Sodankylän Ampujat ry

Sodankylän Ampujat ry T O I M I N T A L I N J A

T O I M I N T A L I N J A 1 Sisällysluettelo 1. LAATU.. 2 2. TOIMINNAN MAHDOLLISTAMINEN.... 2 3. TIEDOTTAMINEN 2 4. MÄÄRÄ.. 3 5. TOIMINNAN TARKOITUS.. 3 6. AMPUMAKOULUT... 4 6.1. Avaintekijät...... 4 6.2. Seuran tavoitteet... 4 6.3. Lasten tavoitteet 5 7. TOIMINTA 5 7.1. Kilpailutoiminta 5 7.2. Leiritoiminta. 6 7.3. Tapahtumien, koulutusten ym. järjestäminen... 7 8. TOIMINTAAN OSALLISTUVIEN ROOLIT JA YHTEISET PELISÄÄNNÖT 7 9. URHEILUAMMUNTA TUOTTEENA 8 9.1. Mitä jäsenmaksulla saa?.. 8 9.2. Ohjaajien tehtävät 8 9.3. Hyvän ohjaajan ominaisuudet.. 9 9.4. Vanhemmat / huoltajat. 9 10. KOULUTUSSUUNNITELMA.. 9 10.1 Valmentajat ja ohjaajat.. 9 10.2. Vanhemmat 9 11. OHJATUN HARJOITTELUN SISÄLTÖ.. 10 11.1. Tukiampujat 10 11.2. Nuoret. 10 11.3. Aikuiset.. 11

2 1. LAATU Laatu ei ole suinkaan yksistään menestymistä kilpaurheilussa, vaan myös paljon muuta. Laatu merkitsee myös tasokasta toimintaa, jossa lapset saavat asiantuntevaa opastusta, ohjausta ja tietoa, ohjaajat ja valmentajat sopivaa koulutusta ja tukea, sekä vanhemmat tarpeeksi tietoa seuratoiminnasta. 2. TOIMINNAN MAHDOLLISTAMINEN Koulutusta järjestämme niin oman seuran kuin myös yhteistyössä Suomen Ampumaurheiluliiton ja Lapin Liikunnan kouluttajien kanssa. Asiantuntevat ohjaajat ja valmentajat löytyvät yleensä lasten vanhemmista. Pyrimme seurana siihen, että pystymme hoitamaan oman sektorimme niin hyvin, että vapaaehtoisia talkoolaisia löytyy jatkossakin seuran valmennus-, ohjaus-, varainhankinta- ja muihin tehtäviin. Seuran johtokunnan kokoonpanoa vaihdellaan, samoin tehtävien vastuualueita, jotta ei jämähdetä ja mahdollisimman moni jäsen pääsisi vaikuttamaan asioihin. 3. TIEDOTTAMINEN Seuran tapahtumien ym. tiedottaminen jäsenille on tärkeää. Myös seuran toiminnan tiedottaminen internetissä ja lehdissä tuo harrastusta ja seuraa tutuksi ja parhaimmillaan hankkii lisää jäseniä. Seurallamme on hyvin toimivat kotisivut internetissä, myös sähköpostilla lähtee usein tiedotteita jäsenille ja lasten vanhemmille.

4. MÄÄRÄ 3 Määrä on myös yksi laadun tae. Mitä useampi valitsee ammunnan omaksi harrastuksekseen, sitä tutummaksi ammunta harrastus tulee yleisesti. Suurempi jäsenmäärä myös vaatii seuralta enemmän, sillä kun vaatimuksia on enemmän, täytyy laatua ylläpitää useampien toiveiden mukaisesti. Toiminnan laadun mittarina toimii myös lajin parissa jatkavien määrä, on se sitten kilpa- tai harrasteammuntaa, valmennus- tai ohjaustoimintaa tai muuta seuratyötä. Siinä riittää haastetta. Unohtaa ei silti voida myöskään urheilullista menestystä. Juniori-toiminnalla on myös oltava ampujia kehittävä valmennustoiminta, jossa otetaan huomioon sinettikriteerit ja yhteiset pelisäännöt. Laatukäsikirjan tarkoitus on antaa jokaiselle, - niin valmentajille, ohjaajille, lasten vanhemmille, kuin myös lapsille tietopaketti, josta käy ilmi seuran toimintalinja ja näin helpottaa seuratoimintaan sisälle pääsemistä. Näin pyrimme välttämään väärinkäsitykset ja minimoimaan ongelmatilanteet. Kuva: Pohjois-Suomen Mestaruuskilpailut ruutiaseilla, 2008 Rovaniemi 5. TOIMINNAN TARKOITUS Tarjota hieno ja kehittävä harrastusmahdollisuus kaikenikäisille Kehittää ja ylläpitää ampumataitoja

Antaa mahdollisuus toimia ammuntaurheilun parissa monenlaisissa tehtävissä Tarjota harrastus, joka ohjaa urheilullisen elämäntavan omaksumiseen Luoda seuralle positiivinen imago Kodin ja koulun tukena kasvattaa lapsista ja nuorista hyvin käyttäytyviä, sosiaalisia ja yhteiskuntakelpoisia ihmisiä Tarjota lapsille ja vanhemmille positiivisia elämyksiä ja kokemuksia urheiluammunnan parissa Tarjota harrastus mukavassa ja hyvän yhteishengen omaavassa joukossa, jossa toteutetaan reilun pelin sääntöjä 4 6. AMPUMAKOULUT 6.1. Avaintekijät Ampumakoululla on omat, osaavat vastuuhenkilöt Tuodaan esille urheiluammunnan hyvät vaikutukset esim. keskittymiskyvyn paraneminen, oman kehon hallinta jne. Opetetaan aseiden turvallinen käsittely Ohjaajia koulutetaan (sekä uusia että jatkokoulutusta) Ampumakoululaisten kanssa hyvät, osaavat ja viihtyvät ohjaajat Harjoitusryhmiin pyritään luomaan hyvä henki Harjoittelussa ja kilpailutoiminnassa otetaan huomioon tietyt herkkyyskaudet Ohjaajia motivoidaan ja palkitaan Kouluyhteistyötä tehostetaan 6.2. Seuran tavoitteet Antaa jokaiselle mahdollisuus tulla urheiluammunnan pariin, niin ilmakuin ruutiasekaudellekin Eri ikäisille eri tasoiset ohjatut ohjelmat / harjoitukset Lasten ja nuorten kehittäminen ikäryhmissä

Ampumakoulu tuotteena Järjestää harjoituksia, kilpailuja, kisamatkoja, oheisjuttuja esim. leirit Palkitsemiset Seurahengen luominen, esim. yhteisen salivuoron hankinta fyysisiä tavoitteita varten, yhteiset pelisäännöt Aikuisten esimerkkinä olemiseen panostaminen (tasapuolinen kohtelu, käytöstavat, ilon säilyttäminen harrastamisessa) 5 6.3. Lasten tavoitteet Saada elämyksiä urheiluammunnasta Saada ja tavata kavereita Voida kehittää ampumataitojaan Saada kisailla ja kilpailla hyvässä hengessä Hauskuus, yhdessäolo saman henkisten kavereiden kanssa Kokea urheiluammunnan houkuttelevuus, erikoisuus Kokea joukkuehenki (harjoitukset, kisamatkat,) 7. TOIMINTA 7.1. Kilpailutoiminta Seura tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua ampumakisoihin SM-, kansallisellaja piirikunnallisella tasolla pidettäviin kilpailui-

hin maksamalla osanottomaksut. Ilmoittautumiset näihin kilpailuihin hoidetaan keskitetysti seuran kautta, jolloin voidaan varmistua, että kilpailija on edustuskelpoinen eli lisenssi on maksettu. Seurana järjestämme kilpailuja seuraavasti: oman seuran jäsenten välisiä kilpailuja on kaksi: Marraskuun kilpailu ja Kunnanmestaruus kilpailu. Kultahippu karsintakilpailuja on 2, joista ainakin toinen järjestetään kotiradalla ja toinen Rovaniemellä Aluemestaruuskilpailut vuorotellen Rovaniemen kanssa, resurssien mukaan Ivalon Urheilu Ampujien kanssa on yhteinen Kunta-Ottelu Y- ja N-sarjoissa. Myös Kultahippu-sarjoissa kunta-ottelu järjestetään, mikäli ampujia kilpailuun löytyy molemmista seuroista riittävästi. Kerran kuukaudessa nk. Karkkikisa-viikko, jolloin tukisarjalaiset ampuvat vuorokuukausin ilmapistoolilla tai kiväärillä, palkintoina karkkipussit Joulun alla kinkkukisa viikottain joulukuun aikana, erikseen aikuisten ja nuorten sarja. Ei tukisarjoja. Kultahippu Finaaliin ja Pohjois-Suomen Mestaruuskilpailuun osallistutaan perinteisesti suurella joukolla. Suomen Mestaruuskilpailuun osallistutaan niin suurella joukolla kuin osallistumisoikeus on. 6 7.2. Leiritoiminta Keväällä (ja mahd. ruutikaudella) järjestämme viikonloppuleirin tukiampujille. Leirillä ammutaan, leikitään, uidaan, pelataan pelejä, lasketellaan ym. (Kuva leiriltä keväällä 2008)

7.3. Tapahtumien ja koulutusten ym. järjestäminen 7 Seuramme järjestää myös muille seuroille ohjaaja- ja tuomarikoulutusta ja esittelee urheiluammuntaa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä tilauksesta esim. kunta, pelastuslaitos, koululaisryhmät. Järjestämme tilauksesta myös kilpailuja, esim. Poliisien SM. Seura tukee ja kannustaa SAL:n tehoryhmään pyrkiviä ja päässeitä ampujia. Seura järjestää eri tapahtumissa noptel -ammuntaa, jonka tavoitteena on tehdä ammuntaa tutuksi ja saada uusia jäseniä mukaan toimintaan. 8. TOIMINTAAN OSALLISTUVIEN ROOLIT JA YHTEISET PELISÄÄNNÖT Seuran johtokunnanjäsenet Vastaavat ampumaseuran organisaation käytännön pyörittämisestä, mutta eivät itse tee kaikkea Rahoitustukien haut ja uusien tulomuotojen ideointi esim. talkoot Vastaa tiedottamisesta yhdessä tiedottajan kanssa Suunnittelee ohjaajien koulutusta ja rekrytoi uusia ohjaajia Urheiluammunnan PR-työ, myönteisen julkisuuden hakeminen uusia osallistujia, uusia voimavaroja Ohjaajien hyvinvoinnista huolehtiminen kannustimilla ja yhteisillä tapahtumilla

8 9. Urheiluammunta tuotteena 9.1. Mitä jäsenmaksulla saa? Ohjattua toimintaa ampumakoulussa ja harjoituksissa Lisenssin, joka sisältää vakuutuksen alle 15- vuotiailla ja Urheilu Ampuja -lehden Erikoistapahtumia: avajaiset, päättäjäiset, leirit, muut tapahtumat Osallistumisoikeuden seuran ja muiden seurojen järjestämiin kilpailuihin Oikeuden käyttää seuran aseita, tauluja ja tiloja sovittuina aikoina Oikeuden osallistua seuran järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin esim. seuran liikuntasalivuoron käyttö 9.2. Ohjaajien tehtävät Toimivat yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaan Ovat käytöksellään ja toiminnallaan esimerkkeinä lapsille ja nuorille Käyvät seuran varainhankinta talkoissa Osallistuvat seuran järjestämään koulutukseen ja kehittävät itseään Toimivat vanhempien tukena lasten kasvatuksessa Tekevät kausisuunnitelman yhdessä muiden vastuuhenkilöiden kanssa Suunnittelevat ohjelman ja toteuttavat ne

9.3. Hyvän ohjaajan ominaisuudet Innostava Opettava, osaava Kärsivällinen Koulutettu 9 9.4. Vanhemmat/huoltajat Osallistuvat seurakoulutuksiin ja seuran tiedotustilaisuuksiin, vuosikokoukseen, varainhankintatalkoisiin, kyydityksiin, harjoituksissa avustamiseen ja kilpailujen järjestämiseen mahdollisuuksien mukaan Ovat lastensa harrastuksessa kannustajina, halutessaan ohjaajina/valmentajina Noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja eettisiä toimintatapoja niin harjoituksissa kuin kilpailuissakin 10. KOULUTUSSUUNNITELMA 10.1 Valmentajat ja ohjaajat Valmentajan ja ohjaajan tulee osallistua seuran järjestämään koulutukseen Jokaisella valmentajalla/ohjaajalla tulee olla riittävä koulutus Valmentajille ja ohjaajille annetaan myös seuran sisäistä koulutusta Tavoitteena on, että jokainen ampumakoulun ja ryhmän ohjaaja käy Ampujainliiton ampumakouluohjaaja koulutuksen 10.2. Vanhemmat Vanhemmille esitellään kauden alussa seuran toimintalinja ja kauden aikana toiminnasta tiedotetaan seuratiedotteilla (sähköposti, kotisivut, ilmoitustaulu, paikallislehti)

10 Vanhemmille järjestetään pelisääntökeskustelu Vanhemmille järjestetään koulutusta oman seuran kouluttajien voimin Kuva: Vuoden Kultahippuseura 2007 palkitseminen, KH-Finaalissa Mikkelissä 11. OHJATUN HARJOITTELUN SISÄLTÖ 11.1. Tukiampujat (alle 8, -10, -12 ja 14 vuotiaat) innostava ja monipuolinen ohjaus ammunnan eri lajien opetus ja kokeilu lajirakkauden kasvattaminen ammunnan harjoittelu erilaisten ammunnan harjoitustapojen käyttö/käyttäminen liipaisun, jälkipidon, jälkitähtäyksen ja hengityksen harjoittelu sääntöjen ja neuvojen noudattamisen opetus (pelisääntökeskustelut) 11.2. Nuoret (15-20 vuotiaat) harjoittelun perusasioiden ja säännöllisyyden sisäistäminen innostava ja monipuolinen ohjaus lajirakkauden kasvattaminen erilaisten ammunnan harjoitustapojen käyttö/käyttäminen

ammunnan harjoittelu liipaisun, jälkipidon, jälkitähtäyksen ja hengityksen harjoittelu lihasvoiman kasvattaminen (pitoharjoittelu) pelisääntökeskustelu 11 11.3. Aikuiset (yli 20-vuotiaat) Aikuiset ovat aina myös esimerkkeinä nuoremmille hyvässä ja pahassa, mikä tulee muistaa radalla käyttäytymisessä sekä kilpailuissa, kilpailumatkoilla että harjoituksissa. Harjoittelu perustuu itsenäiseen toimintaan Seurastamme löytyy paljon eri osa-alueilta asiantuntemusta, jota kannattaa hyödyntää Toiminnan kehittämisestä ja harjoittelun parantamisesta otetaan mielellään ideoita vastaan Yhteistyö, toisten huomioonottaminen ja kavereiden kannustaminen ovat olleet avainsanoja seuramme lämpimän ilmapiirin ja mukavan yhdessäolon saavuttamiseen. Niihin voi jokainen antaa oman panostuksensa ja olkoot ne vastaisuudessakin seuramme toimintalinjana!