lltsatihon a saus 21/1971 L K K E R I - K A A T - K A S A U S - J U N T K N E I YLEISTÄ Lokkeri- kaato- kasaus- juontokone on neli pyörävetoinen ja runko- ohjattu. Se on valmistettu käyttäen pe ruskoneena Lokkeri - juontotraktoria. Lokomon toimesta traktoria on pidennetty ja sen raideleveyttä suurennettu. Kuormain kaatolaittei neen ja puristuspankko ovat östbergs Fabriks AB : n valmistamat, ja nii den as entamise n peruskoneeseen suorittaa Lokomo. Kone on tällä hetk ellä kokeiluasteella, ja valmiina on neljä kappaletta, joista kolme onmyyty Ruotsiin ja yksi on Suomessa. Tämän vuoden aikana Lokomo valmistaa yhd en Teli- Lokkeri- alustaisen kaato- kasaus- juontokoneen, ja siitä on tarkoitus ensi vuonna valmistaa sarja. Lokkeri - kaato- kasaus- juontokoneen hinta on noi n 25 mk, ja s ille annetaan kuuden kuukauden takuu, joka s isält ää varaosa- ja työkus tannukset. II LOKKERI - KAATO- KASAUS - J UONTOKONEEN TUTKIMINEN Lokkeri- kaato- kas a u s - juontokoneesta suoritettiin tutkimuksia Oy Nokia Ab : n työmailla Punkalaitumella ja Kiikalassa syyskuussa 1971 ; Tutkimukset si- Kuva 1. Lokkeri- kaat o- k:asaus- juontokone. - Valok. Rauma - Repola Oy, N. Koivisto
215 1 618 32 Kuva 2. Lokkeri-kaato-kasaus-juontokone. Mittapiirros (mitat mm : einä) sälsivät yksityiskohtaisia aikatutkimuksia sekä mittauksia ja kokeita. Aikatutkimukset käsittivät 45 kuormaa kuusipuita. Koneen ominaisuuksi a arvcsteltaessa haastateltiin myös koneen kulje,ttajia. III TEKNISIÄ TIETOJA Seuraavassa esitettävät tiedot perustuvat joko Metsätehon omiin mittauksiin tai valmistajalta s aatuihin tai muiden tutkimuslaitosten esittämiin tietoihin. Päämitat (Valmistajan ilmoittamat ja Metsätehon tarkistamat luvut) Pituus 6 18 mm, leveys 2 78 mm ja korkeus noin 3 5 mm Raideväli edessä ja takana 2 3 mm Akseliväli 3 2 mm Maavara edessä keskellä 65 mm (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Painot (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Omapaino traktorin etuakselilla 6 7 kg ja taka- akselilla 4 3 kg, yhteensä 11 kg Kantavuus 12 kg Kokonaispaino 23 kg Moottori (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Tyyppi Merkki Sylinteritilavuus Suurin teho Suurin vääntömomentti Polttoainesäiliön tilavuus 6- sylinterinen, 4- tahtinen diesel Perkins 5. 8 1 13 hv SAE/28 r/min 36. 8 kpm SAE/145 r/min 13 1 Voimansiirto Moottorin voima siirtyy kaksoisturbiini- momentinmuuntimen välityksellä power shift - tyyppiseen vaihteistoon, jossa on kaksi nopeusaluetta eteen- ja yksi 2
taaksepäin ajoa varten. Valmistajan ilmoituksen mukaan nopeusalueet ovat eteenpäin hitaalla vaihteella o 8 km/h ja nopealla 32 km/h; taaksepäin nopeus on o... 11 km/h. Vaihteiston jakajalaatikosta voima siirtyy nivelakseleiden välityksellä etu- ja taka- akselille. Niissä on ns. porttaalityyppiset päätevaihteet. Kone on varustettu automaattisilla tasauspyörästön lukoilla sekä edessä että takana. Pyörävarustus (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Edessä ja takana 23. 1 x 34"/1 SFT tai vaihtoehtoisesti 18. 4 x 34"/1 SWU Ohjaus (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Koneessa on hydraulinen runko- ohjaus, jossa ohjausliike saadaan aikaan orbitrollaitteen ja ohjauspyörän välityksellä. Maastoajoa varten on lisäksi hydraulinen suoraohjaus, jonka hallintavipu on ohjaamon takaseinässä. Runkonivelen kääntökulma on ±.4. Jarrut (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Vaihteiston yhteydessä on öljyjäähdytt einen monilevyjarru, jota varten on paineilmatehostin. Kuormausta ja kaatoa varten on paineilmakäyttöinenkuormausjarru. Seisöntajarru on mekaaninen. Hydrauliikka (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Koneessa on kaksi toisiaan täydentävää hydraulipiiriä, joita syöttää yhteinen kaksoispumppu. Toisen piirin kaksoispumpun tuotto on 112 1/26 r/min ja toisen piirin pumpun tuotto 62 1/26 r/min. Hydraulijärjestelmän paine on 14 kp/cm2 Puristuspankon sekä etuakseleiden lukitussylintereiden toimintaa ja hydraulipiirien yhdistämistä ohjataan magneettiventtiilien avulla. Sähkölaitteet (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Sähköjännite on 24 V ja vaihtovirtalaturin teho on. 9 kw. Akkuja on kaksi, varauskapasiteetiltaan yhteensä 155 Ah. Käynnistinmoottorin teho on 3. 8 kw (5 hv). Työskentelyvalaistus koostuu neljästä halogeenivalaisimesta ja kahdesta tavallisesta valaisimesta. Viimeksi mainitut sijaitsevat kaatolaitteen nostovarressa. Lisäksi on ajoa varten kaksi ajovaloa ja muut tarpeelliset tieliikenneasetuksen määräämät valot yleisillä teillä liikkumista varten. Kaatolaite Lokkeri- kaato- kasaus- juontokoneessa on ÖSA- 38- nivelpuomikuormaimen varteen kiinnitetty ÖSA- 62- kaatolaite, jossa on hydraulinen leikkuuterä. Tyhjänä ajettaessa kaatolaitetta pidetään koneen takaosan päällä ja kuormaimen vars i on puristuspankkoon puristettuna. Kuormattuna-ajossa ja siirtymisajossa kaatolaite riippuu vapaasti ilmassa tai on puristettuna kuormaan kiinni. Teknisiä tietoja (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Bruttonostomomentti Puomin suurin pituus Kääntölaitteen kääntökulma Kaatolaitteen kääntäjän kääntökulma Suurin kaatoläpimitta Kaatolaitteen paino Kuormaimen ja kaatolaitteen kokonaispaino 7 93 kpm 6. 5 m 38 3 18 11 62 kg 2 8 kg 3
... "' \ \ / / 2.. Kuva 3. Lokkeri- kaato- kasaus- juontokoneeseen asennetun ÖSA- 38- kuormaimen ulottuvuus pystytasossa.. Kuva 4. Lokkeri- kaato- kasaus- juontokoneeseen asennetun ÖSA- 38- kuormaimen ulottuvuus maanpinnan tasossa Kaatovarren ulottuvuusalue pystytasossa on esitetty kuvassa 3 ja maanpinnan tasossa kuvassa 4. On huomattava, että kone pystyy kyllä kaatamaan puut myös koneen edestä, mutta puiden kuormaan saanti on tällöin lähes mahdotonta. Kaatovarren ulottuvuus sekä sen liikegeometria ovat t. Puristuspankko Lokkeri- kaato- kasaus- juontokoneen kuormatilan muodostaa ÖSA- 82- puristuspankko, johon puut nostetaan välittömästi kaadon jälkeen. Pankko sijaitsee koneen taka- akselin päällä, ja s i inä on kuormankiristysvaijerit. Pankon sakarat ovat verraten korkealla, mi kä h i dastaa puun nostoa kuormaan. Valmistajan ilmoituksen mukaan haittaa voi daan kuitenkin pienentää lyhentämällä pankon sakaroita, mikä samalla merkitsee kuormatilan pienentymistä. Tekni s iä tietoja (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Sakaroiden kärkiväli avattuna Puristava poikkipinta- ala Kääntyminen pystyakselin ympäri Kääntyminen vaaka- akselin ympäri 2. 7 m o. 2. m2 18 3 Pankon hallinta tapahtuu sähköhydraulisesti. IV KÄYTTÖOMINAISUUDET llaastokelpoisuus Maaperän pehmeyden vaikutus Kaksiakselisuutensa ja kuorman painopisteen S1Jainnin vuoksi Lokkeri on verraten altis maaperän pehmeyden vaikutukselle. Asetelmassa 1 on esitetty Lokkerin t eoreettiset pintapaineet (laskentatapa on esite ty etsätehonkatsauksessa 24/197). 4
A s e t e 1 m a 1 Teoreettiset pintapaineet ETURENKAAT - vakio - vaihtoehtoisesti TAKARENKAAT - vakio - vaihtoehtoisesti Renkaiden koko 23. 1 X 34 18. 4 X 34 23. 1 X 34 18. 4 X 34 Pintapaine, kp/cm 2 tyhjänä. 63. 87. 41. 56 5 t:n kuormalla. 63. 87. 88 1. 21 ' On huomattava, että Lokkerin akselit sallivat 5 t : a suurempiakin kuormituksia, mutta käytännön kaato- ja juontotyössä e i taka- akselille kohdistuva paino tavallisesti ylitä asetelmassa esitettyä 5 t : a. Tällä kuormituksella etenki n vaihtoehtoisilla renkailla varustettuna Lokkeri on altis maaperän pehmeydelle. Koneen liikkumiskykyä pehmeällä maaperällä parantavat automaattiset tasauspyörästöjen lukot. Maanpinnan epätasaisuuden vaikutus Kaks i akselisuutensa ja lyhyytensä vuoksi kone on vars i n ketterä ja se pystyy joustavasti kiertämään harvassa olevat esteet. Sen maavara on varsi n suuri, ja etuakselin rakenteesta johtuu, ettei hei lahtelu esteissä ole äkkinäistä, vaan tyypiltään laaja- alaista keinuntaa. Jäykän taka- akselin ja kiertymättömän keskinivelen ansiosta kuljettajalla on koko ajan tuntuma koneen heilahteluihin. Maanpinnan kaltevuuden vaikutus Kokeilutyömaalla ei voitu selvittää koneen alttiutta maanpinnan kaltevuuksille. Lokkerissa on kuitenkin riittävästi tehoa mäkiseenkin maastoon. Pyörien luistamisen estämiseksi pyörät on mäkisessä maastossa varustettava kitkaketjuilla. Peruskoneen levennyksen ansiosta koneen stabiliteetti sivusuunnassa on kaatolaitteellakin varustettuna parantunut tavalliseen Lokkeriin verrattuna eikä tutkimustyömailla ollut havaittavissa vaikeuksia koneen kaatumisalttiuden vuoksi. Liikkuminen lumessa Tutkimusajankohdan vuoksi ei kokeilujen aikana pystytty selvittämään Lokkerin lumessaliikkumiskykyä. Koneen suuren maavaran ansiosta eivät Etelä Suomen lumiolosuhteet asettane rajoituksia sen ympärivuotiselle käytölle. Lumen vahvuuden ylittäessä maavaran Lokkeri pystyy käyttämään kseenketteryyttään mutkittelemalla eteenpäin. Lumiolosuhteissa on kitkaketjujen käyttö välttämätöntä. Ketteryys ja kulkuleveys Kuvassa 5 on esitetty Lokkerin kääntösäteet ja kääntöleveys. Kuormatraktoreihin verrattuna Lokkerin kääntösäteet ovat pienet ja takapyörät kulkevat jokseenkin samaa uraa pitkin kuin etupyörät. Tästä on etua etenkin silloin, kun kone joutuu aloittamaan työsken elynsä leimikon keskeltä. Kuva 5. Lokkeri-kaato-kasaus- juontokone. Kääntösäteet ja kääntöleveys 5
Ajonopeudet Asetelmassa 2 on esitetty tutkimusty ömaalla saavutetut ajonopeudet maaston ollessa metsätraktoreiden ohjemaksun mukaista II ja III maastoluokkaa. A s e t e 1 m a 2 Keskimääräiset ajonopeudet Ajon laatu Ajomatka, m Ajonopeus, m/min Ajo tyhjänä 12 42 kuormattuna 12 45 kuorma ttaessa 2 -;;7 Ajonopeudet ovat laahustraktorille v erraten pienet, mutta on otettava huomioon vaikea maasto. Maastosta on aiheutunut myös se, että kuormattuna- ajonopeus on ollut suurempi kuin tyhjänäajonopeus, sillä kuljettaja pyrki valitsemaan kulkureitin niin, että tyhjänä ajettiin vaikeampia maastoja kuin kuormattuna. A s e t e 1 m a 3 Keskimääräinen työmaa- aika ja sen rakenne emin/ puu min/ kuorma PUUKOHTAISET AJAT Kaatolaitteen nosto puulle Kaatolaitteen asettelu ja puun katkaisu Puun nosto pankolle 2 TYÖPISTEKOHTAISET AJAT Pankon avaus Pankon sulkeminen Siirtymiseen valmistautuminen Siirtyminen 3 KUORMAKOHTAISET AJAT Tyhjänäajoon valmistautuminen Tyhjänäajo Kuormattuna-ajoon valmistautuminen Kuormattuna-ajo Kuorman järjestely Kuorman purkaminen 4 TEHOAIKA YHTEENSÄ 5 KESKEYTYKSET Huolto Korjaus Kiinni juuttuminen Työn suunnittelu Lepo Muu keskeytys 6 TYÖMAA- AIKA YHTEENSÄ yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä 17 18 25 6 2 4 4 1 2 4 13 1 3 22 12 13 17 1 6 2 7 46 148 2. 99 3. 15 4. 38 1. 52. 33. 66. 66 1. 75 3. 4. 65 2. 19. 8. 53. 5. 24 3. 74 17. 66 2. 36 3. 5. 17. 98. 34 1.22 8. 2 25. 78 11. 6 12. 2 11. 4. 8 1.3 2. 6 2. 6 6. 8 13. 3 2. 5 8. 5. 3 2. 1. 2. 9 14. 5 68. 6 9. 11.9. 7 3. 8 1.3 4. 7 31.4 1. Leimikon tiheys, runoa/ha Keskimääräinen rungon koko, k- m - "- kuorman koko, k-m3 - " - työpisteiden välinen siirtymismatka, m ( 1... 1) - " - tyhjänäajomatka, m (2.. 238) - 11 - kuormattuna- ajomatka, m (5... 125) 48. 145 2. 6 7 79 22 6
Kaato-, kuormaus- ja purkamisnopeudet Keskimääräiset kaato-, kuormaus- ja purkamisnopeudet nähdään asetelmasta3, jossa esitetään työmaa- aika osavaiheineen. Suoritetun selvityksen perusteella voitiin todeta, oli riippumaton kaadettavan puun läpimitasta. että puukohtainen aika Kuorman koko Kuvassa 6 on esitetty kuorman koon riippuvuus kuormattavien runkojen keskimääräisestä koosta. Kuormien koot ovat jääneet varsin pieniksi, mihin on vaikuttanut se, että Lokkeri työskenteli Pika 5 : n kanssa samassa ketjussa, jolloin kasojen on oltava Pikan työskentelyn hel pottamiseksi pienet. "'s 4 1........... 3 c e ""2 " Lt. 1 --... [...--'...... --. 2. 3. 4. 5 Rungon koko, k-m3 Kuva 6. Kuonnan koon riippuvuus kuonnan runkojen keskimääräisestä koosta V TUOTOS Kuvassa 7 on esitetty Lokkeri-kaato- kasaus- juontokoneen tuotoksen riippuvuus rungon koosta ja juontomatkasta. Tuotoksia laskettaessa kuorman kooksi on 28 24.. 2 j "'., 16 "' "... ; 12.,... " 8... - - -- - m, at -ka Bll- olvc Sll - a6e ÖSA kaa o-la Baua juo1 toko pe -- r;;o e tokc r,..- rel d: k "t) y/ / V /,'/ //,.../" "/ - 2... / /_, // / 1/ ';,. / /, V V / / aus V/ V V V,-; 7. 1. 2 Keakimällräinen rungon koko, k- m3,,,,, // / Juontomatka, 5 <n 5 vv Kuva 7. Lokkeri- kaato- kasaus- juontokoneentuotoksen riippuvuus rungon koosta ja juontomatkasta 7
oletettu kuvassa 6 esitetyt kuormi en koot. Kuvassa on esitetty myös Domänver keti n samasta koneesta suori ttaman tutkimuksen ( Preliminär redogörelse av studier fällning- buntning Lokkeri utrustad med ÖSA fällnings- och buntningsutrustning) mukaiset tuotokset ja ÖSA- 125- kaatolaitteella varustetun BM- Volvo SM 868 : n tuotokset (Metsätehon katsaus 23/197). Havaitaan, että Volvon tuotokset ovat jonki n verran suuremmat kuin Lokkerin. On kuitenkin huomattava, että kysymyksessä ovat eri kuljettajat ja erilaiset olosuhteet. VI KUSTANNUKSET Kuvassa 8 esi tetään Lokkeri-kaat o- kasaus- juontokoneen kustannusten riippuvuus rungon koosta ja juontomatkast a. Kustannuksia laskettaessa koneen käyttötuntikustannuksina on pidetty asetelman 4 mukaisia kustannuksia, jotka on laskettu olettaen konetta käytettävän 1- vuorotyössä ja sen vuotuisena käyttöaikana olevan 1 365 h. Korjauskustannusten on oletettu olevan 7 % poistosta. Palkat vastaavat työehtosopimuksia. A s e t e 1 m a 4 Lokkeri- kaato- kasaus- juontokoneen käyttötuntikustannukset mk/h Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Palkat sosiaalikuluineen yhteensä 44, 7 26, 9 11, 6 83, 2 Jos konetta käytetään osittain 2- vuorotyössä koneen käyttövarmuuden pysyessä samana (7 %) kuin 1- vuorotyössäkin, kokonaiskustannukset ovat noin 2 % asetelmassa esitettyjä pienemmät. Kuvassa 8 on esitetty myös moottorisahakaadon ja kokopuujuonnon kustannukset juontomatkan ollessa o.. 125 m. Kokonaisten puiden juonnon kustannusten on oletettu olevan 25 % suuremmat kuin metsätraktoreiden ohjemaksun mukaiset runkojuonnon ohj emaksut. Molemmissa menetelmissä maasto on metsätraktoreiden ohjemaksun mukaista sau - juc ntok >ne II maastoluokkaa. Havaitaan, että lyhyellä juontomatkalla kaato- kasaus- juontokoneenkäyttöön perustuva menetelmä on kilpailukykyinen vastaavan ihmistyövaltaisen menetelmän kanssa, kun rungon koko ylittää. 2 k - m3. Pidemmillä juontomatkoilla kaato-kasauskoneen käytt ö, ollakseen kilpailukykyinen, edellyttää huomattavasti suurempaa rungon j a kuorman kokoa. "' a - Lokker - Jau t o- k 2 -- lloptto isal akaa..:. 15 5 \ \ \ "'!'... ' Juc nto-... tka,... - m ---- 2... g - 5 r-... " ['... to - 1<1 uuju >nto -- -- r--- r--... --- VII ERGONOMISET OMINAISUUDET Asetelmasta 5 nähdään eräiden ohjaamoa ja koneen hallintalaitteita koskevien ominaisuuksien arvostelu.. 1. 2. }.4. 5 [eakimluiräinen rungon koko, k-o3 Kuva 8. Korjuukustannusten riippuvuus juontomatlmsta ja rungon koosta 8
Arvosanoina on käytetty erittäin ä, ä, tyydyttävää, huonoa ja eri t täin huonoa. Arvostelussa on pyritty siihen, että koneen hinta ja tyyppi eivät vaikuta arvosteluasteikon tasoon. A s e t e 1 m a 5 Ohjaamon ja halli ntalaitte i den a rvostel u Kohde Arvosana Kohde Arvosana Ohjaamo Näkyvyys Tärinän vaimennus Heiluvuus Ääneneri stys Pääsy ohjaamoon Ohjaamon tilavuus Istuin Lämpimyys Ilmanvaihto Tiiviys Ajo- ja työvalot Lasinpyyhkimet I kkunoi den suojasäleikkö tyyå. eritt. tyyd. tyyd. Hallintal ai tteet Ohjaus pyörä Kaa supol j i n (si jaint i) Jarrupoljin (si jai n t i) (pol jinvoima) Kuormaus jarru Sei sontaj arru Vaihde t anko Ta sauspyör ästön lukko Val onkytkimet Käynnisti n Pysäytin Virrankytkin Mi ttaris t o Merkki valo t Hydrauliikan hallintalaitt. Kuormaimen 11 tyyd. eritt. automaatt. tyyd. Tutkitussa koneessa ohjaamo poikkesi vanhasta Lokkerin ohjaamosta sekäeristyksensä että istuimensa puolesta. Näkyvyys ohjaamosta on e t een ja sivulle, mutta kaa tolaitteen käytön kannalta t ä rkeimpään suuntaan, takaviistoon, vain tyydyttävä. Pääsy ohjaamoon on koneen ollessa varustettuna puskulevyllä, jolloin askelten korkeutta voidaan sää tää, ja ohjaamossa on runsaasti tilaa. Istuin on heikosti kiinnitetty ja sen korkeudensäätö on puutteellinen. Kahdessa Ruotsiin myydyssä koneessa on parempi istuin kuin tutkitussa koneessa. Ilma nvaihto ei nykyisellään ole riittä vä. Asia paranisi, jos ohjaamossa olis i avattavat sivuikkunat. Ruotsiin myytyj en koneiden ohjaamoiss a t ämä muutos on tehty. Ohjausta, nopeudensäätöä ja jarrutusta varten on kaks oishallintalaittee t, mikä helpottaa j a nopeuttaa k on een käyttöä. Edessä oleva jarrupoljin sijaitsee liian korkealla ja hankaloittaa ajettaessa kaasupolkimen käyttöä. Kuormausjarrun käyttö vaatii kurkottamista. Vaihtamista hankaloittaa puristuspankon hallintapöydän terävä kulma. Mittaristo on hyvin kuljettajan luettavissa, mutta siitä puuttuvat polttoaine- ja hydrauliöl j ymittari. Tällä hetkellä kone on kyllä varustettu hydrauliöljyn tas on mittatikulla VIII HUOLTO Asete lmas ta 6 nä hdään eräiden huoltokohteiden arvos t e l u. A s e t e 1 m a 6 Huoltokohteiden arvostelu Kohde Voitelunippojen sijainti Täyttöaukkojen sijainti Säiliöiden tyhjentäminen Ilmanpuhdistimen sijainti Suodattimien sijainti Akkujen sijainti Varokkeiden sijainti Hihnojen kiristys ja vaihto Sähköjohtojen sijoitus Kuormaimen öljyputkien sijoitus Muiden öljyputkien sijoitus Arvosana tyyd. tyyd. tyyd. huono 9
Pääosa voitelunipoista on hyvin esillä, ainoastaan kardaaniakselin ja ohjaussylinterin nippojen sijoitus on huono. Polttoainesäiliön täyttäminen on helppo suorittaa, kun sen sijaan hydrauliöljyn ja moottoriöljyn t äyttö on hankalampaa. Säiliöide n tyhj entäminen on helppo suorittaa, mutta hydrauliöljysäiliössä tarvittaisiin nykyistä suuremmat aukot puhdistusta varten. Akkujen sijainti koneen takaosassa aiheuttaa sen, että käynnistyskaapeli ja latauskaapeli j oudutaan v e tämään keski nivelen yli. Akkujen tarkistaminen on v erraten työl ästä. Pääosa varokkeista sijaitsee kojelaudan sisällä ja niiden vaihto on hankalaa. Koneen huoltoa hankaloittaa myös se, että konepellin aukaisu ja kiinnittäminen on vaikea suorittaa yksin. Koska kone on t ällä hetkellä vasta kokeiluvaiheessa, e i toistaiseksi o l e päätetty koneen huollon eikä markki noinnin järjes t äm i ses t ä. I X YLEISARVOSTELU Tällä hetkell ä k okeiluasteella oleva Lokkeri- kaa to- kasaus - juontokone on ens immäinen kotimainen kaato- kasauskone. Alustakoneeksi valitun Lokkerin ans i osta kone on varsin ketterä ja siinä on riittä vän tehokas moottori koneen kuljetuskykyyn nähden mäkisessäkin maastossa. Alustakoneen kaksiakselisuudesta aiheutuu vastaavasti, että kone on verraten altis maanpinnan epätasai suuksille ja maaperän pehmeydelle. Koska peruskonetta on levennetty ja pidennetty, kone on verraten vakaa myös kaltevassa maastossa. Ergonomisesti oli tutkitun koneen ohjaamossa, kuten istuimessa ja eräissä hallintalaitt eissa, joitakin puutteellisuuksia, mutta puutteet ovat verraten helposti korjattavissa, ja Ruotsiin myydyissä koneissa parannuksia onkin jo suoritettu. Samoin on huoltokohteiden s ijoittelussa e r äitä parantamista vaativia kohtia. Kon een käyttökustannukset ovat varsin suuret, ja jotta se olisi kilpailukykyinen ihmis työvaltaisen menetelmän kanssa, pitäisi kuormien koot saada tämän t u tkimuksen osoittamia suuremmi ksi. Tosin suurimpana syynä kuormien koon pienuuteen on ollut Pika 5 : n edellyttämä pieni.kasan koko. On kuitenkin ilme i stä, että moottorisahan käytön raskauden j a terveydellisen riskial ttiuden vuoksi kaato- kasaus- juontokoneen kilpailukyky tulee jo lähitulevaisuudessa paranemaan t äss ä tutkimuksessa esite tystä. Koneen käyttöä ajatellen on lisäksi huomattava, että koneen ylileveyden vuoksi sen siirtämiseen yleisillä teillä on hanki ttava lupa moottoriajoneuvoasetuksen 36. : n mukai sesti j oko poliis i vir anomaisilta, tieviranomai silta tai liikenneministeri öltä. Antero Koskinen Sture Lampn de tsäteho Revi ew 21 / 1971 Test report on the harveste r. LOKKERI FELLER BUNCHER SKIDDER METSÄTEHO SUOMEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN KESKUSLllTO Rauhankalu 15 o 17 HELSINKI 17 o Puhelin 9-661 231 METS.llTYONTUTKIMUSOSASTO HELSINKI 1971 PAINOVAUllTE