Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto
Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri puolilla Suomea Lähes 600 koulutettua kokemustoimijaa eri järjestöissä Noin 75 sote-alan toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetusyksikköä käyttävät kokemusosaajia Yhteistyötä paikallisesti kuntien ja sairaanhoitopiirien sekä erilaisten sidosryhmien kanssa Verkoston toiminta alkanut vuonna 2008 projektimuotoisena Verkoston toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys Ak-avustuksella
Kokemustoimintaverkoston päämäärät Laadukkaan ja yhtenäisen kokemustoimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen pysyväksi käytännöksi sosiaali- ja terveysalalle Kokemustieto tehdään näkyväksi Alueelliset ohjausryhmät (17) edustavat kattavasti alueen eri toimijaryhmiä sekä toimivat aktiivisena keskustelijana ja kokemustiedon markkinoijina alueella Yhtenäisen koulutusmallin ylläpitäminen ja kehittäminen kokemustoimijoiden perus- ja jatkokoulutukseen Koordinoida järjestöjen välistä kokemustoimintaa Edistää yhteistyötä muiden kokemusasiantuntijatoimintaa toteuttavien tai kehittävien toimijoiden kanssa
Koulutukset Verkoston jäsenyhteisöjen kokemuskouluttajat/-toimijat ovat käyneet yhtenäisen peruskoulutuksen, jonka laajuus on noin 40 tuntia. Koulutus sisältää mm. oman tarinan rakentamisen ja harjoittelun, vertaispalautteen, harjoitusluennon sekä esiintymisen harjoittelua. Perus- ja jatkokoulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea järjestöjen tai alueellisten ohjausryhmien toimesta. Kokemustarinaa voi kertoa oppilaitoksissa erilaisille opiskelijaryhmille, ammattilaisten koulutustilaisuuksissa, järjestöjen tapahtumissa tai erilaisissa palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen tai arviointiin liittyvissä tilanteissa. Jatkokoulutuksilla kokemustoimijat hakevat laajuutta omaan kokemustarinaansa, sekä osaamista erilaisiin kokemustehtäviin. Verkoston ylläpitämän kokemustoimijarekisterin kautta tavoittaa lähes 600 järjestöjen kokemustoimijaa.
Kokemuskentän toimijaryhmät Tausta: Potilas- ja vammaisjärjestöjen toteuttamaa kokemuskouluttajamallia on kehitetty 1990-luvun alusta eri hankkeiden kautta. Tavoitteena alussa oli kouluttaa & valmentaa pitkäaikaissairaita ja vammaisia henkilöitä välittämään omakohtainen kokemuksensa sairaudesta tai vammasta ja sen kanssa elämisestä sote-alan opiskelijoille ja ammattilaisille heidän ammattiosaamisensa syventämiseksi. Potilasjärjestöjen rooli ollut keskeinen mallin rakentamisessa ja kokemustoimijoiden taustatukena läpivuosien. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistuttua 2009, alkoi STM:n Kastehankkeiden rahoittamia ja usein sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyössä toteutettuja mielenterveys- ja päihdepuolen kokemusasiantuntijakoulutuksia, jotka olivat kuntouttavia, pitkäkestoisia (10 kk), ja joilla tavoiteltiin laajaa osaamista vertaisryhmien ohjaamiseen, kokemuskouluttajana toimimiseen ja erilaisin palveluiden kehittämis- ja arviointitehtäviin sote-alalla. Samoihin aikoihin mielenterveys- ja päihdesektorilla tapahtuvasta kokemustoiminnasta alettiin käyttämään käsitettä kokemusasiantuntija.
Kokemuskentän toimijaryhmät Nykytila: Kokemuskentän kaksi päätoimintalinjaa/mallia Potilas- ja vammaisjärjestöjen toimintamalli (kokemustoimintaverkosto), jonka alla toimii lähes 600 kokemustoimijaa, edustaen 36 eri sairaus-, vammais- ja läheisjärjestöä. Kokemustoiminta kohdistuu erityisesti sotealan oppilaitoksiin, mutta kasvavassa määrin myös muihin kokemustehtäviin. Kaste-hankkeiden kautta pääosin kouluttautuneet mielenterveys- ja päihdepuolen noin 500 kokemusasiantuntijaa, joiden toiminta kohdistuu pääosin sairaanhoitopiirien psykiatrian toimialan ja kuntien erilaisiin palveluiden suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Äärimuotoina kokemusasiantuntija-vastaanotot ja työparityöskentely ammattilaisen rinnalla. Lisäksi kentällä toimii aikuissosiaalityön, sote-alueiden ja lastensuojelun, sekä eri vähemmistöryhmien kouluttamia kokemusasiantuntijoita tai kehittäjäasiakkaita.
Kokemuskentän kirjava käsitteistö Samankaltaisesta toiminnasta käytetään usein erilaisia käsitteitä: Kokemusasiantuntija, kokemuskouluttaja, kokemustutkija, kokemusarvioija, kehittäjäasiakas, kokemustoimija jne. Myös kokemus- ja vertaistoiminnassa käytettäviä käsitteitä/tehtäviä sotketaan keskenään. Potilasjärjestöt, hankkeet, oppilaitokset ja sairaanhoitopiirit käyttävät eri käsitteitä, riippuen minkä muotoisen/kenen järjestämän koulutuksen henkilö on käynyt, tai millä alueella toimitaan. Kokemustoimintaverkosto siirtyi käyttämään v. 2016 kokemuskouluttaja -termin sijaan kokemustoimija-termiä, joka kuvaa paremmin niitä erilaisia tehtäviä, joita kokemustoimijat tekevät kentällä. Yhä useammin kokemustietoa välitetään muussakin kuin kouluttajan roolissa. kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunein yläkäsite kuvaamaan erilaisia kokemustehtäviä, vaikka kokemusasiantuntijat toimivat pääosin mielenterveysja päihdesektorilla erilaisissa tehtävissä.
Kokemustiedon rooli tulevaisuudessa Hallituksen palvelut asiakaslähtöiseksi kärkihankkeen toimenpide 1:ssä määritellään kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaan osallistumisen toimintamalli. Mallin tulisi olla valmis käyttöön otettavaksi 12/2017. Mallin kokoamisessa hyödynnetään myös järjestöjen osaamista ja kokemusta. Erilaisten toimintamallien kartoittamiseksi STM järjestää syksyllä 2016 työpajoja eri puolilla Suomea. Tavoitteena on, että kokemustieto (=asiakasnäkökulma) tulee entistä keskeisempään rooliin asiakaslähtöisempien palveluiden, hoitopolkujen ja toiminnan suunnittelussa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muutoksen vaikutus järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön (= Vaikutus yksittäisten kokemustoimijoiden hyödyntämiseen?). Kokemustoiminta jakaantuu tulevaisuudessa voimakkaammin sekä vapaaehtoistoimintaan että palkkioperusteiseen toimintaan.
Verkoston jäsenjärjestöt (36) Aivoliitto ry Aivovammaliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry Crohn ja Colitis ry ADHD-liitto ry Hengitysliitto ry Iholiitto ry Invalidiliitto ry Keliakialiitto ry Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Muistiliitto ry Neuroliitto ry Kuuloliitto ry Kynnys ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Näkövammaisten liitto ry Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry Psoriasisliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Kilpirauhasliitto ry Suomen Kipu ry Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Nivelyhdistys Suomen Luustoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys ry Turun Seudun Nivelyhdistys ry Suomen CP-liitto ry Syömishäiriöliitto-SYLI ry
Alueelliset ohjausryhmät 2016 1. Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki) 2. Joensuu 3. Kajaani 4. Kanta-Häme (Hämeenlinna) 5. Keski-Pohjanmaa (Kokkola) 6. Keski-Suomi (Jyväskylä) 7. Kuopio 8. Lahti 9. Lappeenranta 10. Kouvola 11. Lappi (Kemi-Tornio-Rovaniemi) 12. Oulu 13. Pääkaupunkiseutu (Uusimaa) 14. Satakunta (Pori) 15. Tampere 16. Turku 17. Vaasa (ruotsin- ja suomenkielinen)
Kokemusosaamisen verkkosivuja Valtakunnallinen kokemustoimintaverkosto Uutisia, tapahtumia, koulutusmateriaalia ja kokemuskouluttajapankki, jossa yli 500 kokemuskouluttajan kokemus-cv www.kokemuskoulutus.fi tai www.kokemustoimintaverkosto.fi Innokylä Kokemusosaajat Suomessa -verkosto On kaikille avoin verkosto, johon voivat liittyä kaikki kokemustiedosta ja toiminnasta kiinnostuneet kansalaiset, ammattilaiset ja kokemusosaajat https://www.innokyla.fi/web/verkosto1000878 KokoA Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry Kokemusasiantuntijoiden perustama yhdistys, johon voivat liittyä eri sairaus- ja vammaryhmiä edustavat, koulutetut kokemusasiantuntijat ja kouluttajat http://www.kokemusasiantuntija.fi/kokoa
Tunnuslukuja kokemustoimijoiden tehtävistä vuodelta 2015 Yksittäisiä kokemustehtäviä useita tuhansia eri puolilla Suomea Kokemustehtävät jakautuvat: - 3,8 per henkilö - 10 %:lla ollut 10-30 tehtävää - 14 %:lla ollut vain yksi tehtävä - n. 20 %:lla ei ollut yhtään tehtävää Kysynnässä vaihtelua alueittain ja sairaus- ja vammaryhmien välillä 55 % tehtävistä kohdistuu sosiaali- ja terveysalan opetusyksiköihin 30 % on saanut palkkion kokemustehtävästä keskimäärin 40 44 % on saanut matkakorvauksen (31 % ei ole saanut) Tiedot koottu valtakunnallisesta kokemustoimija-kyselystä keväällä 2015. Kyselyyn vastasi, 265 (vastausprosentti 52 %) järjestöjen kokemustoimijaa eri puolilta Suomea.