37. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 24.4.2012. Liikennekulttuuri. Timo Lajunen



Samankaltaiset tiedostot
muutos *) %-yks. % 2017*)

*) %-yks. % 2018*)

muutos *) %-yks. % 2016

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Elämää PISA:n varjossa

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Mainosvuosi 2015 TNS

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Markkinaraportti / elokuu 2015

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Lapsen oikeudet ulottuvat myös nettiin. Mari Laiho Nettiturvallisuustyön päällikkö

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tulevaisuuden julmat kuvat: kilpailukyky ja luova tuho

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Genbu Oy 2019,

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Market Report / October 2015

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Visit Finland Global Sales Promotion. Heli Mende

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Market Report / June 2014

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2014

Markkinaraportti / elokuu 2014

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Markkinaraportti / lokakuu 2014

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Markkinaraportti / kesäkuu 2014

Market Report / August 2015

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Market Report / August 2012

Market Report / December

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Markkinaraportti / joulukuu 2011

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

Markkinaraportti / heinäkuu 2013

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / helmikuu 2014

Markkinaraportti / heinäkuu 2014

Transkriptio:

37. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 24.4.2012 Liikennekulttuuri Timo Lajunen Department of Psychology, (ODTÜ), Ankara Human Factors and Safety Behavior Group (HFSBG), Psychology, University of Helsinki

Kulttuuri Culture is the collective programming of the human mind that distinguishes the members of one human group from those of another. Culture in this sense is a system of collectively held values. (Geert Hofstede) Culture is the deeper level of basic assumptions and beliefs that are shared by members of an organization, that operate unconsciously and define in a basic taken for granted fashion an organization's view of its self and its environment. (Edgar Schein) Culture is the set of shared attitudes, beliefs, values, goals, and behaviors that characterizes a group of people

Kulttuurin kolme tasoa Artefaktat eli teennökset Normit ja arvot Implisiittiset perusoletukset Trompenaars & Hampden-Turker (2011) ja Schein (2010)

Kulttuurin kolme tasoa 1. Artefaktat eli teennökset Kulttuurin symbolit Kieli, ruoka, rakennukset, monumentit, muoti, taide Trompenaars & Hampden-Turker (2011) ja Schein (2010)

Kulttuuri merkkien tasolla

Kulttuuri merkkien tasolla

Uskonnolliset artefatkat

Kulttuurin kolme tasoa 2. Normit ja arvot Ryhmän jaettu käsitys oikeasta ja väärästä Kirjalliset viralliset säännöt ja kirjoittamattomat sosiaaliset säännöt Normi: miten minun tulee käyttäytyä Arvo: miten haluaisin käyttäytyä

Kulttuurin kolme tasoa 3. Implisiittiset perusoletukset Vallitsevia arvoja, joita pidetään kulttuurissa itsestään selvyyksinä, joista vallitsee laaja yksimielisyys ja joita ei kyseenalaisteta Hyvin vaikeasti muuttuvia/muutettavia

ja liikennekulttuuri The sum of all factors that affect the skills, attitude and behavior of drivers as well as equipment. Traffic culture is a result of both the larger cultural inheritage which is carried inside us and the present state of environment including economy, political climate, values respected, etc. (Leviäkangas, 1998).

ja liikennekulttuuri Liikennekulttuuri tarkoittaa liikennettä koskevia yhteisiä arvoja, normeja, uskomuksia, asenteita, tavoitteita ja käyttäytymispiirteitä, jotka ovat tyypillisiä tietylle tienkäyttäjäryhmälle.

Kulttuuri - normaalijakauma vs. stereotypia Suomalainen liikennekulttuuri Turkkilainen liikennekulttuuri Suomalainen liikennekulttuuri Turkkilainen liikennekulttuuri

Miksi liikennekulttuuri voi muuttua? Yksilökohtainen Persoonallisuus Osin peritty, osin opittu Ryhmäkohtainen Kulttuuri Muuttuva Universaali Ihmisluonto Peritty, muuttumaton

Esimerkki: Pohjois-Kosovo Pohjois-Kosovo ilman liikennevalvontaa 17 vuotta vs. Serbia, jossa jatkuvaa valvontaa Menetelmä: Kuljettajia haastateltiin Kosovossa (n=300) ja Serbiassa (n=300): asenteet ja itse raportoitu ajaminen Koettu rangaistuksen todennäköisyys Mitattiin nopeuksia ja turvavyön käyttöä

Esimerkki: Pohjois-Kosovo - tulokset Ero lähes kaikissa ajokäyttäytymisen osaalueissa Kosovo % Serbia % Turvavyö 24 60 Turvavyö taajamassa 6 51 Ajovalot 17 90 Ylinopeuksissa: Kosovossa 10% enemmän kuin Serbiassa Asenteissa Itse raportoidussa ajamisessa

Liikennekulttuurin monitasomalli Eko-kulttuuri: magna Kansallinen kulttuuri: makro Organisaatio/ryhmä: meso Yksilötaso: mikro Käyttäytyminen ja seuraukset Özkan & Lajunen (2011)

Käyttäytyminen ja seuraukset Eko-kulttuuri: magna Kansallinen kulttuuri: makro Organisaatio/ryhmä: meso Yksilötaso: mikro Käyttäytyminen ja seuraukset Özkan & Lajunen (2011)

Käyttäytyminen ja seuraukset Vuosittain 1.2 milj. ihmistä kuolee ja 50 milj. loukkaantuu liikenteessä 90% kuolemista mata- tai keskituloisissa maissa missä asuu 81% maailman väestöstä ja missä on 20% maailman ajoneuvoista. WHO Afrikan alue: 28.3 kuolemaa 100,000 asukasta kohden WHO Euroopan alue:17.4 kuolemaa 100,000 asukasta kohden Eur-A maissa 8.03 kuolemaa 100,000 kohden kun taas Eur-B+C maissa 19.12 WHO ennustaa (2002-2020) 83% kasvua matalan ja keskitulotason maissa ja 27% vähenemistä korkean tulotason maissa

Kymmenen turvallisinta ja turvatonta Liikennekuolemat miljoonaa ajoneuvoa kohden Turvalliset Top Ten Vaaralliset Top Ten Malta 51 Vietnam 17886 Sveitsi 87 Uganda 12720 Alankomaat 93 Bangladesh 12508 Ruotsi 95 Etiopia 11328 Iso-Britannia 102 Intia 7400 Norja 103 Niger 4878 Saksa 103 Senegal 4734 Japani 113 Myanmar 4667 Suomi 117 Mongolia 3905 Australia 121 Kenia 3729

Liikenneturvallisuus OECD -maissa 2007

144 103 95 117 318 1005 212 217 128 129 93 103 190 265 121 87 145 247 356 392 407 183 205 550 300

Alkoholi ja ajaminen Euroopassa Over the last week, how many days did you drive, when you may have been over the legal limit for drinking and driving? one day or more (%)

Turvavyö How often do you wear your seat belt? (% always )

Matkapuhelimen käyttö Making at least one telephone call while driving

Yksilölliset erot: mikrotaso Eko-kulttuuri: mega Kansallinen kulttuuri: makro Organisaatio/ryhmä: meso Yksilötaso: mikro Käyttäytyminen ja seuraukset Özkan & Lajunen (2011)

Yksilölliset erot: mikrotaso Kognitiivinen suorituskyky Ajotaidot Virhe Ajokokemus kolari Persoonallisuus Elämäntapa Asenteet Ajotapa Turvamarginaali

Organisaatio/ryhmä: meso Eko-kulttuuri: magna Kansallinen kulttuuri: makro Organisaatio/ryhmä: meso Yksilötaso: mikro Käyttäytyminen ja seuraukset Özkan & Lajunen (2011)

Organisaatio/ryhmä: meso 1. Organisaatio/yritys Yrityksen työkulttuuri ja turvallisuusilmasto määräävät sen miten, milloin, miksi ja missä kuljettaja ajaa Organisaation ilmapiiri (organizational climate): a summary of molar perceptions that employees share about their work environments (Zohar, 1980)

Organisaatio/ryhmä: meso Ajostressi Prosessit Rakenne Turvallisuus ilmasto Ajotapa Ajotyyli Kolari Öz, B., 2011 Altistus

Organisaatio/ryhmä: meso Organisaatioilmapiiri ja ammattikuljettajien ajaminen Kysely 230:n ammattikuljettajan otoksessa Organisaatiokulttuurimittari: 1. Tehtäväsuuntautuneisuus (work orientation; always speak seriously about job and organization ) 2. Työntekijäsuuntautuneisuus (employee orientation; new workers need more than a year to feel at home )

Organisaatio/ryhmä: meso

Turvallisuuskulttuuri Organisaatiossa työskentelevien yhteiset uskomukset ja arvot, jotka määräävät työntekijöiden sitoutumisen yrityksen turvallisuusstrategiaan Tai yksinkertaisesti: Meidän tapamme toimia Turvallisuuskulttuurin tasoa kuvataan viisiportaisella matriisilla (patologinen, reaktiivinen, byrokraattinen, proaktiivinen, and generatiivinen)

Turvallisuuskulttuurin askelmat GENERATIIVINEN Turvallisuuskulttuurin taso PROAKTIIVINEN PATOLOGINEN A. Why waste our time on safety? REAKTIIVINEN B. We do something when we have an incident BYROKRAATTINEN C. We have systems in place to manage all identified risks D. We are always on the alert for risks that might emerge E. Risk management is an integral part of everything that we do

Makro ja magna tasot Eko-kulttuuri: magna Kansallinen kulttuuri: makro Organisaatio/ryhmä: meso Yksilötaso: mikro Käyttäytyminen ja seuraukset Özkan & Lajunen (2011)

Kansallinen kulttuuri: makro Liikenteen säätely heijastaa maan yleistä hallinnointitasoa Worldwide Governance Indicators (WGI) sisältää hallinnoinnin seuraavat ulottuvuudet: Voice and Accountability (VA) Political Stability and Absence of Violence (PV) Government Effectiveness (GE) Regulatory Quality (RQ) Rule of Law (RL) Control of Corruption (CC)

Russian Federation Turkey Slovak Republic Hungary Korea Poland Czech Republic Mexico Greece Belgium United States Portugal Ireland Denmark Canada Spain New Zealand Italy Austria Finland France Luxembourg Australia United Kingdom Netherlands Germany Sweden Japan Norway Switzerland Iceland Liikennekuolemat miljoonaa ajonauvoa kohti (2007) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0

Russian Federation Mexico Turkey Italy Poland Greece Slovak Republic Hungary Czech Republic Portugal Spain Korea Japan France Belgium United States Luxembourg Germany Ireland United Kingdom New Zealand Netherlands Canada Iceland Austria Australia Finland Sweden Switzerland Norway Denmark Government Effectiveness (2007) 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0-0.5-1.0

Kansallinen kulttuuri: makro Liikennekuolemat Liikennekuolemat* GDP -0.439 - Governance (WGI) -0.474-0.416 Voice and Accountability (VA) -0.406-0.407 Political Stability (PV) -0.481-0.457 Effectiveness (GE) -0.417-0.263 Regulatory Quality (RQ) -0.512-0.278 Rule of Law (RL) -0.407-0.366 Control of Corruption (CC) -0.429-0.208

Hofsteden kulttuuridimensiot Hofsteden neljä kulttuuriulottuvuutta (Hofstede 2001) Power Distance (PDI) Individualism (IDV) Masculinity (MAS) Uncertainty Avoidance (UAI) Hofstede ja liikenneturvallisuus UAI ja MAS ulottuvuuksilla positiivinen (0.56 ja 0.51) ja IDV - dimensiolla negatiivinen yhteys (-0.62) onnettomuuksiin (1971) Onnettomuudet korreloivat positiivisesti PDI:n ja UAI:n kanssa ja negatiivisesti IDV;n kanssa (Özkan ja Lajunen, 2007) Melinder (2007): UAI yhteydessä onnettomuuksiin Korkean liikennekuolleisuuden maissa tyypillisesti korkea PDI ja UAI (Gaygısız, 2009) Matalan liikennekuolleisuuden maat ovat tyypillisesti individualistisia (Gaygısız, 2009)

Hofsteden dimensiot ja liikenne Dimensio Liikennekuolemat Liikennekuolemat 1 Power Distance (PDI) 0.296 0.058 Individualism (IDV) -0.255-0.314 Masculinity (MAS) 0.068-0.090 Uncertainty Avoidance (UAI) -0.126-0.053 p<0.05; p<0.01; p<0.001; *GDP per capita controlled

Schwartzin arvodimensiot Kolme keskeistä haastetta, jotka kaikkien yhteisöjen tulee ratkaista (Schwartz et al. 1994, Schwartz 2006) Autonomy vs. Embeddedness: yksilön ja yhteisön väliset suhteet Egalitarianism vs. hierarchy: sen takaaminen, että yksilö toimii yhteisössä vastuullisesti Harmony vs. Mastery: ihmisen ja luonnon välinen suhde Konservatiivisuus negatiivisesti ja harmonisuus positiivisesti yhteydessä liikenneturvallisuuteen (Özkan & Lajunen, 2007) Maissa joissa on korkea liikennekuolleisuus tyypillistä on embeddedness ja sosiaalinen hierarkia (Gaygısız, 2009) Maissa jossa on matala liikennekuolleisuus tyypillistä on tasaarvoisuus ja yksilöiden autonomian korostaminen (Gaygısız, 2009)

Schwartzin arvodimensiot p<0.05; p<0.01; p<0.001; *GDP per capita controlled Liikennekuolemat Liikennekuolemat * Harmony -0.265-0.346 Embeddedness 0.396 0.240 Hierarchy 0.517 0.320 Mastery 0.449 0.217 Affective autonomy -0.265-0.101 Intellectual autonomy -0.403-0.105 Egalitarianism -0.321 0.048

Kansallinen kulttuuri: makro Hallintotapa vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen Maissa joissa on hyvä hallintokulttuuri kulttuuritekijöiden ei anneta vaikuttaa ajamiseen Hallintotapa vaikuttaa myös moderoimalla kulttuurimuuttujien vaikutusta liikenneturvallisuuteen

R T A F a t a l i t i e s p e r 1 Kansallinen kulttuuri: makro 1 5 0 0 W G I L o w M e d i u m H i g h 1 0 0 0 5 0 0 0 L o w M e d i u Hmi g h M a s t e r y

R T A F a t a l i t i e s p e r 1 Kansallinen kulttuuri: makro 1 2 0 0 8 0 0 W G I L o w M e d i u m H i g h 4 0 0 0 L o w M e d i u Hmi g h H i e r a r c h y

Yhteenveto Kulttuurin eri tasoilla vaikuttavat eri mekanismit Kulttuurin ja liikenneturvallisuuden yhteyden ymmärtäminen vaatii hierarkkisen tasomallin käyttöä Liikennekulttuurin muutos saattaa edellyttää kulttuurimuutosta esim. kollektivistisesta individualistiseksi