Vaihto Etelä-Koreassa KAIST-yliopistossa syksy 2012 - kevät 2013 Tommi Jokela tommi.jokela@gmail.com
EIS saa julkaista raporttini sivuillaan yhteystiedoillani. Sisältö 1. Vaihtokohteen valitseminen, hakeminen ja järjestelyt ennen vaihtoa 2. Saapuminen Etelä-Koreaan ja yliopistolle sekä käytännön järjestelyt 3. Opiskelu ja elämä Etelä-Koreassa 4. Mitä opin vaihdon aikana? Mitä jää mieleen? Lyhyesti taustastani: Olen 25-vuotias tehoelektroniikan opiskelija Aalto-Yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta. Vaihto-opintoni Etelä-Koreassa kestivät yhden kokonaisen lukuvuoden, joka oli kaikenkaikkiaan viides opinnoissani. 1. Vaihtokohteen valitseminen, hakeminen ja järjestelyt ennen vaihtoa
Vaihtokohteen valikoituminen Omat kokemukset: Tiesin haluavani lähteä Aasiaan tai Oseaniaan, mikä tietysti rajoittaa jo valikoimaa huomattavasti, ainakin jos valitsee kohteen Aallon vaihtosopimusten piiristä. Yliopiston omia kohteita kuitenkin suosittelisin vaihtoa harkitseville ensisijaisesti, koska freemover-vaihto vaatii huomattavasti suurempaa vaivannäköä ja tulee helposti kalliiksi. Alunperin olin itse asiassa lähdössä Uuteen-Seelantiin, mutta erityisesti lukukausimaksut ja muut kustannukset olisivat tehneet suunnittelemastani vaihdosta melkoista köyhäilyä. Niinpä palasin lähtöruutuun ja aloin vertailemaan Aallon vaihtokohteita Aasiassa. Näistä itseä eniten kiinnostivat Etelä-Korea ja Japani. Näistä Japanin hakuaika oli jo mennyt umpeen, joten päätös oli lopulta helppo lähtisin Etelä-Koreaan KAIST-yliopistoon, jolla on kahdenvälinen vaihtosopimus Aallon kanssa. Kyseisen yliopiston erikoisena ominaisuutena on se, että korealaiset itsekin opiskelevat suurimman osan kursseista englanniksi. Näin ollen englanninkielinen kurssitarjonta on hyvin laaja. Neuvot vaihtokohdetta miettivälle: Vaihtokohteen valinnalla on luonnollisesti suuri merkitys kokemukselle, mutta asiasta ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa paineita. Vaihtoraportteja lukemalla eri puolilta maailmaa on selvää, että lähes poikkeuksetta vaihtokokemus on opiskelijoille erittäin positiivinen. Loppujen lopuksi uskon että vaihdossa kuin vaihdossa parhaaksi asiaksi mieleen useimmiten jää vaihto-oppilaiden tiivis yhteishenki vieraassa maassa. Tärkeintä kohteen valinnassa on mielestäni se, että olet kiinnostunut maasta ja sen kulttuurista (ja pystyt opiskelemaan jotain siellä). Gyeryongsan-vuorella Daejeonissa Haku Omat kokemukset: Koska vaihdoin melko myöhäisessä vaiheessa (tammikuussa) kohteeni Uudesta-Seelannista Etelä-Koreaan, joidenkin hakujärjestelyiden kanssa tuli
pienoinen paniikki. Hankalimmaksi hakuliitteeksi muodostui TOEFL-kielitesti, jonka suorittaminen ei ollut ollenkaan niin suoraviivaista kuin olin kuvitellut. Koska kokeen tuloksien saaminen kestää viikkoja ja koe oli loppuunvarattu Helsingissä lähiviikoille, kävin tekemässä testin Tallinnassa. Testi ei ole suomalaiselle ollenkaan vaikea ja yleensä hakurajat eivät ole kovin korkeita. Koe on mielestäni samaa tasoa kuin ylioppilaskirjoituksissa sillä erotuksella, että mukana on myös puhumisosa. Suorittaminen on kallista (muutama sata euroa), ja varsinkin viime tipassa ilmoittautuminen nostaa hintaa. Muilta osin hakupaperit oli helppo saada kasaan. KAIST on ollut äärimmäisen epäsuosittu kohde Aallossa pitkän aikaa, eikä tälläkään kertaa hakijoita ollut muita kuin minä. Aallon haussa valikoituminen oli siis melkeinpä itsestäänselvyys. Tämä on itse asiassa hieman erikoista, koska KAIST on melko suosittu muualla Euroopassa, jo esimerkiksi Tukholman KTH:sta on paljon vaikeampi tulla valikoiduksi vaihtoon KAIST:in. Neuvot hakijalle: Kuten joka paikassa neuvotaankin, aloita vaihtokohteen ja käytännön järjestelyjen tekeminen hyvissä ajoin (=syksyllä, jos haluat lähteä vaihtoon seuraavana syksynä). Erityisesti TOEFL-testi kannattaa varata kuukausia etukäteen, niin säästät rahaa ja hermoja. Testiä varten ei varmasti useimmilla Suomen yliopisto-opiskelijoilla ole tarvetta juurikaan valmistautua, mutta ehdottomasti kannattaa etukäteen tutustua koeformaattiin ja hieman harjoitella puheosuuksia varten. Jos KAIST kiinnostaa vaihtokohteena, sinne on perinteisesti ollut äärimmäisen helppo päästä Aallosta. Korealaisten aakkosten opettelua Päätös hyväksymisestä ja muut järjestelyt ennen lähtöä
Omat kokemukset: Aallon sisäinen päätös hyväksymisestä tuli joitain viikkoja hakuajan umpeutumisen jälkeen. Tässä vaiheessa on jo epätodennäköistä, että vaihto enää peruuntuisi. Lopullinen hyväksymispäätös tulee kuitenkin kohdeyliopistolta, ja usein melko myöhään. Itse sain tietää hyväksynnästä vasta kesäkuun alkupuolella. Tämä aiheutti itselleni hankaluuksia, sillä olin lähdössä kesäkuussa matkustamaan Aasiaan ennen lukukauden alkua, ja Korean viisumihakemukseen tarvitsee viralliset hyväksymispaperit korealaisesta yliopistosta. Näitä virallisia papereita en lopulta ikinä ehtinyt saamaa ennen vaihtoa, mutta Korean suurlähetystö hyväksyi väliaikaiseksi dokumentiksi tulostamani hyväksymissähköpostin KAIST:sta. Apurahat tekevät vaihdon suorittamisen mahdolliseksi ilman suuria omia kuluja. AaltoYliopistolta sain vaihtoapurahaa 2500 euroa, lisäksi 800 euroa Elektroniikkainsinöörien seuralta ja 1000 euroa Sähköinsinööriliitolta. Näiden avulla pystyin näkemään monia eri puolia Koreasta ja myös muista alueen maista, ja pystyin saamaan kattavamman kuvan maiden kulttuurista ja ihmisistä. Neuvot hakijalle: Vaihtoon lähteminen antaa itse vaihtomaan lisäksi loistavan mahdollisuuden matkustaa vaihtokohteesi lähistöllä sijaitsevissa maissa. Parhaat mahdollisuudet matkustamiseen laajemmassa mittakaavassa ovat ennen lukukauden alkua ja sen jälkeen, sekä niiden välissä jos vaihtosi kestää koko lukuvuoden. Suosittelen tätä ehdottomasti, mutta tarkkana kannattaa tosiaan olla erityisesti viisumiasioiden kanssa. Omat viisumiongelmani ratkesivat pitkälti Korean suurlähetystön joustavuuteen ja ystävällisyyteen. Korealaista ruokaa (bibimbap) 2. Saapuminen Etelä-Koreaan ja yliopistolle, sekä käytännön järjestelyt
Maahan saapuminen Omat kokemukset: Etelä-Koreaan saapuminen varsinkin suoraan Suomesta on tietysti jonkinasteinen kulttuurishokki. Suurimpana alkuhankaluutena itselleni oli se, etten osannut lukea lainkaan korealaisten aakkosia. Korealaisten englannin kielen osaaminen on Seoulissa kohtalaista, muualla heikkoa. Ihmiset ovat kuitenkin äärimmäisen avuliaita kielimuurista huolimatta, ja usein korealaiset vaikka taluttavat sinut oikeaan paikkaan kädestä, jos homma ei muuten toimi. Turismi on sen verran vähäistä, että korealaiset kokevat kaikkien ulkomaalaisten olevan kallisarvoisia vieraita, joista tulee pitää huolta. Vietin Seoulissa kymmenisen päivää ennen lukukauden alkua, mikä oli mielestäni hyvä kultuuriin totuttautumisen kannalta. Neuvot Koreaan saapumiseen: Opettele etukäteen muutamat perusfraasit koreaa. Näillä teet jo suuren vaikutuksen paikallisiin. Käytännön tavoista on hyvä totutella antamaan ja vastaanottamaan kaikki kahdella kädellä ja muistaa jatkuva pienimuotoinen kumartelu. Jos sinulla on aikaa, voit opetella korealaiset aakkoset. Nämä toimivat periaatteessa aivan samalla tavalla kuin lännen aakkosetkin, eli yksi merkki vastaa yhtä äännettä (ei siis yhtä sanaa). Korean lukutaito helpottaa käytännön elämää, mutta ei se mitenkään välttämätöntä ole alussa. Hyvä on myös muistaa, että korealaiset eivät missään nimessä halua tulla sekoitetuiksi japanilaisiin, joita kohtaan moni korealainen kantaa kaunaa historiasta johtuen. Saapuminen yliopistolle Omat kokemukset: KAIST sijaitsee Daejeonin kaupungissa keskellä Koreaa. Kaupunkiin on erinomaiset kulkuyhteydet joka suunnasta maata, mikä helpottaakin huomattavasti lukukauden aikana maassa matkustamista. Kampukselle pääsee juna- tai bussiasemalta taksilla. Löydettyäni oikeaan opiskelija-asuntolaan alkoi ihmettely. Tuntui että vaihto-opiskelijoiden saapuminen oli englantia puhumattomalle talonmiehelle täysi yllätys, ja omaan huoneeseen pääseminen oli lopulta pienoisen taistelun takana. Huoneet ovat asuntoloissa kahdelle hengelle. Ne ovat pieniä, mutta hyväkuntoisia. Sukupuolet on jaettu eri osiin taloja eikä esimerkiksi itsellä ollut mitään asiaa mennä naisten puolelle. Kampusalueella rakennuksissa on ilmainen Wi-Fi ja huoneissa myös nopeampi Ethernet-internetyhteys. Kampusalue on kohtalaisen viihtyisä, joskin rakennukset ovat pääosin melko mitäänsanomattomia laatikoita. Ensimmäinen viikko kului muihin vaihto-opiskelijoihin tutustuessa ja vielä uutta kulttuuria ihmetellessä. Orientaatioviikolla järjestelyissä sattui muutamia käytännön kömmähdyksiä, mutta järjestäjät ja vaihto-oppilaat olivat kaikki mukana äärimmäisen positiivisella hengellä. Lopulta kampuksen järjestelyihin pääsi hyvin sisään, ja ulkomaisia opiskelijoita varten on oma osasto, joka on erittäin avulias kaikissa asioissa. Neuvot kampukselle saapumiseen: Varaudu siihen, että sinulla ei ole juuri
yksityisyyttä asunnossa johtuen jaetuista huoneista. Yritä olla kärsivällinen käytännön järjestelyissä, korealaiset varmasti tekevät parhaansa sen eteen, että kotiutuisit mahdollisimman hyvin. Kuulemani mukaan yliopistolle saapuminen sujui kuitenkin seuraavan kevään uusilta vaihtareilta jo huomattavasti helpommin. Korealaisesta temppelistä 3. Opiskelu ja elämä Etelä-Koreassa Opiskelu Englanninkielinen kurssivalikoima on hyvin laaja. KAIST sopii vaihtokohteeksi erityisen hyvin maisterivaiheessa, sillä pystyt lukemaan monia mielenkiintoisia ja erikoisia syventävän tason kursseja. Erikseen täytyy mainita korean kielen peruskurssi Introductory Korean for Foreigners 1. Tätä kurssia suosittelisin kaikille KAIST:ssa opiskeleville ulkomaalaisille. Korean perusteet helpottavat arkielämää huomattavasti, kun pystyt toimimaan ravintoloissa luontevasti, kyselemään bussiaikatauluja, ja muutenkin olemaan itsenäisempi. Kurssin opettaja oli erinomainen, ja oppitunneilla käynti hauskaa. Korea on Itä-Aasian suurista kielistä helpoin oppia ja itse asiassa hyvinkin looginen kieliopiltaan. Jo parin kuukauden jälkeen pystyt toimimaan monessa tilanteessa koreaksi. Koreaa edes vähän osaamalla voit saada paljon enemmän irti korealaisten ihmisten kanssa vuorovaikuttamisesta, ja teet valtavan vaikutuksen moniin. Erityisesti kaksi lukukautta opiskeleville aika on riittävän pitkä siihen, että peruskurssin käyminen kannattaa ehdottomasti. Muut lukemani kurssit olivat enimmäkseen sähköosaston järjestämiä, joskin pitkälti tietotekniikkapainotteisia. Muutamat olivat oikein mainioita (EE512 System Programming, EE323 Computer Networks, EE474 Introduction to
Multimedia), monet keskitasoa (EE432 Digital Signal Processing, MSB354 Operations Management), ja muutama melko kehno kurssintapainen oli myös mukana (EE205 Data Structures and Algorithms for Electrical Engineering, EE464 Electrical Engineering for Green Energy). Lukukausi käynnistyy muutamia viikkoja kestävällä add/drop -jaksolla, jonka aikana voi vapaasti käydä millä tahansa luennoilla. Tarkoitus on valikoida lopullisesti lukukauden kurssivalikoima, ja kannattaakin siis ehdottomasti käydä kuuntelemassa monilla eri kursseilla, koska luennoitsijoiden taso vaihtelee laajasti ja kirjalliset kurssikuvaukset ovat monesti kovin suppeita. Luennoilla on läsnäolopakko, mistä johtuen huonot luennoitsijat ovat erityisen ikäviä. Kuulin myös tarinoita koreankielisistä luennoista englanninkielisillä kursseilla, joten lukukauden alussa kannattaa oikeasti panostaa monien kurssien kokeilemiseen. Add/drop -jakson jälkeen ei pysty enää vaihtamaan kursseja. Tavanomaisella kurssilla on yksi välikoe ja yksi tentti sekä harjoitustöitä, toisinaan myös pienempiä testejä. Opintojen vaikeus on keskimäärin samaa luokkaa kuin Aalto- Yliopistossa, mutta usein avun saaminen on hankalampaa. Tämä johtuu siitä, että luentojen lisäksi kursseilla ei useimmiten ole muita opetustapahtumia (siis ei harjoituksia, joissa assistentti on paikalla vastaamassa käytännön tehtävien kysymyksiin), ja vaihtoehdoksi jää lähinnä sähköpostin lähettäminen. Työmäärä on myös pääosin samaa tasoa kuin Aalto-Yliopistossa, mutta vaihtelee valtavasti kurssien kesken vaikka opintopistemäärä olisikin sama. Tämäkin asia on hyvä ottaa huomioon lukukauden alussa kursseja lopullisesti valitessa. Itse opintosuoritukset lienee helpointa yleensä koota jonkinlaiseksi sivuainekokonaisuudeksi. Hyväksyttäminen vaihdon jälkeen tapahtuu Aalto-Yliopistossa täyttämällä muutama lomake ohjeiden mukaisesti ja toimittamalla viralliset opintosuoritteet vaihtoyliopistosta opintokansliaan. Yhteyttä kannattaa pitää erityisesti kurssivalintojen kannalta oman yliopiston pääaineen professoriin ja vaihtokoordinaattoriin, jotta voi varmistua siitä että saa sijoitettua kurssit tutkintoon. Omalta osaltani yhteydenpito Aaltoon sujui hyvin ja vaihtokoordinaattoriltani Kaisa Pulliaiselta sai aina nopeat ja kattavat vastaukset kysymyksiini.
Vaeltamassa Jirisan-kansallispuistossa Elämä kampuksella ja Etelä-Koreassa Kampus ei ole mitenkään kaupungin keskustassa, mutta taksien käyttö Koreassa on todella halpaa. Neljän hengen porukalla taksi kaupunkiin maksaa noin euron henki matkan kestäessä normaalisti kymmenisen minuuttia. Daejeon on Korean suurimpia kaupunkeja, mutta ei mitenkään erityinen. Hienoin lähistöllä oleva paikka on Gyeryongsanin kansallispuisto, jonne voi tehdä erinomaisen päivävaelluksen. Perusnähtävyydet Koreassa löydät opaskirjoista, joten en ala niitä sen enempää puimaan, mutta erityisesti kansallispuistoja kyllä suosittelisin. Korea on erittäin vuoristoinen maa, ja vaellusmahdollisuudet ovat loistavat. Kaupungeista kiinnostavimmat ovat Seoul ja Busan, lisäksi suosittelisin myös käymään pienemmissä kaupungeissa saadaksesi paremmin kuvaa tavallisten korealaisten elämästä. Matkustaminen Koreassa on helppoa hyvien kulkuyhteyksien ja melko edullisten hintojen vuoksi. Suosittelisin erityisesti viihtyisillä pitkänmatkan busseilla kulkemista nopean (ja kalliin sekä useimmiten täyteen ahdetun) KTX-luotijunan sijaan. Daejeon sijaitsee erinomaisella paikalla keskellä maata, ja viikonlopuksi on helppo lähteä melkeinpä minne tahansa maan sisällä. Ulkomaalainen turismi on Seoulia lukuunottamatta todella vähäistä, joten voit todella kokea olevasi eri kulttuurissa myös vieraillessasi maan kuuluisammissa nähtävyyksissä. Kampuksen vieressä on laaja alue täynnä ravintoloita ja baareja opiskelijoita varten, ja näissä moni vaihtari viettää paljon aikaa. Kampusalueen ruokaloiden sijaan kannattaa suosia tämän alueen ravintoloita, joissa hyvän aterian saa noin 45 eurolla. Hintataso onkin yksi Korean suurista eduista vaihto-opiskelijalle. Käytännössä voit syödä joka päivä ravintolassa ja helposti matkustaa viikonloppuisin ympäri maata ilman suuria rahapaineita. Keittiöitä on kampuksella yksi, ja sekin on tarkoitettu lähinnä ulkomaalaisille, jotka eivät pysty vakaumuksellista syistä syömään korealaista ruokaa. Niinpä vaihdon aikana en syönyt yhtään itse valmistamaani ateriaa, mikä olisikin helposti tullut kalliimmaksi kuin
ravintoloissa käyminen. Monissa opiskelija-asunotataloissa on myös ilmainen kuntosali. Talvimaisemaa Danyangista 4. Mitä opin vaihdon aikana? Mitä jää mieleen? Vaihdon aikana koen tulleeni huomattavasti avoimemmaksi kohdata uusia ihmisiä ilman ennakkoluuloja, sekä toimimaan paljon luontevammin erilaisten kulttuurien parissa. Vaihdon aikana olen saanut paljon itsevarmuutta ja rohkeutta olla oma itseni kaikenlaisten ihmisten kanssa. Myös yleissivistykseni Aasian osalta on kasvanut valtavasti matkustamisen seurauksena. Vietettyäni vuoden poissa Suomesta myös käsitykseni suomalaisuudesta on muuttunut ja olen saanut uudenlaisen näkökulman omaan kultuuriini. Toisaalta olen oppinut arvostamaan sitä, että Suomessa suurin osa asioista on todella hyvin ja yhteiskunta huolehtii asukkaistaan, toisaalta joissain asioissa suomalaisilla olisi myös paljon opittavaa muilta kulttuureilta. Lopulta parasta vaihtovuodessani oli uskomaton yhteishenki muiden vaihtarien kanssa. Saapuminen täysin erilaiseen kulttuuriin yhdistää todella hienolla tavalla, ja vaihdon seurauksena sainkin kymmeniä uusia ystäviä eri puolilta Eurooppaa. Olin ainoa suomalainen KAIST:ssa, minkä koin vain positiiviseksi asiaksi. Minulla ei yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta tukeutua muihin suomalaisiin tai päätyä minkäänlaiseen Suomi-klikkiin kampuksella. Vaihdon suorittamisessa lopulta tärkeintä on vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen ja maailmankuvan avartaminen. Parhaiksi muistoiksi vuodesta jäävät mieleen monet uudet loistavat ystävät ympäri maailmaa, muiden vaihtarien kanssa tehdyt matkat ympäri Koreaa sekä vieraan kulttuurin yhdessä ihmetteleminen. Vaihtovuosi oli ehdottoman loistava kokemus ja yksi elämäni hienoimmista jaksoista tähän mennessä. Vaihtoa harkitsevaa voin neuvoa lakkaamaan miettimästä että lähtisikö vai eikö, ja alkaa miettimään minne ja milloin lähtisi. Vaihtoajaksi suosittelen koko lukuvuotta mikäli se vain on mahdollista. Vuosi tuntuu etukäteen pitkältä ajalta, mutta pari ensimmäistä kuukautta vaihdosta kuluuu kulttuuriin totutellessa ja ennen kuin huomaakaan,
ensimmäinen lukukausi on ohi. Vaihtoon lähteminen on todella ainutlaatuinen mahdollisuus, joka on tarjolla vain lyhyen opiskeluajan aikana. Aalto-Yliopistosta vaihtoon lähteminen on lopulta todella helppoa ja rahallinen tuki hyvällä tasolla (yleisesti ottaen parempi kuin valtaosassa Euroopan yliopistoissa). Opintojen jälkeen vastaavat mahdollisuudet ovat huomattavasti suuremman vaivannäön takana. Jos KAIST kiinnostaa sinua vaihtokohteena, annan mielelläni lisätietoja tarkemmin. KAIST-vaihtaritakki