1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tekniikan alan yksiköstä 6 2 Opiskelusta 7 2.1 Käsitteitä 7 2.2 Opintoneuvonta 7 2.3 Ilmoittautuminen 8 2.4 Tutkintovaatimukset 8 2.5 Lukujärjestys 8 2.6 9 2.7 Kansainvälisyys 9 2.8 Opintososiaaliset edut 10 2.9 Opiskelijakunta 10 2.10 Kirjasto ja tietopalvelu 10 2.11 Opetusmenetelmät 11 3 Koulutusohjelmat 12 3.1 Tavoitteet 12 3.1.1 Elintarviketekniikan koulutusohjelma 12 3.1.2 Mekatroniikan koulutusohjelma 12 3.1.3 Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelma 13 3.1.4 Tuotantotalouden koulutusohjelma, teollisuustalouden suuntautumisvaihtoehto 14 3.1.5 Rakennuskonservoinnin koulutusohjelma 14 3.2 Tutkinnon yleinen rakenne 14 3.3. Harjoittelu 16 3.4 Opinnäytetyö 16 3.5 Vapaasti valittavat opinnot 17 4 Koulutusohjelman opinnot 17 4.1 Elintarviketekniikan koulutusohjelma 17 4.1.1 Koulutusohjelman rakenne 17 4.1.2 Elintarviketekniikan perusopinnot 38-42 ov 18

2 4.1.3 Elintarviketekniikan yhteiset ammattiopinnot 30-34 ov 19 4.1.4 Ammattiopintojen moduulit 20 4.1.5 Vapaasti valittavat opinnot 23 4.2 Mekatroniikan koulutusohjelma 23 4.2.1 Mekatroniikan koulutusohjelma 23 4.2.1.1 Koulutusohjelman rakenne 23 4.2.1.2 Mekatroniikan perusopinnot 40-44 ov 24 4.2.1.3 Mekatroniikan yhteiset ammattiopinnot 28-32 ov 25 4.2.1.4 Ammattiopintojen moduulit 26 4.2.1.5 Vapaasti valittavat opinnot 28 4.2.2 Auto- ja työkonetekniikan suuntautumisvaihtoehto 28 4.2.2.1 Suuntautumisvaihtoehdon rakenne 28 4.2.2.2 Auto- ja työkonetekniikan perusopinnot 30 4.2.2.3 Auto- ja työkonetekniikan yhteiset ammattiopinnot 28 ov 30 4.2.2.4 Ammattiopintojen moduulit 31 4.2.2.5 Vapaasti valittavat opinnot 33 4.3 Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelma 33 4.3.1 Puutekniikan suuntautumisvaihtoehto 33 4.3.1.1 Suuntautumisvaihtoehdon rakenne 33 4.3.1.2 Puutekniikan perusopinnot 35-39 ov 34 4.3.1.3 Puutekniikan yhteiset ammattiopinnot 37-33 ov 35 4.3.1.4 Puutekniikan ammattiopintojen moduulit 36 4.3.1.5 Vapaasti valittavat opinnot 38 4.3.2 Rakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 39 4.3.2.1 Suuntautumisvaihtoehdon rakenne 39 4.3.2.2 Rakennustekniikan perusopinnot 35-39 ov 40 4.3.2.3 Rakennustekniikan yhteiset ammattiopinnot 35-31 ov 40 4.3.2.4 Rakennustekniikan ammattiopintojen moduulit 41 4.3.2.5 Vapaasti valittavat opinnot 44 4.3.3 Rakennusmestarin suuntautumisvaihtoehto 45 4.3.3.1 Suuntautumisvaihtoehdon rakenne 45 4.3.3.2 Rakennusmestarin perusopinnot 23 ov 46 4.3.3.3 Rakennusmestarin yhteiset ammattiopinnot 29 ov 46 4.3.3.4 Rakennusmestarin ammattiopintojen moduulit 47 4.3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot 49 4.4 Tuotantotalouden koulutusohjelma 50

3 4.4.1 Koulutusohjelman rakenne 50 4.4.2 Tuotantotalouden perusopinnot 35-43 ov 52 4.4.3 Yhteiset ammattiopinnot 29-36 ov 52 4.4.4 Tekniikan ammattiopintojen moduuli 20 ov 56 4.4.5 Teollisuustalouden moduulit 58 4.4.6 Vapaasti valittavat opinnot 59 4.4.7 Kansainvälisen markkinoinnin tekniikan opinnot 59 4.5. Rakennuskonservoinnin koulutusohjelma 62 4.5.1 Koulutusohjelman rakenne 62 4.5.2 Rakennuskonservoinnin perusopinnot 20 ov 63 4.5.3 Rakennuskonservoinnin ammattiopinnot 80 ov 63 4.5.4 Vapaasti valittavat opinnot 65 5 Opintojaksojen kuvaukset 66 5.1. Elintarviketekniikan koulutusohjelma 66 5.2 Mekatroniikan koulutusohjelma 97 5.2.1 Mekatroniikan koulutusohjelma 97 5.2.2 Auto- ja työkonetekniikan suuntautumisvaihtoehto 122 5.3 Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelma 144 5.3.1 Puutekniikan suuntautumisvaihtoehto 144 5.3.2 Rakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 175 5.3.3 Rakennusmestarin suuntautumisvaihtoehto 212 5.4 Tuotantotalouden koulutusohjelma 239 5.5 Rakennuskonservoinnin koulutusohjelma 259 LIITTEET 1 Tekniikan alan yksikkö ja teknillinen oppilaitos 278 2 Henkilökunta 279 3 Tutkintosääntö 281 4 Opintotukilautakunta 286

4

5 Hyvä opiskelija Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan alan yksikön lukuvuoden 1999-2000 opinto-oppaan myötä siirrymme uudelle vuosituhannelle. Toivottavasti Y2K-ongelmat eivät satu kohdallemme. Opinto-opas sisältää sinulle tärkeän ohjenuoran: koulutusohjelmien opinnot kuvauksineen ja vaatimuksineen eli nelivuotisen toimintasuunnitelman oman tulevaisuutesi pohjaksi. Tämä opas ei voi olla tietenkään kaiken kattava. Onkin tärkeää, että epäselvissä tilanteissa käännyt henkilökuntamme tai opiskelutovereittesi puoleen asioiden selvittämiseksi. Opiskeluaika on paitsi hauskaa myös kovaa työtä. Oikeassa suhteessa syntyy hyvä lopputulos. Opiskelu on ainakin näennäisesti hyvinkin vapaata. Kullakin on tyylinsä, mutta on suositeltavaa, että aloitat opintosi tositoimin. Myös uudella vuosituhannella opinnot tentitään ja niistä annetaan arvosanat, joita sitten neljän vuoden kuluttua esittelet muille, vaikkapa työnantajille. Seinäjoella on monipuoliset harrastusmahdol lisuudet niin liikunnan kuin rentoutumisen ja yhdessäolonkin suhteen. Pidä itsesi vireänä ja kunnossa sekä osallistu yhteisiin rientoihin. Opiskeluaikasi on ainutlaatuista aikaa, josta ammennat voimia tulevaisuudessa. Toivon sinulle parhainta menestystä opinnoissasi. Tervetuloa joukkoomme. Pauli Huhtamäki yksikön johtaja

6 1 TEKNIIKAN ALAN YKSIKÖSTÄ Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on monialainen ammattikorkeakoulu, jossa on tällä hetkellä kuusi koulutusalaa ja 16 koulutusohjelmaa. Opetus toteutetaan koulutusyksiköissä, joita on yhdeksän. Seinäjoen ammattikorkeakoulun omistaa Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä. Lisätietoa SeAMK:n muista yksiköistä ja koulutusohjelmista löytyy SeAMK:n yleisoppaasta. Seinäjoella on järjestetty tekniikan alan koulutusta vuodesta 1967, jolloin silloinen Seinäjoen teknillinen koulu aloitti toimintansa. Vuosien kuluessa koulutustasoa on nostettu ja opetustarjontaan on tullut uusia aloja. Teknillisestä koulusta ja oppilaitoksesta on muodostunut jo lähes kokonaan ammattikorkeakoulun yksikkö. Teknillisen oppilaitoksen puolella on enää autoteknikkokoulutusta (opistoaste). Tekniikan alan yksikkö toimii neljässä paikassa. Pääpaikka on Törnäväntie 26. Puulaboratorio ja osa rakennuslaboratoriosta sijaitsevat Rastaantaival 2:ssa, Seinäjoen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa. Elintarviketekniikan laboratoriot ja kahden vuosikurssin opetustilat ovat Itikanmäellä, Foodwest-talossa Vaasantie 1:ssä. Rakennuskonservaattorien tilat ovat puolestaan Törnävän vanhalla puukoululla. Tekniikan alan yksikössä henkilökuntaa on noin 37 ja opiskelijoita noin 470. Tekniikan alan yksikkö järjestää insinööri-, rakennusmestari- ja rakennuskonservaattorikoulutusta. Lisäksi yksikössämme opiskelee kaupan alan kansainvälisen markkinoinnin opiskelijoita, jotka perehtyvät elintarviketekniikan sekä puu- ja rakennustekniikan perusteisiin. Yksikön koulutusohjelmat, suuntautumisvaihtoehdot ja tutkinnot ovat seuraavat (ks. myös liite 1): Tekniikka * Elintarviketekniikka, insinööri (AMK) * Mekatroniikka, insinööri (AMK) Auto- ja työkonetekniikka, insinööri (AMK), tuotantopanoitteinen * Puu- ja rakennustekniikka Puutekniikka, insinööri (AMK) Rakennustekniikka, insinööri (AMK) Rakennustekniikka, rakennusmestari (AMK), tuotantopanoitteinen * Tuotantotalous Teollisuustalous, insinööri (AMK) Kulttuuri * Rakennuskonservointi, kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto (konservaattori AMK)

7 Yksikön yhteydessä toimii myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknologia- ja yrityspalvelukeskus SeiTek, joka palvelee alueen pk-yrityksiä. SeiTekin teknologiatoiminta on keskittynyt tuotantotekniikkaan ja -automaatioon sekä tehdas- ja robottisimulointiin. SeiTekin kautta opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin yritysprojekteihin opinnäyte- ja harjoitustöiden puitteissa ja näin osaltaan vahvistaa opetuksen ja työelämän vuorovaikutusta. 2 OPISKELUSTA 2.1 Käsitteitä Koulutusohjelma on tavoitepohjainen ja laaja-alainen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelma muodostuu opintojaksoista. Koulutusohjelma voi sisältää suuntautumisvaihtoehtoja. Suuntautumisvaihtoehdon ammattiopinnoissa (ns. syventävissä opinnoissa) paneudutaan johonkin koulutusohjelman ammatilliseen osa-alueeseen. Suuntautumisvaihtoehto muodostuu perus- ja jatkomoduulista. Opintojakso (eli kurssi) on opintojen järjestämisen perusyksikkö, jonka tavoitteet on määritelty. Opintojaksot ovat erilaajuisia ja laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina (ov). Opintoviikko on opiskelijan keskimääräinen 40 tunnin tehokas työpanos. Opintovuosi vastaa puolestaan 40 viikon työpanosta. Moduuli on opintojaksoista koostuva samaa aihealuetta kuvaava opintokokonaisuus. Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS koostuu opiskelijan koulutusohjelman rakenteen sallimissa puitteissa valitsemista opintojaksoista. 2.2 Opintoneuvonta Opintoneuvonnan tarkoituksena on antaa opiskelijalle tietoa opiskeluun liittyvistä asioista. Opintotoimisto on neuvonnan ja palvelun monitoimipiste. Opintotoimistosta saa opiskelijatodistukset, opinto-oppaat, erilaisia hakulomakkeita, tietoa asunnoista jne. Opintotoimistossa myös ilmoittaudutaan uusinta- ja korotustentteihin, annetaan osoite- yms. muutokset sekä hoidetaan opintotukiasiat. Opintotoimisto on avoinna klo 8.45-11.15 ja 12-13.

8 Tekniikan opiskelijoilla on oma tutor (opintoneuvoja). Lisäksi jokaisen koulutusohjelman uusilla opiskelijoilla on opiskelijaohjaaja, joka on ylemmän vuosikurssin opiskelija. Tutor ja opiskelijaohjaajat perehdyttävät opiskelijat yksikköön ja opiskeluun. Tutor on nimenomaan opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Hän antaa neuvoja mm. HOPsin laatimisessa, ainevalinnoissa ja opintoihin liittyvissä anomuksissa. Kansainvälisiä asioita hoitavat henkilöt antavat tietoja neuvovat opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksista ulkomailla. He myös pyrkivät avustamaan sinua käytännön järjestelyissä. Opettajat antavat ainekohtaista ohjausta ja koulutusohjelmavastaavat neuvovat lisäksi ainevalinnoissa ja HOPSin laatimisessa. Harjoittelutoimen insinööri ohjaa harjoitteluun liittyvissä asioissa ja välittää työpaikkoja. Henkilökunnan yhteystiedot ovat liitteessä 2. 2.3 Ilmoittautuminen Uudet opiskelijat ilmoittautuvat valintailmoituksen mukana tulevien ohjeiden mukaan. Ylempien vuosikurssien opiskelijoiden tulee ilmoittautua viikon 35/99 aikana. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut, poistetaan yksikön kirjoista syyskuun viimeisenä päivänä. 2.4 Tutkintovaatimukset Syksyllä 1999 aloittavien opiskelijoiden tulee suorittaa ensimmäisen vuoden opinnot tämän opinto-oppaan mukaan. Aikaisemmin aloittaneet opiskelijat noudattavat vanhoja opinto-oppaita, ellei toisin ilmoiteta. Opiskelijan aktiivinen osallistuminen opintojaksoille takaa opiskelijan valmistumisen määräajassa, joka on yksikön opinnoissa neljä vuotta. Tutkintosäännössä on tarkempia määräyksiä tutkinnon suorittamisesta (liite 3). 2.5 Lukujärjestys Lukuvuonna 1999-2000 tekniikan alan yksikössä annetaan opetusta 1.9.1999 ja 28.4.2000 välisenä aikana. Opetus on jaksotettu neljään seitsemän tai kahdeksan viikon pituiseen luentojaksoon eli periodiin. Lukujärjestyksen mukainen opetus alkaa 1.9.1999. Ammattikorkeakoulun yhteiset lukuvuoden avajaiset pidetään maanantaina 6.9.1999. Lukujärjestys jaetaan ennen kunkin periodin alkua. Lukujärjestyksessä varataan torstaipäivät klo 12:sta alkaen vapaasti valittaville opinnoille. Oppitunnit järjestetään klo 8:n ja 20:n välisenä aikana. Opetusta voi olla myös lauantaisin. Lukuvuoden 1999-2000 työjärjestys on seuraava:

9 1. luentojakso 1.9. - 15.10., 25. - 29.10.1999 Syysloma 18. - 22.10.1999 2. luentojakso 1.11. - 17.12.1999 Tentit 20. - 22.12.1999 Joululoma 23. - 2.1.2000 3. luentojakso 3.1. - 25.2.2000 Talviloma 28.2. - 3.3.2000 4. luentojakso 6.3. - 28.4.2000 Tentit 2. - 5.5.2000 Päättöjuhlaa pidetään 12.5.2000. 2.6 Opintojakson tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten tai kirjallisten kuulustelujen eli tenttien, välikokeiden, harjoitustöiden tai muiden luotettavien arviointimenetelmien avulla. Kuulustelut järjestetään lukujärjestyksessä ilmoitettuina tai opettajan ilmoittamina päivinä. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti joko tentillä tai välikokeilla. On suositeltavaa, että opiskelija heti opintojakson kuunneltuaan osallistuu kuulusteluun. Arvioinnista on tarkempia määräyksiä tutkintosäännössä (liite 3). Tenttien uusintoihin ja korotuksiin tulee ilmoittautua kirjallisesti opintotoimistoon vähintään yhtä viikkoa ennen tilaisuutta. Uusinta- ja korotustentit pidetään seuraavasti: * 30.8.1999 klo 9, ammattiopinnot * 31.8.1999 klo 9, perusopinnot * 10.1.2000 klo 16 * 8.5.2000 klo 9 (valmistuvat). 2.7 Kansainvälisyys Insinöörit, rakennusmestarit ja konservaattorit tarvitsevat työssään taitoja, joilla selviytyy myös ulkomailla. On tärkeää, että opiskelija luo yhteyksiä ulkomaille jo opiskeluaikana esim. suorittamalla osan opinnoistaan yhteistyöoppilaitoksissamme tai harjoittelemalla kansainvälisissä yrityksissä. Hyvä kielitaito ja

10 erilaisten kulttuurien tuntemus ovat peruspääomaa kansainvälistymisessä. Yksikkö avustaa opiskelupaikan ja /tai harjoittelupaikan löytämisessä. Suosittuja maita ovat olleet Saksa, Hollanti ja Englanti. Kansainvälistymistaitojaan voi myös kehittää pitämällä yhteyttä Seinäjoella oleviin ja yksikön kautta tulleisiin ulkomaisiin harjoittelijoihin. Näistä asioista saa lisätietoja kv-asioista vastaavilta ammattiaineiden opettajilta ja kielten opettajilta. Tutorit ja harjoittelutoimen insinööri avustavat käytännön järjestelyissä. On hyvä muistaa, että valtion opintotuki kattaa myös ulkomailla suoritetut opintojaksot. 2.8 Opintososiaaliset edut Opintososiaalisia etuja ovat mm. valtion opintotuki ja opiskelija-asunnot. Opintotukiasioissa oppilaitoksen opintotoimisto toimii paikallisneuvontapisteenä. Ammattikorkeakoulussamme on myös oma opintotukilautakunta (liite 4). Ruokailu on opiskelijoille maksullinen. Opiskelija-asuntoja välittää Marttilan Kortteeri Oy, jonka ylläpitämä Satamoonmäen asuntoalue sijaitsee aivan tekniikan alan yksikön vieressä. Julkisten kulkuneuvojen opiskelija-alennuksista saa lisätietoja opintotoimistosta. 2.9 Opiskelijakunta Ammattikorkeakoulun yksiköiden opiskelijayhdistykset muodostavat Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (Samo). Tekniikan opiskelijat kuuluvat oman yksikkönsä opiskelijayhdistykseen ja sitä kautta Samoon. Oma opiskelijayhdistys ylläpitää kirjamyyntiä ja kahvilaa sekä järjestää opiskelumateriaalien monistusta ja monipuolista vapaa-ajan ohjelmaa. Tekniikan alan yksikössä toimii myös insinööriopiskelijoiden yhdistys Seinäjoen Insinööriopiskelijat ry (SENIOR). Opiskelijayhdistyksen hallitus ja aktiivijäsenet esittelevät toimintaa informaatiotilaisuuksissa jo opintojen alkuvaiheessa. 2.10 Kirjasto- ja tietopalvelu Seinäjoen korkeakoulukirjasto koostuu ammattikorkeakoulun eri yksiköiden kirjastoista ja Kampus-talossa toimivasta Korkeakoulukirjastosta. Kirjaston www-sivut löytyvät osoitteesta http://www.seamk.fi/kirjasto. Tekniikan alan yksikön kirjaston aukioloajat ovat seuraavat: maanantaisin klo 12.30-16, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 8-11.30 sekä perjantaisin klo 11.45-14.45. Yksikön kirjastossa asiakkaita palvelee tietopalvelusihteeri Jarkko Meronen, puh. (06) 416 2959, e-mail: jarkko.meronen@seamk.fi.

11 Tekniikan alan yksikkökirjasto on käsikirjasto ja se palvelee ensisijaisesti oman oppilaitoksen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun muiden yksiköiden opiskelijoita ja henkilökuntaa. Kirjojen ja lehtien lisäksi kirjastossa on käytettävissä CD-ROM-tietokantoja ja Internet-yhteydet. Korkeakoulukirjasto sijaitsee Kampus-talossa osoitteessa Keskuskatu 34, 60100 Seinäjoki. Sen aukioloajat ovat seuraavat: maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-16 ja tiistaisin ja perjantaisin klo 9-18. Puhelinneuvontaa saa numerosta (06) 416 2951 sekä faksilla numerosta (06) 416 2952. Yhteyshenkilönä toimii informaatikko Jaana Latvanen. Hänen puhelinnumeronsa on (06) 416 2022, e-mail: jaana.latvanen@seamk.fi. Kurssikirjalainaus ja kaukopalvelu on keskitetty Korkeakoulukirjastoon. Korkeakoulukirjaston kokoelmiin hankitaan myös tekniikan alan kirjallisuutta ja aikakauslehtiä. Kurssikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa, muiden kirjojen neljä viikkoa. Aikakauslehtiä ei lainata. Kirjastossa on käytettävissä mikrotietokoneita tiedonhakua, Internetin käyttöä ja tekstinkäsittelyä varten. Käytettävissä on myös ryhmätyötiloja. 2.11 Opetusmenetelmät Opetusmenetelmiä ovat mm. luennot, laskuharjoitukset, laboratorioharjoitukset, suunnitteluharjoitukset, kirjallisuustyöt, seminaarit, ekskursiot ja perinteiset kotitehtävät. Luennot muodostavat opetuksen rungon ja niiden tarkoituksena on käydä läpi yhdessä oleelliset ja vaikeatajuiset asiat. Luennot sisältävät useita oppimista aktivoivia opetustapoja, kuten keskusteluja, harjoitustehtäviä, ohjattuja ryhmätöitä, projektiopiskelu- ja väittelytilaisuuksia. Harjoitusten tarkoitus on, että opiskelija oppii ymmärtämään, käyttämään ja soveltamaan opiskelemiaan asioita ja menetelmiä. Laboratorioharjoitukset voivat olla myös erillisiä opintojaksoja. Kirjallisuustyössä (erikoistyö) opiskelija perehtyy kirjallisuuden avulla opiskeltavaan aiheeseen ja samalla harjaantuu kirjasto- ja tietopalvelujen käytössä. Seminaarit ovat opettajan ohjaamia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään ennalta valmisteltuja aiheita. Seminaarit voivat olla myös erillisiä opintojaksoja. Ekskursiot eli opintomatkat kuuluvat ammattiopintojen opetusmenetelmiin. Niiden tarkoitus on havainnollistaa ammattialan tekniikkaa ja tutustuttaa opiskelija aiheeseen. Ekskursioiden tekemisestä on omat ohjeet. Kotitehtävien tarkoitus on, että opiskelija perehtyy itsenäisesti opetettuun aiheeseen. Kotitehtävät tulee esittää ao. opettajan ohjeiden mukaisesti. Yksittäinen opintojakso sisältää yleensä vain osan mainituista opetusmenetelmistä. Kukin opettaja valitsee opiskeltavaan aiheeseen parhaiten soveltuvat menetelmät. Opiskeluun liittyy yleensä valmista oppimateriaalia, joka voi olla kurssikirja tai moniste. Oppimateriaalin käyttö luentojen yhteydessä on suositeltavaa.

12 3 KOULUTUSOHJELMAT Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto, jonka sisältämät opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelma on tavoitepohjainen, tieteellisyyteen perustuva, soveltava opintokokonaisuus. Tutkintonimikkeet ovat tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK) tai rakennusmestari (AMK) ja kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, konservaattori(amk). Tekniikan alan koulutusohjelmat ovat elintarviketekniikka, mekatroniikka, puu- ja rakennustekniikka sekä tuotantotalous (teollisuustalouden suuntautumisvaihtoehto). Rakennuskonservoinnin koulutusohjelma kuuluu puolestaan kulttuurialaan. 3.1 Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön ammattiin johtavaa tekniikan ja kulttuurialan korkeakouluopetusta. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota myös koulutusalojen väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, soveltavaan tutkimukseen sekä koulutuksen ja työelämän toimivaan vuorovaikutukseen. 3.1.1 Elintarviketekniikan koulutusohjelma Elintarviketekniikan koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija elintarviketekniikkaan sekä elintarvikealan prosessitekniikkaan, bio- ja ympäristötekniikkaan sekä yritystoimintaan. Tuotantoprosessit, teollisuushygienia, automaatio, tehdassuunnittelu, teollisuustalous ja johtaminen sekä kansainvälinen kanssakäyminen ja toiminta ovat keskeisiä teemoja. Koulutusohjelma antaa opiskelijoille valmiudet toimia elintarviketeollisuuden ja bioteknisen teollisuuden tuotanto-, tuotekehitys- ja johtotehtävissä, käyttölaboratorioiden johtotehtävissä, insinööritoimistojen suunnittelu- ja konsultointitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. 3.1.2 Mekatroniikan koulutusohjelma Mekatroniikan koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija monitekniseltä - elektroniikka, tietotekniikka sekä kone- ja laitetekniikka - kannalta suunnittelumetodeihin, komponentteihin, teollisuuden tuotantoteknologiaan ja tuotekehitykseen sekä teollisuustalouteen ja johtamiseen. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Koulutusohjelma antaa opiskelijoille valmiudet toimia tuotesuunnittelu-, asiantuntija-, tutkimus-, kehittämis- ja johtotehtävissä korkean teknologian mekatroniikkateollisuuden ja konsulttiyritysten palveluksessa ja itsenäisenä yrittäjänä.

13 Auto- ja työkonetekniikan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa koneenrakentajan peruskoulutuksen lisäksi auto-, työkone-, kuljetus- ja moottoritekniikan erikoistiedot, niin että opiskelijoilla on valmiudet toimia kaikissa auto- ja työkonealan asiantuntijatehtävissä sekä myös konepajayritysten eri tehtävissä tuotesuunnittelusta markkinointiin. Tavoitteena on myös käytännönläheisyys, johon pyritään laajalla työpaikkaharjoittelulla ja opintojen suuntaamisella. 3.1.3 Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelma Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelmassa on puutekniikan, rakennustekniikan ja rakennusmestarin suuntautumisvaihtoehto. Puutekniikan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on perehdyttää opiskelija mekaaniseen puunjalostukseen, tuotesuunnitteluun, tuotantoautomaatioon, tuotannonohjaukseen sekä teollisuustalouteen ja johtamiseen. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle valmiudet monipuolisiin työtehtäviin huonekalu- ja rakennuspuusepänteollisuudessa sekä muussa mekaanisessa puuteollisuudessa esim. tuotannonsuunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä, johtotehtävissä, vienti- ja markkinointitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Rakennustekniikan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on perehdyttää opiskelija ensisijaisesti puurakentamisen suunnitteluun, rakennustekniikkaan sekä yritystoimintaan ja johtamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä myös korjaus- ja teräsrakentamiseen. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle valmiudet monipuolisiin työtehtäviin rakennusalalla esim. suunnittelu-, tuotanto- ja johtotehtävissä, vienti- ja markkinointitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Rakennusmestarin suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa käytännön rakennustekniikan hallitsevia asiantuntijoita rakennustyömaiden ja rakennusteollisuuden tuotannollisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin erityisesti puurakentamisen uudis- ja korjausrakentamisen alueella. Tavoitteena on vastata nopeisiin muutoksiin ja uusiin vaatimuksiin, jotka liittyvät tuotantorakenteisiin, rakentamisen laatuun, työhön ja tuottavuuteen, markkinointiin, ympäristöön ja johtamistaitoon. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle valmiudet monipuolisiin työtehtäviin rakennustuotannossa esim. esimies- ja asiantuntijatehtävissä, vienti- ja markkinointitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.

14 3.1.4 Tuotantotalouden koulutusohjelma, teollisuustalouden suuntautumisvaihtoehto Teollisuustalouden suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia ja kansainvälisiä ammattilaisia teollisuuden ja kaupan palvelukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön antamalla valmiudet yrityksen liikkeenjohdolliseen suunnitteluun, ohjaukseen ja päätöksentekoon. 3.1.5 Rakennuskonservoinnin koulutusohjelma Rakennuskonservoinnin koulutusohjelman tavoitteena on perehtyä rakennuskonservointiin, perinteisiin rakennustekniikoihin, konservoitaviin ja konservoinnissa käytettäviin materiaaleihin sekä rakennetun ympäristön historiaan. Koulutuksessa keskitytään ensisijaisesti puurakennusten ja niiden pintakäsittelyjen konservointiin. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat myös kansainväliseen kanssakäymiseen. Koulutusohjelma antaa opiskelijalle valmiudet toimia monipuolisissa rakennuskonservointi- ja restaurointitehtävissä julkisyhteisöjen ja yritysten palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Rakennuskonservaattori voi toimia ohjaajana, suunnittelijana tai asiantuntijana vanhojen rakennusten säilyttävissä korjauksissa sekä suorittaa vaativia konservointitoimenpiteitä. 3.2 Tutkinnon yleinen rakenne Koulutusohjelmien opinnot koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Insinöörin ja rakennusmestarin tutkinnon laajuus on 160 ov. Insinöörin tutkintoon kuuluu harjoittelua 20 ov ja rakennusmestarin tutkintoon 40 ov. Konservaattorin tutkinnon laajuus on 160 ov (aikaisemmin 140 ov), johon kuuluu harjoittelua 20 ov. Työskentelyyn sisältyy yksikön antama ohjattu opetus ja omatoiminen opiskelu sisältäen kuulusteluun valmistautumisen. Opinnot ja opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ryhmitellään moduulirakenteisiksi, aihealuetta kuvaaviksi opintokokonaisuuksiksi. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia (valinnaisia) tai vapaasti valittavia. Sama opintojakso voi sisältyä useampaan moduuliin. Opiskelija voi kuitenkin sisällyttää saman opintojakson vain yhteen moduuliin. Tutkinnon yleinen rakenne on esitetty kuvassa 1. Ammattiopinnot muodostuvat yhteisistä ammattiopinnoista, suuntautumisvaihtoehtojen syventävistä ammattiopinnoista sekä vaihtoehtoisista ammattiopinnoista. Opiskelijan on ensin suoritettava pääosa perusopinnoista ja yhteisistä ammattiopinnoista. Opiskelijan on

15 valittava vähintään yksi suuntautumisvaihtoehto. Mikäli opiskelija ei valitse tai ei voi valita (ei tarjolla) toista suuntautumisvaihtoehtoa, hänen on valittava kaksi tarjolla olevista ammattiopintojen perusmoduuleista. Ammattiopintojen valinta ja ajoitus onesitetty tarkemmin kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmissa luvussa 4. Lukion oppimäärän suorittaneiden ja ammattioppilaitoksen käyneiden opinnot ovat pääosin samat. Eroavuudet on erikseen merkitty opetussuunnitelmaosassa. Mikäli opiskelija on aikaisemmin suorittanut opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen opintoja, hän voi anoa niiden hyväksilukemista. Korvattavien opintojen tulee vastata ammattikorkeakoulun tavoitteita. Suuntautumisvaihtoehto valitaan viimeistään toisen vuoden keväällä. Opinnäytetyö tehdään viimeisenä opiskeluvuotena. 6/44O?:+:?_ 6/44O?:+:?_ ;;4:';:;3/9 ;;4:';:;3/9 <' <' /. /. :5+. :5+. :5 :5 0' 0' :1535*;;2/ :1535*;;2/ 6+8;935*;;2/ 6+8;935*;;2/ ;;4:';:;3/9 ;;4:';:;3/9 <' <' /. /. :5+. :5+. :5 :5 0' 0' :1535*;;2/ :1535*;;2/ 6+8; 6+8; 93 93 5* 5* ; ; ; 2/ 2/ '805/::+2; '805/::+2; :' :' / / '6''9:/<' '6''9:/<' 2/::' 2/::' <' <' : : 56/445: 56/445: '/.:5+.:5/4+4 '/.:5+.:5/4+4 '33'::/56/4:50+4 '33'::/56/4:50+4 6+8; 6+8; 93 93 5* 5* ; ; ; 2/ 2/.:+/9+:'.:+/9+:' 3 33'::/56/445: 3 ' ::/56/445: +8; +8; 956/445: 956/445: *Laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain Kuva 1. Tutkinnon yleinen rakenne

16 3.3 Harjoittelu Harjoittelu on oleellinen osa opiskelua. Se on oppimiskokonaisuus, joka toimii linkkinä teoriaopinnoista käytännön soveltamiseen. Harjoittelujaksojen aikana (1-2 lukukautta ja välikesät) opiskelija on työsuhteessa harjoittelupaikkaansa. Työharjoittelussa opiskelija tutustuu alansa tekniseen osaamiseen, työyhteisön sosiaaliseen kenttään, omiin yhteistyötaitoihinsa ja päätöksentekokykyihinsä sekä oppii vuorovaikutustaitoja tiimityöskentelyssä ja vastuunottamista työtehtävissä. Harjoittelu myös valmentaa ja harjaannuttaa selviytymään tulevasta, opiskelun päättymisen jälkeisestä sijoittumisesta työelämään. Harjoittelu kartuttaa opiskelijan työelämäyhteyksiä, suhteita työnantajakenttään. Insinöörin, rakennusmestarin ja konservaattorin tutkintovaatimuksiin kuuluu ohjattua työharjoittelua 20 tai 40 ov (tuotantopainotteinen koulutus eli auto- ja työkonetekniikan insinööri ja rakennusmestari), mikä vastaa 20:tä tai 40:tä työviikkoa. Ohjattuun harjoitteluun varataan vastaavasti 1-2 lukukautta. Ohjattuun harjoitteluun kuuluu myös harjoitteluraportin laatiminen sekä työelämään perehdyttävää kirjallisuutta, joka tentitään. Tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan ennen harjoittelujakson alkua. Ohjattuun työharjoitteluun osallistuminen edellyttää kuuden kuukauden ennakkotyökokemusta alalta.mikäli opiskelijan työkokemus on karttunut vaativissa ja vastuullisissa työtehtävissä, voidaan kolmen kuukauden työskentelyä pitää riittävänä. Ennakkotyökokemus voidaan hankkia joko ennen opiskelua tai opiskelun aikana välikesinä. Harjoittelutoimen insinööri / koulutusohjelmavastaava tarkastaa ja hyväksyy harjoittelut ja pitää yhteyttä työnantajiin. Harjoitteluasioissa opiskelijoita neuvovat opettajat ja harjoittelutoimen insinööri. Harjoitteluohje jaetaan opiskelijoille ensimmäisen vuosikurssin aikana. 3.4 Opinnäytetyö Opinnäytetyö tehdään opiskelun loppuvaiheessa. Opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa kypsyyttä syventäviin ammattiopintoihin (suuntautumisvaihtoehto) liittyvän tehtävän käsittelyssä. Samalla opiskelija joutuu soveltamaan tietojaan käytännössä. Opiskelijan on myös kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte. Opinnäytetyön laajuus on 10 ov. Tarkemmat ohjeet annetaan opinnäytetyön suoritusohjeessa, joka jaetaan kolmantena opiskeluvuotena.

17 3.5 Vapaasti valittavat opinnot Opiskelija voi valita vapaasti opetustarjonnasta 10 ov. Kannattaa varmistaa joko tutoropettajalta tai koulutusohjelmavastaavalta, ovatko valitut opintojaksot hyväksyttävissä vapaasti valittaviin opintoihin. On suositeltavaa, että kyseiset opinnot laajentavat omaa suuntautumisvaihtoehtoa. Opinto-oppaan ulkopuolisista vapaasti valittavista opinnoista ilmoitetaan lukukausittain vvo-tarjottimella. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus ottaa vapaasti valittavat opinnot koulutusohjelmansa muista opintojaksoista (laajentaen näin omaa suuntautumisvaihtoehtoaan) tai muiden koulutusohjelmien opintojaksoista. Opiskelijat voivat myös esittää toivomuksia vapaasti valittavien opintojen järjestämisestä. 4 KOULUTUSOHJELMIEN OPINNOT 4.1 Elintarviketekniikan koulutusohjelma 4.1.1 Koulutusohjelman rakenne Elintarviketekniikan koulutusohjelman laajuus on 160 ov, joka sisältää neljä ammattiopintojen moduulia yhteensä 48 ov. Elintarviketeknologian ja prosessitekniikan perusmoduulit ja elintarviketeknologian jatkomoduuli ovat pakollisia. Opiskelija voi valita neljänneksi ammattiopintojen moduuliksi vaihtoehtoisesti prosessitekniikan jatkomoduulin, biotekniikan perusmoduulin tai yritystoiminnan perusmoduulin. Moduulivalintansa opiskelija tekee II vuosikurssin aikana. Joitakin opintojaksoja luennoidaan ainoastaan vuorovuosina. Näiden luennointiajankohdasta ilmoitetaan erikseen. Vapaasti valittavien opintojen tulee tukea ammattiopintoja ja niitä voi suorittaa jokaisena opintovuonna. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään opintosuorituksiksi, mikäli oppilaitosten kesken etukäteen sovitaan asiasta. Koulutusohjelman rakennekaavio on esitetty kuvassa 2. Opintojakson ilmoitettu vuosikurssi on ohjeellinen. Opintojaksojen sisällöt ja tavoitteet on esitetty luvussa 5.

18 6/44O?:+:?_ 6/44O?:+:?_ '805/::+2; '805/::+2; 2/4:' 2/4:' 8</1+ 8</1+ :+14525- :+14525- /' /' 4 4 03 03 2/4:' 2/4:' 8</1+ 8</1+ :+14525- :+14525- /' /' 4 4 63 63 859+99/ 859+99/ :+14//1' :+14//1' 4 4 03 03 859+99/ 859+99/ :+14//1' :+14//1' 4 4 63 63 '6''9:/<' '6''9:/<' 2/::' 2/::' <' <' : : 56/445: 56/445: /5:+14//11' 8/:?9 8/:?9 /5:+14//11' :5/3 :5/3 /4:' /4:'.:+/9+:'.:+/9+:' 33'::/56/445: 33'::/56/445: +8; +8; 956/445: 956/445: pm = perusmoduuli, jm = jatkomoduuli Kuva 2. Elintarviketekniikan koulutusohjelman rakenne. 4.1.2 Elintarviketekniikan perusopinnot 38-42 ov Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedollinen ja menetelmällinen pohja luonnontieteelliselle ajattelulle sekä valmiudet ammattitaidon saavuttamiseen ja ammattiopintojen harjoittamiseen. Perusopintojen laajuus on 38-42 ov.

19 Opintojaksot Orientoivat opinnot - I Viestintä ja neuvottelutaito 4 ov I-II Ruotsi 2 ov I Englanti 1 2 ov I Englanti 2 2 ov II Englanti 3 2 ov IV Matematiikan perusopintojakso* 4 ov I Matematiikka 1 3 ov I Matematiikka 2 3 ov II Matematiikka 3 3 ov II Matematiikka 4 3 ov III Fysiikka 1 4 ov I Fysiikka 2 2 ov I Fysiikka 3 2 ov II Fysiikka 4 2 ov II Tietotekniikka 3 ov I Ympäristötekniikan perusteet 1 ov I-II * ammattioppilaitoksen käyneille 4.1.3 Elintarviketekniikan yhteiset ammattiopinnot 30-34 ov Yhteisten ammattiopintojen tavoitteena on antaa kemian eri alueiden teoreettiset ja käytännön työhön liittyvät perustiedot sekä lähtötiedot koneteknisten, taloudellisten ja elintarvikeaineiden opiskelulle. Yhteiset ammattiopinnot ovat kaikille pakollisia. Opintojaksot Teollisuustalouden perusteet 2 ov I Teollisuustalous 3 ov IV Johtamisoppi 2 ov IV Statiikka ja lujuusoppi 3 ov II Energiatekniikan perusteet 1 ov II Tekninen piirustus ja CAD 4 ov I Valmistusmenetelmät ja koneenosat 2 ov II Kunnossapito 2 ov IV

20 Tehdassimulointi 1 ov III Epäorgaaninen ja teknillinen kemia 4 ov I Analyyttinen kemia 3 ov I Orgaaninen kemia 2 ov I Pinta- ja kolloidikemia 1 ov II Elintarviketeknologia 1* 2 ov I Mikrobiologia 1* 2 ov I * pakollinen niille, jotka eivät ole ammattioppilaitoksessa suorittaneet vastaavia opintoja. 4.1.4 Ammattiopintojen moduulit Ammattiopinnoista opiskelijan tulee valita ainakin elintarviketeknologian ja prosessitekniikan perusmoduulit sekä elintarviketeknologian jatkomoduuli. Elintarviketeknologian perusmoduuli 12 ov Elintarviketeknologian perusmoduulin opintojen tavoitteena on antaa perustiedot elintarvikkeiden kemialliseen ja mikrobiologiseen laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä keskeisestä elintarvikelainsäädännöstä. Opintojaksot Elintarvikkeiden laadunvalvonta ja lainsäädäntö 2 ov II Bio- ja elintarvikekemia 5 ov II-III Elintarvikehygienia 3 ov II Lisäksi valittava 2 ov seuraavista: Lihateknologian perusopintojakso 2 ov III-IV Lihateknologian jatko-opintojakso 2 ov III-IV Viljateknologian perusopintojakso 2 ov III-IV Meijeriteknologian perusopintojakso 2 ov III-IV Elintarviketeknologian jatkomoduuli 12 ov Elintarviketeknologian jatkomoduulin tavoitteena on syventää elintarvikkeiden valmistusmenetelmien ja laatutekijöiden tuntemusta sekä antaa mahdollisuus perehtyä elintarviketekniikan eri osa-alueisiin.

21 Opintojaksot Elintarviketeknologia 2 3 ov III Pakkausteknologia 2 ov IV Lisäksi valittava 6 ov seuraavista: Mikrobiologia 2 3 ov II Elintarvikeprosessit 1 3 ov III Elintarvikeprosessit 2 2 ov III Tuotekehitys 1-2 ov IV Lihateknologian perusopintojakso 2 ov III-IV Viljateknologian perusopintojakso 2 ov IV Meijeriteknologian perusopintojakso 2 ov III-IV Kalateknologia 1 ov III-IV Elintarviketekninen projektityö 2 ov III-IV Prosessitekniikan perusmoduuli 12 ov Prosessitekniikan perusmoduulin opintojen tavoitteena on antaa perusvalmiudet elintarviketeollisuuden tuotantoprosessien ja -tilojen suunnittelutyöhön. Opintojaksot Kuljetus, varastointi ja pakkaus 3 ov I Virtausoppi 2 ov II Lämmönsiirtotekniikka 2 ov II Automaatiotekniikka 1 3 ov III Tehdassuunnittelu 1 2 ov III Prosessitekniikan jatkomoduuli 12 ov Prosessitekniikan jatkomoduulin tavoitteena on syventää elintarvikkeiden valmistuslinjojen suunnitteluun ja automaatioon tarvittavia tietoja sekä antaa perustiedot yksinkertaisten prosessilaitteiden suunnittelusta. Opintojaksot Elintarvikeprosessit 1-2 5 ov III

22 Tehdassuunnittelu 2 3 ov IV Lisäksi valittava 4 ov seuraavista: Kone- ja laitesuunnittelu 2 ov III-IV Automaatiotekniikka 2 2 ov IV Elintarvikeprosessitekninen projektityö 2 ov III-IV Biotekniikan perusmoduuli 12 ov Biotekniikan perusmoduulin opintojen tavoitteena on biotekniikan teoreettisten perusteiden sekä ympäristönsuojelun ja teollisuussovellusten tuntemus. Opintojaksot Biotekniikka 5 ov III Mikrobiologia 2 3 ov II Lisäksi valittava 4 ov seuraavista: Bioteknisten prosessien automaatio 2 ov III-IV Ympäristöbiotekniikka 2 ov III-IV Elintarvikebiotekniikka 2 ov III-IV Entsyymiteknologia 1 ov III-IV Bioreaktiokinetiikka 1 ov III-IV Elintarvikebiotekninen projektityö 2 ov III-IV Yritystoiminnan moduuli 12 ov Yritystoiminnan moduulin tarkoituksena on perehdyttää opiskelija yritystoimintaan yleensä ja tarkemmin sen eri osa-alueisiin kuten markkinointiin, henkilöstöjohtamiseen ja laskentatoimeen. Moduuliin voi valita myös kansainvälisen markkinoinnin, talousoikeuden ja yritysstrategian opintoja. Samoin jotkut kaupan alan yksikön International Program (IP) ohjelman kurssit voivat olla valittavissa yritystoiminnan moduuliin. Opintojaksot Yritystalous 2 ov IV Laskentatoimi 2 ov IV

23 Markkinointi 2 ov IV Lisäksi valittava 6 ov seuraavista: Logistiikan perusteet 2 ov III-IV Liiketoiminnan johtaminen 2 ov IV Kansainvälinen markkinointi ja ulkomaankauppa 2 ov IV Henkilöstöjohtaminen 2 ov IV Talousoikeus 2 ov IV Tiedonhankinta 1 ov II Yrityspeli ja johtoryhmätyöskentely 2 ov IV Johtamisoppi 2 2 ov IV 4.1.5 Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opinnot joko edellä olevista ammattiopintojen moduuleista ja/tai vvo-tarjottimelta (kts. luku 3.5) ja/tai muista amk-tasoisista oppilaitoksista. 4.2 Mekatroniikan koulutusohjelma 4.2.1 Mekatroniikan koulutusohjelma 4.2.1.1 Koulutusohjelman rakenne Mekatroniikan koulutusohjelmassa suoritetaan molemmat perus- ja jatkomoduulit. Mekatroniikkaa soveltavaan suuntautumiseen on valittava yksi seuraavista kuvan moduuleista; moduuli A (teollisuusala), moduuli B (työlaiteala), moduuli C, (hoivalaiteala) tai moduuli D (yritystoiminta). Rakennekaavio on kuvassa 3. Opintojakson sisällöt ja tavoitteet on esitetty luvussa 5.

24 6/44O?:+:?_ 6/44O?:+:?_ '805/::+2; '805/::+2; +1' +1' :854//11' :854//11' 2+1:854//11' 2+1:854//11' '6''9:/<' '6''9:/<' 2/::' 2/::' <' <' : : 56/445: 56/445: +1' +1' 4//11' 4//11' /+:5:+14//11' /+:5:+14//11'.:+/9+:'.:+/9+:' 33'::/56/445: 33'::/56/445: +8; +8; 956/445: 956/445: pm = perusmoduuli, jm = jatkomoduuli Kuva 3. Mekatroniikan koulutusohjelman rakenne. 4.2.1.2 Mekatroniikan perusopinnot 40-44 ov Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedollinen ja menetelmällinen pohja luonnontieteelliselle ajattelulle sekä valmiudet ammattitaidon saavuttamiseen ja ammattiopintojen harjoittamiseen. Perusopintojen laajuus on 40-44 ov.

25 Opintojaksot Orientoivat opinnot - I Viestintä ja neuvottelutaito 4 ov I-IV Ruotsi 2 ov I Englanti 1 2 ov I Englanti 2 2 ov II Englanti 3 2 ov IV Matematiikan perusopintojakso* 4 ov I Matematiikka 1 3 ov I Matematiikka 2 3 ov II Matematiikka 3 3 ov II Matematiikka 4 3 ov III Fysiikka 1 4 ov I Fysiikka 2 2 ov I Fysiikka 3 2 ov II Fysiikka 4 2 ov II Kemian perusteet 2 ov I Tietotekniikka 3 ov I Ympäristötekniikan perusteet 1 ov I * ammattioppilaitoksen käyneille 4.2.1.3 Mekatroniikan yhteiset ammattiopinnot 28-32 ov Yhteisten ammattiopintojen tavoitteena on antaa koulutusohjelman keskeisistä aineista pohjatiedot ja luoda perusta tuleville ammattiopinnoille. Opintojaksot C-ohjelmointikieli 2 ov I Elektroniikka* 2 ov I Sähkötekniikka ja -moottorit 2 ov II Statiikka 2 ov I Dynamiikka 1 ov IV Lujuusoppi 1 2 ov II Lujuusoppi 2 1 ov II Energiatekniikan perusteet 1 ov I Kone- ja virtausoppi** 2 ov I Tekninen piirustus ja CAD 4 ov I Sähkö-CAD 1 ov II

26 Materiaalioppi 2 ov I Valmistustekniikka*** 2 ov I Koneenosat 2 ov II Teollisuustalouden perusteet**** 2 ov I Teollisuustalous 2 ov II Johtamisoppi 2 ov IV * sähköalan aol vapautettu ** auto- ja kuljetusalan aol vapautettu *** kone- ja metallitekniikan aol vapautettu **** kaikki aol vapautettu 4.2.1.4 Ammattiopintojen moduulit Ammattiopinnoissa opiskelijan tulee valita molemmat perus- ja jatkomoduulit sekä yksi valinnaismoduuli. Tietotekniikan perusmoduuli 12 ov Tietotekniikan moduulin tarkoituksena on perehtyä tietokoneisiin, ohjelmointiin ja soveltaviin järjestelmiin. Opintojaksot Digitaali- ja tietokonetekniikka 1 3 ov II Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 1,5 ov II Olio-ohjelmointi 1,5 ov II Laiteläheinen ohjelmointi ja sulautetut järjestelmät 3 ov III Järjestelmien tietokonemallinnus, CAE 2 ov IV Lisäksi valittava toinen seuraavista: Mittaustekniikka ja -signaalin käsittely 2 ov IV Sumea logiikka ja neuraaliverkot 2 ov IV Mekaniikan perusmoduuli 12 ov Mekaniikan moduulin opintojen tarkoituksena on perehtyä koneiden mekaniikkaan, säätöön, suunnitteluun ja energiansiirtoon.

27 Opintojaksot Säätö- ja servotekniikka 3 ov III Tuotekehitys ja laatutekniikka 2 ov IV Kone- ja laitesuunnittelu 2 ov III Hydraulitekniikka 2 ov II Pneumatiikka 1 ov II Lisäksi valittavat toinen seuraavista: Hienomekaniikka 2 ov IV Mekanisointilaitteet 2 ov IV Elektroniikan jatkomoduuli 6 ov Elektroniikan moduulin tarkoituksena on perehtyä soveltavaan elektroniikkaan ja sähkötekniikkaan. Opintojaksot Elektroniikan komponentit ja piirit 2 ov II Tehoelektroniikka 2 ov IV Elektroniikka- ja tietokonelaboraatiot 2 ov II Mekatroniikan jatkomoduuli 12 ov Mekatroniikan moduulin tarkoituksena on yhdistää poikkitekninen tietämys toimivaksi mekatroniseksi tuotteeksi. Opintojaksot Anturitekniikka 2 ov III Mekanismioppi 1 ov IV Mekatroniikka 5 ov IV Mekatroniikan laboraatiot 4 ov III-IV Valinnaiset moduulit Valinnaisten opintojen tarkoitus on soveltaa mekatroniikkaa tekniikan eri alueille ja saada valitun erityisalan ammattitietämystä. Valittava yksi moduuli seuraavista:

28 Moduuli A 6 ov Robotiikka 3 ov III Tuotantoautomaatio 2 ov IV Tehtaansuunnittelu 1 ov IV Moduuli B 6 ov Työkone- ja laitetekniikka 2 ov III-IV Mobilehydrauliikka 1 ov III-IV Uudet materiaalit ja liittämistekniikka 1,5 ov III-IV FEM 1,5 ov III-IV Moduuli C 6 ov Hoiva-alan laitetekniikka 3 ov III-IV Fysiologia 2 ov III-IV Biomekaniikka 1 ov III-IV Moduuli D 6 ov Yrittäjyys 2 ov III-IV Markkinointi 2 ov III-IV Laskentatoimi 2 ov III-IV 4.2.1.5 Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opinnot joko edellä olevista ammattiopintojen moduuleista ja/tai vvo-tarjottimelta (kts. luku 3.5) ja/tai muista amk-tasoisista oppilaitoksista. 4.2.2 Auto- ja työkonetekniikan suuntautumisvaihtoehto 4.2.2.1 Suuntautumisvaihtoehdon rakenne Suuntautumisvaihtoehdon rakenne selviää oheisesta kaaviosta. Keskenään vaihtoehtoisia moduleita - joista yksi on valittava pakolliseksi - ovat TYÖTEKNIIKAN JATKOMODUULI, TIETOTEKNIIKAN MODUULI JA YRITYSTOIMINNAN MODUULI. Vapaasti valittavien opintojen tulee tukea ammattiopintoja. Opintojaksojen sisällöt ja taavoitteet esitetty luvussa 5.

29 6/44O?:+:?_ 6/44O?:+:?_ ;:5 ;:5 :+14//1' :+14//1' 4 4 03 03 ;:5 ;:5 :+14//1' :+14//1' 4 4 63 63?_154+?_154+ :+14//1' :+14//1' 4 4 03 03?_154+?_154+ :+14//1' :+14//1' 4 4 63 63.:+/9+:'.:+/9+:' 3 3 3 3 ' ' ::/56/445: ::/56/445: +8; +8; 956/445: 956/445: '805/::+2; '805/::+2; '6''9:/<' '6''9:/<' 2/::' 2/::' <' <' : : 56/445: 56/445: /+:5 /+:5 8/:?9 8/:?9 :+14//1' :+14//1' 4 4 :5/3 :5/3 /44' /44' 4 4 35*;;2/ 35*;;2/ 35*;;2/ 35*;;2/ pm = perusmoduuli, jm = jatkomoduuli Kuva 4. Auto- ja työkonetekniikan opintojen rakenne.

30 Auto- ja työkonetekniikan perusopinnot 32ov Perusopintojen tavoitteena on antaa tiedollinen ja menetelmällinen pohja luonnontieteelliselle ajattelulle sekä valmiudet ammattitaidon saavuttamiseen ja ammattiopintojen harjoittamiseen. Perusopintojen laajuus on 32 ov. Opintojaksot Orientoivat opinnot - I Viestintä ja neuvottelutaito 4 ov I-IV Ruotsi 2 ov I Englanti 1 2 ov I Englanti 2 2 ov II Englanti 3 2 ov III Matematiikka 1 2 ov I Matematiikka 2 2 ov I Matematiikka 3 2 ov II Matematiikka 4 2 ov II Fysiikka 1 2 ov I Fysiikka 2 1 ov I Fysiikka 3 1,5 ov II Fysiikka 4 1,5 ov II Kemian perusteet 2 ov I Tietotekniikka 3 ov I Ympäristötekniikan perusteet 1 ov I 4.2.2.3 Auto- ja työkonetekniikan yhteiset ammattiopinnot 28 ov Yhteisten ammattiopintojen tavoitteena on antaa konetekniikan ja talouden perustiedot sekä valmiudet tuleviin erikoisammattiopintoihin. Opintojaksot Tekninen piirustus ja CAD 4 ov I Materiaalioppi 2 ov I Valmistustekniikka 2 ov I Koneoppi 1 ov I Statiikka 2 ov I Dynamiikka 1 ov III

31 Lujuusoppi 1 2 ov II Lujuusoppi 2 1 ov II Koneenosat 2 ov II Sähkötekniikka 1 ov I Digitaali- ja tietokonetekniikka 1 2 ov II Teollisuustalouden perusteet 2 ov I Teollisuustalous 3 ov II Johtamisoppi 2 ov III Etiikka ja ihmissuhdetaidot 1 ov I 4.2.2.4 Auto- ja työkonetekniikan ammattiopintojen moduulit Ammattiopinnoissa opiskelijan tulee valita pakollisina autotekniikan moduulit sekä työkonetekniikan perusmoduuli. Työkonetekniikan jatkomoduuli, tietotekniikan moduuli ja yritystoiminnan moduuli ovat valinnaisia ja niistä on valittava yksi. Autotekniikan perusmoduuli 12 ov Autotekniikan perusmoduulin tarkoituksena on antaa tiedot auton liikemekaniikasta ja rakenteesta. Opintojaksot Autotekniikka 1 2 ov II Autotekniikka 2 3 ov II Autotekniikka 3 3 ov III Autotekniikka 4 2 ov IV Auton sähkövarusteet 2 ov I Autotekniikan jatkomoduuli 12 ov Autotekniikan jatkomoduulin tarkoituksena on syventää osaamista autotekniikan eri osa-alueilla. Opintojaksot Auto- ja työkone-elektroniikka 3 ov II Kori- ja hitsaustekniikka 3 ov II Autolaboraatiot 5 ov II-IV Ajoneuvolait 1 ov I

32 Työkonetekniikan perusmoduuli 10 ov Työkonetekniikan perusmoduulin tarkoituksena on perehtyä työkoneisiin ja energiatekniikkaan. Opintojaksot Hydraulitekniikka 2 ov I Moottorioppi 3 ov II Liikkuvat työkoneet 3 ov II Sovellusohjelmat 2 ov III Valinnaiset moduulit Työkonetekniikan jatkomoduuli 6 ov Työkonetekniikan jatkomoduulin tarkoituksena on perehtyä työkoneisiin ja suunnitteluun. Opintojaksot Maatalouskonetekniikka 3 ov III-IV Kone- ja laitesuunnittelu 3 ov III Tietotekniikan moduuli 6 ov Tietotekniikan moduulin tarkoituksena on perehtyä tietokone- ja säätötekniikkaan. Opintojaksot Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 1,5 ov III Elektroniikka- ja tietokonetekniikan laboraatiot 1,5 ov III Mittaus- ja säätötekniikka 3 ov IV Yritystoiminnan moduuli 6 ov Yritystoiminnan moduulin tarkoituksena on perehtyä yritystoimintaan yleensä sekä autoalan talous- ja palvelutoimintaan erityisesti.

33 Opintojaksot Yrittäjyys 2 ov III Autoalan markkinointi ja palvelu 2 ov IV Laskentatoimi 2 ov IV 4.2.2.5 Vapaasti valittavat opinnot Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opinnot joko edellä olevista valinnaisista ammattiopintojen moduuleista, alla olevasta luettelosta ja/tai vvo-tarjottimelta ja/tai muista amk-tasoisista oppilaitoksista. Opintojaksot Korjaamotekniikka 2 ov II Kuljetustekniikka 3 ov IV Car-service 2 ov III Moottorin viritystekniikka 1 ov IV C-kieli 2 ov II Pneumatiikka 1 ov I 4.3 Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat puutekniikka, rakennustekniikka ja tuotantopainotteinen puurakentaminen. 4.3.1 Puutekniikan suuntautumisvaihtoehto 4.3.1.1 Suuntautumisvaihtoehdon rakenne Suuntautumisvaihtoehdon rakenne selviää oheisesta kaaviosta. Opintojaksojen sisällöt ja tavoitteet on esitetty luvussa 5. Opinnot muodostuvat koko koulutusohjelmalle yhteisistä perus- ja ammattiopinnoista, kaikille puutekniikan opiskelijoille yhteisistä ammattiopinnoista sekä varsinaisista ammattiopinnoista, joiden rakenteeseen opiskelija voi itse vaikuttaa. Varsinaiset ammattiopinnot muodostuvat yhteensä neljästä 12 ov:n moduulista. Puutekniikan ja tuotantotekniikan perusmoduulit ovat pakollisia. Puutekniikan ja tuotantotekniikan jatkomoduulit sekä yritystoiminnan moduuli ovat valinnaisia ja niistä on valittava kaksi.

34 6/44O?:+:?_ 6/44O?:+:?_ '805/::+2; '805/::+2; ; ; ; :+14//1' :+14//1' 4 4 03 03 ; ; ; :+14//1' :+14//1' 4 4 63 63 ;5:'4:5 ;5:'4:5 :+14//1' :+14//1' 4 4 03 03 ;5:'4:5 ;5:'4:5 :+14//1' :+14//1' 4 4 63 63 '6''9:/<' '6''9:/<' 2/::' 2/::' <' <' : : 56/445: 56/445: 8/:?9:5/3 8/:?9:5/3 /4:' /4: '.:+/9+:'.:+/9+:' 33'::/56/445: 33'::/56/445: +8; +8; 956/445: 956/445: pm = perusmoduuli, jm = jatkomoduuli Kuva 5. Puutekniikan suuntautumisvaihtoehdon rakenne. 4.3.1.2 Puutekniikan perusopinnot 35-39 ov (yhteinen rakennustekniikan kanssa) Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedollinen ja menetelmällinen pohja luonnontieteelliselle ajattelulle sekä valmiudet ammattitaidon saavuttamiseen ja ammattiopintojen harjoittamiseen. Perusopintojen laajuus on 35-39 ov. Opintojaksojen vuosikurssi (I-IV) on ohjeellinen.

35 Opintojaksot Orientoivat opinnot - I Viestintä ja neuvottelutaito 4 ov I-III Ruotsi 2 ov I Englanti 1 2 ov I Englanti 2 2 ov II Englanti 3 2 ov III Matematiikan perusopintojakso* 4 ov I Matematiikka 1 3 ov I Matematiikka 2 3 ov I Matematiikka 3 2 ov II Sovellettu matematiikka 2 ov II Fysiikka 1 2 ov I Fysiikka 2 1 ov I Fysiikka 3 2 ov I Fysiikka 4 2 ov II Kemian perusteet 2 ov I CAD:n perusteet 1 ov I Tietotekniikka 3 ov I * ammattioppilaitoksen käyneille 4.3.1.3 Puutekniikan yhteiset ammattiopinnot 37-33 ov Yhteisten ammattiopintojen tavoitteena on antaa perustiedot puutekniikasta sekä lähtötiedot teknisille ja taloudellisille aineille. Yhteiset ammattiopinnot ovat kaikille pakollisia. Opintojaksot Teollisuustalouden perusteet 1 2 ov I Ympäristötekniikan perusteet 1 1 ov I Energiatekniikan perusteet 1 1 ov I Puun materiaalioppi 1 1 2 ov I Johtamisoppi 1 2 ov II-IV Statiikka 1 2 ov I Lujuusoppi 1 1 2 ov II Tekninen piirustus* 1 ov I Liimaus- ja kuivaustekniikan perusteet* 1 ov I Hydrauliikan perusteet* 1 ov I Pneumatiikan perusteet* 1 ov I

36 Puun materiaalioppi 2 1 ov I Materiaalit 1 ov I Puualan kemia 2 ov I Liimaustekniikka 2 ov II Kuivaustekniikka 2 ov II Teollisuustalous 3 ov II Puualan Cad 2 ov I Automaatiotekniikka 1 3 ov II Tuotesuunnittelu 3 ov II Energiatekniikka 2 ov II *Ylioppilaille ja niille, jotka eivät ole ammattioppilaitoksessa suorittaneet vastaavia opintoja. 1 Yhteisiä rakennustekniikan kanssa. 4.3.1.4 Puutekniikan ammattiopintojen moduulit Ammattiopinnoista opiskelijan tulee valita pakollisina puutekniikan ja tuotantotekniikan perusmoduulit. Puutekniikan, tuotantotekniikan ja puurakentamisen jatkomoduulit sekä yritystoiminnan moduuli ovat valinnaisia ja niistä on valittava kaksi. Yhteensä neljä moduulia. Puutekniikan perusmoduuli 12 ov Puutekniikan perusmoduulin tavoitteena on antaa perustiedot puuteollisuuden tuotteista ja niiden valmistuksesta. Opintojaksot Huonekalurakenteet 2 ov II Rakennuspuusepän tuotteet 2 ov II Sahatekniikka 2 ov III-IV Levytekniikka 2 ov III-IV Työstö- ja terätekniikka 2 ov II Pintakäsittely 2 ov III Puutekniikan jatkomoduuli 12 ov Jatkomoduulin opintojen tavoitteena on syventää osaamista puutekniikan eri osa-alueilla.

37 Opintojaksot Valmistustekniikka 2 2 ov III-IV Puusepäntuotteiden laatuvaatimukset 1 ov III-IV Puurakenteet 1 3 ov III-IV Lisäksi valittava 6 ov seuraavista Verhoilu 2 ov III-IV Tehdassuunnittelu 2 ov III-IV Projektinohjaus 2 ov III-IV Talous- ja työoikeus 2 ov IV Logistiikan perusteet 2 ov III-IV Laadunohjaus 2 ov III-IV Hirsirakentaminen 2 ov III-IV Laho- ja hyönteisvauriot 2 ov III-IV Muovitekniikka 2 ov III-IV Markkinointi 2 ov III-IV Yritystalous 2 ov III-IV Tuotantotekniikan perusmoduuli 12 ov Tuotantotekniikan perusmoduulin tavoitteena on antaa perusvalmiudet hyödyntää uutta tuotantotekniikkaa puuteollisuuden tuotantoprosesseissa. Opintojaksot Tuotannon ohjaus 2 ov III Atk-pohjainen tuotannonohjaus 1 ov III-IV Automaatiotekniikka 2 2 ov III-IV Valmistustekniikka 1 2 ov II CNC-tekniikka 1 1 ov II Robotiikka 2 ov III-IV Työsuojelu 2 ov III-IV Tuotantotekniikan jatkomoduuli 12 ov Jatkomoduuliopintojen tavoitteena on syventää osaamista kehittyneen tuotantotekniikan alalla.