Paikallissijojen harjoittelua 1. Kirjoita kysymykset, joilla saat vastaukseksi oikean paikallissijan: inessiivi koulussa elatiivi koulusta illatiivi kouluun adessiivi koululla ablatiivi koululta allatiivi koululle 2. Täydennä tarina oikealla paikallissijan päätteellä (ssa/ssä, sta/stä, Vn/hVn/seen/siin, lla/llä, lta/ltä, lle). Otsikoi tarina, kun olet lukenut sen. (kirjoita otsikko tähän) Meidän koira Miksu on ihana hauveli. Se on myös utelias ja leikkisä. Jos se näkee tai haistaa mitään outoa tai uutta piha, se lähtee heti tutkimaan, mi on kysymys. Joskus se lähtee karkumatka, koska sen on saatava selville, mikä sen hajuaistia taas niin mukavasti kiihottaa. Niinpä Miksu karkasi taas jouluaattona. Ja se olikin aikamoinen seikkailu. Meidän pihan viere alkaa suuri metsä, josta ihmiset hakevat usein joulukuusia, vaikka eivät tietenkään saisi. Metsä kuuluu seurakunna, joka antaa kyllä luvan mei naapurei, mutta ei muille. Jouluaattona Miksu oli lähtenyt piha seuraamaan erästä miestä, joka oli menossa joulukuusimetsä kirves käde. Miehe oli vanha
nahkatakki, jonka haju oli ilmeisesti Miksusta ihan vastustamaton. Sitähän Miksu ei tiennyt, että miehen aikeissa oli kähveltää joulukuusi. Aikansa lume tallusteltuaan mies löysi sopivan kuusen. Miksu seurasi tilannetta ensin kauempaa, mutta nahkatakin ihana tuoksu houkutteli sen lähemmäs ja lähemmäs, ja lopulta se oli aivan miehen vieressä. Se ei tarkoittanut pahaa, kun tarttui miehen takin helma hampaillaan ja alkoi riuhtoa ihanaa nahkatakkia. Mies alkoi huutaa apua, ja pian isäni tulikin juosten auttamaan. Mies oli nolo, olihan hän luvattomis puuhi. Mutta vielä nolompi oli isäni Miksun puolesta. Mies kertoi, että nahkatakki haisi, koska sitä oli käytetty vuosikaudet lammaspaimene ja sii oli pinttynyt lampaan haju, jota ei saanut pois enää millään konsti. Ei ihme, että Miksu ei voinut jättää takkia rauha. 3. Alleviivaa muoto, joka sopii paremmin lauseeseen. a. Työvaatteet olivat kuivumassa narussa / narulla. b. Kattilassa / Kattilalla oli jäähtynyttä keittoa. c. Paikkasin reiän ompelukoneessa / ompelukoneella. d. Hampaaseen / Hampaalle sattuu! e. Koira oli kiinni hihnalla / hihnassa. f. Koiraa talutettiin hihnalla / hihnassa. g. Vene kiinnitettiin laituriin / laiturille.
h. Laituriin / Laiturille oli istahtanut merilokki. i. Kutsuin koko porukan teelle / teehen. j. Päällysteeseen/ Päällysteelle oli tullut naarmu. k. Luistelin maaliin / maalille ja jäin odottamaan syöttöä sentteriltä. l. Tulkaa syömään! Ruoka on jo pöydällä / pöydässä! m. Tässä tuolissa / Tällä tuolilla on rikkinäinen jalka. n. Meidän isällä / Meidän isässä on sitrusallergia. o. Kun palattiin tavaratalosta/ tavaratalolta, kaikkien kädet olivat täynnä paketteja. p. Otimme ainakin sata valokuvaa hääjuhlasta / hääjuhlalta. q. Opinto-ohjaajasta / Opinto-ohjaajalta oli tullut viesti, että minun pitäisi kiireesti käväistä kansliassa / kanslialla. r. Tietokoneeseen / Tietokoneelle oli tullut virus. s. Isoisä luki sanomalehdestä / sanomalehdeltä, että kaupunkiin / kaupungille oli tulossa sirkus. t. Vein ehdotukseni aloitelaatikkoon / aloitelaatikolle. u. Talletin tiedostot levykkeeseen / levykkeelle. v. Kurkistin kaappiin / kaapille ja mitä näinkään: hyllyllä / hyllyssä rapisteli hiiri! x. Eteisen katossa / katolla roikkuva lamppu pitää vaihtaa, sillä se ei toimi. y. Nokikolari tasapainoili katossa / katolla ilman mitään turvaköysiä. z. Voisitteko hakea moponne pois pyörävarastosta / pyörävarastolta, sillä sinne ei mahdu muuten mitään. å. Sinulla / Sinussa on se vika, että et ymmärrä huumoria lainkaan! ä. Sain rakennuksista / rakennuksilta töitä!
4. MISTÄ OSTAT NÄMÄ TUOTTEET: Sano koko lause: Ostan... +... STA. Malli: Ostan / Hankin ruoan supermarketista VIHANNEKSET TULISET MAUSTEET MATKALIPUT TIETOKONEEN VESIVÄRIMAALAUKSEN SALIBANDYMAILAN SALAPOLIISIROMAANIN HAMSTERIN LÄÄKKEET KENGÄT ITÄMAISEN MATON SOHVAN PÖLYNIMURIN MANSIKAT MULTAA LINNUNPÖNTÖN JATKOJOHDON 5. ARVAA MISSÄ MINÄ OLEN! Keksi neljä asiaa, jotka kuvaavat paikkaa. Muut arvaavat, MISSÄ SINÄ OLET. Esim. Tämä paikka on 1) meidän koulussa, 2) siellä on tyttöjä ja poikia, 3) siellä voimistellaan ja pelataan, 4) SIELLÄ HAISEE HIKI! ( OLET LIIKUNTASALISSA)
6. Täydennä sopivalla adjektiivilla tai määritteellä. Taivuta pääsanan mukaan. ruoalle on tunnusomaista, että se on valmistettu raaka-aineista. aineksista ei ruokaa kannata valmistaa. Ennen kuin alat valmistaa ruokaa, vilkaise keittokirjasta, mitä tarvikkeita pitää ostaa. Tavaratalojen ruokaosastoilta löydät kyllä kaikki tarvitsemasi tuotteet. Kun olet hankkinut kaiken tarpeellisen, voit siirtyä ruoanvalmistuksen vaiheeseen, nimittäin ainesten puhdistamiseen ja pilkkomiseen. Pilko vihannekset aina mahdollisimman veitsellä. kuorimaveitsellä voit käsitellä porkkanat ja perunat. Vihannekset kannattaa leikata leikkuulaudalla, jotta pöytä ei naarmuunnu. Jos pöytään tulee naarmuja, vanhempasi voivat hermostua ruoanlaitosta! Huuhdo aina vihannekset vedessä, niin kaikki pöly irtoaa niistä. Liha ja kala pitää käsitellä välineillä. Muista laittaa liha ja kala heti jääkaappiin, kun olet tullut kaupasta. On hauskaa kutsua kaikki perheenjäsenet pöytään edes kerran päivässä. maailmassa ateriointi on yksi hetkistä. Siksi ruokaan ja ruoanlaittoon kannattaa uhrata aikaa. kokille on sitäpaitsi aina käyttöä!
7. a. Mikä sopisi edellisen tarinan otsikoksi? 7. b. Jaa edellinen tarina kappaleiksi (yksi kappale = yksi asiakokonaisuus). 8. a. Etsi tekstistä paikallissijoja ja alleviivaa ne. b. Tee esim. MISSÄ MISTÄ MIHIN-MILLÄ MILTÄ MILLE-kysymyksiä, joihin löydät vastauksen alleviivaamistasi kohdista. c. Kun olet lukenut tekstin, keksi sille otsikko. (kirjoita otsikko tähän) Suomalaiset pitävät itseään hiljaisena kansana. Maailmalla ajatellaan, että suomalaiset ovat hitaita ottamaan osaa keskusteluun, mutta hiljaisina heitä ei pidetä. Eivätkä suomalaiset oikeastaan olekaan vaiteliaita: joka päivä näkee kymmeniä autoilijoita, jalankulkijoita ja bussissa tai julkisissa tiloissa istujia, joilla on kännykkä korvalla. Ja puhetta riittää! Suomalaiset ovat hiljaisia julkisissa tilanteissa, koska suomalaisiin puhetapoihin kuuluu, että annetaan toisen puhua rauhassa loppuun oma asiansa, ennen kuin itse aletaan puhua. Tämä hidas tapa vastata ei kuitenkaan oikein toimi sellaisissa maissa ja kulttuureissa, joissa puhevauhti on nopea ja aiheet vaihtuvat tiheään. Kun suomalainen vieraassa seurassa vasta muotoilee omaa puheenvuoroaan, ainakin eteläeurooppalaiset puhuvatkin jo muista aiheista. Suomalaiset ovat tutkimustenkin mukaan ystäväpiirissään puheliaita ja vilkkaita, vaikka julkisissa ja virallisissa tilanteissa he ovat hiljaisia. Suomessa on tapana kuunnella loppuun asti, mitä toisella on sanottavaa. Tätä pidetään kohteliaana Suomessa, mutta ei yhtä kohteliaana muualla. Suomessa ei myöskään kovin herkästi puhuta vieraille tai tuntemattomille, ja jos puhutaan, pitää olla asiaa. Keskeyttäjää pidetään epäkohteliaana. Esimerkiksi Amerikassa taas keskeyttäminen voi viestittää jopa innostuksesta asiaa kohtaan! Pitäisikö meidän suomalaisten opetella uusia seurustelutapoja, jos aiomme matkustella ja työskennellä ulkomailla, vai olisiko muilla mailla opittavaa meidän puhekulttuuristamme?
Kirjoita kysymykset tähän: 8. Kirjoita 150 sanan teksti omista kokemuksistasi: Minä ja suomalainen puhekulttuuri. Tämä viesti on menossa. Toivottavasti saan vastauksen. En ole kuullut pitkään aikaan.