tilakohtainen viitemäärä. Lopullisen tuotannosta irrotetun tuen maksamiseksi viitemäärä on oltava hakijan hallinnassa 1.9.2013. Kotieläintilan hehtaarituen saaminen edellyttää, että hakijalle on vahvistettu tukivuonna 2008 tai 2009 enimmäisala tai se on siirretty hakijalle toiselta maatilalta koko tilan hallinnan siirron yhteydessä. 2.2 Hakijan ikä EU:n suorat tuet ja osarahoitteiset tuet Tilatuen, valkuais- ja öljykasvipalkkion, tärkkelysperunapalkkion ja EU:n eläinpalkkioiden saamiselle ei ole ikärajoitusta. Luonnonhaittakorvausjärjestelmässä sekä eläinten hyvinvoinnin tukea ja ei-tuotannollisten investointien tukea haettaessa sitoumuksen tai sopimuksen voi antaa hakija tai hänen puolisonsa, joka on sitoumuksen tai sopimuksen antamista edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Vuonna 2013 sitoutuvan hakijan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1947 31.12.1994 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Jos sitoumus tai sopimus on jo tehty ja viljelijä täyttää kesken sitoumus- tai sopimuskauden 65 vuotta, sitoumus jatkuu sitoumus- tai sopimuskauden loppuun asti. 12
2 Vuonna 2008 ympäristötukisitoumuksen antanut voi vuonna 2013 hakea sitoumukselle yhden vuoden jatkoa. Tätä jatkoa voi hakea myös 65 vuotta täyttänyt. Kansalliset tuet Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut 31. päivänä joulukuuta 2012 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä. Kansallisia tukia vuonna 2013 hakevan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1944 31.12.1994 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Jos hakija tai hänen puolisonsa on syntynyt esimerkiksi 30.12.1944, hän ei täytä kansallisten tukien myöntämisen edellytyksiä. MYEL-vanhuuseläkkeelle jäämisen katsotaan tapahtuvan siitä päivästä alkaen, kun MYEL-eläkettä aletaan maksaa. Luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa on sama ikävaatimus kuin luonnonhaittakorvauksessa (ks. edellä). Esimerkkejä ikärajasta ja MYEL-vanhuuseläkkeestä kansallisissa tuissa Hakija tai puoliso voi täyttää 68 vuotta vielä 31.12.2012 eivätkä hakija ja hänen puolisonsa ole MYEL-vanhuuseläkkeellä à tuet myönnetään. Hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, molemmat saavat MYEL-vanhuuseläkettä à tukia ei myönnetä. Hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, toinen saa MYEL-vanhuuseläkettä à tuet myönnetään. Hakija yli 68 vuotta ja puoliso alle 68 vuotta, hakija saa MYEL-vanhuuseläkettä 31.12.2012 à tuet myönnetään. Muut ikärajoitteet Alle 18-vuotiaalle voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea ja kansallista tukea, jos hän on solminut avioliiton, hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä. Alaikäisen hakiessa tukea on otettava huomioon holhoustoimilain (442/1999) säännökset mm. yleisen edunvalvojan määräämisen tarpeellisuudesta vanhempien ja alaikäisten lasten välisissä oikeustoimissa. Lisätietoja holhoustoimilain asettamista vaatimuksista saa esim. maistraattien holhoustoimen yksiköistä. Kun useampi viljelijä tai yhteisö harjoittaa maa- ja puutarhataloutta, on luonnonhaitta korvauksen ja ympäristötuen myöntämisen edellytyksenä, että vähintään yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen. Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää ja MYEL-vanhuuseläkettä koskevat edellytykset. Mavi voi erityisistä syistä, aikaisemman tuotannon huomioon ottaen, myöntää luvan kansallisen tuen maksamiseen myös sellaiselle tuenhakijalle, joka ei täytä maa- tai puutarhataloutta itse harjoittavan viljelijän vaatimusta. Poikkeuslupaa on haettava Mavista viimeistään 30.4.2013 (ks. luku 12). Erityisen syyn perusteella myönnetty kansallisten tukien poikkeuslupa ei oikeuta hakijaa satovahinkokorvauksen saamiseen satovahinkotapauksessa. Nuorella viljelijällä tarkoitetaan pohjoisessa tuessa viljelijää, joka on tai jonka puoliso on alle 40-vuotias 31.12.2012. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan maksaa luonnollisten henkilöiden muodostamille ryhmille vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät ikää koskevan edellytyksen. Ikä- ja MYEL-edellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa tai vankilatilaa. Ikäedellytykset eivät koske myöskään hakijaa, jonka tukikelpoinen toiminta on muuta kuin maataloutta (esim. keinosiemennystoiminta tai maidon kuljetus). 2.3 Asumisvaatimus Tukia maksetaan vain Suomessa harjoitetusta tuotannosta. 2.4 Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät Yhteisöjen, yhtymien ja kuolinpesien on annettava osakkaistaan selvitys lomakkeella 101D, jos osakastiedoissa on tapahtunut muutoksia edellisen tukihaun jälkeen. Yhtymä ei voi olla tukioikeuksien omistajana. Kaikkien osakkaiden tai osakkaiden valtuuttaman henkilön on allekirjoitettava hakemus. Yhteisön ja yhtymän puolesta allekirjoittajana voi olla myös henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Hakemukseen on liitettävä valtakirjat tai nimenkirjoitusoikeuden osoittava kaupparekisteriote tai vastaava. 13
2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi harkintansa mukaan käsitellä hakemuksen, jos yhteisön, yhtymän tai kuolinpesän jonkun osakkaan allekirjoitusta ei voida saada tai allekirjoituksen saaminen on erityisen vaikeaa tai mahdotonta muussa maassa asumisen tai vastaavan syyn vuoksi. Hakemuksen allekirjoittajilla on tässä tapauksessa vastuu hakemuksen käsittelystä siihen osakkaaseen nähden, jonka allekirjoitus puuttuu. Osakkaiden on merkittävä allekirjoituksen puuttumisen syy lomakkeen 101B kohtaan Lisätietoja. Harjoitettaessa tuotantoa useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa on kansallisten tukien osalta vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikää ja MYEL-vanhuuseläkettä koskevat edellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Velvoitetta ei ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa. Eräistä kansallisen tuen edellytyksistä on mahdollista hakea poikkeuslupaa (ks. luku 12). Sillä, että itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta tarkoitetaan tässä yhteydessä, että muut tukiedellytykset täyttävä henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhteisössä tai maatalousyhtymässä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYELvanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä. Kansalliset tuet: Tuenhakijan kuoleman vuoksi tapahtuneissa hallintaoikeuden siirroissa uuden haltijan katsotaan täyttävän tuenhakijan yleiset edellytykset (lähinnä ikää koskevat rajoitukset), jos aiempi tuenhakija on täyttänyt ehdot tukihakemusta toimitettaessa. 2.5 Valtuutettu hakija Yksityinen henkilö, yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä voi kirjallisesti valtuuttaa jonkun henkilön allekirjoittamaan puolestaan tukihakemuksen. Valtuutuksen tulee olla yksilöity ja siitä tulee ilmetä tarkasti, mihin valtuuttaja on suostunut. Esimerkiksi erilaisten sitoumusten pituus tulee näkyä jo valtakirjassa. Kuolinpesän osakkaan on ilmoitettava viranomaisilta tulleista tiedoksiannoista muille pesän osakkaille. Täyttöohjeessa 2013 on esimerkki valtakirjasta. Sähköinen tukihaku edellyttää, että yksi henkilö valtuutetaan allekirjoittamaan sähköinen tukihakemus muiden puolesta. Valtuutus sähköisen tukihakuun tapahtuu Vipupalvelun käyttöoikeuksien hakulomakkeella 405. Lomakkeella 405 tehdyn valtuutuksen perusteella on valtuutetun tuenhakijan mahdollista tehdä päätukihakemus. Lomake 405 löytyy täyttöohjeesta. Lomakkeella 405 annettu valtuutus koskee ainoastaan sähköistä tukihakua. Mikäli sama henkilö valtuutetaan allekirjoittamaan kirjallinen hakemus, siitä on esitettävä erillinen valtakirja. Sähköisessä tukihaussa on mahdollista myös edelleen valtuuttaminen. Edelleen valtuuttamisesta tarkemmin (ks. Täyttöohjeet 2013 kohta Sähköinen tukihaku sekä lomakkeen 405 täyttöohjeet). 2.6 Maatila Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. EU:n säädösten mukaan saman viljelijän tai samojen viljelijöiden Suomessa viljelemät tuotantoyksiköt (tilat) katsotaan yhdeksi maatilaksi. Jos viljelijä viljelee useita eri tiloja eri puolilla Suomea ja ne muodostavat yhden hallinnollisen kokonaisuuden eli ovat viljelijän johdon alaisuudessa, ilmoitetaan näiden tilojen tiedot vain yhdellä hakulomakkeella. Tämä lomake kattaa kaikki kyseessä olevat tilat. Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain AB-alueen sisällä. Tukialueella C sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain C-tukialueen sisällä. Viitemäärien siirrot haetaan lomakkeella 156. Silloin kun hakijalla on hallinnassaan samaan tuotantoyksikköön kuuluvaa peltoa kahden tai useamman kunnan alueella tai sekä saaristossa että mantereella, kansalliset kotieläintuet maksetaan sen mukaan, millä tukialueella tilan talouskeskus sijaitsee. Peltoalaan perustuvissa kansallisissa tuissa tukitaso määräytyy sen sijaan peruslohkon sijainnin mukaan. Erikseen hallinnoiduista maatilayrityksistä sekä yhteisyrityksistä ja yhteistoiminnasta kerrotaan jäljempänä (ks. liite B). 14
2 2.7 Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava vähimmäisala Kaikkien suorien tukien maksamisen edellytyksenä on, että tukien yhteenlaskettu määrä on yli 200 euroa. Pienin tukikelpoinen kasvulohko on 0,05 hehtaaria. Lisäksi valkuais- ja öljykasvipalkkion myöntäminen edellyttää, että palkkioon oikeuttavien kasvien ja seoskasvustojen yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on vähintään 10 prosenttia todetusta peltoalasta. Todettu peltoala on se ala, joka on seuraavista aloista pienin eli viljelijän tukihakemuksessa ilmoittama pinta-ala tai mahdollisessa pinta-alavalvonnassa todettu pinta-ala. Jos tukihakuvuonna haetaan tukioikeuksia kansallisesta varannosta, on joidenkin varantoperusteiden hakemiselle määritetty vähimmäispinta-ala (ks. Varanto-ohje). 2.7.1 Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki Tuenhakijalla tulee olla hallinnassaan peltoa vähintään 3,00 hehtaaria koko sitoumuskauden ajan. Vähimmäisalaan lasketaan tukikelpoisten peruslohkojen pintaalat. Pellolla sijaitsevat erityistukisopimuslohkot, jotka on ilmoitettu ja hyväksytty tukikelpoisiksi, lasketaan vähimmäisalaan. Eläinten hyvinvoinnin tuen hakijalta ei edellytetä peltoalan tai muun alan hallintaa, elleivät sitoumusehdot edellytä sitoumukseen sisällytettävien tuotantoeläinten laiduntamista tai jaloittelua. Jos tilalla viljellään puutarhakasveja, ympäristötuen vähimmäisalaa koskeva ehto täyttyy, kun puutarhakasveja viljellään vuosittain tukikelpoisiksi hyväksytyillä lohkoilla yhteensä vähintään 0,50 hehtaarin alalla. Sitoumus päättyy, jos vähimmäisalaa koskeva ehto ei täyty. Tämä voi aiheuttaa jo maksettujen tukien takaisinperinnän koko sitoumuskaudelta. Vuonna 2013 sitoumuksiin otettavista uusista tukikelvottomista lohkoista kerrotaan luvussa 6. Tukikelpoiset lohkot, jotka ovat kasvinvuorottelun takia yhtenä sitoumusvuotena toisen sitoumuksen antaneen viljelijän hallinnassa, voidaan laskea lohkoa pääsääntöisesti hallitsevan hakijan vähimmäisalaan. Tässä tapauksessa vaihtoa on haettava erikseen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka tekee päätöksen vaihdon hyväksyttävyydestä. Viljelijän on ilmoitettava perustelu vaihdokselle. Tuki maksetaan sille, joka tukikelpoista lohkoa viljelee ja ilmoittaa lohkon lomakkeella 102B. Luonnonhaittakorvauksen, ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen maksamisen edellytyksenä on, että maksettava tuen määrä on vähintään 100 euroa. 2.7.2 Kansalliset tuet Kansallisia pelto- ja kotieläintukia saadakseen hakijalla tulee olla viimeistään 17.6.2013 hallinnassaan kasvukauden 2013 ajan vähintään 3,00 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pelto tulee ilmoittaa vuoden 2013 lomakkeella 102B viimeistään 30.4.2013 (tai tarvittaessa lomakkeella 117 viimeistään 17.6.2013). Kun on kyse usean viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta (maatalousyhtymä, kuolinpesä) tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, osakeyhtiö), kotieläintukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas hallitsee viimeistään 17.6.2013 kasvukauden 2013 ajan vähintään 3,00 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pellon vähimmäisalavaatimusta ei sovelleta maidon tuotantotukeen. Sika- ja siipikarjatalouden vuoden 2013 tuotannosta irrotetussa tuessa on huomioitava, että tilan tukivuoden 2012 eläinmäärä suhteessa tukivuoden 2013 LFA-tukikelpoiseen peltoalaan täyttää tuotannosta irrotetun tuen eläintiheyskriteerin. Eläintiheyskriteeristä saa tarkempaa tietoa kansallisten kotieläintukien 2013 hakuohjeesta, joka on postitettu kotieläintiloille helmi - maaliskuun vaihteessa 2013 sekä sika- ja siipikarjatalouden kansallisten kotieläintukien 2009-oppaasta, joka on postitettu sika- ja siipikarjatiloille heinäkuussa 2009. Jos tuottaja lopettaa tukivuonna kotieläintuotannon harjoittamisen ja kyseessä ei ole hakuoppaan liitteessä C tarkoitettu koko tilan hallinnan siirto, tulee tuottajalla olla kotieläintukea saadakseen viimeistään 17.6.2013 vähintään 3,00 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa kasvukauden 2013 ajan tai vaihtoehtoisesti Mavin myöntämä poikkeuslupa pellon hallinnasta. Peltoalavaatimusta koskevan poikkeusluvan hakemisesta kerrotaan luvussa 12. 15
2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Esimerkki 1. Pellon hallinta, kun kotieläintuotanto on lopetettu Hakija on lopettanut emolehmien pidon 20.3.2013. Emolehmistä 1.7.2012 19.3.2013 maksettua kansallista kotieläintukea ei peritä takaisin, jos hakijalla on ollut hallinnassaan kasvukauden 2013 ajan vähintään 3,00 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa tai Mavin myöntämä poikkeuslupa. Poikkeus lupaa on haettava Mavista viimeistään 30.4.2013. Viljelykseen soveltuvan pellon määritelmä Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan 3,00 hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, jos niitä käytetään tuenhakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. Selvitys luonnonlaidunten ja -niittyjen sekä avointen hakamaiden käytöstä annetaan lomakkeella 102B tai erillisellä liitteellä. 2.8 Viljelytapa Täydentävien ehtojen noudattaminen on seuraavien tukien myöntämisen edellytys: tilatuki muut EU:n rahoittamat suorat tuet ja palkkiot luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumus eläinten hyvinvoinnin tuki. Täydentäviin ehtoihin liittyvästä viljelyvaatimuksesta kerrotaan hakuoppaan luvussa 9 sekä oppaassa Viljely tapa ja ympäristöehdot (www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/taydentavienehtojenoppaat.html). Lisäksi täy dentävistä ehdoista on kerrottu oppaassa Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi (www. mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/taydentavienehtojenoppaat.html). Tukien maksaminen edellyttää viljely- ja sadonkorjuuvelvoitteen täyttämistä. Velvoite koskee kaikkia muita tukia paitsi tilatukea. Valkuais- ja öljykasvipalkkion ehtoihin kuuluu ainoastaan viljelyvelvoite. Nurmen niittäminen ja peltoon jättäminen ei täytä sadonkorjuuedellytystä, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava asianmukaisesti. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi sadonkorjuuksi. Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisen satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon tai vastaavan syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden lohkojen osalta tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, joka tuottaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon. Kansallisten viljelyalaan perustu vien tukien saaminen edellyttää, että viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Kansallisiin tukiin oikeuttavaan viljelytapaan kuuluvat: tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus tasaisen itämisen mahdollistava kylvö viimeistään 30.6.2013 alueelle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö alueelle soveltuva, määrältään ja laadultaan riittävä siemen- tai taimimäärä tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu ja hukkakauran torjunta korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto. Hampun viljelyala voi saada tukea, jos ala on kylvetty hyväksytyn lajikkeen sertifioidulla siemenellä ja sadonkorjuu on tehty aikaisintaan 10 päivää sen jälkeen kun hampun kukinta on loppunut, sillä viljelijän on säilytettävä hampun kasvusto siihen asti, että näytteet voidaan ottaa. 16
3. Tukien hakeminen 3.1 Hakuaika ja lomakkeiden palauttaminen Hakuaika päättyy 30.4.2013 Lomakkeet voi palauttaa sähköisesti Vipu-palvelun kautta. Sähköinen haku avautuu 19.3.2013 klo 8.00 ja sulkeutuu 30.4.2013 klo 23.59. Tämän jälkeen lomakkeita ei voi palauttaa sähköisesti. Muutoksista ilmoitettaessa voi sähköisesti palauttaa ilmoituksen kylvöalojen muutoksesta (lomake 117) ja peruslohkolomakkeen 102A 17.6.2013 klo 23.59 asti. Lomakkeiden sähköistä täyttämistä ja palauttamista varten tuenhakija tarvitsee voimassa olevat käyttöoikeudet Vipu-palveluun. Käyttöoikeudet haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 405. Voimassa olevat käyttöoikeudet voi tarkistaa Vipu-palvelusta. Paperilla jätettävät lomakkeet on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, jätetään hakemus siihen kuntaan, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Paperilla jätettävät lomakkeet voi viedä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai lähettää postitse asianomaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. Hakulomakkeet on palautettava viimeistään 30.4.2013. Postitse lähetetty hakemus pitää olla osoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle ja lähetys leimattu viimeistään 30.4.2013, jotta se voidaan katsoa saapuneeksi ajoissa. Jos hakija ei toimita tukihakemusta, hän ei ole oikeutettu saamaan tukea, ellei perusteena ole ylivoimainen este (ks. 3.3). Tuenhakijan vastuu Vastuu tukihakemuksen ja sen liitteiden jättämisestä määräajassa ja tietojen oikeellisuudesta on yksinomaan hakijalla. Sähköiseen hakuun osallistuvien tulee palauttaa liitteet määräajassa paperilla. Hakulomakkeet on täytettävä huolellisesti. Tukea ei makseta edunsaajille, joiden osalta on osoitettu, että he ovat luoneet keinotekoisesti kyseisen tuen saamisen edellytykset. Vastaanottomerkintöjen jälkeen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi pyydettäessä antaa hakijalle joko kopion tukihakemuksen (101B) ensimmäisestä sivusta tai muun selvityksen viranomaiselle jätetyistä lomakkeista. Postitse toimitetuista hakemuksista viranomainen toimittaa 14 kalenteripäivän kuluessa tuenhakijalle kopion lomakkeesta 101B. Viranomaisen neuvonta Tukihakemusta käsittelevä maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi esteellisyytensä vuoksi avustaa hakijaa tukihakemuksen täyttämisessä. Viranomaiset voivat antaa yleistä, kaikkia viljelijöitä koskevaa tiedotusta ja koulutusta. Viranomainen voi antaa hakijalle menettelyllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yleisiä tuen hakemiseen liittyviä neuvoja esimerkiksi hakuajoista ja -osoitteista hakijoita koskevista tuki ehdoista sekä tarvittavista asiakirjoista. Viranomaisen tehtävä on kysyttäessä selvittää eri vaihtoehtojen sisältöä antamatta kuitenkaan hakusuosituksia. Hakijat voivat saada ohjeita tukihakemusten täyttämisessä neuvontajärjestöiltä sekä tuottajajärjestöjen EU-avustajilta. Voit ottaa yhteyttä sähköistä tukihakua ja Vipu-palvelun käyttöä koskevissa kysymyksissä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesi sähköisen tukihaun asiantuntijaan. Häneltä saat apua sekä käyttövaltuuksiin, hakemusten täyttämiseen että sovellukseen käyttämiseen ja hakemusten lähettämiseen liittyvissä ongelmissa. Neuvonnassa ei anneta ohjeita tukihakemuksen optimointiin. Ennen tukihakua ja tukihaun aikana kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen tukihaku@mavi.fi. 3.2 Hakemusten myöhästyminen Lomakkeen myöhästyminen Hakija voi menettää kaiken tai osan hakemistaan tuista, jos hakulomakkeita ei toimiteta määräaikana tai jos hakemuksen tiedot tai liitteet ovat puutteellisia. Myönnettävää tukea alennetaan yhdellä prosentilla kutakin myöhästynyttä työpäivää kohden, jos hakulomake myöhästyy enintään 25 kalenteripäivää. Tukea ei myönnetä, jos hakulomake myöhästyy yli 25 kalenteripäivää. (ns. 25 kalenteripäivän myöhästymissääntö) Lomakkeita ei voi toimittaa myöhässä sähköisesti. Hakuajan päättymiseen jälkeen lomakkeet voi viedä paperilla kunnan maaseutuelinkeino viranomaiselle tai lähettää postitse asianomaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. Maatilan osalliset -lomake (101D) palautetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vain, jos edellisen vuo- 17
3. Tukien hakeminen den osallistietoihin on tullut muutoksia. Jos tietoihin on tullut muutoksia, voi palauttamisvelvollisuuden laiminlyönnillä olla vaikutusta myönnettävän tuen määrään tai se voi aiheuttaa takaisinperinnän jo maksetun tuen osalta. Lomakkeen 144 (Osallistumisilmoitus nautarekisterin perusteella määräytyviin EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin) myöhästyminen alentaa sen vuoden tukea, jolloin se toimitetaan myöhästyneenä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Osallistumisilmoitus tukijärjestelmiin on voimassa toistaiseksi. Kansallisissa kotieläintuissa (Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki ja pohjoinen kotieläintuki) noudatetaan myös ns. 25 kalenteripäivän myöhästymissääntöä. Myöhästymisen johdosta tapahtuva eläinmäärän alentaminen lasketaan valvonnan perusteella alennetusta eläinmäärästä, jos eläinmäärää alennetaan valvonnan perusteella. Liitteen myöhästyminen Tukihakemuksen liitteenä useimmin toimitettavia asiakirjoja ovat kartat ja valtakirjat. Vuokrasopimuksia ei tarvitse toimittaa tukihakemuksen liitteenä. 18 EU:n eläinpalkkioita haettaessa on hakemuk sen (lomakkeet 107A, 144 ja/tai 177) lisäksi toimitettava maatilan perustietoja koskevat lomakkeet. Maatilan, jolla on maatalousmaata hallinnassa, tulee 30.4.2013 mennessä palauttaa lomakkeet 101A ja 102A. Jos maatilan osallisissa tai peruslohkoissa on tapahtunut muutoksia, tulee palauttaa myös lomakkeet 101D ja 102C. Maatilan, jonka hallinnassa ei ole maatalousmaata, tulee palauttaa lomake 101A ja tarvittaessa 101D 30.4.2013 mennessä. Näiden perustietojen myöhästymiseen sovelletaan ns. 25 kalenteripäivän myöhästymissääntöä oheisten kaavioiden mukaisesti: Esimerkki 1. Tilalla on hallinnassa maatalousmaata Lomakkeet 101A ja tarvittaessa 101D sekä 102A ja tarvittaessa 102C Myöhässä 1 työpäivä Eläinpalkkiohakemus = eläintiedot Myöhässä 1 työpäivä Eläinpalkkiohakemuksen kokonaismyöhästyminen on 2 työpäivää, josta seuraa 2 %:n leikkaus. Esimerkki 2. Tilalla ei ole hallinnassa maatalousmaata Lomakkeet 101A ja tarvittaessa 101D Eläinpalkkiohakemus = eläintiedot Myöhässä 1 työpäivä Myöhässä 1 työpäivä Eläinpalkkiohakemuksen kokonaismyöhästyminen on 2 työpäivää, josta seuraa 2 %:n leikkaus. Kansallisissa peltoalaperusteisissa tuissa maatilalomakkeen 101A palauttaminen myöhässä ei aiheuta tuen alentamista, mutta kyseisen lomakkeen palauttaminen voi kuitenkin olla tuen myöntämisen edellytys. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi pyytää tuenhakijaa täydentämään hakemustaan ja asettaa täydentämiselle määräajan. Jos hakija ei toimita tarvittavaa lomaketta kuntaan asetetussa määräajassa, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ratkaisee tuen myöntämisen edellytykset ilman kyseistä lomaketta. Pääsääntöisesti liitteiden toimittaminen myöhässä ei aiheuta hakemuksen myöhästymistä. Liitteiden toimittaminen voi kuitenkin olla tuen myöntämisen tai maksamisen edellytyksenä, jolloin tukea ei myönnetä tai makseta ennen liitteiden toimittamista. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen pyytää täydentämään hakemusta, jos tarvittava liite puuttuu. Päätös tuen myöntämisestä tehdään ilman liitteitä, jos täydennyspyyntöön ei vastata asetetussa määräajassa. Tuenhakijan, joka hakee tukea hampunviljelyaloille, on toimitettava hakemuksen liitteenä hampun vakuustodistukset 1.7.2013 mennessä, joka on palautuksen ehdoton takaraja. Vakuustodistuksiin ei sovelleta 25 kalenteripäivän myöhästymissääntöä. Tässä luvussa yllä mainittuja liitteitä ei voi jättää sähköisesti. Tuenhakijan velvollisuus on huolehtia, että sähköisen hakemuksen yhteydessä liitteenä vaaditut asiakirjat on toimitettu paperilla hakuajan päättymiseen mennessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 3.3 Ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde Viljelijä säilyttää oikeutensa tukeen, jos hän ei ole voinut toimittaa hakemustaan tai muuten täyttää velvollisuuksiaan ylivoimaisen esteen (force majeure) tai poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi. Ylivoimaisena esteen ja poikkeuksellinen olosuhteen tulkinnassa noudatetaan EU-säädöksiä. Ylivoimaisena esteenä tai poikkeuksellisena olosuhteena pidetään tavallisesti epänormaalia tai ennustamatonta tapahtumaa, joka aiheutuu hakijasta riippumattomasta syystä, ja jonka seurauksia ei olisi pystytty välttämään riittävästä varovaisuudesta huolimatta. Tukea ei vähennetä, jos tukihakemuksen myöhästyminen, sen liitteen myöhästyminen tai tilaa koskevan tiedon muuttuminen johtuu ylivoimaisesta esteestä. Viljelijä voi säilyt-
3 tää oikeutensa tukeen tapahtumishetkellä tukikelpoisten eläinten lukumäärän osalta, jos viljelijä ei ole voinut noudattaa esimerkiksi uuhipalkkion tilallapitovelvoitetta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Harkittaessa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen soveltumista tapaukseen, otetaan huomioon muun muassa tuottajan sairauden pitkäaikaisuus, lomituksen saatavuus, kuinka monta eläinten hoitoon osallistuvaa tuottajaa tilalla on, laitetaanko tilan koko karja pois vai vain osa eläimistä. Tiedot ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta ja siihen liittyvistä todisteista on toimitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hakija tai hänen oikeudenomistajansa voi ne toimittaa. Myöhästyneen vetoomuksen huomioon ottamisessa voidaan käyttää säädösten mukaista harkintaa, mutta pääsääntöisesti viranomainen ei ole velvoitettu ottamaan myöhästynyttä vetoomusta huomioon. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen päättää tapauskohtaisesti, onko kysymyksessä ollut ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde. EU:n säädösten mukaan ylivoimaisiksi esteiksi tai poikkeukselliseksi olosuhteeksi voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti mm. seuraavat ennustamattomat tapahtumat: hakijan kuolema hakijan pitkäaikainen työkyvyttömyys vakava luonnononnettomuus, joka koskee merkittävää osaa tilan maatalousmaasta karjankasvatukseen tarkoitettujen tilan rakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa eläinkulkutauti, joka koskee hakijan koko karjaa tai sen osaa. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen sitoumusehdoissa on lueteltu myös muita mahdollisia ylivoimaiseksi esteeksi hyväksyttäviä tilanteita. Ylivoimaisen esteen soveltaminen on mahdollista sähköisesti toimitettujen hakemusten osalta, jos kyseessä on tavallisesti epänormaali tai ennustamaton tapahtuma, joka aiheutuu hakijasta riippumattomasta syystä ja jonka seurauksia ei olisi pystytty välttämään riittävästä varovaisuudesta huolimatta. 3.4 Hakemuksessa ilmoitettujen tietojen muuttaminen 17.6.2013 mennessä Kasvulohkolla tapahtuneet muutokset 30.4. jälkeen Ilmoituksella kylvöalojen muutoksesta (lomake 117) voi muuttaa kasvulohkojen pinta-aloja peruslohkon sisällä tai muuttaa kasvilajia. Esimerkiksi seuraavanlaiset muutokset ovat mahdollisia: aloja voidaan muuttaa yhdestä tukeen oikeuttavasta kasvista, esim. vehnästä, toiseen kasviin, kuten öljykasviin; muutoksia voidaan tehdä myös kasvilajiryhmien välillä voidaan ilmoittaa, että kasvulohko on siirretty toiselle viljelijälle (ks. hallinnan siirrosta tarkemmin liitteestä C) voidaan ilmoittaa, että kasvulohko on siirretty toisen hakijan tukihakemuksesta omaan tukihakemukseen (ks. hallinnan siirto liite C) kasvulohkojen lukumäärää voi lisätä tai vähentää hakuajan jälkeen. Uutta tukimuotoa ei voi enää 30.4 jälkeen hakea lomakkeella 101B, vaikka uusia tukeen oikeuttavia kasveja olisi lisätty hakemukseen. Peruslohkolla tapahtuneet muutokset ja hallinnan siirrot 30.4. jälkeen Peruslohkojen muutoslomake 102C on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 17.6.2013, jos muutos on tapahtunut 30.4.2013 jälkeen ja lohko on: yhdistetty jaettu poistettu pysyvästi maatalouskäytöstä tai on perustettu uusi lohko. Edellä mainituissa muutoksissa tiedot on merkittävä myös lomakkeelle 102A yliviivaamalla poistuneet peruslohkot ja lisäämällä uusien peruslohkojen tiedot. Uudet kasvulohkotiedot on ilmoitettava lomakkeella 117. Hallinnan siirrot (esimerkiksi pellon vuokraamiset ja ostot), jotka ovat tapahtuneet 30.4.2013 jälkeen, on täydennettävä peruslohkolomakkeelle 102 A tai toimitettava uusi lomake 102A, johon on täytetty tiedot muutoksien osalta. Peruslohkojen hallinnan siirrot ilmoitetaan lomakkeella 102A lisäämällä hallintaan tulleen lohkon tiedot lomakkeelle ja yliviivaamalla hallinnasta poistuneen lohkon tiedot lomakkeelta. 19