Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Vuosikertomus 2005
Esipuhe Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin siirryimme Lääketieteellisen teknologian instituutin alaisuudesta omaksi yksiköksemme. Tämä toi mukanaan useita haasteita, mukaan lukien lisääntyneen hallinnon. Regean henkilökunta kasvoi voimakkaasti kuluneen vuoden aikana. Lisäksi tilojemme rakentaminen jatkui koko vuoden ajan. Markkinaoikeuteen tehty valitus hidasti puhdastilan rakentamisprojektin alkua, joten kudospankkitoiminta ei päässyt alkamaan suunnitellussa laajuudessaan vielä 2005 aikana. Rakentamisaika kysyi erityistä kärsivällisyyttä koko henkilökunnalta. Tutkimustyö Regeassa on alkanut lupaavasti. Outi Hovatan siirryttyä tammikuussa 2005 kantasolututkimusjohtajaksi Regean kantasolututkimus pääsi vauhdikkaasti käyntiin. Regealaiset ovat saaneet hyvin apurahoja kantasolu- ja kudosteknologiatutkimukseen sekä julkisilta rahoittajilta että yksityisiltä lahjoittajilta. Vuoden lopussa saimme vielä iloisen uutisen Tekes varautui rahoittamaan kantasolututkimustamme 3 M :lla tulevien neljän vuoden aikana. Tutkimustyön määrä Regeassa on kasvanut voimakkaasti, joten rahoituksen suhteen haasteet jatkuvat myös tulevina vuosina. Tutkimusyhteistyö on laajentunut useisiin uusiin yksiköihin, sekä kotimaassa että ulkomailla, läheisimpinä yhteistyökumppaneina ovat luonnollisesti Tampereen teknillisen yliopiston useat eri laitokset ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin useat eri toimialueet. Kiitän koko Regean henkilöstön puolesta kaikkia rahoittajiamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta 2005. Riitta Suuronen Regean toimintakertomus 2005
Kudospankki Kudospankki välitti (tuorepakastettua) luuta pääasiassa Pirkanmaan sairaaloille, yhteensä 200 reisiluunpäätä. Kudospankin henkilökunnan työaikaa kului myös puhdastilojen kaluste- ja laitehankintoihin kilpailuttamisineen sekä puhdastilan toiminnan suunnitteluun prosessien ja käytettävien materiaalien ja reagenssien osalta. Kudospankki valmistautui puhdastilojen käyttöönottoon ja niissä aloitettavaan kudosten ja tutkinut amnionkalvon mekaanisia ominaisuuksia. solujen prosessointiin. Lisäksi kudospankin laatujärjestelmää pystytettiin vuoden aikana. Regean kudospankki osallistui Suomen Kirurgiyhdistyksen operatiivisille päiville Helsingissä 23. 25.11.2005 omalla osastollaan. Kudospankkiin rekrytointiin talvella 2005 lääketieteelliseksi johtajaksi dos. Katriina Aalto-Setälä ja syksyllä Katriina Aalto-Setälä ja Annika Vienonen edustivat 2005 kudoskoordinaattoriksi sh. Sari Sarkaniemi. Syksyllä 2005 työnsä Regeassa aloitti myös laborantti Niina Ikonen, joka toimii osin kudospankissa. Regeaa Euroopan kudospankkiyhdistyksen kongressissa (EATB) Firenzessä ja Vienonen Euroopan silmäpankkiyhdistyksen (EEBA) kongressissa Hallessa, Saksassa. Henkilökunta Fil yo. Suvi Haimi teki gradunsa prosessoinnin vaikutuksista luun mekaanisiin ominaisuuksiin. Lopputyön kokeellinen osuus valmistui 2005 vuoden lopussa. Katriina Aalto-Setälä, LKT, Sisätautien ja kardiologian erik.lääk, Kudospankin lääketieteellinen johtaja Annika Vienonen, FT, Kehittämispäällikkö HLK Annemari Salonen teki tutkimusta amnionkalvoilla, jotka saatiin lahjoitetuista istukoista. Hän on Sari Sarkaniemi, sh, Kudoskoordinaattori Terhi Mäkinen, Vastaava laboratoriohoitaja Niina Ikonen, Laborantti Suvi Haimi, fil. yo, Tutkija Annemari Salonen, HLK, Tutkija Regean toimintakertomus 2005
Neuroteam Neuroprojektissa tuotetaan ihmisalkion kantasoluista koe-eläinmallien erilaistettuja hermosoluja ja hermotukisoluja. Näitä asiantuntijoihin ja kliinikoihin, soluja on tarkoitus käyttää vaikeiden keskus- ja ääreishermoston vammojen ja sairauksien hoitoon, joihin ei jolloin saamme tällä hetkellä ole olemassa parantavia tai ehkäiseviä hoitokeinoja. ne kaikki osatekijät mukaan, Neuroprojekti käynnistettiin virallisesti elokuussa 2005. Kevään 2005 aikana teimme kuitenkin ensimmäisen suuren apurahahakemuksen konsortiona Kuopion yliopiston kanssa, ja saimmekin 4-vuotisen rahoituksen 1.1.2006 alkaen. Myös keväällä 2005 haettu iso Tekes jotka auttavat meitä yhteisessä päämäärässämme. Aloitimme vuonna 2005 ensimmäiset yhteistyöprojektit mm. dosentti Anu Jalangon (Helsinki) kanssa JNCL-tautiin liittyen. rahoitus tuotti positiivisen tuloksen ja saimme 2 + 2 - Syksyn aikana saimme materiaalin kasaan ensimmäistä vuotisen rahoituksen 1.11.2005 alkaen. julkaisua varten, joka tehtiin yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa Karoliinisesta Instituutista. Syksyn 2005 aikana haimme myös aktiivisesti lisärahoitusta projektiimme ja saimme mm. Tampereen yliopiston starttiapurahan väitöskirjatyön aloittamiseksi Riikka Lappalaiselle, joka aloittaa työnsä tammikuussa 2006. Syksyn 2005 keskityimme hermosolujen erilaistamismenetelmien kehittämiseen ja parantamiseen. Olemme seuranneet hermosolujen erilaistumista uuden kuvantamislaitteen avulla, jolla voimme seurata samoja soluja päiviä ja jopa viikkoja. Olemme myös karakterisoineet tuotettuja hermosoluja immonohistokemiallisin menetelmin. Syksyn 2005 aikana pidimme aktiivisesti kokouksia yhteistyökumppaneidemme kanssa, joissa suunnittelimme aloitettavia projekteja. Tarkoituksemme on yhdistää monen alan osaajat projekteihimme, jolloin Henkilökunta Prof. Outi Hovatta, LKT, Tutkimusjohtaja Susanna Narkilahti, FT, Vanhempi tutkija Tiina Rajala, fil.yo, Gradutyöntekijä Tuomas Huttunen, LK, Tutkija voimme tähdätä kliinisiin sovelluksiin tulevaisuudessa. Loimme kontakteja perustutkijoihin, aivosairauksien Regean toimintakertomus 2005
Sydänryhmä Sydänryhmän tavoite on kehittää olosuhteita, joissa projektiin liittyen tutkimme näiden solujen kasvamista kantasoluista voidaan erilaistaa sydänlihassoluja ja erilaistumista END-2 solujen läsnäollessa. Lisäksi ja viedä näitä erilaistuneita soluja tulevaisuudessa pyrimme virtaussytometrin avulla identifioimaan vauriokohtaan sydämessä ja siten estää sydämen vajaatoiminnan kehittyminen. endoteelsolujen esiasteita rasvan kantasolupopulaatiosta. Ensimmäinen koeasetelma käsitti alkion kantasolujen kasvattamisen sellaisenaan ilman tukisolukkoa. Tällöin Henkilökunta Dos. Katriina Aalto-Setälä, Lääketieteellinen johtaja niistä muodostuu ns. embryoid bodeja solurykelmiä, Mari Pekkanen-Mattila, FM, Tutkija jotka sisältävät paljon monenlaisia erilaistuneita soluja. Erja Kerkelä, FT, Tutkija Tarkoitus oli katsoa, saisimmeko tällä tavalla myös Ronja Mustonen, LK, Tutkija sykkiviä solukeräymiä. Tämä ei kuitenkaan käyttämillämme solulinjoilla ja kasvutekijöillä ole toistaiseksi onnistunut. Syksyllä vierailimme Utrechtin Yliopistossa Hollannissa prof. Christine Mummeryn laboratoriossa ja tutustuimme heidän menetelmiinsä erilaistaa alkion kantasoluista sydänlihassoluja. Saimme myös lahjoituksena heiltä yhden endodermaalisen solulinjan (END-2 solut). Tätä linjaa alkion kantasolujen tukisolukkona käyttäen alkion kantasolut erilaistuvat sykkiviksi sydänlihassoluiksi. Tuon solulinjan ansiosta saimmekin ensimmäisiä sykkiviä soluja vuoden lopulla. Alkion kantasolulinjoista alkoivat sykkiä linjat 293 ja 181. Toinen tutkimusaihe on ollut selvittää rasvakudoksen mesenkymaalisten kantasolujen erilaistumista sydänlihasoluiksi sekä verisuonten endoteelisoluiksi. Tähän Regean toimintakertomus 2005 5
Mesenkymaaliset kantasolut Vuoden 2005 aikana olemme eristäneet rasvakudoksen kantasoluja ihmisen, rotan ja kanin rasvakudoksista. luusolujen erilaistamiseksi kanin rasvakudoksen kantasoluista in vitro. Olemme testanneet esimerkiksi hormonipitoisuuksien ja annostusaikataulujen merkitystä Ihmisen rasvan kantasoluja olemme eristäneet TAYSin luusolujen muodostumisessa. Ihmisen ja kanin rasvan kantasolujen ja biomateriaalien yhdistelmiä olemme testanneet in vitro luuerilaistuksessa. Nämä koesarjat jatkuvat vielä vuonna 2006. normaalien leikkausoperaatioiden yhteydessä syntyvistä tutkimukseen luovutetuista ylijäämärasvakudoksista. Loppuvuonna sovimme luovutettujen rasvaimunäytteiden saannista Suomen Terveystalon Tampereen yksiköstä, Sairaala Operonista. Pehmytkudosvaurioiden hoitoihin tähtäävät koesarjat ovat alkaneet ihmisen rasvakudoksen kantasoluilla ja Vuoden aikana kanin rasvakudoksen kantasoluja on eristetty, viljelty ja erilaistettu luu- ja rustosoluiksi. ihmisen suun limakalvon soluilla. Molemmissa koesarjoissa tukirakenteena on käytetty biomateriaalia. Myös Kantasoluja on myös viljelty yhdessä biomateriaalien nämä koesarjat jatkuvat vielä vuonna 2006. Pelkkää kanssa. Biomateriaalikokeissa olemme keskittyneet biomateriaalia olemme testanneet in vivo kanimallissa pääasiassa rustosolujen tuottoon. Alustavat tulokset suun limakalvon vaurioiden hoidossa. näistä kokeista osoittavat kanin rasvan kantasolujen erilaistuvan rustosolujen suuntaan in vitro olosuhteissa. Rotan rasvan kantasoluja olemme toimittaneet Turun yliopiston vetämään Tekesin rahoittamaan Teknoluu projektiin. Näillä soluilla on tarkoitus testata rasvan Rustokokeiden osalta kanin rasvakudoksen kantasoluilla kantasolujen kykyä tuottaa luukudosta rottamallissa. on edetty in vivo kokeisiin. Projektissa on kehitetty in Ihmisen rasvan kantasoluja on toimitettu Helsingin vivo kanimalli leukanivelen diskuksen korvaamiseksi yliopiston Syövän, geeniterapian ja rationaalisen lääkekehityksen yksikköön Akseli Hemmingin työryhmälle. biomateriaalilla ja autologisten kantasolujen yhdistelmällä. Koesarjassa biomateriaaliin yhdistettiin kanin rasvakudoksesta eristetyt autologiset kantasolut. Tämän koesarjan ensimmäinen aikapiste analysoidaan alkuvuodesta 2006 ja toinen aikapiste kesällä 2006. Henkilökunta Susanna Miettinen, FM, Vanhempi tutkija Bettina Lindroos, FM, Tutkija Annemari Salonen, HLK, Tutkija Olemme etsineet optimaalista erilaistusmenetelmää Katja Mäenpää, Fil.yo, Tutkija Regean toimintakertomus 2005
GMP-tilojen ja laatujärjestelmän rakentaminen Laatuosaston toiminta painottui vuonna 2005 GMPtasoisten puhdastilojen rakentamiseen. Urakan tiimoilta merkittävästi aikaa kului alkuvuodesta puhdastilojen käyttäjävaatimusten tarkennuksiin sekä urakkasopimuksen valmisteluun. Kevään jälkeen resurssit kohdistuivat suurelta osin tiiviiseen yhteistyöhön rakennusurakoitsijan kanssa. Yhteistyö käsitti mm. eri teknisten ratkaisujen arviointia sekä laatuvaatimusten täyttymistä. Rakennusprojekti jatkui läpi syksyn ja vuoden vaihteeseen tultaessa puhdastilat olivat rakentamisen osalta lähes valmiit. Vuodelle 2006 jäi vielä rakennustöitä sekä puhdastilan GMP-kvalifioinnit kokonaisuu- olevien prosessien kuvaukset ja osa prosessien riskinarvioinneista. Loppuvuodesta valmistui myös yleisiä laboratorio- ja puhdastilatyöskentelyyn liittyviä toimintaohjeita sekä alustavat toimintaohjeet puhdastiloissa tapahtuvalle solujen ja kudosten käsittelylle. dessaan. Henkilökunta Laatujärjestelmää rakennettiin systemaattisesti läpi Tiia Tallinen, DI, Laatupäällikkö Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, Laboratoriohoitaja Lisäksi päätyönsä ohella: FT Annika Vienonen, FM Kristiina Rajala, bioanalyytikko Outi Melin, lab.hoit. Terhi Mäkinen ja sh. Sari Sarkaniemi. vuoden. Alkuvuodesta keskityttiin järjestelmän perusteiden määrittelyyn ja luomiseen. Syksyllä laatujärjestelmän valmistelu tehostui huomattavasti, kun laatuosastolle rekrytoitiin uusi työntekijä ja myös osa laboratoriohenkilöstöstä alkoi käyttää työaikaansa tuotannossa ja tutkimuksessa tarvittavien toimintaohjeiden kirjoittamiseen. Syksyn kirjoitettiin mm. GMP-järjestelmän piirissä Regean toimintakertomus 2005
Kantasolujen GMP-optimointi ja Karakterisointi Lisäksi olemme tehneet profilointeja uusille kantasolulinjoille ja koonneet geenien Projekti aloitettiin alkusyksystä 2005, kun FT Heli Skottman aloitti tutkijan ja projektipäällikön tehtävät ilmentymistietokannan, jota voimme hyödyntää kantasoluihin liittyvässä tutkimuksessa. Regeassa kokopäiväisesti. Yhteistyössä bioinformaatikoiden kanssa kehitimme Hänen ohjauksessaan aloittivat väitöskirjatyön teon FM Kristiina Rajala (GMP-optimointi) ja FM Mari Pekkanen- menetelmää, jolla voidaan yhdistää geenien eri DNAmikrosiruformaateilla tehtyjä ilmentymisprofiileja. Mattila (sydänlihassolun erilaistus). Lisäksi kantasolujen tutkimuslaboratoriossa aloittivat bioanalyytikko Outi Melin ja laboratoriohoitaja Niina Kuhmonen. Vuonna 2005 opinnäytetöitään GMP-projektin puitteissa suorittivat Sarita Ketola, Heidi Hakala ja Pia Lindberg. Lisäksi selvitimme yhteistyöprojektina D N A - m i k ro s i r u - tekniikan avulla Coxsackie-viruksen Optimoimme Karolinska Instituutetin laboratorioissa ja sytokiinien a i h e u t t a m i a uusien alkioperäisten kantasolujen perustamismenetelmät seerumivapaassa kasvatusliuoksessa käyttäen geenien ihmisen sidekudossoluja tukisoluina. ilmentymismuutoksia ihmisen haiman saarekesoluviljelmissä. Lancet lehden toimittajien pyynnöstä kommentoimme Uudet kantasoluviljelylaboratoriot rakennettiin Regean tiloihin, ja uusien laboratoriotilojen suunnittelu ja rakentaminen alkoi vuoden 2005 lopussa. lehdessä julkaistua uutta alkioperäisten kantasolulinjojen perustamismenetelmää, joka hyödynsi tukisoluvapaita olosuhteita. Pohdimme artikkelissa menetelmän etuja ja haittapuolia. Toimme Karolinska Instituutin laboratoriosta Ruotsista 7 alkioperäistä kantasolulinjaa kasvatukseen ja tutkimuskäyttöön Regeaan. Aloitimme yhteistyössä TAYSin Yhteistyössä muiden tutkijaryhmien kanssa teimme DNAmikrosirumenetelmillä geenien naistenklinikan ja Tampereen Väestöliiton kanssa hedelmöityshoidoissa ylijäävien huonokuntoisten alkioiden ilmentymisprofiilit seitsemälle vastaanoton potilailta, jotka haluavat luovuttaa alkiot alkioperäiselle kantasolulinjalle. kantasolututkimukseen sen sijaan, että ne hävitetään. Regean toimintakertomus 2005
Käynnistimme myös tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on kehittää ja optimoida alkioperäisten ja mesenkymaalisten kantasolujen perustamis- ja viljelyolosuhteet vastaamaan GMP- laatuvaatimuksia siten, että menetelmissä ei käytetä lainkaan eläinmateriaaleja. Näin uusien menetelmien avulla voidaan tulevaisuudessa tuottaa kantasoluja, joita laatunsa puolesta voidaan käyttää potilashoidoissa. Henkilökunta Heli Skottman, FT, Vanhempi tutkija Kristiina Rajala, FM, Tutkija Outi Melin, bioanalyytikko, Laboratoriohoitaja Niina Kuhmonen, laborantti, fil.yo, Laboratoriohoitaja Sarita Ketola, fil yo, Gradutyöntekijä Regean kasvu 2003 2005 2003 toiminta alkoi syksyllä 2003 Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) alaisuudessa henkilöstömäärä 3 ei omia toimitiloja yksi rahoituslähde liikevaihto 40 000 euroa 2004 toimitilat (500 m 2 ) valmistuivat luupankkitoiminta siirtyi Tekonivelsairaala Coxalta Regealle puhdastiloja suunniteltiin ja kilpailutettiin henkilöstömäärä vuoden lopussa 7 liikevaihto n. 1,2 milj. euroa 2005 Regeasta Tampereen yliopiston erillislaitos 1.1.2005 toimitilojen 2. vaihe valmistui (800 m 2 ) tutkimustoiminnan aloitettiin omissa tiloissa henkilöstömäärävuoden lopussa 22 liikevaihto n. 2,2 milj. euroa Heidi Hakala, fil yo, Gradutyöntekijä Pia Lindberg, fil yo, Gradutyöntekijä Regean toimintakertomus 2005
Biomateriaalitutkimus Regeassa on tutkittu pääasiassa elimistössä liukenevia Antti Asikainen, HLL biomateriaaleja sekä luun kiinnitysvälineinä että luun Andrew Baker, MD, DDS täyttömateriaaleina. Tämän lisäksi on tutkittu ohjattua Marja Ekholm, HLL Tanja Ketola, LL, HLL luun kasvua (guided bone regeneration, GBR) esimerkiksi kallon luupuutosten hoitona. Ryhmän tavoitteena Holger Kneer, LL Risto Kontio, LT, HLL (väitös HY 9/05) on päästä tekemään ensimmäiset kliiniset hoidot biomateriaaleja ja soluja yhdistämällä vuosina 2006-2007. Pekka Laine, Dos. Leukanivelen välilevyn korjaamiseksi on kehitetty yhteistyössä TTY:n biomateriaalitekniikan laitoksen kanssa biohajoava implantti, johon on siirretty autologisia rasvaperäisiä kantasoluja. Jari Mauno, HLL Jarkko Muhonen, LL, HLL Taina Mäki, HLL Jukka Noponen, HLL Johan Reyneke, DDS Käytetyt biomateriaalit ovat olleet pääosin maitohappopohjaisia, mutta myös uudempien materiaalien, kuten kitosaanin ja tyrosiinin soveltuvuutta em. sovelluksiin on selvitetty. Regean työntekijöistä tutkimustyöhön ovat osallistuneet Riitta Suuronen, prof. LT, HLL Yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä etenkin TTY:n Susanna Miettinen, FM, Vanhempi tutkija biomateriaalitekniikan laitoksen, Helsingin yliopiston, Annemari Salonen, HLK, Tutkija HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikan sekä suomalaisten biomateriaaliyritysten kanssa. Biomateriaalitutkimusta on rahoittanut TEKESin Combioohjelma ja kilpailutettu EVO-rahoitus sekä PSHP:sta että HUS:sta. TaY:n ja HY:n yhteisprojekteissa biomateriaalitutkimusta ovat tehneet pääosin oman työnsä ohessa seuraavat lääkärit ja hammaslääkärit: 10 Regean toimintakertomus 2005
Talouskatsaus Regean budjetti vuonna 2005 oli noin 2 miljoonaa euroa. Regean suurimpia rahoittajia olivat Pirkanmaan määrän kasvaessa. Uusien tilojen varustaminen tarvittavilla laboratoriolaitteilla ja -kalusteilla näkyy myös TE-keskus ja Tekes, joiden panostus on ollut tässä kululuokassa. huomattava koko Regean alkutaipaleen aikana. Lisäksi Regean toimintaa rahoittivat mm. BioneXt, Tampereen kaupunki, Suomen Akatemia ja Puolustusvoimat. Regea sai Tampereen yliopistolta perusrahoituksena n. 5 % Koneiden ja laitteiden jälkeen suurin kuluerä oli henkilöstökustannukset. Vuosi 2005 oli Regeassa vilkkaan rekrytoinnin aikaa. Puhdastilojen rakentaminen näkyi myös ulkopuolisten kokonaisrahoituksestaan. Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin myöntämä rahoitus on ollut merkittävä. Vuonna 2005 Regean toimintaa tuettiin myös yksityisin lahjoitusvaroin. palvelujen osuudessa, sillä mittava ja vaativa puhdastilarakentaminen on vaatinut paljon asiantuntijakonsultointia. Regean vuoden 2005 tuotot ja kulut on esitetty alla sektoridiagrammin muodossa. Regean puhdastilaprojektista johtuen suurimmat menot vuonna 2005 koostuivat koneista ja laitteista. Regean puhdastilojen lisäksi rakennettiin toimisto- ja laboratoriotiloja, joita tarvittiin toiminnan ja henkilökunnan Regean toimintakertomus 2005 11
Henkilöstö Regean toiminnan laajentuessa on henkilöstönkin Henkilöstö on Regean tärkein voimavara, niinpä työhyvinvointiin ja esimiesten johtamiskoulutuksiin määrä lisääntynyt. Vuoden 2005 alussa Regean palveluksessa oli 7 virka- tai työsuhteista henkilöä. Vuoden kiinnitettiin vuoden aikana erityistä huomiota. lopussa työ- tai virkasuhteisia oli jo 22. Opiskelijoita (pro gradu/syventävien opintojen/lopputyön tekijöitä) vuoden lopussa oli 6. Lisäksi Regeassa työskenteli yksi siviilipalvelusmies. Regean kudospankki työllisti noin kolmasosan henkilöstöstä, hallinto 17 % ja voimakkaasti laajentunut tutkimustoiminta loput eli 54 %. Henkilöstön määrän kasvaessa voimakkaasti vuoden Regean henkilöstöstä suurin osa on naisia, työ- tai virkasuhteisista vain yksi oli mies. Vakinaisia virkoja Regealla aikana myös hallinnollisten tehtävien määrä lisääntyi. ei ollut, vaan henkilöstö työskenteli määräaikaisissa Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen vei paljon virka- tai työsuhteissa. Henkilökunnan keski-ikä oli 34 henkilöstön voimavaroja. vuotta. 12 Regean toimintakertomus 2005
Julkaisut vuonna 2005 1. Kontio R, Suuronen R, Ponkkonen H, Lindqvist C, Laine P. Have the causes of maxillofacial fractures changed during the last 16 years in Finland? Dent Traumatol 21:14-19, 2005. 2. Hiltunen R, Suuronen R, Hatakka K, Laine P. Poskionteloyhteys hampaan poiston yhteydessä. (Oro-antral opening related to tooth extraction) Suomen hammaslääkärilehti (Finnish Dental Journal) 12:16-21, 2005. 3. Säkkinen J, Huppunen M, Suuronen R. Paikallispuudutuksen komplikaatiot. (Complications in dental local anesthesia). In Finnish. Suomen hammaslääkärilehti (Finnish Dental Journal) 12: 208-212, 2005. 4. Kallela I, Laine P, Suuronen R, Lindqvist C, Iizuka T: Assessment of material and technique-related complications following sagittal split osteotomies stabilized by biodegradable polylactide screws. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 99: 4-10, 2005. 5. Säkkinen J, Huppunen M, Suuronen R. Complications to local anesthesia. Nordic Thematic Issue Acute situations in dental practice (published simultaneously also in Tandlaegebladet/Danmark and Tandläkartidningen/Sweden). Den Norske Tannlegeforenings Tidende 115: 48-52, 2005. 6. Asikainen AJ, Noponen J, Mesimäki K, Laitinen O, Peltola J, Pelto M, Kellomäki M, Ashammakhi N, Lindqvist C, Suuronen R. Tyrosine derived poly carbonate membrane is useful for guided bone regeneration in rabbit mandibular defects. J Mater Sci: Mater Med 16:753-758, 2005. 7. Laine P, Salo A, Kontio R, Ylijoki S, Lindqvist C, Suuronen R. Failed dental implants clinical, radiological and bacteriological findings in 17 patients. J Craniomaxillofac Surg 33: 212-217, 2005. 8. Kontio R, Ruuttila P, Lindroos L, Salo A, Suuronen R, Lindqvist C, Virtanen I, Konttinen YT. Biodegradable polydioxanone and poly(l/d)lactide implants: an experimental study on peri-implant tissue response. Int J Oral Maxillofacial Surgery 34:766-76, 2005. 9. Helenius LMJ, Meurman JH, Helenius I, Kari K, Hietanen J, Suuronen R, Kautiainen H, Leirisalo-Repo M, Lindqvist C. Oral health and saliva in patients with rheumatic diseases. Acta Odontol Scand 63:1-10, 2005. 10. Mäki T, Höök K, Lindqvist C, Suuronen R. Leukojen osteomyeliitti kroonisen kasvokivun taustalla? (Osteomyelitis rare etiology of chronic facial pain. In Finnish.) Duodecim 121:2345-2351, 2005. 11. Suuronen R. Invited review / commentary on: Tiainen J, Soini Y, Törmälä P, Waris T, Ashammakhi N: Self-Reinforced Polylactide/Polyglycolide 80/20 Screws Take More Than 1,5 Years to Resorb in Rabbit Cranial Bone. J Craniofacial Surg 16:339, 2005. 12. Suuronen R. Suun terveys sydänpotilaalla. (Oral Health in Cardiac Patients) In Finnish. Sydänterveyden perusopas. Espoon sydänyhdistys 2005, pp 29-30. 13. Elo LL, Lahti L, Skottman H, Kylaniemi M, Lahesmaa R, Aittokallio T. Integrating probe-level expression changes across generations of Affymetrix arrays. Nucleic Acids Res. Dec 14;33(22):e193. 2005. 14. Skottman H., Mikkola M., Lundin K., Olsson C., Strömberg A-M., Tuuri T., Otonkoski T., Hovatta O*., Lahesmaa R*.. Gene expression signatures of seven individual human embryonic stem cell lines. Stem Cells. Oct; 23(9):1343-56 (* equal contribution). 2005. 15. Hovatta, O. and Skottman, H. Feeder-free derivation of human embryonic stem-cell lines. Lancet May 7;365(9471):1601-3. 2005. 16. Inzunza, J., Gertow, K., Stromberg, A-M., Matilainen, E., Blennow, E., Skottman, H., Wolbank, S., Ahrlund-Richter, L., Hovatta, O. Derivation of Human Embryonic Stem Cell Lines in Serum-Free Medium Using Postnatal Human Fibroblasts as Feeder Cells. Stem Cells 23:544-549. 2005. Regean toimintakertomus 2005 13
17. Ylipaasto P, Kutlu B, Rasilainen S, Rasschaert J, Salmela K, Teerijoki H, Korsgren O, Lahesmaa R, Hovi T, Eizirik DL, Otonkoski T, Roivainen M. Global profiling of coxsackievirus- and cytokine-induced gene expression in human pancreatic islets. Aug;48(8):1510-22. Epub 2005 Jul 1. 2005. 18. Hovatta O, Meri S. Stem Cell Transplantation a New Era in Medicine? Ann Med 37(7):466-8. 2005. Abstraktit: 1. Ekholm M, Hietanen J, Lindqvist C, Kellomäki M, Suuronen R. A mixture of epsilon-caprolactone-lactide copolymer and tricalciumphosphate does not enhance bone growth in mandibular defect of sheep. Int J Oral Maxillofac Surg 34: S122, 2005. 2. Mauno J, Suomalainen A, Robinson S, Ellä V, Laitinen O, Kellomäki M, Lindqvist C, Suuronen R. Dental micro-ct imaging of temporomandibular joints in rabbits with tissue engineered temporomandibular joint disc. Int J Oral Maxillofac Surg 34: S140, 2005. 3. Ketola T, Laine P, Kontio R, Ashammakhi N, Lindqvist C, Suuronen R. Do Bioabsorbable plates provide enough stability for mandibular access osteotomies in cancer patients? Int J Oral Maxillofac Surg 34: S152, 2005. 4. Ketola T, Laine P, Lindqvist C, Suuronen R. Bioabsorbable plates and screws in the fixation of mandibular fractures. Int J Oral Maxillofac Surg 34: S158, 2005. 5. Suuronen R. New developments and long term results of bioresorbable osteosynthesis. XVII ICOMS, Vienna, Austria, September 2005. 6. Hovatta O. Stem Cellls in Tissue Engineering, II TIssue Engineering Symposium, Tampere, Finland, April 2005. 7. Skottman, H. Embryonic Syem Cells Challenges in Research, II TIssue Engineering Symposium, Tampere, Finland, April 2005. 8. Tallinen, T. How is Tissue Banking Affected by the New EU Directive 2004/23/EC? II TIssue Engineering Symposium, Tampere, Finland, April 2005. 9. Vienonen, A. Tissue Banking Current Practises and Future Trends. II TIssue Engineering Symposium, Tampere, Finland, April 2005. Regea julkisuudessa 2005 Artikkeleita sanomalehdissä: Helsingin Sanomat 3kpl, Aamulehti 15 kpl, Karjalainen 1kpl, Taloussanomat 1 kpl, Kauppalehti 1 kpl Artikkeleita aikakauslehdissä: HS Kuukausiliite 1kpl, Anna 1kpl Artikkeleita ammatti- ja muissa lehdissä: Suomen Lääkärilehti 1kpl, Mediuutiset 1kpl, Aikalainen 2kpl, Tampere Business, Science&Life 2kpl, Tampere Facts and Figures 1kpl, TTY&Co 1kpl, Ellipsi 1kpl, Finn-Medi Focus 1kpl TV: Lehdistötilaisuus 12.4.2005 (Kudosteknologiasymposium), Maan mainiot TV2 9.6.2005, SVT:n (Sveriges television) tekemä Outi Hovatan haastattelu 14 Regean toimintakertomus 2005
Regean henkilöstö 31.12.2005 Hallintohenkilöstö Suuronen Riitta, laitoksen johtaja Tallinen Tiia, laatupäällikkö, varajohtaja Mörönen, Merja, toimistosihteeri Rinne Jonna, suunnittelija Vetämäjärvi Pasi, järjestelmäsuunnittelija Tutkimushenkilöstö Aalto-Setälä, Katriina, lääketieteellinen johtaja Hovatta, Outi, tutkimusjohtaja Kerkelä, Erja, tutkija Leppiniemi, Jenni, tutkija Lindroos, Bettina, tutkija Miettinen, Susanna, tutkija Narkilahti, Susanna, vanhempi tutkija Pekkanen-Mattila, Mari, tutkija Rajala, Kristiina, tutkija Skottman, Heli, vanhempi tutkija Vienonen, Annika, kehittämispäällikkö Laboratorio- ja hoitohenkilöstö Ikonen, Niina, laborantti Juntunen, Miia, laboratoriohoitaja Kuhmonen, Niina, laboratoriohoitaja Melin, Outi, laboratoriohoitaja Mäkinen, Terhi, vastaava laboratoriohoitaja Sarkaniemi, Sari, koordinaattori Schutskoff-Jääskeläinen, Marjo, laboratoriohoitaja Opiskelijat Hakala Heidi Huttunen Tuomas Ketola Sarita Lindberg Pia Mustonen Ronja Mäenpää Katja Rajala Tiina Salonen Annemari Regean toimintakertomus 2005 15
Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Biokatu 12 33520 Tampere p. (03) 3551 8495 fax (03) 3551 8498 regea@regea.fi www.regea.fi Julkaisija: Tampereen yliopisto, Regea. Kuvat: Regea. Taitto: Jonna Rinne. Painopaikka: Cityoffset Oy, Tampere 2006.