Meidän kirkko Kuopiossa Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Kuopiossa Osallisuuden yhteisö Kuopion ev.lut. seurakuntien strategia vuoteen 2015 1 (19)

Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymänyhteiselle kirkkoneuvostolle Kirkon perustehtävä on julistaa evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Jumalan antamaa tehtävää kirkko ei voi muuttaa toiseksi, mutta sen on kehitettävä toimintaansa ja rakenteitaan voidakseen toteuttaa tehtäväänsä muuttuvassa ajassa ja muuttuvassa ympäristössä. Kirkon tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan Jumalan antama valtuutus ja hänen armonsa sekä kirkon tehtävään sitoutuneet erilaiset ihmiset. Seurakunnan elämän ja toiminnan ytimessä ovat jäsenet, seurakuntalaiset. Ajatukset siitä, miten Kuopion ev.lut. seurakuntien tulisi toteuttaa tehtäväänsä, on kiteytetty strategiaksi, joka ulottuu vuoteen 2015. Strategia on saanut nimen Meidän kirkko Kuopiossa. Osallisuuden yhteisö. Kuopion ev.lut. seurakuntien strategia vuoteen 2015. Lähtökohtana on ajatus kirkosta, jonka olemukseen kuuluu jumalanpalvelukseen kokoontuva seurakunta, Jumalan kansa. Kaiken toiminnan lähtökohta ovat Jumalan Sana, rukous ja sakramentit. Ne ovat kirkon ominta aluetta ja niistä kirkon tunnistaa kirkoksi. Strategia pohjautuu Kirkkohallituksen asettaman Kirkon strategia 2015 työryhmän mietintöön Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö. (Suomen ev.lut. kirkon keskushallinnon julkaisuja C 2007:10). Perustehtävän määrittely (missio), kirkon arvot, visio tulevaisuuden kirkosta ja niiden perustelut on otettu suoraan koko kirkon strategiasta ja ne sisältyvät lukuihin 1.-3. Toiminnallisten suuntaviivojen otsikot ovat myös samoja kuin koko kirkon strategiassa. Niiden painopisteet perusteluineen on laadittu paikallisesta näkökulmasta mahdollisimman realistisesti vähenevät resurssit huomioon ottaen, mutta myös uusia toiminnallisia ja rakenteellisia haasteita pohtien. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asetti 8.4.2009 työryhmän ja neuvottelukunnan laatimaan toiminnallista strategiaa. Lähtökohtana olisi perustehtävän määrittely ja Meidän kirkko 2015 mietinnön määrittelemät suuntaviivat ja painopisteet, joita tarkasteltaisiin kuopiolaisesta näkökulmasta. Seurakuntayhtymän toiminnallisen strategia määrittäisi paikallisseurakuntien ja muiden toimintayksiköiden yhteisen suunnan mutta sallisi toimintayksiköiden erilaisuuden ja luovuuden sekä erikoisosaamisen käytön yli seurakunta- ja työalarajojen, todettiin yhteisen kirkkoneuvoston toimeksiannossa. Toiminnallisen strategian työryhmään ovat kuuluneet lääninrovasti Jaana Marjanen (puheenjohtaja) sekä tuomiorovasti Ilpo Rannankari (varapuheenjohtaja), työyhteisökonsultti Antti Kokkonen, seurakuntapastori Kirsi Leino, seurakuntapastori Mika Pulkkinen, diakoniatyöntekijä Liisa Tiilikainen sekä nuorisosihteeri Marjukka Toropainen. Sihteerinä on ollut seurakuntapastori Olli Viitaniemi. Työskentelyyn on osallistunut myös viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen. Työryhmä on pitänyt 11 kokousta ja kuullut asiantuntijoina tutkija, TT Pauliina Kainulaista, puistopäällikkö Aarne Laukkasta ja kiinteistöpäällikkö Martti Sutista. Toiminnallisten painopisteiden valmistelu työryhmän kokouksiin on tehty jäsenten muodostamissa 2-3 hengen pienryhmissä. 2 (19)

Kirkkoneuvosto asetti työskentelyn tueksi neuvottelukunnan, johon ovat kuuluneet kirkkovaltuuston puheenjohtaja, rehtori Ilkka Raninen (puheenjohtaja) sekä yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, musiikkiluokan opettaja Taina Tammekann, tutkija Panu Rantakokko, sosionomi (amk) Vilma Kröger, diplomi-insinööri Antti Airas, lääketieteen tohtori Tuula Pesonen, sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen, opiskelija Sami Tiainen, lehtori Liisa Karjalainen, toimitusjohtaja Jukka Nerg, osastonhoitaja Katriina Kankkunen, lehtori Väinö Matti Miettinen, toimittaja Pekka Niiranen, professori Riitta Vornanen, kirkkoherra Hannu Savinainen, lapsityönohjaaja Riitta Immonen, diakoni Jarmo Tarkkonen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Hannu Innanen sekä kanttori Joona Saraste. Sihteerinä on ollut keskusrekisterin johtaja Oiva Voutilainen. Neuvottelukunta on kutsuttu koolle kaksi kertaa. Työryhmän jäseniä on osallistunut näihin neuvotteluihin. Asiantuntijana neuvottelukunta on kuullut Kirkon tutkimuskeskuksen johtajaa, dosentti Kimmo Kääriäistä ja tutkija, TM Terhi Jormakkaa. Työryhmä on halunnut toimia vuorovaikutteisesti. Neuvottelukunnalla ja seurakuntien työntekijöillä on ollut mahdollisuus antaa sähköisesti palautetta strategian luonnoksista. Lisäksi niistä on keskusteltu rovastikuntapäivässä ja johtavien viranhaltijoiden neuvottelussa. Tavoitteena on ollut strategia, jonka linjaukset saavat konkreettisen sisällön seurakuntien ja yhteisten työmuotojen strategioissa. Jokaisesta suuntaviivasta olemme nostaneet esille 1-2 kärkihanketta, jotka on suunniteltu toteutettavaksi yhteisesti ja jotka edellyttävät myös resurssien ohjaamista niihin. Strategia on prosessi, johon sitoutuminen on haaste työntekijöille, luottamushenkilöille ja vastuunkantajille. Strategia ulottuu vuoteen 2015. On ensiarvoisen tärkeää, että sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään jatkuvasti toimintaympäristön muuttuessa. Näin prosessi jatkuu. Kuopiossa 24.2.2010 Jaana Marjanen Ilpo Rannankari Antti Kokkonen lääninrovasti tuomiorovasti työyhteisökonsultti puheenjohtaja varapuheenjohtaja Kirsi Leino Mika Pulkkinen Liisa Tiilikainen seurakuntapastori seurakuntapastori diakonissa Marjukka Toropainen nuorisosihteeri Olli Viitaniemi seurakuntapastori sihteeri 3 (19)

1 KIRKON OLEMUS JA TEHTÄVÄ Kristillinen kirkko on olemassa, jotta meissä syntyisi usko pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiimme. Jumala loi ihmisen toteuttamaan rakkauden kaksoiskäskyn vaatimusta: rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. Maailmassa on aina ollut ihmisiä, joiden elämää on kantanut usko ja jotka ovat tunnustaneet Luojansa tahdon hyväksi ja oikeaksi. Jeesus Nasaretilainen kokosi lähes kaksi tuhatta vuotta sitten ympärilleen oppilasjoukon ja opetti heille Isänsä tahdon. Kun ristillä kuollut Mestari ilmestyi oppilailleen, heidät valtasi ilo ja heissä heräsi uusi toivo. Jeesukseen uskovista alkoi muodostua yhteisö, joka ymmärsi olevansa osallinen ikuisesta elämästä ja alkoi julistaa sanomaa Kristuksen ylösnousemisesta. Näin he toteuttivat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18 20). Apostolien julistuksen seurauksena monet uskoivat ja heidät kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Kristittyjen lukumäärä kasvoi, kirkko alkoi järjestyä ja saada muotoa. Kristittyjen yhteisölle on sen historian alusta saakka ollut tunnusomaista keskinäinen yhteys, osallisuus. Yhteinen usko liittää ihmiset Kristukseen ja toisiinsa. He kokoontuvat yhteiseen jumalanpalvelukseen ja viettävät yhteistä ateriaa, pyhää ehtoollista. Keskinäinen huolenpito on yhteyden näkyvä merkki. Alkuaikojen kristityt tunnettiin siitä, että he välittivät toisistaan (Ap. t. 2:42 47; 4:32 37). Kirkko on aina olemukseltaan hengellinen yhteisö. Se on avoin kaikille keskenään erilaisille ihmisille ja tahtoo vastata hengelliseen etsintään. Kirkossa osallisuus pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan saa näkyvän ja yhteisöllisen muodon. Se merkitsee myös Jumalan luomistyön hyvyyksien jakamista muiden kanssa, jotta kaikki tulisivat niistä osallisiksi. Kristillisen kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä pelastukseen. Jotta usko Kristukseen syntyisi ja vahvistuisi, kirkko kertoo sanomaa Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kutsuu ehtoollispöytään ja julistaa syntien anteeksiantamista. Usko merkitsee synnin rikkoman Jumala-yhteyden palautumista ja uskallusta luottaa Jumalan armoon. Usko avaa kristityn silmät näkemään, että hän on kaiken aikaa Jumalan hyvyyden vaikutuspiirissä. Luottaessaan Herraansa ihminen tunnustaa Raamatun Jumalan Pelastajakseen ja osoittaa hänelle kiitollisuutta saamastaan avusta. Kirkon tehtävä on myös kutsua jokaista noudattamaan elämässään Jumalan tahtoa. Kultaisen säännön ja kymmenen käskyn tulee ohjata valintojamme muuttuvassa maailmassa. Kun Jumalaan uskotaan ja luotetaan, rohkeus luopua omasta edusta kasvaa. Toisen ihmisen hätä koskettaa ja lähimmäinen saa etusijan. Usko alkaa synnyttää hyviä tekoja. Niitä Jumala luoduiltaan odottaa. Kirkon tehtävä ja olemus kietoutuvat erottamatta toisiinsa. Kirkko on todellinen kirkko vain, jos se hoitaa perustehtävänsä: julistaa evankeliumia ja huolehtii sakramenteista. 4 (19)

Kirkon jäsenet tarvitsevat toisiaan voidakseen uskoa ja elää kristittyinä. Osallisuuden yhteisönä kirkko on avoin kaikille ja toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Kirkko on olemukseltaan samalla kertaa hengellinen ja inhimillinen. Sillä on paikallinen ilmenemismuotonsa ja maailmanlaaja ulottuvuus. Kirkon näkyvä, inhimillinen ja paikallinen ilmenemismuoto on se yhteisö, jonka välityksellä Jumala toimii. Tahto olla osallisuuden yhteisö merkitsee jokaiselle kirkolle jatkuvaa haastetta suunnitella, järjestää ja arvioida toimintaansa niin, että sen toimialueella kuuluu pelastuksen sanoma ja toteutuu lähimmäisen hyvä. Osallisuuden yhteisönä kirkon tulee kehittää työtään niin, että mahdollisimman moni löytää uskon merkityksen ja oman paikkansa kirkon toiminnassa elämäntilanteensa mukaisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on osa maailmanlaajuista kristillistä kirkkoa. Sen tehtävä on tuoda armo arkipäivään ja luoda yhteyttä Pyhän Jumalan ja syntisten välille. Kirkkomme kuuluu luterilaiseen kirkkoyhteisöön ja sen käsitys uskon sisällöstä ja kirkon elämästä on ilmaistu Raamatussa ja luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Toiminnan ulkoisista ilmenemismuodoista säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Niiden mukaan kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2). Kirkkomme ei voi valita eikä määritellä annettua tehtäväänsä toiseksi. Se kuitenkin toteuttaa perustehtäväänsä muuttuvassa maailmassa. Kehittäessään toimintaansa kirkon tulee ottaa huomioon ympäristönsä muutokset, käyttää järkeä, harkintaa ja inhimillistä viisautta. Näin tehdessään kirkkomme on toivottavasti entistä käyttökelpoisempi Jumalan toiminnan välikappale. Edellä kuvattu käsitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tehtävästä voidaan ilmaista näin: Kirkon tehtävä on johtaa ihmisiä pelastukseen ja tuoda Jumalan armo ja rakkaus arkipäivään. Kirkko on olemassa, jotta usko Kristukseen syntyisi. Se kokoaa ihmiset yhteen kasvamaan kristittyinä. Se rohkaisee heitä välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta sanoin ja teoin. Se tuo itsekkyyden, väkivallan ja ahneuden läpäisemään maailmaan Jumalan hyvyyttä, oikeutta ja toivoa. Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. 5 (19)

2 KIRKON ARVOT Arvot ovat jokaiselle yhteisölle merkityksellisiä. Jos yhteisö kunnioittaa ja noudattaa arvojaan, ne ohjaavat yhteisön ja sen jäsenten toimintaa. Arvot ilmaisevat, minkä mukaan yhteisö haluaa toimia, mitä se pitää toivottavana, hyvänä tai tavoiteltavana ja mitä puolestaan hylättävänä, pahana tai torjuttavana. Arvot ohjaavat arkipäivän toimintaa ja päätöksentekoa. Ne viestivät yhteisön identiteetistä. Strategian onnistumisen kannalta on keskeistä, että yhteisön ja sen jäsenten arvot sopivat yhteen. Arvomme perustuvat kymmeneen käskyyn ja niiden tulkintaan. Käskyt vaativat meitä kunnioittamaan ja rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Sen vuoksi Pyhän kunnioitus on kirkolle ominainen arvo. Käskyt vaativat myös rakastamaan lähimmäistä. Vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus ovat kymmenen käskyn tavoitteena. Samalla ne ovat yleisinhimillisiä arvoja. Arvoihin sitoutumalla kirkon jäsenet, vapaaehtoiset, luottamushenkilöt ja työntekijät vaikuttavat siihen, että kirkko kykenee toteuttamaan perustehtävänsä hyvin. Määrittäessään arvonsa kirkko ja sen jäsenet asettuvat suurten vaatimusten eteen. Kokemuksesta tiedämme, että käskyjen ja arvojen toteuttaminen on vaativa tehtävä. Täydellisesti siinä ei onnistu kukaan. Tästä tietoisena haluamme kuitenkin pitää kiinni yhdessä sovituista arvoista. Ne tarvitaan ohjaamaan toimintatapaamme. Osallisuuden yhteisönä haluamme edistää seuraavien arvojen toteutumista: Pyhän kunnioitus kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainoalaatuisuuden näemme Jumalan kuvan ihmisessä ja ihmisen syntisyyden tunnistamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa Vastuullisuus huolehdimme lähimmäisistämme varjelemme luomakuntaa käytämme kaikkia voimavaroja vastuullisesti tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa Oikeudenmukaisuus taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi Totuudellisuus puhumme rohkeasti Jumalasta uskomme ja elämme niin kuin opetamme pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä 6 (19)

3 KIRKKO VUONNA 2015 Vuoden 2015 kirkossa jäsenyys on merkityksellistä. Kirkkoon kuuluminen on tietoista ja perusteltua. Sen hallinto on läpinäkyvä ja toiminta avointa. Kirkko on perusteissaan luja ja vakaa, käytänteissään joustava ja valmis muutokseen. Kirkon jäsenet näkevät itsensä osana maailmanlaajuista kristillistä kirkkoa ja toteuttavat sen lähetystehtävää. He tuntevat vastuuta sekä yksittäisistä lähimmäisistä että oikeudenmukaisuuden toteutumisesta lähiympäristössä ja maailmanlaajuisesti. Paikallisseurakunta ja sen jumalanpalvelus on kirkon toiminnan keskeinen ja kantava sisällöllinen ydin, vaikka jumalanpalveluksen ulkoiset muodot voivat vaihdella. Kirkko tavoittaa jäsenensä laadukkaasti vähintään viisi kertaa vuodessa. Kirkon pyhät toimitukset ovat toimivia rajapintoja, joissa arki kohtaa pyhän ja ihmisellä on mahdollisuus pysähtyä arvioimaan elämänsä perustaa. Vuoden 2015 kirkolla on valmiudet kohdata ihmisten etsintä ja keskustella kirkon uskon perustaa koskevista kysymyksistä selkeästi ja ymmärrettävällä kielellä. Kun seurakunnan jäsenet haluavat elää kristittyinä ja kantaa vastuuta toisistaan pienissä ryhmissä ja yhteisöissä, seurakunnat näkevät tällaisen toiminnan merkityksen. Ne tarjoavat sille rohkaisua, tukea ja voimavaroja. Kirkon jäsenet toimivat omassa elämässään ja kutsumuksessaan kirkon arvomaailman mukaisesti: puolustavat rohkeasti oikeudenmukaisuutta, tukevat heikkoja ja pidättyvät oman edun tavoittelemisesta toisten kustannuksella. Kirkon ääntä kuunnellaan yhteiskunnallisessa arvokeskustelussa ja se otetaan vakavasti. Merkityksellinen jäsenyys tuo kirkkoon uusia liittyjiä. Kirkon talous on vakaa ja sen rakenteet palvelevat toimintaa ja uuden kehittämistä. Kirkon työyhteisöt ovat hyvin johdettuja ja kirkon työntekijät voivat hyvin. Edellä sanottu kuva kirkosta voidaan tiivistää seuraavasti: Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. 7 (19)

4 STRATEGISET SUUNTAVIIVAT VUOTEEN 2015 4.1. Hengellinen elämä vahvistuu Kirkon ja sen jäsenten hengellinen elämä on antautumista vuorovaikutukseen kolmiyhteisen Jumalan ja arkitodellisuuden kanssa. Tässä vuorovaikutuksessa usko on lahja, jonka Pyhä Henki vaikuttaa sanan kuulemisen ja sakramenttien vastaanottamisen välityksellä missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Ihmisen tehtävä on nöyrtyä puhuteltavaksi. Mikäli olemme kristittyinä ja kirkon palvelijoina itseriittoisia emmekä taivu vuoropuheluun arkitodellisuuden ja Jumalan kanssa, voimmeko odottaa Jumalan tekevän työtään meissä tai kauttamme 2010-luvun ihmisten arjessa. Jumalanpalveluksen sanotaan olevan seurakunnan elämän keskus. Seurakuntien toiminnallisia strategioita laadittaessa arvioimme kriittisesti, toteutuuko tämä ihanne. Etsimme seurakuntalaisille ja eri työalojen työntekijöille uusia mahdollisuuksia osallistua jumalanpalveluselämän toteutukseen, jotta jumalanpalvelus voisi olla aidosti koko seurakunnan yhteinen juhla ja elämän keskus. Korostamme jumalanpalveluksista tiedottamisessa palveluksen sisältöä. Vuosittain seurakunnissamme on vietetty yli tuhat jumalanpalvelusta. Seurakuntalaisille on tarjottu mukulamessuja, perhemessuja, Perheen pyhä -kirkkohetkiä, nuorten perjantaimessuja koululaisjumalanpalveluksia, Tuomasmessuja, Taizé-messuja ja kansainvälisiä messuja. Jumalanpalveluselämämme kirjoa voidaan pitää verrattain monipuolisena. Työvoimaresurssien vähetessä jumalanpalvelustarjontaa tuskin voidaan enää lisätä. Sen sijaan seurakuntien pääjumalanpalveluksia voimme toteuttaa sisällöllisesti ja musiikillisesti monimuotoisina ja eri ryhmille kohdennettuina. Erityisjumalanpalvelusten sijaan pyrimme kaikenikäisten seurakuntalaisten yhteisiin kohtaamisiin. Pohdimme ja linjaamme seurakunnittain omaa identiteettiä ja työnäkyä sekä sitä, kuinka paikallinen identiteetti voisi näkyä jumalanpalveluselämässä. Seurakuntiemme luonteet ja kirkonmenot voivat olla rohkeasti omaleimaisia. Arjen äänten kuulemisen herkkyyttä tarvitaan myös mietittäessä jumalanpalvelusaikoja, joita porrastamme yhdessä sopien ja seurakuntalaisten tarpeita kuunnellen. Jumalanpalvelusaikoja porrastamalla saamme turvattua jumalanpalveluselämän jatkuvuutta kyläkirkoissa. Samalla voimme tarjota valinnanvaraa siellä, missä jumalanpalvelukset ovat maantieteellisesti lähekkäin ja samaan kellonaikaan. Luomme seurakuntalaisille mahdollisuuden osallistua paikalliseen jumalanpalveluselämään myös radion ja internetin välityksellä. Vastaamme aikamme hiljentymisen kaipuuseen pitämällä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan kirkkoja avoimina hiljentymistä varten. Kirkon avoin ovi viestittää ohikulkijallekin. Tarpeen mukaan vaihdamme kokemuksia ja jaamme toimivia malleja toteuttaa kirkon avoimia ovia myös vapaaehtoistoimintana. Punnitsemme myös mahdollisuutta pappien päivystysten siirtämisestä toimistoista kirkkotiloihin. Kristityn elämässä kirkolliset toimitukset ovat tärkeitä, mutta niiden merkitystä hengellisen elämän vahvistumisessa ei tule liioitella. Hengellisen elämän syventyminen edellyttää 8 (19)

kasteen lahjan vaalimista arjessa. Toimituksiin liittyen voimme tarjota jäsenillemme mahdollisuuksia syventyä niiden sisältöihin ja tukea kristillisen identiteetin vahvistumista sekä yksityistä hartauden harjoitusta. Järjestämme lasta odottaville vanhemmille sekä kummeiksi kutsutuille kaste- ja kummikoulun, jonka voi toteuttaa vuorovaikutteisena, vertaiskokemusten jakamista sisältävänä viikonloppuna. Rippikoululaisten vanhemmille tarjoamme seurakunnissa vanhemmuuteen sekä aikuisen hengellisyyteen liittyvien kysymysten foorumia. Toteutamme seurakuntien yhteistyönä avioliittokoulun avioon aikoville sekä sururyhmät läheisensä menettäneille. Olemme avoimia hengelliselle etsinnälle ja aikuisen uskon kysymyksille. Järjestämme kaikissa seurakunnissa hyvin hoidettuja raamattupiirejä. Seurakuntien yhteistyönä tarjoamme aikuisille suunnattua, hengellisiin kysymyksiin syventyvää Katekumenaattipienryhmätoimintaa, jonka puitteissa on mahdollista suorittaa myös aikuisrippikoulu. Seurakuntien aikuistyöstä vastaavien yhteistyö on perusteltua voimavarojen käyttöä myös luento- ja keskustelusarjojen toteutuksessa. Hengellisessä perinteessämme korostuu uskontokasvatuksen merkitys. Monimuotoistuva hengellisyys edellyttää valmiuksia kohdata ja hoitaa myös herätyskristillisistä ja karismaattisista viitekehyksistä nousevia hengellisiä kysymyksiä ja kokemuksia rikkaalle luterilaiselle perinnöllemme uskollisina. Yhteistoimintaa alueemme muiden kristillisten seurakuntien kanssa toteutamme Kuopion kristillisten seurakuntien yhteistyöelimen ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon kuuluvien yhteisöjen kanssa. Ekumeenisissa yhteyksissä kunnioitamme eri osapuolten välisiä ekumeenisia sopimuksia. Päätös osallistumisesta yhteiskristillisiin tapahtumiin tehdään tapauskohtaisesti. Haluamme olla vastuullinen ja luotettava hengellinen toimija. Työskentelemme määrätietoisesti, jotta seurakuntien jumalanpalveluksista tulisi kaikenikäisten yhteisiä kokoontumisia. Työvoimaresurssien vähetessä emme voi lisätä jumalanpalvelusten lukumäärää, mutta voimme kehittää pääjumalanpalveluksia sisällöiltään monimuotoisemmiksi. Viestinnässä vahvistamme jumalanpalveluksista tiedottamista. Porrastamme jumalanpalvelusaikoja. Luomme seurakuntalaisille mahdollisuuksia osallistua paikalliseen jumalanpalveluselämään myös radion tai internetin välityksellä. Pidämme kirkkojamme avoinna hiljentymistä varten. Järjestämme seurakunnissa kaste- ja kummikoulun odottaville vanhemmille ja kummeiksi kutsutuille sekä aikuisten hengellisten kysymysten foorumin rippikoululaisten vanhemmille. Toteutamme avioliittokoulun ja sururyhmät seurakuntien yhteistyönä. Huolehdimme siitä, että jokaisessa seurakunnassa on tarjolla hyvin hoidettuja raamattupiirejä. Toteutamme seurakuntien yhteistyönä muuta hengellistä aikuiskasvatusta. 9 (19)

Maailmanlaajuisen Kristuksen kirkon jäseninä edistämme kristittyjen välistä yhteyttä paikallisesti Kuopion kristillisten seurakuntien yhteistyöelimen ja Suomen ekumeenisen neuvoston kautta. 4.2. Huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailman laajaa vastuuta Lähetystyö ja diakonia ovat jokaiselle kristitylle kuuluvia kirkon perustehtäviä, joihin seurakunnat kutsuvat ja varustavat jäseniään. Meidät lähetetään ehtoollispöydän yhteydestä arkeen vaalimaan luomistyön lahjoja, murtamaan leipää, jakamaan omastamme, kohtaamaan lähimmäisemme ja kutsumaan heitä armon osallisuuteen. Huolehdimme, että seurakunnissamme on toimivat edellytykset mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan niin diakonian, lähetystyön kuin maahanmuuttajatyönkin hyväksi. Toimimme heikoimpien puolestapuhujina. Kysymme, missä ovat heikoimmassa asemassa olevat ja muun avun ulkopuolelle jäävät. Seuraamme kriittisesti yhteiskunnallista kehitystä ja puutumme rohkeasti myös rakenteellisiin epäkohtiin. Teemme oikeudenmukaisuuden ja rauhan kysymyksiä ja vastaamme toimimalla niiden edistämiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimintaympäristössämme ja omassa toiminnassamme ilmenevän rasismin, väkivallan tai syrjinnän tekemistä näkyväksi ja määrätietoista puuttumista siihen. Muutamme asenteitamme ja tottumuksiamme siten, että seurakunnan toiminta voisi olla avointa jokaiselle riippumatta henkilön etnisestä, sosiaalisesta, taloudellisesta ja terveydellisestä taustasta tai hänen seksuaalisesta identiteetistään. Strategiamme otsikko Meidän kirkko Kuopiossa ei saa sisältää piiloviestiä mutta ei teidän. Huolehdimme, että lähetys-, diakonia-, ympäristö- ja monikulttuurisuuskasvatuksen kysymykset ja sisällöt läpäisevät koko kasvatustyömme varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Tämän laajan tehtävän hoitamisessa verkostoidumme tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa kuten alueidemme oppilaitosten, KUA:n, lähetysjärjestöiden, ystävyysseurakuntiemme sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2009 talousarviovaroista kohdistettiin lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan 1,92 prosenttia. Jos pidämme näitä tehtäviä olennaisina, osuus on vaatimaton. Pyrimme strategiakaudella nostamaan kyseisen osuuden neljään prosenttiin. Tähän päästäksemme olemme valmiit sitoutumaan kohtuullisuuteen omassa toiminnassamme. Lähetystyöstä ja diakoniasta puhutaan samoissa lauseissa. Seurakuntiemme lähetystyö on diakoniatyöhön nähden heikosti resursoitua. Seurakunnissamme ei ole kokoaikaisia seurakunnan lähetyssihteerin virkoja. Lähetystyön toteuttamisen tapa, organisointi ja resursointi kaipaavat uudelleenarviointia. Laadimme asiasta selvityksen, jonka perusteella muutamme toimintamallejamme. Otamme vakavasti vastuumme luomakunnasta. Sitoudumme muuttamaan toimintaamme kestävän kehityksen mukaiseksi. Perustamme seurakuntayhtymään ympäristöryhmän. Yhtymässä laaditaan ympäristökatselmus, jonka voi toteuttaa esimerkiksi ympäristötieteiden opiskelijan päättötyönä. Asiantuntijapohjainen ympäristöryhmä laatii ympäristökatselmuksen perusteella ja eri osapuolia kuunnellen ympäristöohjelman, joka linjaa käy- 10 (19)

tännön mahdollisuudet kestävään kehitykseen pyrkimisessä. Kirkkomme ilmastoohjelman suosituksen mukaisesti haemme seurakunnallemme ympäristödiplomia, joka ulkopuolisen auditoinnin myötä tuo läpinäkyvyyttä toimintaamme. Ymmärrämme, että vastuu luomakunnasta koskettaa kaikkea toimintaamme kasvatuksesta kiinteistöiden hoitoon. Korostamme lähetystyön ja diakonian merkitystä jokaiselle kristitylle kuuluvina kirkon perustehtävinä. Vahvistamme ja kehitämme vapaaehtoistoimintaa niin diakoniassa, lähetystyössä kuin maahanmuuttajatyössä. Toimimme heikoimpien puolestapuhujina. Huolehdimme heikoimmista tukemalla ja vahvistamalla heidän osallisuuttaan seurakuntayhteydestä. Pidämme oikeudenmukaisuuden ja rauhan kysymyksiä esillä ja edistämme niitä. Teemme ympäristössämme ja toiminnassamme ilmenevän rasismin, väkivallan ja syrjinnän näkyväksi ja puutumme siihen. Edistämme sitä, että seurakunnan toiminta on aidosti avointa jokaiselle sen enempää etniseen, sosiaaliseen, taloudelliseen tai terveydelliseen taustaan kuin seksuaaliseen identiteettiin katsomatta. Nostamme talousarviovaroista lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan kohdistetun avustusosuuden neljään prosenttiin. Huolehdimme lähetys-, diakonia-, ympäristö- ja monikulttuurisuuskasvatuksesta. Haasteisiin vastaaminen ja kasvatustehtävän hoitaminen edellyttävät verkostoitumista yhteistyökumppanien kanssa. Laadimme selvityksen, millaisia resursseja seurakuntien lähetystyön hoitamiseen ja koordinointiin tarvitaan. Toteutamme tarvittavat muutokset. Otamme vakavasti vastuumme luomakunnasta toimintamme kaikille tasoilla ja edistämme kestävää kehitystä. Perustamme ympäristöryhmän, joka ympäristökatselmuksen perusteella laatii ympäristöohjelman eri näkökulmia kuunnellen. Haemme seurakuntayhtymällemme ympäristödiplomia. Arvioimme kriittisesti toiminta- ja ajattelumallejamme ja muutamme niitä. 4.3. Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä Kirkon jäsenyydellä on kahtalainen merkitys. Kirkon jäseninä kuulumme maalliseen organisaatioon, paikallisseurakuntaan. Toisaalta kirkon jäsenyys merkitsee kasteen myötä osallisuutta maailmanlaajaan hengelliseen yhteisöön, Kristuksen seurakuntaan. Tunnustuksemme mukaan kasteen armosta voi langeta pois eikä paikallisseurakunnan jäsenyys siten suoraan merkitse osallisuutta Kristukseen. Ihmisen vallassa ei silti ole Kristuksen kirkon jäsenrekisterin pitäminen tai kanssakristittyjen luokittelu. Jäsenmäärästä huolehtiminen ei ole paikallisseurakunnan perustehtäviä jäsenistä huolehtiminen sitä vastoin on. Jäsenpohjan laajuus luo edellytyksiä sanan julistamiselle ja sakramenttien jakamiselle, joiden kautta Pyhä Henki rakentaa Kristuksen kirkkoa. 11 (19)

Toimiessamme paikallisseurakunnan jäsenyyden merkityksen vahvistamiseksi pyrimme välittämään samaan aikaan sekä sallivan että haastavan viestin. Moniäänisessä jäsenistössämme on sekä aktiivisesti seurakunnan toimintaan osallistuvia, järjestöaktiiveja, satunnaisia kirkkovieraita kuin myös tietoisesti uskonnollisesti passiivisia kannatusjäseniä. Jokainen kirkon jäsen on arvokas. Meidän tulee antaa tilaa erilaisille tavoille elää kristittynä ja auttaa näkemään oman jäsenyyden arvo luomatta suorituspaineita. Toisaalta uskon todellisuus haastaa jokaista kristittyä myös kilvoitukseen: punnitsemaan elämänsä painoa suhteessa kolmiyhteiseen Jumalaan ja lähimmäiseen. Viestimme ei voi olla sallivuudessaan välinpitämätön. Tämä viesti voi välittyä aidoissa, kiireettömissä ja toista kunnioittavissa kohtaamisissa, joissa olemme enemmän kiinnostuneita kuuntelemaan kanssaihmisten elämän ja uskon kysymyksiä kuin tarjoamaan niihin valmiita vastauksia. Kristittyjen yhteiselämän lisäksi tällaiset kohtaamiset ovat olennaisia myös seurakunnan palvelijoiden työtehtävinä; niille on voitava varata myös riittävästi työaikaa. Kirkolliset toimitukset ovat keskeisiä syitä kuulua kirkkoon. Toimitukset ja niihin liittyvät keskustelut ovat seurakunnan perustyötä, jotka on hoidettava laadukkaasti. Toimituksissa kohtaamme jäsenistömme koko kirjon, eikä pettymyksien tuottamiseen ole varaa. Etsimme tarkoituksenmukaisia toimintamalleja pitää seurakunnan jäseniin yhteyttä myös toimitusten jälkeen. Yhtenä mahdollisuutena on puhelinkeskustelu. Siinä saattaa ilmetä tarpeita, joihin papilla ei ole mahdollisuuksia vastata. Tukena on silloin päivitettävä muistio seurakunnan ja muiden tahojen tarjoamista palveluista, joiden pariin seurakuntalaisen voi tarvittaessa ohjata. Seurakuntamme tarjoavat eri elämäntilanteessa oleville monenlaista tukea päiväkerhoista perheneuvontaan, diakoniasta sairaalasielunhoitoon. Tämä työmme on arvostettua ja sillä on jäsenyyden merkitystä vahvistava vaikutus paitsi avun saajalle myös kirkollisveronmaksajalle. Koska ratkaisuun kirkosta eroamisesta vaikuttaa myös kirkollisvero, vastuullamme on asianmukaisen tiedon jakaminen siitä, mihin verorahat käytetään. Kasvatustyössä vahvistamme entisestään verkostoitumista päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kokoavassa toiminnassa kehitämme toimintamalleja, jotka mahdollistavat lapsiperheiden yhteisen osallistumisen ja kunkin perheenjäsenen hengellisten tarpeiden huomioon ottamisen. Kasvatustyömme tehtävänä on kristillisen identiteetin rakentumisen tukeminen ennen täysi-ikäistymistä. Jos tässä ei onnistuta, nuorten aikuisten tavoittaminen myöhemmin on työlästä. Rippikoulu tavoittaa lähes koko ikäluokan, mutta sen sisältöä ja erityisesti rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä on kriittisesti arvioitava kirkosta eroamistilastojen valossa. Eniten kirkosta eroavat nuoret aikuiset. Meidän on oltava valmiita ja kiinnostuneita kohtaamaan aikuisen uskon kysymyksiä sekä epäilyjä ja antaa niille tilaa. Valmius käydä rakentavaa keskustelua itsenäisesti ajattelevien nuorten aikuisten kanssa vaatii paitsi keskustelutaitoja myös perehtyneisyyttä aikamme kysymyksiin, ilmiöihin ja ideologioihin. Nuorten aikuisten kysymyksiä tulee pohtia ja vastauksia haasteisiin linjata oppilaitostyön sekä seurakuntien aikuistyöntekijöiden kesken, tarpeen mukaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. 12 (19)

Tuemme kirkon jäsenyyden ymmärtämisen tapaa, jossa kristityn suhde seurakuntaansa ei ole asiakassuhde. Kristitty on yhteisössään oman jumalasuhteensa ja elämänsä toimija. Luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme ja kehitämme toimintaamme avoimeksi seurakuntalaisten vapaaehtoisuudelle. Tämä voisi merkitä suuremman vastuun antamista maallikoille jumalanpalveluselämän ja muun toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Työvoimaresurssien vähetessä toimintamme tulisi olla luontevalla tavalla avointa eri alojen osaajien työlle. Seurakunnat voivat olla toiminnan järjestäjien sijaan toiminnan mahdollistajia tarjoamalla tilaa maallikkoaktiivisuudelle. Seurakunnissamme tarjotaan erilaista toimintaa kuorolaulusta lähimmäispalveluun. Vapaaehtoistoimintaa kehitettäessä on tiedostettava, että se parhaimmillaan vapauttaa työvoimaa, mutta sen organisointi myös sitoo työntekijöitä. Järkeistämme työntekijän hoidettavaksi jäävää yhteydenpitoa vapaaehtoisiin hyödyntämällä kirkon jäsenrekisteri Kirjurin mahdollisuuksia. Seurakuntien verkkosivuille luodaan vaivattomasti löydettävä väylä vapaaehtoistoiminnan pariin. Osallistumme vuosittain maailmanlaajaa yhteisvastuuta peräänkuuluttavaan Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan, jossa eri järjestöt esittelevät toimintaansa, ja esittelemme siellä seurakuntien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Kehitämme toimintakulttuurimme avoimeksi seurakuntalaisten vapaaehtoistyölle. Yhtymän verkkosivuille luodaan vaivattomasti löydettävä väylä vapaaehtoistoiminnan pariin. Yhteydenpidossa seurakuntalaisiin käytämme tehokkaasti hyödyksi kirkon jäsenrekisteri Kirjurin mahdollisuuksia. Kiinnitämme huomiota kiireettömään ja läsnäolevaan, ihmistä kunnioittavaan kohtaamiseen. Olemme kiinnostuneita kohtaamiemme ihmisten hengellisistä kysymyksistä. Hoidamme toimitukset ja toimituskeskustelut laadukkaasti. Mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan huolehdimme yhteydestä toimitusten jälkeen. Vahvistamme kasvatustyössä verkostoitumista päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kokoavassa toiminnassa pyrimme mahdollistamaan lapsiperheiden yhteisen osallistumisen. Olemme kiinnostuneita ja valmiita kohtaamaan aikuisen uskon kysymyksiä. Kiinnitämme huomiota nuorten aikuisten kohtaamiseen ja toimintatarjontaan. Jaamme tietoa kirkollisverovarojen käytöstä nykyistä paremmin. 4.4. Viemme viestiä Jokainen kristitty välittää viestiä sanoillaan, teoillaan ja olemisellaan. Kirkon viestintä on jokaisen seurakuntalaisen, luottamushenkilön ja työntekijän tehtävä. Arjen keskellä viestimme myös hyvin hoidetuilla kiinteistöillä ja hautausmailla sekä ulkomainonnalla. 13 (19)

Mahdollisuuksien mukaan viemme tapahtumatiedotteemme sinne, missä seurakuntalaisemme liikkuvat: kirjastoihin, kauppoihin, linja-autoasemille tai internetiin. Kiinnitämme huomiota ilmoitustemme kuvavalintoihin sekä kristillisten symbolien käyttöön, jotta viestimme on selkeästi kirkollinen. Merkittävä tapa viestiä on olla läsnä ja näkyä ihmisten arjessa. Tässä mielessä on tärkeää, että kirkon työntekijän tunnistaa vaikkapa virkavaatteesta tai henkilökortista. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan näkymään ja olemaan läsnä alueidemme erilaisissa toritapahtumissa tai messuilla. Omien toritempaustemme lisäksi tilaisuudet, joissa kansa on muutenkin liikkeellä, ovat otollisia kohtaamisille. Tällainen kohtaamisille avoin läsnäolo arjen keskellä on arvokasta työtä, jolle varaamme myös työaikaa. Niin arkisissa kohtaamisissa kuin muussakin viestinnässä kiinnitämme huomiota sisältöön. Pyrimme hienotunteisesti, mutta aktiivisesti ylittämään sen kynnyksen, mitä vaatii keskustella muotojen sijaan sisällöstä tai hallinnon sijaan hengellisyydestä. Kirkon julkisuuskuva mediassa ei ole hallittavissa eikä sen kiillottaminen ole itsetarkoitus. Pyrimme silti nostamaan esiin marginaalisten kestopuheenaiheiden sijaan kirkon rikasta elämää ja toimintaa. Perustamme seurakuntayhtymään mediaryhmän. Ryhmän tarkoituksena ei ole olla seurakuntiemme virallinen lausuntoautomaatti, vaan sen jäsenet seuraavat ajan ilmiöitä ja reagoivat niihin kirjoittamalla alueemme lehtiin ja internetiin omalla nimellään. Ryhmän tehtävänä on myös haastaa muita kirkon jäseniä julkiseen keskusteluun sekä huolehtia työntekijöiden ohjeistamisesta ja tarvittaessa kouluttamisesta julkiseen keskusteluun. Vastineiden sijaan pyrimme keskustelemaan, ottamaan kantaa ja nostamaan esiin kirkon kannalta oleellisia keskustelunaiheita. Kirkko ja koti -lehden tehtävänä on olla paitsi tiedotuslehti myös hyvin toimitettu lukulehti, joka haastaa lukijansa uskon ja etiikan kysymysten pohdintaan. Lehden välityksellä viestimme tavoittaa myös kirkkoon kuulumattomia. Pyrimme lisäämään ennakkojuttujen määrää tulevista tapahtumista. Kohdennamme tapahtuma- ja toimintatiedotuksen kunkin kohderyhmän parhaiten tavoittavaan viestimeen. Hyödynnämme internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Seurakuntien verkkosivut ovat näyteikkuna seurakuntien elämään, jonka perusteella syntyy nopeasti laajempikin mielikuva toiminnastamme. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla verkon merkitys korostuu ja työvoimaresurssien kohdentamista verkkotyöhön on harkittava. Kuopion seurakuntien nuorisotyö voisi näkyä myös internetin yhteisöpalveluissa. Kaikkiin internetin tarjoamiin haasteisiin ei ole mielekästä tarttua. Seurakuntien tehtävä on palvella ensisijassa omia jäseniään ja mielellään kasvotusten. Sisäisessä viestinnässä kehitämme eri työyksiköiden ja viestintäyksikön välistä tiedonkulkua vastuunjakoa selkiyttämällä. Seurakunnissa nimetään tiedotuksen vastuuhenkilöt, jotka vastaavat juttuvinkkien antamisesta ja tiedonkulusta viestintäyksikköön sekä verkkosivujen päivityksistä. Työntekijäkunnalle järjestetään tarpeen mukaan viestinnän koulutusta. Ymmärrämme, että jokainen kirkon jäsen on viestinviejä. Seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja henkilöstön tulee olla siitä tietoisia. Varaamme aikaa työnteki- 14 (19)

jöiden läsnäoloon ihmisten parissa, sillä se on merkittävä osa perustehtäväämme viestinviejinä. Kiinnitämme nykyistä enemmän huomiota viestintämme sisältöihin. Niin arkisissa kohtaamisissa kuin julkisissa keskusteluissa pyrimme aktiivisesti puhumaan rakenteiden ja muotojen sijaan sisällöstä, hallinnollisten kysymysten sijaan hengellisistä kysymyksistä. Kohdennamme viestintää kulloisenkin kohderyhmän tavoittamaan viestimeen. Tavoitamme Kirkko ja koti -lehden välityksellä merkittävän osan seurakuntalaisia ja myös kirkkoon kuulumattomia. Tiedottamisen lisäksi lehden tulee sisältää uskon ja etiikan pohdintaa sekä tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen. Lehden laadukas julkaiseminen on seurakuntalaisten laadukasta kohtaamista. Perustamme mediaryhmän. Sen jäsenet seuraavat ajan ilmiöitä ja kartoittavat niistä sellaisia, joihin kirkossa voitaisiin ottaa kantaa, kirjoittavat alueidemme lehtiin omalla nimellään ja haastavat kirkon jäseniä aktiivisuuteen julkisessa keskustelussa. Mediaryhmä pohtii myös, mitä kirkon uskon ja elämän sisältökysymyksiä olisi syytä nostaa esille. 4.5. Rakenteet ja talous palvelemaan toimintaa Seurakuntatyötä tehdään keskellä rakenteellista ja taloudellista murroskautta. Siinä missä paikallisseurakunta aiemmin muodosti sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti itsenäisen yksikön, nyt eletään kuntaliitospaineiden myötä todellisuudessa, jossa seurakuntien hallinnolliset yksiköt laajenevat ja toiminnalliset yksiköt hakevat muotoaan. Yksittäisen seurakuntalaisen on työlästä hahmottaa, mikä on oma kotiseurakunta seurakuntayhtymästä puhumattakaan. Työntekijät tekevät työtään paikallisseurakuntien, seurakuntien välisen yhteistoiminnan, seurakuntayhtymän yhteisten työmuotojen, eri järjestö- ja yhteistyötahojen sekä hiippakunnallisten ja kokonaiskirkollisten projektien ristipaineessa. Hallinnollisia ja rakenteellisia ratkaisuja mietittäessä on olennaista nähdä niiden vaikutukset toimintaan, jonka tukijoita ja palvelijoita hallinto ja talous ovat. Laadimme selvityksen erilaisten lähinnä Kuopion kaupunkialuetta koskevien seurakuntaliitosmallien taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista. Seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia sisältää ajoittain päivitettävän suunnitelman kiinteistöistä luopumisesta. Selvitämme kiinteistöistä luopumisten vaikutukset henkilöstöön ja toimintaan. Huolehdimme Kallaveden seurakuntaan liittyvän Karttulan seurakunnan sekä seurakuntayhtymäämme liittyvän Järvi-Kuopion seurakunnan integroimisesta tasavertaiseksi osaksi seurakuntayhtymäämme. Laajenevan seurakuntayhtymän toiminta vaatii oman määränsä hallintoa ja kokouksia. Pyrimme keventämään hallintoa siellä, missä se on mahdollista. Punnitsemme seurakunnissa ja yhtymässä eri johtokuntien tarpeellisuutta; tarvittaessa yhdistämme tai lakkautamme niitä. Minimoimme kokousten ja työryhmien määrän, ja rohkaisemme hengellisen työn työntekijöitä lähtemään toimistoista seurakuntalaisten pariin. 15 (19)

Seurakuntayhtymän heikkoutena pidettyyn työvoiman joustamattomaan liikkuvuuteen vastaamme kehittämällä eri työaloilla sellaisia tarkoituksenmukaisia toimintamalleja, jotka ylittävät seurakuntarajat. Erityisesti pyrimme hyödyntämään aiempaa paremmin jo olemassa olevaa työntekijöidemme erityisosaamista ja -koulutusta, jotta seurakuntalaisten tarpeet kohtaisivat osaavimman ammattitaidon. Tätä silmällä pitäen teemme henkilöstön osaamiskartoituksen, josta ilmenee kunkin työntekijän saama koulutus ja mahdollinen muu erityisosaaminen. Koulutuksen suunnittelussa siirrymme kolmivuotisiin koulutuksen puitesuunnitelmiin, jotka laadimme seurakuntien tarpeista käsin. Pyrimme tällä siihen, että työntekijöitä koulutetaan ensisijassa työn tarpeiden eikä henkilökohtaisten mieltymysten perusteella. Näemme seurakuntien välisen yhteistyön voimavarana, mutta sille on asetettava yhdessä sovitut raamit. Siksi laadimme linjauksen, mitkä toiminnot toteutamme yhteistyönä seurakuntien ja yhteisten työmuotojen kesken ja missä asioissa seurakunnat toimivat vapaan harkintansa mukaan. Linjauksen pohjalta tarkistamme seurakuntayhtymän perussäännön, joka on sopimus siitä, mitkä toiminnot seurakunnat luovuttavat seurakuntayhtymän hoidettavaksi. Sitoudumme sovittuun yhteistoimintaan, ja kunnioitamme seurakuntien itsenäisiä ratkaisuja muissa kysymyksissä. Näin pyrimme selkeyttämään työnjakoamme ja takaamaan työrauhan eri työntekijöiden työn suunnittelulle ja toteutukselle. Huolehdimme työyksiköittäin siitä, että työntekijöillämme on selkeät tehtävänkuvaukset ja että jokainen hahmottaa työhönsä liittyvät valta- ja vastuusuhteet. Näihin liittyvät esimerkiksi esimiehen ja alaisen suhde esimies- ja alaistaitoineen, ymmärrys seurakunnan päätöksenteosta ja luottamuselimistä sekä vastuu oman työalan talousarvion seurannasta. Syvennämme ymmärrystämme työmme kuluista. Käytämme tehtävänkuvauksen perusteella harkintaa siinä, mihin mielekkäästi kohdennamme työmme. Huolehdimme työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Eri työaloilla kuormitukset ja tarpeet niiden purkamiselle ovat erilaiset. Luomme nämä erilaiset tarpeet huomioon ottavat käytännöt ja polut työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiselle. Työalasta riippuen tämä voi merkitä esimerkiksi koulutuksen järjestämistä työalaan liittyvistä erityiskysymyksistä tai mahdollisuutta hengelliseen ohjaukseen. Tunnistamme avuntarpeet paikallisesti esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Myös työntekijän kohdalla oma kotiseurakunta on yksi luonteva viitekehys jumalasuhteen hoitamiselle. Jumalasuhteen vaaliminen jää luonnollisesti kunkin omalle vastuulle työnantaja voi kuitenkin antaa sille tilaa huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista. Sairauspoissaolojen lisäksi myös sairausläsnäolot ovat oire vääristyneestä työkulttuurista, jonka korjaamisessa mallijohtaminen voi olla merkittävää. Näemme yhteisen hartauden vaikkapa kokouksen alussa merkittävänä osana työyksiköiden yhteiselämää. Muutamme työkulttuuriamme siihen suuntaan, että voimme nähdä Mikael Agricolaa mukaillen rukoilun ja studeerauksen olennaisena osana hengellisten työntekijöiden perustyötä. Oma hartaudenharjoitus ja ammattikirjallisuuteen perehtyminen voivat olla mitä hedelmällisintä työtehtäviin valmistautumista; niille on voitava varata myös kohtuullisesti työaikaa. Työhyvinvointi ja mielekäs työkulttuuri ovat tärkeitä myös seurakuntatyön tulevaisuuden ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin kannalta. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa, työhar- 16 (19)

joittelu ja kesätyömahdollisuudet sekä erilaiset nuorille suunnatut vapaaehtoisvaihdot ja kansainväliset kontaktit ovat hyvin toteutettuina väyliä saada nuoret kiinnostumaan työstä seurakunnissamme. Harkitsemme yhtymän tasolla vuosittaisen tervetulopäivän järjestämistä uusille työntekijöille. Huolehdimme jokaisen uuden työntekijän tehtävään siunaamisesta. Linjaamme, mitkä toiminnot toteutamme yhteistyönä ja missä asioissa seurakunnat toimivat harkintansa mukaan. Tarkistamme sen pohjalta seurakuntayhtymän perussäännön. Selvitämme seurakuntien yhdistämisien taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja arvioimme eri vaihtoehtoja. Selvitämme, mitä vaikutuksia kiinteistöistä luopumisella on henkilöstöön ja toimintaan. Punnitsemme eri johtokuntien tarpeellisuutta niin seurakunnissa kuin seurakuntayhtymässäkin; tarvittaessa yhdistämme tai lakkautamme niitä. Huolehdimme liittyvien seurakuntien integroimisen osaksi Kuopion seurakuntayhtymää. Huolehdimme, että työntekijöillämme on selkeät tehtävänkuvaukset ja että jokainen hahmottaa työhönsä liittyvät valta- ja vastuusuhteet. Syvennämme kustannusymmärrystämme työmme kuluista. Harkitsemme, mihin mielekkäästi kohdennamme työmme. Kehitämme eri työaloilla mielekkäitä toimintamalleja, jotka ylittävät seurakuntarajoja. Pyrimme hyödyntämään aiempaa paremmin jo olemassa olevaa työntekijöidemme erityisosaamista ja -koulutusta, jotta seurakuntalaisten tarpeet kohtaisivat osaavimman ammattitaidon. Luomme työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiselle toimivat ja työalojen erilaiset tarpeet huomioivat käytännöt. Tunnistamme hengellisen ohjauksen tarpeet paikallisesti, esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Näemme omaehtoisen rukoilun ja studeerauksen osana hengellisten työntekijöiden perustehtävää. Teemme henkilöstön osaamiskartoituksen. Suunnittelemme työntekijöiden koulutusta seurakuntatyön tarpeista käsin. Siirrymme seurakunnissa kolmivuotisiin koulutuksen puitesuunnitelmiin, jotka laaditaan seurakuntatyön tarpeita ajatellen. 4.6. Kirkon uudistuminen jatkuu Kirkon uudistuminen on niin yksittäisen kristityn kuin seurakunnankin kohdalla jatkuvaa kilvoitusta. Yhä uudelleen etsiydymme uskomme lähteille saamaan virvoitusta, punnitsemme perustehtävämme toteutumista, kuuntelemme ajan ääniä, muutamme tarvittaessa toimintaamme ja rukoilemme Jumalan siunausta työllemme. Seuraamme ja ennakoimme toimintaympäristömme muutoksia. Arvioimme rohkeasti, kuinka perustehtävämme toteutuu muuttuvassa ympäristössä parhaiten. Tämä arviointi tapahtuu toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä toimintakertomusten laadintojen yhteydessä, ja se on jokaisen luottamushenkilön sekä työntekijän tehtävä. Olemme valmiit 17 (19)

luopumaan perinteikkäistäkin toimintamuodoista, mikäli ne eivät enää vastaa seurakuntalaisten tarpeisiin. Kirkon ja seurakuntayhtymän strategioiden pohjalta seurakunnat ja työyksiköt laativat työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä omat toiminnalliset strategiansa, joissa luodaan työnäky omasta identiteetistä sekä esitetään strategiakaudelle painopisteet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategioiden perusteella laadimme toiminta- ja taloussuunnitelmat, joiden pohjalta tapahtuvassa työn suunnittelussa strategia tulee almanakkaetäisyydelle työn arjesta. Strategian edellyttämät tarpeet huomioimme talousarviota laadittaessa niin seurakuntien kuin yhtymänkin tasolla. Tuoreet näkökulmat ja eri-ikäisten seurakuntalaisten äänen kuuluminen edesauttavat kirkon uudistumista. Siksi tuemme ikärakenteeltaan aiempaa edustuksellisemman luottamushenkilöstön valintaa. Nuorten äänestysikä laskee seurakuntavaaleissa 16 vuoteen, mikä tarjoaa uuden mahdollisuuden saada nuoria aktivoitumaan seurakuntavaikuttamiseen. Laadimme suunnitelman nuorten seurakuntalaisten aktivoimiseksi. Kannustamme vaaliliittoja avoimuuteen ajamiensa asioiden ja painotusten esittelyssä sekä poliittisia ehdokaslistoja ilmaisemaan selkeästi taustansa. Strategia ei ole projekti, vaan prosessi. Perustamme työryhmän, joka seuraa strategian toteutumista ja valmistelee tarvittaessa muutosehdotukset. Strategian tehtävänä on taata työrauha seurakunnan toiminnalle. Se rajaa sen, mihin voimat keskitetään. Punnitsemme uusiin hankkeisiin, projekteihin ja uudistusehdotuksiin osallistumisen strategian linjausten pohjalta. Seuraamme ja ennakoimme toimintaympäristön muutoksia. Arvioimme rohkeasti, kuinka perustehtävä toteutuu muuttuvissa olosuhteissa parhaiten. Luovumme tarvittaessa huonosti toimivista toimintamuodoista. Laadimme strategiat kaikilla tasoilla työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Niihin kirjaamme painopisteet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Teemme toiminta- ja taloussuunnitelmat yhteisen strategian pohjalta. Varaamme talousarvioon riittävästi varoja strategian mukaisiin kehittämiskohteisiin. Teemme yhteisen suunnitelman nuorten seurakuntalaisten aktivoimiseksi seurakuntavaaleissa ja edistämme siten ikärakenteeltaan aiempaa edustuksellisemman luottamushenkilöstön valintaa. Kannustamme siihen, että seurakuntavaalien poliittiset ehdokaslistat tehdään näkyviksi ja kunkin vaaliliiton ajamat asiat ja painotukset esitellään avoimesti. Strategia on prosessi, jonka toteutumisen arviointi on jokaisen työntekijän ja luottamushenkilön tehtävä. Perustamme työryhmän, joka seuraa strategian toteutumista ja valmistelee muutosehdotukset. Arvioimme ja ratkaisemme osallistumisemme uusiin hankkeisiin, projekteihin ja uudistusehdotuksiin strategian pohjalta. 18 (19)

5 KÄRKIHANKKEET Kehitämme toimintakulttuurimme avoimeksi seurakuntalaisten vapaaehtoistyölle. Luomme verkkosivuille vaivattomasti löydettävän väylän vapaaehtoistoiminnan pariin. Yhteydenpidossa seurakuntalaisiin hyödynnämme kirkon jäsenrekisteri Kirjurin mahdollisuuksia. Porrastamme jumalanpalvelusaikoja. Luomme seurakuntalaisille mahdollisuuksia osallistua paikalliseen jumalanpalveluselämään myös radion tai internetin välityksellä. Otamme vakavasti vastuumme luomakunnasta toimintamme kaikille tasoilla ja edistämme kestävää kehitystä. Perustamme ympäristöryhmän, laadimme ympäristöohjelman ja haemme seurakuntayhtymällemme ympäristödiplomia. Arvioimme kriittisesti toiminta- ja ajattelumallejamme ja muutamme niitä. Vahvistamme kasvatustyössä verkostoitumista päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Pyrimme kokoavassa toiminnassa mahdollistamaan lapsiperheiden yhteisen osallistumisen. Järjestämme kaste- ja kummikoulun sekä hengellisten kysymysten foorumin rippikoululaisten vanhemmille. Toteutamme avioliittokoulun ja sururyhmät yhteistyönä. Perustamme mediaryhmän, jonka jäsenet seuraavat ajan ilmiöitä, osallistuvat keskusteluun, nostavat esiin kirkon uskon ja elämän kysymyksiä sekä haastavat kirkon jäseniä aktiivisuuteen julkisessa keskustelussa. Sovimme seurakuntien välisen yhteistyön rajoista, ja tarkistamme seurakuntayhtymän perussäännön. Huolehdimme uusien seurakuntien integroitumisesta seurakuntayhtymään. Selvitämme hallinnollisten ja rakenteellisten muutosten vaikutukset toimintaan. Tarpeen mukaan vähennämme johtokuntien ja kokousten määrää. Nostamme talousarviovaroista lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan kohdistetun avustusosuuden neljään prosenttiin. Laadimme strategiat kaikilla tasoilla työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Teemme toiminta- ja taloussuunnitelmat yhteisen strategian pohjalta. Varaamme talousarvioon riittävästi varoja strategian mukaisiin kehittämiskohteisiin. Hyväksytty 29.3.2010 Yhteisessä kirkkoneuvostossa. 19 (19)

20 (19)