Kolmas kokouspäivä 18. huhtikuuta 1960

Kolmas kokouspäivä 18. huhtikuuta 1960 33. Nimenhuuto. 34. Ehdotukset puolueneuvoston uusista jäsenistä. Ilmoitusasia. 35. Puoluetoimikunnan jäsenehdokkaiden nimeäminen. 36. Valistustyötä ja kunnallisvaaleja koskevat asiat. 37. Seuraavan puoluekokousvuoden määrääminen. 38: Seuraavien puoluekokousedustajavaalien valintaperuste. 39. Päätös pöytäkirjan painattamisja jakelutavasta. 40. Päätöslauselma järjestötehtävistä. 41. Keskustelu puoluekokouksen julkilausumaehdotuksesta ja asian palauttaminen valiokuntaan. 42. Julkilausuma tilanteesta urheilujärjestöissä. 43. Ohjelma- ja julkilausumavaliokunnan mietintö. Ehdotukset puolueen talous- ja sosiaalipoliittiseen ohjelmaan tehtävistä muutoksista ja lisäyksistä. Keskustelu ja asian palauttaminen ohjelma- ja julkilausumavaliokuntaan. 44. Uuden, yhtenäisen maaseutuohjelman hyväksyminen puolueelle. Loppukeskustelu ja ohjelman teksti. 45. Päätökset esityksistä n:o 3 18. 46. Päätökset esityksistä n:o 19 30. 47. Puolueneuvoston puheenjohtajan vaali. 48. Puoluetoimikunnan jäsenten vaali. 49. Mietintö ja päätös esityksestä n:o 38. 50. Mietintö ja päätös esityksestä n:o 39. 51. Mietintö, loppukeskustelu ja päätös esityksistä n:o 40 43. 52. Mietintö ja päätös esityksestä n:o 44. - 53. Puolueen alajärjestöjen uudet mallisäännöt. Sääntövaliokunnan ehdotukset, loppukeskustelu ja päätökset. 54. Puolueneuvoston jäsenten vaali. - 55. Tässä puoluekokouksessa tehtyjen päätösten ja suoritettujen valintojen voimaan astuminen. 56. Puolueen talousja sosiaalipoliittinen ohjelma 1960-luvulle. Korjaukset ohjelma- ja julkilausumavaliokunnan mietintöön sekä ohjelman tarkistettu teksti. 57. Julkilausuma kunnallisvaaleista. 58. Tilintarkastajien vaali. 59: Lopullinen ehdotus puoluekokouksen yleisjulkilausumaksi ja Väinö

170 Leskisen puhe sekä julkilausuman hyväksyminen. 60. Kokouksen päättämistoimet. Puheenjohtajiston kiitokset kokoukselle ja kokouksen päättäjäissanat. Kokouksen päättäminen. Kello puoli Puhetta johti Vihtori F a 11 i 1 a. yksitoista 33 Puheenjohtaja: Kokous jatkuu. Pyydän edustajia asettumaan paikoilleen. Tpimitetaan nimenhuuto. Sihteeri Olli Laitisen toimittamassa nimenhuudossa merkittiin läsnäoleviksi kaikki äänioikeutetut edustajat. 34 Puheenjohtaja: Kokoukselle ilmoitetaan, että piirisihteerien tulisi jättää ehdotukset puolueneuvoston jäsenistä tänne menettelytapavaliokunnan puheenjohtajalle, siis ne ehdotukset, jotka piirikokoukset ovat asiasta tehneet. Merkittiin. 35 Puheenjohtaja: Menettelytapavaliokunnan taholta on pyydetty kehoittamaan kokousta nimeämään ehdokkaat puoluetoimikunnan jäseniksi. Haluan tiedustaa, ottaako kokous nyt nimettäväkseen puoluetoimikunnan jäsenehdokkaat ja sen jälkeen ehkä asian vielä palautettavaksi menettelytapavaliokuntaan, vai noudatetaanko ensimmäisenä päivänä tehtyä päätöstä, että ehdotukset jätettäisiin suoraan menettelytapavaliokunnalle. Kokouksesta huutoja: Nimetään!

Puheenjohtaja: Otetaan ehdokkaat nimettäväksi tässä kokouksessa. Hyväksyttiin. 171 Puheenjohtaja: Tähän mennessä on pyydetty 17 puheenvuoroa. Eiköhän siis mahda ehdokkaita löytyä! Keskustelu: Leo Le koi a (Hämeen eteläinen): Toveri puheenjohtaja, hyvät -toverit! Puoluetoimikunnan vaali on aina puoluekokouskysymyksistä se, joka pakostakin on tahtonut jakaa puoluekokousedustajat kahteen, jopa useampaankin ryhmään tai ryhmittymään. Ennen kaikkea on käyty, jos ei sanoisi taistelua niin ainakin kiistaa Helsingin ja maaseudun välillä puoluetoimikunnan paikoista. Vieläpä on tahdottu tähän kiistaan mukaan eri ammattiryhmittymät, jopa ovat paikkojen jaossa tahtoneet olla mukana myöskin ammatilliset sekä urheilu- ja muut nuorisojärjestöt. Etelä-Hämeen piirin piiritoimikunnan puheenjohtaja sääntökysymyksen yhteydessä eilen käyttämässään puheenvuorossa tuomitsi ajatuksen, että puoluetoimikunnan jäsenten vaalissa otettaisiin huomioon eri ammattialojen edustajat. Vaikka voinkin yhtyä tähän toveri Pelkosen lausuntoon, kiinnittäisin kuitenkin puoluekokousedustajien ja tämän kokouksen menettelytapavalio- Tiunnan huomion siihen, että nyt valittavaan puoluetoimikuntaan tulisi myös riittäyä määrä maaseudun puoluetovereita. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri on kokouksessaan tätä kysymystä käsitellyt ja yksimielisesti päättänyt asettaa puoluetoimikuntaehdokkaaksi toveri Onni Oksasen Etelä-Hämeen ja sen maaseudun edustajana. Luulisin ainakin maaseudun edustajien toistenkin vaalipiirien alueelta voivan yhtyä tähän etelä-hämäläisten yksimieliseen päätökseen. Me tiedämme, että toveri Oksasella on lyhyt matka ja erittäin hyvät kulkuyhteydet tänne pääkaupunkiin, joten hän voi hyvin osallistua puoluetoimikunnan työhön. Lisäksi toveri Oksanen on viimeiset kolme vuotta kuulunut puoluetoimikuntaan ja hoitanut tehtävänsä kiitosta ansaitsevalla tavalla. Näin ollen kaikkien etelä-hämäläisten puolesta ehdotan, että toveri Oksanen valittaisiin puoluetoimikuntaan. Pekka Kokko (Kuopion piiri): Kuopion läntinen vaalipiiri asettaa puoluetoimikuntaehdokkaaksi toveri Onni Hiltusen. Veikko Kuusisto (Mikkelin piiri): Mikkelin piirikokous esittää puoluetoimikunnan jäseneksi Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton puheenjohtajan kansanedustaja Viljo Virtasen.

172 Heikki Munter (Turun eteläinen): Turun eteläinen vaalipiiri' esittää puoluetoimikuntaan kansanedustajat Sylvi Siltasen ja Rafael Paasion. Puheenj ohtaj a: Pyydän ehdotuksen kirjallisena. Eino Laakso (Hämeen pohjoinen): Ehdotan Pohjois-Hämeen pienviljelijäin ehdokkaana puoluetoimikuntaan pienviljelijä Paavo- Sinkan. Eino Salakka (Kymen piiri): Kymen vaalipiiri ehdottaa puoluetoimikuntaan valittavaksi Martti Viitasen. Kalle Altti (Helsingin piiri): Helsingin piiri esittää puoluetoimikuntaan seuraavat: Väinö Leskinen, Tauno Suontausta, Yrjö Rantala, Valtter Laitinen, Lempi Lehto, Olavi Lindblom, Tyyne Paasivuori, ja Yrjö Hätinen, näistä Suontausta uusi, muut entisiä. Matti Saastamoinen (Kuopion piiri): Kannatan Kokon ehdotusta, että Onni Hiltunen valittaisiin puoluetoimikunnan jäseneksi. Alli Lahtinen (Kymen piiri): Hyvät puoluekokousedustajat! Kymen piirin periaatteellisena kannanilmaisuna puoluetoimikunnan kokoonpanosta esitän seuraavaa. Puoluetoimikuntaan olisi aiheellista saada suhteellisen vahva maaseutuedustus. Niinikään ei puoluetoimikunta saisi olla kovin suuressa määrin kansanedustajista kokoonpantu, sillä puoluetoimikunta on se puolueorgaani, joka johtaa myöskin eduskuntaryhmän toimintaa. Pääkaupungin henkilökysymykset ovat myös seikkoja, jotka saattavat aiheuttaa vähemmän miellyttäviä tilanteita politiikan kovassa pelissä. Tämän johdosta oli syytä ajatella puoluetoimikunnan kokoonpano seuraavaksi: puheenjohtajan, puoluesihteerin ja ruotsalaisten, yhteensä kolmen edustajan, lisäksi eduskuntaryhmästä enintään kolme jäsentä, helsinkiläisiä ei-kansanedustajia kaksi, maaseudulta mieluimmin ei-kansanedustajia neljä, yhteensä 12 jäsentä. Yhdyn kannattamaan täällä tehtyä ehdotusta, että puoluetoimikuntaan valittaisiin Kotkan kaupunginjohtaja Martti Viitanen. Samalla pyydän kannattaa täällä tehtyjä ehdotuksia, että puoluetoimikuntaan valittaisiin kansanedustaja Sylvi Siltanen Turusta, sosionomi Tyyne Paasivuori Helsingistä ja lisäksi ehdotan, että puoluetoimikunnan jäseneksi valittaisiin asianajaja Ulla Tiilikainen. Taisto Laakso (Hämeen pohjoinen): Hämeen pohjoinen vaalipiiri esittää puoluetoimikuntaan edelleen valittavaksi Tampereen kaupunginjohtajan Oiva Kaivolan. Aulis'K omi (Satakunnan piiri): Satakunnan vaalipiiri esittää puoluetoimikuntaan valittaviksi Erkki Saarisen Raumalta, Väinö Leskisen Helsingistä ja Olavi Lindblomin Helsingistä.

17S Alpo Lindqvis t (Oulun piiri): Oulun piiri esittää puoluetoimikuntaan Antero Väyrysen' ja perustelee esitystään sillä, että Oulun piiri ei ole tähän saakka koskaan sopinut puoluetoimikuntaan; vuoro jo olisi. Olavi Luja (Uudenmaan piiri): Uudenmaan Sosialidemokraattisen Piirin piirikokous päätti ehdottaa puoluetoimikuntaan edelleen seuraavat: Veikko Helle, Eino Sir6ii. Veikko Järvinen (Helsingin piiri): Kannatan toveri Altin tekemiä ehdotuksia puoluetoimikunnan jäseniksi ja ilmoitan samalla, että toveri Tauno Suontausta on kieltäytynyt ehdokkuudesta puoluetoimikuntaan. Paavo Rantanen (Vaasan itäinen): Hyvät toverit! Pyytäisin kiinnittää huomiota erääseen omituiseen seikkaan. Meillä on hyväksytty periaateohjelma, jota olemme kaikki yksimielisesti pyrkineet noudattamaan ja josta kaikki ovat olleet yksimielisiä. Se on niin hyvä, «ttä sitä täytyisi edelleenkin pitää kunniassa. Nyt kuitenkaan tämän ohjelman laatijaa ei ole koskaan sijoitettu puoluetoimikuntaan. Minusta olisi korkea aika, että teoria ja käytäntö voitaisiin yhdistää, joten ehdotan puoluetoimikuntaan valittavaksi myöskin Reino Oittisen.,Väinö Tölli (Kajaanin piiri): Kajaanin Sosialidemokraattinen Piiri esittää puoluetoimikuntaan Pohjois-Suomen edustajana ja pitkäaikaisena entisenä puoluetoimikunnan jäsenenä, kansanedustaja Eetu Karjalaisen. Armi Hellgr6n (Turun eteläinen): Yhdyn kannattamaan Alli Lahtisen ja Heikki Munterin tekemää ehdotusta, että toveri Sylvi Siltanen valittaisiin puoluetoimikuntaan, sekä Munterin tekemää ehdotusta, että Paasio valittaisiin puoluetoimikuntaan. Samoin yhdyn Alli Lahtisen tekemään ehdotukseen, että Tyyne Paasivuori ja Ulla Tiilikainen valittaisiin puoluetoimikuntaan. Jarmo Kolhi (Oulun piiri): Yhdyn kannattamaan toveri Lindqvistin tekemää ehdotusta, että puoluetoimikuntaan valittaisiin jäseneksi Antero Väyrynen. Pohjois-Suomi on tällä hetkellä sellaisessa asemassa, että yhden henkilön varsinkin läänin länsiosasta saaminen puoluetoimikuntaan on täysin perusteltua. Pauli L a v 6 n (Satakunnan piiri): Kannatan Satakunnan piirin puolesta tehtyä esitystä, joka tarkoittaa Erkki Saarisen, Väinö Leskisen ja Olavi Lindblomin valitsemista puoluetoimikuntaan. Sulo J.Ojanen (Hämeen eteläinen): Hyvät puoluetoverit! Yhdyn

174 ' kannattamaan toveri Lekolan tekemää ehdotusta, että puoluetoimikuntaan valittaisiin hyvin monen tuntema. Onni Oksanen Lopelta. Hilma Minkkinen (Lapin piiri): Pyydän saada kannattaa Alli Lahtisen tekemää ehdotusta, että puoluetoimikuntaan valittaisiin Sylvi Siltanen, Tyyne Paasivuori ja Ulla Tiilikainen. Onni Rintanen (Joensuun piiri): Pyytäisin pohjoiskarjalaisten edustajien puolesta kannattaa toveri Töllin tekemää ehdotusta, että puoluetoimikuntaan valittaisiin Eetu Karjalainen. Onni Kemppainen (Kajaanin piiri): Yhdyn kannattamaan toveri Töllin tekemää ehdotusta, että puoluetoimikuntaan valittaisiin kansanedustaja Eetu Karjalainen, edelleen, Kajaanin Sosialidemokraattisesta Piiristä. Puheenjohtaja: Pyydetyt puheenvuorot on käytetty. Keskustelu ehdokkaista riittää. Keskustelu julistettiin päättyneeksi. Asia lähetettiin tältä osalta menettelytapavaliokuntaan.' "Puheenjohtaja: Tahtooko kokous nimetä ruotsalaisten työväenjärjestöjen ehdokkaita puoluetoimikuntaan? Keskustelu: Per Björklund (Ruotsalainen Työväenliitto): Ehdotan Lars Lindemania ruotsinkielisten edustajana. Ilmari Linna (Uudenmaan piiri): Hyvät puoluetoverit! Kun käymme valitsemaan niin tärkeää elintä kuin puoluetoimikuntaa ja olemme vahvistaneet puolueelle uudet sääntömme, joissa olemme halunneet ulottaa kansanvallan mahdollisimman pitkälle, niin onko tarkoituksenmukaista ja oikein, että täällä kokouksessa vakavasti esitetään ehdokkaaksi henkilöä, joka on puolueen palkkaa nauttiva, toimitsija, kuten tämä ruotsinkielisten ehdokas on. Eikö ole tarkoituksenmukaista löytää sellaiset ehdokkaat, jotka eivät ole palkattuja toimihenkilöitä. Tämän haluaisin esittää vakavasti Ruotsalaiselle Työväenliitolle. Keskustelu julistettiin päättyneeksi. Puheenjohtaja: Kun keskustelun kuluessa on tehty vain yksi ehdotus ruotsinkielisten edustajaksi puoluetoimikuntaan, Lars Lindemania koskeva, niin kokous valinnee hänet yksimielisesti ruotsinkielisten työväenjärjestöjen edustajaksi puoluetoimikuntaan. Ruotsinkielisten työväenjärjestöjen edustajaksi puoluetoimikuntaan valittiin yksimielisesti Lars Lindeman.

36 175 Puheenjohtaja: Meillä on vielä kesken puolueneuvoston jäsenten vaali, mutta meidän täytyy jättää se siksi, kunnes puoluetoimikunnan kokoonpano on saatu selville. Uudet säännöt edellyttävät, että molempiin ei voi kuulua samanaikaisesti. Otamme käsiteltäväksi esityslistan 22. asian:»päätetään valistustyötä ja kunnallisvaaleja koskevista asioista». Asian alustaa Puolueen kunnallisasiain sihteeri Aatto Väyrynen..-, Aatto Väyrynen: Hyvät puoluetoverit! Tälle puoluekokoukselle ei ole valmistettu erityisiä esityksiä eikä alustuksia puolueen valistustyötä ja kunnallispolitiikkaa koskevista kysymyksistä. Puoluetoimikunta on entisen käytännön mukaan, hyväksynyt tällekin vuodelle valistustyösuunnitelman, joka tehdään tunnetuksi puolueen alajärjestöjen piirissä ja jonka mukaan puolueen valistustoimintaa on tarkoitus entisiä latuja seuraten kuluvana vuonna harjoittaa. Mitä kunnallispolitiikkaan tulee, meillä on syksyllä kunnallisvaalit, joiden valmisteluissa on monissa piireissä jo ehditty niin pitkälle, että valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat alkavat olla kunnossa. Piirisihteereiden ja muiden puoluetyössä aktiivisesti mukana olevien toimihenkilöiden kanssa on sovittu siitä aikataulusta ja ohjelmasta, joita vaalien valmisteluissa noudatetaan. Tässä kokouksessa ei liene syytä tarkemmin puuttua vaalivalmistelutyön yksityiskohtiin, koska niistä on jo melkoisessa laajuudessa puoluekokousedustajillekin tiedoitettii. Sen sijaan puoluetoimisto haluaisi esittää, että puoluekokous jättäisi julkilausumavaliokunnan valmisteltavaksi julkilausuman tai päätöslauselman kunnallisvaaleista ja että se sitten kokouksen päätöksellä lopullisesti siunattaisiin. Lokakuun 2. ja 3. päivinä suoritettavilla kunnallisvaaleilla on keskeinen asema kuluvan vuoden poliittisessa ja järjestöllisessä toiminnassa. Kansa määrää näissä vaaleissa neljäksi vuodeksi eteenpäin sen suunnan, jota kuntien asioiden hoidossa on noudatettava. Eri puolueet pyrkivät vaalien avulla saamaan selville äänestäjäkunnan keskuudessa nauttimansa luottamuksen ja samalla varmistamaan uudet lähtökohdat lähivuosien toiminnalleen. Tämän vuoksi kunnallisvaalien yleispoliittinenkin merkitys on huomattava. Sosialidemokraattisen Puolueen vaaliliitot käyvät vaalitaisteluun tietoisina siitä, että niiden menestyksestä ratkaisevasti riippuu, mikä on suomalaisen kansanvallan kohtalo lähivuosina ja minkä suunnan

176 kehitys kunnallisen toiminnan eri aloilla saa. Voitot, joita sosialidemokraattinen puolueväki hankki kansanvaltaisille vaaliliitoille viimeksi toimitetuissa osuuskauppavaaleissa, kannustavat meitä entistä määrätietoisempaan työhön edessä olevissa kunnallisvaaleissa. Sosialidemokratian kannattajat tulevat päättävästi torjumaan kansanvaltaisen työväenliikkeen hajottamiseen tähtäävät toimenpiteet, olkootpa ne kommunistien tai porvarillisten puolueiden suunnittelemia. Tahtoisin erikoisesti korostaa, että menestyksen turvaamiseksi tulevissa vaaleissa eivät riitä järjestöteknilliset eivätkä muutkaan pelkästään teknillistä laatua olevat keinot. Me tarvitsemme nyt kansanliikkeenomaista joukkovoimaa pyrkimystemme taakse. Sen vuoksi on tärkeätä, että mielialat sosialidemokraattien ja sosialidemokratian ystävien keskuudessa tervehtyvät, paranevat ja pääsevät vireään nousuun. Toivottavasti tämä puoluekokous on jo tähän mennessä pystynyt antamaan pitävät lähtökohdat mielialojen tämänsuuntaiselle kehitykselle. Toivottavasti me olemme saaneet tästä puoluekokouksesta uskoa siihen työhön, jota meiltä vaaditaan kunnallisvaalitaistokin viemiseksi voittoon ensi syksynä. z Puheenjohtaja: Hyväksyttäneen alustajan esittämät ajatukset ja myös esitys, että valiokunta valmistaisi kunnallisvaaleja koskevan julkilausuman, joka myöhemmin täällä tarkistettaisiin. Julkilausumavaliokunnan tehtäväksi annettiin kunnallisvaaleja koskevan päätöslauselman valmistaminen. Merkittiin. 37 Puheenjohtaja: Esityslistalla seuraavana on asia 23: imäärätään seuraava puoluekokousvuosi». Hyväksyttyjen sääntöjen mukaan puoluekokous pidetään joka kolmas vuosi. Näin ollen tulisi puoluekokous pidettäväksi vuonna 1963. Hyväksyttäneen. Kukaan ei pyytänyt puheenvuoroa. Seuraava puoluekokous määrättiin hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti pidettäväksi vuonna 1963. Asia oli loppuun käsitelty.

38 177 Puheenj ohtaj a: Esityslistan 24. asia:»päätetään seuraavien puoluekokousedustajien vaalien valintaperusteista.» Hyväksyttyjen sääntöjen 13 :ssä mainitaan:»jokainen piirijärjestöön kuuluva kunnallisjärjestö, jonka alaisten puolueosastojen henkilöjäsenluku on yhteensä vähintään 200, muodostaa vaalissa itsenäisen vaaliyhtymän ja on sillä oikeus saada puoluekokoukseen yksi edustaja sanottua 200-lukua kohden sekä sen ylittävältä osalta edelleen yksi edustaja kutakin täyttä 500:aa jäsentä kohden.» Toteamme vain sääntöjen määräyksen. Merkittiin, että seuraavien puoluekokousedustajavaalien valintaperusteet olivat tulleet päätetyiksi uusien sääntöjen hyväksymisen yhteydessä. Asia oli loppuun käsitelty. 39 Puheenjohtaja: Jätämme taas yhden asian esityslistassa väliin ja otamme 26 asian:»päätetään pöytäkirjan painattamis- ja jakelutavasta.» Puoluetoimikunta ehdottaa, että pöytäkirja painatetaan entiseen tapaan ja lähetetään"perusjärjestöille postiennakkoa vastaan. Keskustelua ei syntynyt. Puoluetoimikunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asia oli loppuun käsitelty. Puheenj ohtaj a: Tämän jälkeen meidän on syytä ryhtyä odottelemaan valiokuntien mietintöjä. Haluaako kokous määrätä, milloin lounastauko pidetään? Nyt emme voi sitä pitää sen vuoksi, että ravintola ei ole valmistautunut vielä lounastauolle. Onko yhtään valiokuntaa valmiina esittämään mietintöään? Otettaneen noin 15 minuuttia kestävä tauko, jonka jälkeen toivomme valiokunnilla olevan jotain valmiina. Lisäksi ilmoitetaan, että julkilausuma- ja ohjelmavaliokunta kokoontuu aivan välittömästi kansliahuoneeseen. Kokous keskeytettiin kello 11,40. i2 Sos.-dem. P. Pöytäkirja

178 40 Kokousta jatkettiin kello 12,26. Puhetta johti Vihtori F a 11 i 1 a., Puheenjohtaja: Kokous jatkuu. Kokousedustajille on jaettu ohjelma-, ja julkilausumavaliokunnan mietinnöt. Näitä on kolme kappaletta. Onkohan niitä edustajat ehtineet lukea, vai onko syytä lukea ne vielä puhujapöntöstä? (Kokouksesta: Ei tarvitse!). Ei tarvitse lukea, vai? (Kokouksesta: Ei!) Ei lueta. Mietintöjä ei luettu. Puheenjohtaja: Otetaan ensin esille päätöslauselma järjestötehtävistä. Halutaanko asiasta keskustella? Kukaan ei pyytänyt puheenvuoroa. Valiokunnan mietintö hyväksyttiin kokouksen päätökseksi. Mietintö oli seuraava:»puoluekokous toteaa, että eräs kriisivaihe sosialidemokraattisen poliittisen työväenliikkeen historiassa on päättynyt. Puolueemme on kestänyt siihen kohdistuneen voimakkaan paineen vähin vaurioin. Yhtyneen ja vahvan vastustajan yritettyä iskeä joukkomme hajalle ovat rivimme tiivistyneet puhtaiden tunnustemme ympärille. Yhteinen aate, sosialidemokratian koetut perusarvot ja taistelussa lujittunut toveruus ovat tehneet puolueestamme jälleen eheän ja yhtenäisen. Samalla kun puoluekokous kiittää puolueen jäseniä menestyksellisestä työstä, se toteaa ilolla, että naisten ja nuorten sosialidemokraattiset järjestöt ovat vahvistuneina ja entistä iskukykyisempinä puolueemme rinnalla sosialidemokratian rintamassa. Sosialidemokraattinen Puolue on uudistusten puolue. Myös sisäisessä toiminnassaan sen on otettava huomioon ajan vaatimukset. Puoluekokous kehoittaa puolueen järjestöjä ja jäseniä tehostamaan kenttäverkoston luomista ja järjestötyömme saattamista entistä elävämmäksi. Myös käytännön puoluetyössä on kiinnitettävä huomiota aikamme ihmistä koskeviin ongelmiin ja hänen tarpeisiinsa. Joukkoliikkeenä Sosialidemokraattinen Puolue taistelee koko yhteiskunnan paremman tulevaisuuden puolesta tavoitteenaan ihmisen vapauttaminen aineellisesta hädästä ja pelosta, unohtamatta yksilöä, ihmistä, jonka kunnioittaminen, auttaminen ja tukeminen kuuluvat sosialidemokratian perustehtäviin.»

179 41 Puheenjohtaja: Seuraavana esitellään saman valiokunnan toinen mietintö, julkilausuma poliittisesta tilanteesta. Tätäkään ei siis tarvitse lukea. Tähän asiaan on pyydetty puheenvuoroja. Keskustelu: Veikko Järvinen (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtajat Tämän julkilausuman yhteydessä haluan puuttua erääseen asiaan, jota ei ole tässä kokouksessa vielä käsitelty ja johon on syytä kiinnittää huomiota. Tarkoitan tässä sitä rotusyrjintää, jota on varsin, voimakkaasti ilmennyt viime aikoina varsinkin Atelä-Afrikassa. Me emme tosin täällä tunne olosuhteita tuossa kaukaisessa maassa, mutta kuitenkin on ilmeistä, että siellä syrjitään ihmisiä sen vuoksi, että he kuuluvat johonkin toiseen rotuun kuin vallanpitäjät. Sosialidemokraattisen Puolueen perusperiaatteisiinhan kuuluu, että jokainen ihminen on saman arvoinen, olkoon hän syntynyt minkä rodun jäsenenä tahansa. Kansainvälinen sosialidemokratia on tuominnut rotusyrjinnän varsin voimakkaasti. Kaikki länsimaiset sosialidemokraattiset puolueet ovat ottaneet asiaan kantansa, samoin nuorison kansainväliset järjestöt ja nuorisoliitot kaikissa maissa, jota paitsi ammattiyhdistysliike ja kaikki työväenjärjestöt kaikkialla länsimaissa ovat tuominneet tämän rotusyrjinnän. Minusta olisi paikallaan, että puoluekokous lausuisi kantansa myös tässä asiassa. Minä en tässä lyhyessä ajassa ehtinyt löytää julkilausumaehdotuksesta paikkaa, johon tämä kohta olisi pantava. Sen johdosta esitän, että kokous antaisi ohjelmavaliokunnan tehtäväksi joko liittää lausuman tähän julkilausumaan tai erillisenä pontena kokouksen päätökseksi esitettäväksi. Paavo Rantanen (Keski-Suomi, Vaasan itäinen): Hyvät toverit! En halua Eskon puumerkkiäni tähän päätöslauselmaehdotukseen,, vaan esittäisin harkittavaksi, että tämä meidän hyväksytty ohjelmamme 1960-lukua varten olisi vain kerran tässä esityksessä, koska, mielestäni sopii, että se on yhden kerran mainittu. Sitten on sanonta»saamattoman ja heikon hallituksen'valtakaudella, syntyneen sisäpoliittisen tilanteen selvittämiseksi on puolueen toimittava entistä määrätietoisemmin parlamentaarisessa oppositiossa».. Minä esitän muutettavaksi tämän kohdan näin kuuluvaksi:»parlamentarismin puolustajana», koska tuo oppiositio-sana hyvin herkästi* väännetään paitsio-sanaksi. Se olisi myönteisempikin sana kuin,»oppositio». Minä olen ollut ikäni oppositiossa enkä siitä pahaa, tykkää, mutta joku toinen voi tykätä! '. -,. '

180 Olavi Valpas (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja! Hyvät puoluetoverit! Minusta tämä toveri Järvisen esittämä näkökohta on erittäin tärkeä ja siitä syystä kannatan hänen tekemäänsä ehdotusta, Puheenjohtaja: Pyydetyt puheenvuorot on käytetty. Ehkä keskustelu asiasta tällä kertaa riittää. Keskustelu julistettiin päättyneeksi. Puheenjohtaja: Keskustelun kuluessa on ehdotettu tämä julkilausuma lähetettäväksi edelleen valiokuntaan joko siihen liitettävän ponnen tai uuden lisäjulkilausuman antamista varten. Ehdotusta on kannatettu eikä muuta ehdotusta ole tehty, joten asia palautettaneen valiokuntaan. Onko käsitykseni oikea? Selonteko hyväksyttiin. Julkilausuma palautettiin valiokuntaan. 42 Puheenjohtaja: Käsitellään ehdotus julkilausumaksi tilan- "teesta urheilujärjestöissä. Halutaanko asiasta käyttää puheenvuoroja? Keskustelua ei syntynyt. Puheenj ohtaj a: Valiokunnan ehdotus kokouksen päätökseesi hyväksyttäneen. Ehdotus julkilausumaksi tilanteesta urheilujärjestöissä hyväksyttiin sellaisenaan. Julkilausuma kuului näin:»tilanteesta urheilujärjestöissä puoluekokous toteaa, ettei Työväen Urheiluliitossa ole toteutettu niitä edellisen puoluekokouksen suosittelemia ohjeita, joiden mukaan olisi saatu oikeudenmukainen ja tasapuolinen sovinto TUL:ssa. Järjestön johto, jonka ovat muodostaneet sosialidemokraatteja vastustaviin puolueisiin kuuluvat henkilöt, ei ole halunnut kuulla sosialidemokraattien ääntä missään ratkaisussa. Näin menettelemällä on TUL lopullisesti johdettu kansanvaltaisen työväenliikkeen ulkopuolelle ja saatettu järjestönä avoimeen taisteluun Sosialidemokraattista Puoluetta ja koko sosialidemokraattista työväenliikettä vastaan. Sosialidemokraattinen Urheiluväki on tehnyt tilanteen vaatiman ratkaisun ja perustanut Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton. TUK:n perustaminen on antanut työläisurheiluväelle ja urheilevalle nuorisolle mahdollisuuden irroittautua TUL:n jäsenyydestä ja alaisuudesta sekä jatkaa toimintaansa poliittisesta painos-

181 tuksesta vapaana yhdessä maan muiden urheilujärjestöjen kanssa. Samalla on voitu myös ryhtyä vakavasti työskentelemään urheiluelämämme yhtenäistämiseksi ja siinä ilmenevien epäkohtien poistamiseksi. Puoluekokous kehoittaa puoluepiirejä, puolueyhdistyksiä ja kaikkia puolueen jäseniä ja kannattajia antamaan tukensa Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton toiminnalle, ja kaikille niille pyrkimyksille, jotka tähtäävät urheiluelämämme tervehdyttämiseen ja yhtenäistämiseen kansanvaltaisten periaatteiden pohjalta.» 43 Puheenjohtaja: Kokoukselle on jaettu ohjelma- ja julkilausumavaliokunnan ehdotukset. Riittääkö, jos aina mainitaan esityksen numero ja kustakin kohdasta käydään keskustelua, mikäli halutaan. Riittänee. Menettelytapa hyväksyttiin. Ehdotukset, jotka näin päätettiin ottaa keskustelun pohjaksi, olivat seuraavat: Ohjelma- ja julkilausumavaliokunnan ehdotukset Esitys n:o 1 (Sosialidemokraattisen puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma 1960-luvulle) Valiokunta ehdottaa, että esitys hyväksyttäisiin puoluetoimikunnan esittämässä muodossa lukuunottamatta seuraavia kohtia, jotka valiokunta ehdottaa muutettaviksi: Sivulla 1 luvun»maailmantilanne ja maamme asema» toinen kappale ehdotetaan muutettavaksi näin kuuluvaksi: Suomen on pysyttävä mukana muun maailman kehityksessä. Meidän on kyettävä selviytymään ankarassa kilpailussa ja sopeuttamaan oma toimintamme muuttuvaan maailmaan. Muussa tapauksessa on kohtalonamme pysyvästi takapajuisen maan asema. Edessämme olevien taloudellisten ongelmien ratkaisu on. välttämätön myös kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän turvaamiseksi ja maan itsenäisyyden säilyttämiseksi. Sivulla 12 luvussa»asuntojen tarve» ensimmäinen lause ehdotetaan näin kuuluvaksi: Maamme väkiluku lisääntyy alkaneen kymmenluvun kuluessa noin puoli miljoonaa.

182 Sivulla 16 luvusta»maataloustuotannon suunta ja tavoitteet» ehdotetaan poistettavaksi 3,. kappale kokonaan. Edelleen sivulla 16 luvusta»maataloustuotannon tehostaminen» «hdotetaan poistettavaksi 1) kohdan alakohta d), sekä muutettavaksi sen jälkeen tulevat alakohdat e) ja f) vastaavasti alakohdiksi d) ja e). Sivulla 17 luvussa»hintapolitiikka» oleva 4) kappale ehdotetaan muutettavaksi näin kuuluvaksi: 4) Maataloustuotteiden hintoja muutettaessa olisi yhtenä perustana pidettävä maailman markkinain hintatason muutoksia. Kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi maataloudesta elävälle väestölle on tällöin otettava huomioon maamme syrjäisen sijainnin ja ilmastollisten olosuhteiden sekä maatilataloutemme pienviljelysvaltaisuuden vaikutukset tuotantokustannuksiin. Maatalouden tuottavuuden nousu on niin ikään otettava huomioon. Sivulla 18 luvussa»metsätalous» oleva 3) kappale ehdotetaan muutettavaksi näin kuuluvaksi: 3) Työllisyyden ja tuotannon turvaamiseksi on valtiovallan pyrittävä tasaamaan raakapuun hankintoja ja kantohintaa. Sivulla 20 luvun»työväensuojelu ja ammattientarkastus» jälkeen lisättävä uuden V luvun, joka kuuluisi seuraavasti: V. Työttömyysvakuutus Työntekijäin turvaamiseksi työttömyyden aiheuttamalta ansionmenetykseltä on viipymättä luotava yhteiskunnan tehokkaasti tukema työttömyysvakuutusjärjestelmä, joka takaisi työtä vaille joutuneille riittävän toimeentulon. Vakuutusjärjestelmässä on työntekijäin yhteisille työttömyyskassoille annettava keskeinen sija. Työttömyysvakuutusta on täydennettävä riittävillä työttömyysavustuksilla. Sivulla 20-21 muuttuvat edellisen johdosta lukujen järjestysnumerot: VI. Sairausvakuutus VII. Eläketurva VIII. Ammattikasvatus ja tutkimustoiminta. Sivulla 21 luvun»eläketurva» b) -kohta ehdotetaan muutettavaksi näin kuuluvaksi:, b) uudistamaan yksityisessä työsopimussuhteessa olevien eläkeoikeus niin, että työnantaja tulisi velvoitetuksi eläkkeen maksuun kansaneläkkeestä riippumatta ja siten, että eläkkeet määrättäisiin kaikille yhtäläisiä perusteita noudattaen.

183 '- ' Muut esityksen n:o 1 kohdalla tehdyt ehdotukset eivät valiokunnan mielestä ole antaneet aihetta muutoksiin tai ehdotuksiin. Esitys n:o 2 (Sos.-dem. Puolueen Maaseutuohjelma) Valiokunta ehdottaa, että esitys Maaseutuohjelmaksi hyväksyttäisiin puoluetoimikunnan ehdottamassa muodossa lukuunottamatta seuraavia kohtia, jotka valiokunta esittää muutettaviksi: (Vanhan esitysvihkon sivunumerointia seuraten) Sivulla 23 luvussa»pientilojen lisämaan saanti» ehdotetaan toinen kappale muutettavaksi näin kuuluvaksi: Perheviljelmien elinkelpoisina säilyminen on lainsäädännöllä turvattava. Sivulla 25 lukuun»metsästys ja kalastus» ehdotetaan lisättäväksi neljäs näin kuuluva kappale: Vesialueita omistamattomille virkistys- ja kotitarvekalastajille on turvattava lakisääteisesti nykyistä paremmat mahdollisuudet kalastukseen samoin kuin maattomille metsästäjille metsästykseen. Sivulla 26 27 luvussa»verotus» ehdotetaan b-kohta muutettavaksi riäin kuuluvaksi: b) Maatalous- ja metsätulojen verotuksessa on siirryttävä todellisten tulojen mukaiseen verotukseen, jolloin pienten tilojen verorasitus lievenee ja suurten lisääntyy. Siksi kunnes tämä uudistus on toteutettu, verolakeihin on saatava sellaisia muutoksia, että maa- ja metsätalouden harjoittajan oman työn arvoa määrättäessä arviointiperusteina jouduttaisiin nykyisten lisäksi ottamaan huomioon ainakin kiinteistöön kuuluvan viljellyn maan ala ja maatalouteen sijoitettujen pääomien arvo. Maatalouskiinteistöjen tilusten mittauksessa on käytettävä hyväksi voimassa olevan uuden verotuslain tarjoamia mahdollisuuksia. Muut esityksen n:o 2 yhteydessä esitetyt toivomukset ja ehdotukset valiokunta esittää jätettäväksi puoluetoimikunnan ja puolueen eduskuntaryhmän edelleen kehitettäviksi., Esitys n:o S (Taloudellisen suunnittelun tehostaminen) Valiokunta ehdottaa, että puoluetoimikunnan ehdotus hyväksyttäisiin ja että puoluekokous tämän vuoksi hyväksyisi aloitteeseen sisältyvän seuraavan ponnen: Kun kansanbudjettilaskelmat ovat tulevaisuuden ratkaisuja, puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmän toimimaan siten.

184 että eduskunnan puitteissa saadaan hyväksytyksi lähivuosien teollistamis- ja rahoitusohjelma, jotta työllisyyskysymykset voitaisiin pikaisesti hoitaa. Esitys n :o 4 (Puolueen suhtautuminen sosialisoimiskysymykseen) Valiokunta ehdottaa, että puoluekokous toteaisi puoluetoimikunnan lausunnon mukaisesti puolueen periaatteellisen kannan sosialisoimiskysymyksessä edelleen määräytyvän v. 1952 hyväksytyn periaateohjelman mukaan. Esitys n:o 5 (Ajankohtaisen kansallistamisohjelman aikaansaaminen) Valiokunta ehdottaa, että puoluekokous hyväksyisi puoluetoimikunnan ehdottaman menettelyn. Esitys n:o 6 (40 tunnin työviikon toteuttaminen) Valiokunta ehdottaa yhdyttäväksi puoluetoimikunnan toteamukseen. Esitys n:o 7 (Ansiotyötä tekevien perheenäitien aseman helpottaminen) Valiokunta ehdottaa, että asian kehittäminen jätettäisiin puoluetoimikunnan esittämällä tavalla puoluetoimikunnan ja puolueen eduskuntaryhmän tehtäväksi. Esitys n :o 8 ja esitys n:o 9 (Maatalousohjelma) Valiokunta ehdottaa meneteltäväksi puoluetoimikunnan esittämällä tavalla niin että asia jätettäisiin laajemmista ohjelmista tehtävien päätösten varaan ja että puoluekokous antaisi puoluetoimikunnalle kehotuksen käyttää apueliminään entiseen tapaan muodostettua maaseutu toimikuntaa ja maaseutuvaltuuskuntaa. Esitysket n :o 10 ja 11 (Eläketurva) Valiokunta viittaa esityksen n:o 1 kohdalla tekemäänsä muutosehdotukseen sekä ehdottaa asian jätettäväksi tuon päätöksen varaan. Esitys n:o 12 (Kansaneläkkeen saajien ikärajan korottaminen) Valiokunta ehdottaa, että puoluekokous kehoittaisi puoluetoimikuntaa kiinnittämään vakavaa huomiota aloitteessa mainittujen ikäluokkien toimeentulon turvaamiseen. Esitys n:o 15 (Kansaneläkkeiden korottaminen) Valiokunta ehdottaa yhdyttäväksi puoluetoimikunnan kannanottoon,

185 Esitys n:o 14 (Asunto-olosuhteiden parantaminen) Valiokunta ehdottaa esityksen hyväksyttäväksi siten kuin se on sisällytetty puoluetoimikunnan puoluekokoukselle antamaan esitykseen n:o 1. Esitykset n:o 15 ja 16 (Ammattikoulun kehittäminen) Valiokunta ehdottaa, että puoluetoimikunnan lausuman mukaisesti puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan jatkamaan ammattikoulutuskysymyksen selvittämistä ja edistämistä niitten periaatteiden ja tavotteiden pohjalta, jotka sisältyvät puoluetoimikunnan esitykseen 1960-luvun ohjelmaksi. Esitys n:o 17 (Valtion urheilulautakunnan kokoonpano) Valiokunta ehdottaa, että puoluekokous yhtyisi puoluetoimikunnan asiasta antamaan lausuntoon. Esitys n:o 18 (Julkisten varojen käytön valvonta) Valiokunta ehdottaa puoluetoimikunnan esityksen mukaisesti, että puoluekokous yhtyisi aloitteeseen. Samalla valiokunta viittaa puoluekokoukselle jätettävään julkilausumaehdotukseen. Keskustelu: Esitys n:o 1 (Sosialidemokraattisen puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma 1960-luvulle.) Olavi Valpas (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Minusta ohjelma- ja julkilausumavaliokunta on tehnyt esityksen n:o 1 tekstiin erään huononnuksen. Minä luen täältä alkuperäisestä tekstistä:»muussa tapauksessa on kohtalonamme takapajuisen maan asema.» Näin on siis alkuperäisessä tekstissä. Sen sijaan julkilausumavaliokunnan ehdotuksessa vastaava lause kuuluu näin:»muussa tapauksessa on kohtalonamme pysyvästi takapajuisen maan asema.» Minusta tämä on selvä huononnus. Minusta tuntuu, etteivät arvoisat kokousedustajatkaan tunnusta sitä, että me nyt jo olemme takapajuinen maa, ei ainakaan kansainvälisesti luokitellen. Tässä mielessä ehdotan, että pysytään aikaisemmassa tekstissä ja sanotaan:»muussatapauksessa on kohtalonamme takapajuisen maan asema.» Kalle Altti (Helsingin piiri): Kannatan edustaja Valppaan tekemää muutosehdotusta. Olavi Hakala (Hämeen eteläinen): Puuttuisin kahteen seikkaan tässä monisteessa. Esityksen n:o 12 kohdalla sanotaan:»kansaneläkkeen saajien ikärajan korottaminen». Nähtävästi pitäisi olla»alentaminen». Siinä suhteessa tämä kohta oikaistakoon. Asian n:o 5 kohdalla Utin yhdistyksen esitys ajankohtaisen

186 kansallistamisohjelman aikaansaamisesta ehdottaisin, että puoluetoimikunnan lausunnosta poistettaisiin sana»mahdollisten» (aloitteiden tekoa varten). Ehdotan sanan poistettavaksi sen johdosta, että me sillä osoitamme, ettemme ehkä uskallakaan käydä käsiksi tähän asiaan. Sanan poistaminen velvoittaisi eduskuntaryhmän todella tekemään tästä asiasta aloitteen. Erkki K u o p p a 1 a (Puoluetoimikunta): Hyvät toverit! Esityksen n:o 1 sivulla 2 olevan kohdan 8, eläketurva, b-kohta kuuluu:»uudistamaan yksityisessä työsopimussuhteessa olevien eläkeoikeus» jne. Ehdotan, että sanat»yksityisessä työsopimussuhteessa olevien» poistetaan ja että tilalle pannaan sanat»(uudistamaan) työntekijäin eläkeoikeus». Tarkoituksenahan on, että eläketurva olisi sama kaikille työntekijäryhmille, olivat ne sitten yksityisessä tai julkisoikeudellisessa työsuhteessa. Jotta siis päästäisiin siihen, että turva koskisi kaikkia työntekijöitä, ehdotan tätä muutosta. Kun myöhempänä sanotaan, että eläke määräytyisi kaikille yhdenlaisia perusteita noudattaen, niin lopputuloksena päästäisiin siihen, mihin Kymen piirin esityksessä alun pitäen on tähdättykin, että eläketurva olisi kaikille työntekijöille sama, olivatpa he minkälaisessa työsuhteessa tahansa, ja että se laskettaisiin kaikille samojen perusteiden mukaan. Puheenjohtaja: Ennen kuin jatkamme, on syytä tehdä ainakin seuraava korjaus esitykseen n:o 12. Esityksen sivulla 5 sajiotaan:»kansaneläkkeen saajien ikärajan korottaminen». Pitäisi luonnollisesti olla»alentaminen». Otetaan huomioon ja korjataan. Tuomas Bryggari (Helsingin, piiri): Toveri puheenjohtaja! Minä valitan, että valiokunta ei huomioinut sairausvakuutusasian yhteydessä esittämääni näkökohtaa äitiysvakuutuksesta. Siitä ei tosin laajempaa keskustelua kokouksessa suoritettu, mutta se ajatus ilmaistiin kokouksessa aplodeina, että tämä asia on siksi tärkeä, että se olisi pitänyt valiokunnassa huomioida. Tässä hajoitetaan asia perheturvan ym. puitteisiin, mutta ei ole sairausvakuutuksen kanssa yhdistettynä äitiysvakuutusta. Sen vuoksi ehdotan, että sairausvakuutuksen yhteydessä luvataan toteuttaa myös äitiysvakuutus. Tuon kirjallisen ehdotuksen. Kerttu Helander (Helsingin piiri): Kannatan Bryggarin tekemää ehdotusta, että sairausvakuutusta koskevaan kohtaan kohtaan 6 lisätään äitiysvakuutuksen toteuttaminen. Eino S a 1 a k k a (Kymen piiri): Toveri puheenjohtaja! Kannatan Kuoppalan tekemää ehdotusta kohtaan»eläketurva», että siitä jätettäisiin pois sanat»yksityisessä työsopimussuhteessa olevien» ja korvattaisiin sanalla»työntekijöiden». Keskustelu päättyi.

187 Puheen j ohtaja: Kun keskustelun kuluessa on tehty muutosehdotuksia mietintöön, lienee parasta palauttaa mietintö valiokuntaan. '. ' Menettelytapa hyväksyttiin. Palautettiin. 44 P u h e e n j o h t.a j a: Otetaan käsiteltäväksi valiokunnan esitys n:o 2,»Sosialidemokraattisen Puolueen maaseutuohjelma». Se on esitysvihkossa sivulla 22. Keskustelu: Heikki Simonen (Puoluetoimisto): Toveri puheenjohtaja, hyvä puoluekokous! Kun me nyt olemme saaneet valiokunnasta takaisin mm. maaseutuohjelmaa käsittelevän mietinnön ja siihen, sisältyvät muutosehdotukset, niin kalastusta koskevassa kohdassa tekisi mieli kiinnittää puoluekokouksen huomiota seuraavaan muutokseen. Kohtaan»Metsästys ja kalastus» ehdotetaan uusi kappale, joka, niin kuin edustajien pöydillä olevista papereista näkyy, kuuluu:»vesialueita omistamattomille virkistys- ja kotitarvekalastajille on turvattava lakisääteisesti nykyistä paremmat mahdollisuudet kalastukseen samoin kuin maattomille metsästäjille metsästykseen.» Vuoden 1950 väestölaskennan yhteydessä yritettiin selvittää, minkälainen tilanne' on kalastuksessa. Vaikka tämä tutkimus jäi silloin vielä keskeneräiseksi, niin se jo todettiin, että kalastajiemme keskuudessa oli sellaisia, jotka kalastaessaan saivat saalista noin 50 kg vuodessa, 17.561. Erikoisilla viljelmillä kalastukseen osallistuneiden henkilöiden luku oli 109.413. Noista yli 17.000 kalastajasta käytti kalastusta pääelinkeinonaan 499 viljelmän omistajaa ja sivuelinkeinona 4.185 viljelmän omistajaa. Kotitarpeiksi josta tässä esityksessä myös puhutaan. harjoitettiin kalastusta 12.877 viljelmällä. Vallankin sisävesien kalastusmarkkinoilla on yleensä tungosta. On suuri määrä ihmisiä, jotka kalastusta harjoittaessaan taistelevat pienestä jokapäiväisestä leivästään: Ei ole syytä Sosialidemokraattisen Puolueen lakisääteisesti vaatia lisättäväksi tungosta kalastusmarkkinoilla virkistysperusteella. Ei se ole oikein! Siksi toivoisin, että puoluekokous poistaisi kyseisestä kappaleesta, sen muutoin hyväksyen, sanat»virkistys- ja». K.F. Haapasalo (Mikkelin piiri): Hyvät puoluekokousedustajat! Minä ihmettelen tätä toveri Simosen puheenvuoroa. Se oli suoras-

188 taan yllättävä. Kun esittelin tätä kohtaa, korostin erityisesti, että meillä viime vuotena lunastettiin kalastuskortteja kaikkiaan 287.000 kappaletta, ja sanoin, että on aivan väärin, jos jätämme näin suuren ihmisryhmän huomiotta. Suurin osa näistä ihmisistä asuu asutuskeskuksissa. Kalastus ei merkitse heille elinkeinoa, se ei merkitse heille toimeentuloa, mutta se merkitsee heille hyvin huomattavaa virkistystä muun työn ohessa. Ei meikäläisen ikään ehtinyt lähde lenkille, harvoin nousee talvella suksillekaan ilman jotakin tavoitetta. Mainitsin myös, että jo Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903 hyväksyttiin lausuma, jossa sanottiin nimenomaan, että maattomille on turvattava oikeus kalastukseen ja metsästykseen, ja sama toistui 20- ja 30-luvuilla. Nykyisin on tilanne sellainen, että kun uusi kalastuslaki tuli voimaan, niin vesialueitten omistajat heräsivät valvomaan, ettei sellainen henkilö, jolla ei ole kalastuslupaa määrätyllä alueella, lainkaan pääse sille alueelle kalastamaan. Kalastusoikeuksista on tullut eräänlainen uusi tukipalkkio, jolla yritetään vetää jälleen ihmisillä huomattavia summia juuri maanomistajapiireille. Minusta ei ole oikein, että sosialidemokraattinen puoluekokous antaisi siunauksensa tällaiselle menolle, vaan kyllä meidän nyt pitäisi pyrkiä lainsäädäntöteitse turvaamaan ennen muuta vesialueita omistamattomien ihmisten oikeudet. Minusta on hyvin suuri vääryys, jos hyväksytään se, mitä Heikki Simonen täällä äsken ehdotti. Keskustelu julistettiin päättyneeksi. Puheenjohtaja: Keskustelun kuluessa on toveri Simonen tehnyt valiokunnan mietinnöstä poikkeavan ehdotuksen, jota ei ole kannatettu. Muuta ehdotusta ei ole tehty. Selonteko myönnettiin oikeaksi. Mietintö voitaneen hyväksyä sellaisenaan. Hyväksyttiin. Hyväksytty maaseutuohjelma oli näin kuuluva: SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN MAASEUTUOHJELMA 1960 I.. MAATALOUS 1) Yleistavoite Jotta maatalous saataisiin mahdollisimman joustavasti soveltumaan kokonaiskulutukseen ja kansantalouden vaatimuksiin, on valtakunnallisen kokonaissuunnitelman pohjalta selvitettävä maan eri alueiden ja erilaisten- viljelmien luontaiset tuotantoedellytyk-