TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-18 Toimintakertomus 19-21 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 22-23 Rahoituslaskelma 24-55 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 56-66 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 67 Hallituksen allekirjoitus 67 Hallintoneuvoston lausunto 67 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1(18) 1 LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Loimaan Seudun Osuuspankin liikevoitto pieneni edellisvuodesta. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuottojen kasvu ja sijoitusten myyntivoitot paransivat tulosta. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, mutta niiden kokonaismäärä pysyi pienenä. Talletuskanta ja luottokanta supistuivat hieman. Vakavaraisuussuhde parani edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Osuuspankkiin ja Pohjolaan asiointinsa keskittäneiden asiakkaiden määrä kasvoi selvästi, samoin omistajajäsenten määrä. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 688 994-30,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 80,5 76 4,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,8 2,8-0,9 Vakavaraisuussuhde, % 32,9 31,2 1,7 Henkilöstö keskimäärin 32 34-2 Jäsenet 5 942 5 825 117 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Loimaan Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä

2 2 lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Loimaan talousalueella talouden suhdanne kääntyi selvästi heikompaan suuntaan vilkkaan vuoden 2012 jälkeen. Luotonkysyntä investointeihin laski, rakentamisen määrä väheni ja työttömyys kääntyi nousuun etenkin vuoden loppupuolella. Koko Loimaan seutukunnassa työttömien määrä lisääntyi peräti 22,4 prosenttia, Loimaan työttömyysaste oli joulukuussa 10,9 prosenttia. Myös tammikuussa 2014 julkaistun maakuntaennusteen mukaan Loimaan seutukunnan yritysten odotukset ovat laskeneet eniten ja ovat maakunnan alhaisimmat vuonna 2014. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Edustajiston vaalit järjestettiin 4.-17.11.2013 ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Loimaan Seudun Osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Loimaan Seudun Osuuspankki myi tammikuussa 2013 Tienhaara-nimisen kiinteistön, jossa toimi kesään 2012 asti Kojonkulman konttori. Loimaan Seudun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi seuraavat tytär/omistusyhteysyritykset: Kiinteistö Oy Väinämöisenkatu 6, As Oy Loimaan Kassatalo, As Oy Loimaan Hirvikosken Säästölä, As Oy Kosken TL Kaunisvaara, As Oy Loimaan Kunnan Mahlamäki, Kiinteistö Oy Loimaan Keskustori ja Kiinteistö Oy LeviLife. Luottolaitostoimintalain säädösten mukaan Loimaan Seudun Osuuspankki ei ole laatinut konsernitilinpäätöstä. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Loimaan Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu oheisessa taulukossa.

3 3 Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 2 344 2 764-15,2 2 944 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 623 602 3,6 651 Palkkiotuotot, netto 745 715 4,2 718 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 80 57 41,6-138 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 47-5 971,1 72 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 52 15 252,4 7 Liiketoiminnan muut tuotot 68 73-7,1 55 Yhteensä 1 616 1 456 11 1 365 Tuotot yhteensä 3 961 4 220-6,1 4 309 Kulut Henkilöstökulut 1 540 1 543-0,2 1 564 Muut hallintokulut 934 969-3,6 1 022 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 116 148-22 103 Liiketoiminnan muut kulut 600 546 10 445 Kulut yhteensä 3 190 3 206-0,5 3 134 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 83 20 317,2 161 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 688 994-30,8 1 014 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat hieman vertailuvuoteen nähden. Myös palkkiotuotot kasvoivat. Arvopaperikaupan sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat positiivisia sijoitusten arvonnoususta johtuen. Kulut supistuivat hieman, vaikka vuoden 2013 kuluihin sisältyi uutena eränä pankkiveroa 100 tuhatta euroa. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvuaan. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjolaryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 17 16 8,6 Luotonannosta 377 318 18,6 Maksuliikkeestä 545 465 17,3 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 133 134-0,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 116 128-9,6 Takauksista 20 25-20,2 Vakuutusten välityksestä 343 336 2,2 Muut 131 175-25,3 Yhteensä 1 681 1 596 5,4 OP-bonukset -735-703 4,5 Palkkiotuotot yhteensä 947 893 6 Palkkiokulut 201 177 13,5 Palkkiotuotot, netto 745 715 4,2

4 4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 175 155 12,7 Vähennykset -92-135 -32,1 Arvonalentumisten nettomäärä 83 20 317,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,05 0,01 - Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 219 693 224 826-2,3 223 707 Luotot 172 833 174 496-1 163 249 Saamistodistukset 10 539 10 781-2,2 12 122 Osakkeet ja osuudet 14 667 13 972 5 12 780 Talletukset 180 665 184 208-1,9 179 550 Oma pääoma 30 342 28 687 5,8 27 116 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 11 711 12 985-9,8 13 295 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 32 273 tuhatta euroa eli 15 741 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 172 833 tuhatta euroa (174 496 1 ). Asuntoluottojen määrä kasvoi hieman viime vuodesta, mutta kokonaisuudessaan luottokanta supistui. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjolaryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP- Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 4 880 tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 371 1 662-17,5 Nollakorkoiset saamiset 8 5 48,1 Yhteensä 1 379 1 667-17,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,8 1-0,2 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä.

5 5 Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 402 2 543 Prosenttia taseesta 1,1 1,1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 079 1 167 Prosenttia taseesta 0,5 0,5 Käypä arvo 960 1 146 Nettotuotto, % 3,0 4,4 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 3 482 3 710 Prosenttia taseesta 1,6 1,7 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 200 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin omassa käytössä olevia kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 89 tuhatta euroa. Oman käytön kiinteistöhankintoja ei tehty. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 70 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia peruutettiin tilikauden aikana 5 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 77 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöhankintoja ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 16 899 tuhatta euroa (20 397). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin yhteensä 4 498 tuhatta euroa (4 498). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin Pohjola Pankin osakkeiden arvon nousu. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden

6 6 kirjanpitoarvo 111 tuhatta euroa oli 17 tuhatta euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa vähennyksestä johtui käytöstä poistetusta kalustosta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 55 060 55 546-0,9 Säästämistilit 12 914 12 819 0,7 Sijoittamistilit 110 469 114 276-3,3 Valuuttatalletukset 2 222 1 564 42,1 Yhteensä 180 665 184 208-1,9 Muut velat 348 3 120-88,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 181 013 187 328-3,4 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankilla ei ole pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 10,4 prosenttia 3 288 tuhanteen euroon (2 978). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 619 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 2 669 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 46 927 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,8 prosenttia 30 342 tuhanteen euroon (28 687). Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia peruutettiin edellisten tilikausien voittovarojen tililtä 5 tuhatta euroa. Luottotappiovarausta purettiin 70 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä,

7 7 likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 30 342 28 687 Käyvän arvon rahasto -2 448-1 733 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 4 635 4 427 Palautettavat osuuspääomat -13-11 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -51-47 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -727-906 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 31 739 30 418 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 31 739 30 418 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 2 457 1 733 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -727-906 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 1 731 827 Omat varat yhteensä 33 470 31 245 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Kokonaisuutena Loimaan Seudun Osuuspankin vakavaraisuus vahvistui tilikauden aikana omien varojen kasvusta johtuen. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 2 2 Luottolaitos- ja 28 0

8 8 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 14 12 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 1 836 1 915 Vähittäisvastuut 2) 1 568 2 368 Kiinteistövakuudelliset 1 159 1 958 Muut 409 410 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1 203 1 202 PD/LGD-menetelmä 1 068 995 Yksinkertainen menetelmä 135 207 Pääomasijoitukset 84 85 Pörssilistatut sijoitukset 24 95 Muut 27 27 Muut erät 270 293 Luottoriski yhteensä 4 922 5 793 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 565 586 Muut omien varojen vaatimukset 4) 2 646 1 627 Yhteensä 8 133 8 006 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 33 470 31 245 Ensisijaiset omat varat 31 739 30 418 Omien varojen vaatimus 8 133 8 006 Vakavaraisuussuhde, % 32,9 31,2 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 31,2 30,4 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

9 9 Osuuspankin konserni Keskinäinen vastuu Osuuspankki ei laadi konsernitilinpäätöstä. Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,8 2,8 2,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,3 0,4 0,4 Omavaraisuusaste, % 15,8 14,7 14 Kulujen suhde tuottoihin, % 80,5 76 72,7

10 10 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi.

11 11 Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 24,7 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,05 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,79 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa.

12 12 Markkinariskit Operatiiviset riskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,6 % prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 85 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3 prosenttia eli edellisvuotista pienempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä.

13 13 Strategiset riskit Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Pankin konttoriverkostossa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Pääkonttorissa on Internet-asiakaspääte ja rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti, joka on myös Hirvikoskella. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vahinkovakuutuspalveluita. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 117 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 5942. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Loimaan Seudun Osuuspankin koko henkilökunta, pankin johto mukaan lukien, kuuluu OP- Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on 6/12 kuukautta ja palkkio maksetaan rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan.

14 14 Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Loimaan Seudun Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa toimitusjohtajan lisäksi 31 toimihenkilöä: Aho Saara tiimiesimies 1.5.2013 alkaen Benhammoud Maija-Leena palveluneuvoja Graan-Sarkki Raisa pankkilakimies työkierrossa 1.8.2013-28.2.2014 Harteela Hannamaija pankkilakimies määräaikainen 28.2.2014 asti Huhtala Riina palveluneuvoja 26.4.2013 asti Inki-Virtanen Mirja palveluneuvoja Jokinen Minja palveluneuvoja määräaikainen 31.8.2014 asti Kaasalainen Marjaana palveluneuvoja Keskitalo Katri palveluneuvoja määräaikainen 31.12.2013 asti Ketola Seija varatoimitusjohtaja Koiranen Niina palveluneuvoja Koskelainen Tarja sijoituspäällikkö Laakso Kati palveluneuvoja Laaksonen Annikka sijoitusasiantuntija eläkkeelle 1.8.2013 alkaen Lahtonen Jukka rahoituspäällikkö Lehtojärvi Katri palveluneuvoja eläkkeelle 1.3.2013 alkaen Lehtonen Hanna palveluneuvoja Lindqvist Taina rahoitusasiantuntija Lukka Meri palveluneuvoja määräaikainen 31.12.2013 asti Markkula Outi palveluneuvoja Mikkola Päivi rahoitusasiantuntija Myllylä Carolina palveluneuvoja Mäkelä Kirsti sijoitusasiantuntija Nummilahti Päivi palvelupäällikkö Ollikainen Mirva palveluneuvoja Raikkonen Anneli palveluneuvoja Raiskio Mirkka palveluneuvoja Rusi Eija markkinointisihteeri eläkkeelle 1.6.2013 alkaen Saarikallio Helvi talouspäällikkö Soro Susanna palveluneuvoja Talla Päivi palveluneuvoja Tirri Heli rahoitusasiantuntija Topi-Hulmi Anne palveluneuvoja Tuura Topi palveluneuvoja Vornanen Arja palveluneuvoja 26.8.2013 alkaen Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous ja edustajisto Loimaan Seudun Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen

15 15 Hallintoneuvosto vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 20.03.2013. Kokoukseen osallistui 15 osuuspankin jäsentä. Kyseessä oli pankin viimeinen osuuskunnan kokous, koska osuuskunnan kokous päätti 17.4.2012 sääntöjen muuttamisesta siten, että pankin jäsenten ylintä valtaa käyttää vuoden 2014 alusta lähtien osuuskunnan kokouksen sijaan vaaleilla valittu edustajisto. Vaalit järjestettiin 4. 17.11.2013 ja edustajistoon valittiin 29 edustajaa. Ensimmäinen edustajiston kokous järjestetään alkuvuonna 2014. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 33 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 27. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.

16 16 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 15. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 35,63 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja: Laine Markus (2013-2016) Ortopedi Loimaa Varapuheenjohtaja: Rantala Seppo (2013-2016) Myyntijohtaja Loimaa

17 17 Muut jäsenet: *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hangasoja Jari (20 (2011-2014) Maatalousyrittäjä Kojonperä Heikkilä Tuomas (2012-2015) Toimitusjohtaja Loimaa Heinonen Tomi (2011-2014) Liikkeenharjoittaja Loimaa Hännikäinen Esa (2011-2014) Maanviljelijä Loimaa Koivisto Sauli (2013-2016) Maanviljelijä Loimaa Kylä-Utsuri Jouko (2011-2014) Maanviljelijä Loimaa Laaksonen Ari (2012-2015) Yrittäjä Loimaa Levomäki Tuomas (2013-2016) Maanviljelijä Loimaa Mylen Kari (2011-2014) Liikkeenharjoittaja Vampula Neero Jari (2012-2015) Toiminnanjohtaja Loimaa Niskala Seija (2013-2016) Ympäristönsuojelusihteeri Loimaa Paunu Pertti (2011-2014) Maanviljelijä Kojonkulma Pietilä Leena (2011-2014) Tutkija Loimaa Rastas Olli-Pekka (2011-2014) Toimitusjohtaja Loimaa Routasalo Markku (2011-2014) Toimitusjohtaja Turku Saarinen Pekka (2013-2016) Maanviljelijä Loimaa Savonen Arto (2011-2014) Rakennusinsinööri Loimaa Suvila Samuli (2012-2015) Maaseutuasiamies Mellilä *Suvila Taina (2012-2015) Toimistotyöntekijä Loimaa Topi-Hulmi Jaakko (2013-2016) Maanviljelijä Loimaa Torikka Ella (2011-2014) Ammattiopettaja Loimaa Vanha-Perttula Kari (2012-2015) Maanviljelijä Alastaro *Vähä-Hakula Olli (2013-2016) Yrittäjä Niinijoki *Äijälä Jukka (2012-2015) Maanviljelijä Loimaa Äkräs-Mäkipää Raija (2012-2015) Kieltenlehtori Kojonkulma Hallitus Puheenjohtaja: Ijäs Harri Varapuheenjohtaja: Eskola Kalle 27.4.2011 alkaen 1.1.2007 alkaen, s.1953, konemestari, toimitusjohtaja, Loimaa keskeiset luottamustehtävät: Harri Ijäs Oy, hallituksen jäsen, 1.6.2012 alkaen 1.1.2007 alkaen, s.1958, maanviljelysteknikko, maanviljelijä, Kojonperä keskeiset luottamustehtävät: Metsämaan-Kojonkulman MHY, valtuuston jäsen Muut jäsenet: Aaltonen Esa Haavisto Taina 1.1.2007 alkaen, s.1952, agronomi, toimitusjohtaja, Loimaa keskeiset luottamustehtävät: - 27.4.2011 alkaen, s. 1961, vanhus- ja vammaistyön johtaja, Loimaa keskeiset luottamustehtävät: Loimaan Kaupungin perusturvalautakunnan jäsen

18 18 Nyman Kari Valtonen Erkki 1.1.2007 alkaen, s.1967, agrologi, maanviljelijä, Niinijoki keskeiset luottamustehtävät: JK-Nyman Oy, hallituksen jäsen 1.1.2007 alkaen, s.1954, agronomi, maanviljelijä, Loimaa, keskeiset luottamustehtävät: Mustialan yhteismetsä, tilintarkastaja Toimitusjohtaja Juha Pullinen, metsänhoitaja, MMM, ikä 50 vuotta, toimitusjohtajaksi vuonna 2003, keskeiset luottamustehtävät: Auranmaan Op- Kiinteistökeskus Oy, hallituksen jäsen, OP-Pohjola Osk. hallintoneuvoston jäsen 29.3.2011 alkaen. Johtoryhmän kokoonpano Pullinen Juha, metsänhoitaja, MMM, ikä 50 vuotta, toimitusjohtaja Ketola Seija, yo-merkonomi, ikä 55 vuotta, varatoimitusjohtaja Nummilahti Päivi, tradenomi, ikä 54 vuotta, palvelupäällikkö Tilintarkastajat KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuutarkastaja KHT Mika Kaarisalo Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n sisäisen tarkastuksen tarkastaja Anu Kaipainen antoi 3.6.2013 tarkastuskertomuksen Loimaan Seudun Osuuspankin henkilöasiakasrahoituksen myöntö- ja toimeenpanoprosessin tarkastuksesta. Lisäksi OP-Pohjola osk:n tarkastaja Ilkka Parviainen suoritti pankin vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin 14.10.2013. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Loimaan Seudun Osuuspankin liikevoiton odotetaan paranevan vuonna 2014, mikäli korkomarkkinat säilyvät vakaana ja ennustettu lievä kasvu taloudessa toteutuu. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 20 178 776,98 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 681 177,04 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,0 prosenttia eli yhteensä 51 223,45 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 629 953,59 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.