STORMWATER -väliaikatuloksia



Samankaltaiset tiedostot
STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet. Projektipäällikkö Hanna Laaksonen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

äärä ja laatu Suomessa

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Stormwaterhankkeen. loppuraportti. Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet. Leena Sänkiaho, Nora Sillanpää (toim.

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Diplomityö TKK:n v esihuoltotekniikkaan aiheesta: Metals in Stormw ater Pollution Hulevesien metallit

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Hulevesien laadun hallinta

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU

Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen. Case Lahden Kytölä

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

17VV VV 01021

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Mitä maanteiden hulevedet sisältävät?

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

BIOHIILI BIOSUODATUSRAKENTEISSA:

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

6/2011. Irtonumero. 6/2011. Hulevedet

Hulevesien haitta aineet

Transkriptio:

STORMWATER -väliaikatuloksia Hulevesifoorumi 15.4.2010, Kuntatalo, Helsinki Nora Sillanpää projektipäällikkö, DI Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos

STORMWATER hankeorganisaatio Projektin toteutusaika 2008-2011 (jatkoaika syyskuu 2011 asti): kokonaiskustannukset (noin 2 milj. Eur) koostuvat kehityshankkeesta (STORMWATER) ja investointiosasta (STORMWATER2) Yliopistopartnerit Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tiedon tuottajat Tieteellinen tieto-taito Tutkimustehtävät Kuntapartnerit Kouvolan kaupunki/kouvolan vesi Hollolan kunta LahtiAqua Oy Tiedon käyttäjät Käytännön ongelmat Pilotkohteet Kaupallinen sektori Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Markkinaselvitykset Kaupallisen potentiaalin tunnistaminen Yritysyhteistyö Uudet tuote- ja palveluratkaisut

STORMWATER -tutkimuksesta Tässä esityksessä esimerkkejä hankkeessa tähän mennessä kerätystä mittausaineistosta: CASE 1: Uudet hulevesimittausasemat (HY, Kouvola) CASE 2: Hulevesien haitta-aineet teollisuusalueilla (Hollola, HY) CASE 3: Hulevesien imeytys- ja biopidätyskokeet (HY) HOLLOLA LAHTI KOUVOLA

CASE 1: Hulevesimittausasemat Uudet hulevesimittausasemat: Lahdessa kolme asemaa: Lahden keskusta-alue, 2 asemaa Väljä pientaloalue, 1 asema Osaprojekti: HY Työryhmä: Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä, Tuukka Ryynänen Kouvolan keskuspuisto Kuva: Jarno Hujanen Osaprojekti: Kouvolan kaupunki/vesilaitos Työryhmä: Jarno Hujanen, Jarkko Laitinen Asemien laitekokoonpano: Ultraääneen perustuva virtaamamittaus Automaattinen näytteenotin Automaattisia laatuantureita Dataloggeri, tiedonsiirto ja etäkäyttö

Laadun mittaus hulevesiasemilla Kaksi vaihtoehtoista ohjelmaa Lahden mittausasemat Useita erillisnäytteitä tapahtuman ajalta Hetkellisiä pitoisuuksia Pitoisuuksien vaihtelu tapahtuman aikana sekä erot eri tapahtumien välillä + yksityiskohtaista tietoa - suuret näytemäärät, suuret kustannukset - rajallinen määrä tutkittavia laatuparametrejä Metallit, kiintoaine, ravinteet, TOC, sameus, EC, ph Kouvolan keskuspuisto Kokoomanäyte per tapahtuma Keskimääräiset tapahtumapitoisuudet, nk. EMC Erot EMC-arvoissa eri tapahtumien välillä + tietoa käytännön tarpeisiin + kohtuulliset näytemäärät + useita laatuparametrejä - ei paluuta tarkempaan pitoisuustietoon Valikoidut metallit, kiintoaine, ravinteet, TOC, COD, bakteerit, öljyt, PAH-yhdisteet, ph, EC

Esimerkki valuntakertoimista Tuloksia mm.: ylivirtaamat, valuntakertoimet, valunnan määrästä eri vuodenaikoina mallinnus Punaiset symbolit: HY 2008-2009 VALUNTAKERROIN (%) Vihreät symbolit: TKK 2001-2006 Harmaat symbolit: Valtakunnallinen hulevesitutkimus 1977-1979 LÄPÄISEMÄTTÖMÄN PINTA-ALAN OSUUS (%)

Kouvolan mittausaseman havaintoja EMC (Event Mean Concentration) = huleveden keskimääräinen tapahtumakohtainen pitoisuus Vaihteluväli Keskiarvo Liukoisena (n=4) KIINTOAINE (n=21) 11-810 mg/l 128 mg/l KOKONAISFOSFORI (n=17) 43-730 g/l 166 g/l 46-83 % METALLIT (n=16) Lyijy 1,4-11 g/l 5,4 g/l Kupari 34-150 g/l 82 g/l 35-80 % Sinkki 50-260 g/l 119 g/l 56-81 % ämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit: keskimäärin 2853 pmy/100 ml, vaihteluväli 35-6800 pmy/100 ml (ohjearvo 500 pmy/100 ml)

STORMWATER-mittausasemat jatkossa Lahden mittausasemilla mittaukset päättyvät elokuun 2010 lopussa Kouvolassa mittauksia pyritään jatkamaan mahdollisimman pitkään Muita hulevesimittauksia käynnissä ja suunnitteilla: TKK (Aaltoyliopisto), Kouvolan Vesi, Lahti Aqua Oy

CASE 2: Hollolan teollisuuskiinteistöt - Kohteina viisi teollisuuskiinteistöä öä: mm. muoviteollisuutta, teollisuuskemikaalien ja -pinnoitteiden valmistusta, betonituotteita - Kaikki kohteet 1. luokan pohjavesialueella - Kaikkia kiinteistöjä ei ole liitetty hulevesiviemäriin: hulevedet imeytetää ään imeytyskaivojen kautta, ylijuoksu maastoon/viemäriin - Ympärist ristöluvat edellyttävät pihojen päällystämistä ja hulevesien johtamista viemäriverkostoon Tutkimustoimenpiteet on suunniteltu yhdessä Hollolan kunnan ja Helsingin yliopiston kanssa: - Hollolan kunta: Hannu Tuunanen, Ari Rinkinen - Helsingin yliopisto: Niina Hätinen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä, Tuukka Ryynänen

STORMWATER Hollola: Toimenpiteet TAVOITTEENA tunnistaa teollisuuskiinteistöjen hulevesien mukana kulkeutuvat haitta-aineet TUTKIMUSTOIMEPITEET KESÄLLÄ JA SYKSYLLÄ 2009 1)Maaperänäytteenotto: - hulevesien purkupisteet maastossa, - imeytyskaivot - hiekanerotuskaivo - vertailunäytteet metsämaasta 2) Laboratorioimeytyskokeet HUOM! EI HULEVESI VESINÄYTTEITÄ

STORMWATER Hollola: Tutkitut haitta-aineet aineet Tutkittavien haitta-aineiden valintaperusteet: - Hulevesien yleiset haitta-aineet, erityisesti teollisuusalueilla - Tiedot kiinteistöillä tapahtuvasta toiminnasta ja käytettyjen kemikaalien ominaisuudet - Haitta-aineen kulkeutumisriski pohjaveteen huleveden mukana - Haitta-aineet, joista ympäristöviranomaiset olivat erityisesti huolissaan (VOC:t, liuottimet, PAH-yhdisteet) TUTKITUT HAITTA-AINEET: Yleiset hulevesien laatuparametrit: nitraatti, öljyhiilivedyt C10-C40, metallit (Cu, Ni, Cd, Cr, Pb, Zn), TOC, ph Teollisuuden toimintaan liittyvät haitta-aineet: PAH-yhdisteet, VOC:t, NP ja NPEO, BPA

Alustavia tuloksia maaperänäytteenotosta Kaikkiin aineryhmiin kuuluvia aineita havaittiin - pitoisuudet olivat pieniä ja usein alle määritysrajan Kohonneita pitoisuuksia maaperästä havaittiin metalleilla ja raskailla öljyhiilivetyjakeilla: imeytyskaivoista ja pintamaanäytteistä PIMA-asetuksen kynnysarvon maaperässä ylittivät sinkki- ja raskaiden öljyhiilivetyjakeet: sinkillä 300-400 mg/kg, raskaat öljyhiilivetyjakeet max. 2000 mg/kg PIMA-asetuksessa pohjavedelle haitallisiksi luokitellut aineet eivät ylittäneet raja-arvoja: poikkeuksena hiekanerotuskaivon kohonnut tolueenipitoisuus

STORMWATER Hollolan teollisuusalueilla jatkossa Mittaustutkimus on päättynyt Tutkimuksesta valmistuu keväällä pro gradu työ Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitokselta, LuK Niina Hätinen Aiheesta myös tarkempi esitelmä Vesihuoltopäivillä Vaasassa kesäkuussa Tutkimustietoja käytetään jatkossa pohjana hulevesiratkaisujen suunnittelulle: suunnittelu käynnistynyt keväällä 2010 (Ramboll) Jatkotutkimusta tehdään Lahdessa Jokimaan lysimetrilaitoksella (HY)

Kuva: Alan Hoban Kuva: Alan Hoban Kuva: Tuukka Ryynänen Kuva: Tuukka Ryynänen

PINTAKERROS: - Tiivis kasvillisuus estää tukkeutumisen - Tiheä juuristo edistää vedenläpäisevyyttä - Pidättää vettä - Puhdistaa, suodattaa Kasvillisuuskerros: Viiruhelpi, paljakkapaju, rantakukka Orgaaninen kerros (35 cm): hiekka-multaseos (50/50) hiekka (0-2 mm) Orgaaninen kerros (35 cm) Suodatinkerros (80 cm) KERROSTETTU POHJA: - Ehkäisee hienon aineksen kulkeutumisen alaspäin - Ei tukkeutuvia suodatinkankaita - Tehokas kuivatus sora (2-6 mm) Salaoja Ø 110 Siirtymäkerros (25 cm) Salaojakerros (25 cm) sora (8-16 mm) Kyllästynyt kerros (30 cm) sepeli (16-32 mm)

Ulosvirtaus (l/min) Kasvillinen lysimetri 1,4 Kasviton lysimetri 0,6 Pidättyminen (%) PO 4 NO 3 Zn Cu Al Keskiarvo 98 0 90 94 87 Suolallinen kastelu 98 0 89 94 91 Suolaton kastelu 97 7 90 93 79 Kasvillinen lysimetri 98 0 89 94 85 Kasviton lysimetri 98 0 92 95 91 Taulukot esitelmästä: Valtanen, M., Sillanpää, N., Setälä, H. 2010. The ability of urban soils to treat urban runoff in cold climate. Ecotrons & Lysimeters Conference 29 31 March 2010

STORMWATER Biopidätyskokeet jatkossa Mittaustutkimus päättyy elokuussa 2010: tutkimusjaksolla tehdään kolme, noin kaksi viikkoa kestävää kastelukoetta

Ajankohtaista STORMWATER pilotkohteista Kouvolan Vesi, Hollolan kunta, Lahti Aqua Oy Kohteiksi ovat jo varmistuneet: Joutjärvi (LahtiAqua Oy) Salpakankaan teollisuusalue (Hollola) Kouvolan keskuspuisto (Kouvolan Vesi) Myös muita selvitys- ja suunnittelukohteita, joita ei rakenneta hankkeen aikana, mm.: Paskurinoja (LahtiAqua) Nostavan teollisuusalue (Kouvolan Vesi) Kukonkoivun teollisuusalue (Hollola) HOLLOLA LAHTI KOUVOLA

Kouvolan keskuspuiston maanalainen viivytysrakenne Kuva: Jarno Hujanen Ensimmäinen STORMWATER -pilotkohde valmistui maaliskuussa 2010

KIITOS! Lisätietoja: Helsingin yliopisto: Heikki Setälä, Nora Sillanpää (etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi) Teknillinen korkeakoulu: Riku Vahala, Leena Sänkiaho (etunimi.sukunimi(at)tkk.fi) Hollolan kunta: Hannu Tuunanen (etunimi.sukunimi(at)hollola.fi) Kouvolan Vesi: Jarkko Laitinen, Jarno Hujanen (etunimi.sukunimi(at)kouvola.fi) Lahti Aqua Oy: Markku Heikkonen (etunimi.sukunimi(at)lahtiaqua.fi) Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: Hanna Laaksonen, Aino Sipilä, Esa Ekholm (etunimi.sukunimi(at)lahtisbp.fi)