Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos alan ammattilaisille, politiikoille, opiskelijoille yms. 22 lukua (300 sivua) Tutkimukseen perustuva kokonaiskuva suomalaisesta juomiskulttuurista ja sen pitkän aikavälin muutoksista Perustuu pääasiassa juomatapatutkimuksiin 28/01/2011 2

Juomatapatutkimus Satunnaisotoksia 15-69 vuotiaista suomalaisista Toteutettu käyntihaastatteluina 8 vuoden välein 1968 1976 1984 1992 2000 2008 Kaikki N 1 823 2 835 3 624 3 446 1 932 2 725 16 385 Vast.os % 97 96 94 87 78 74 28.1.2011 3

10 keskeistä huomiota muutoksesta ja pysyvyydestä 1. Märästä sukupolvesta kosteaan kansaan 2. Naisten juomisessa kulttuurisesti merkittävin muutos 3. Sukupuolierot ovat yhä suuret 4. Humalalla on yhä tärkeä paikka suomalaisessa alkoholikulttuurissa 5. Ei pelkkää kasvua 6. Alkoholinkäyttö sijoittuu kauas arjesta 7. Miesten valtakunnasta sukupuolten yhteiseksi toimintakentäksi 8. Juominen on kotiutunut 9. Viinamaasta olutmaaksi 10. Suomalainen alkoholikulttuuri on salliva

1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Tausta: Alkoholin kulutus lisääntynyt lähes jatkuvasti vuosina 1968-2008 12 12 Tilastoitu ja tilastoimaton alkoholin kulutus kolminkertaistunut Kun arvioidaan sekä tilastojen että haastattelujen avulla: Miehet: 2.2-kertainen (+10.3 litraa) Naiset: 5.8-kertainen (+5.3 litraa) 10 8 6 4 2 0 Tilastoimaton Vähittäismyynti Anniskelumyynti 10 8 6 4 2 0 28.1.2011 5

Alkoholin kokonaiskulutus ja viinien kulutus Ranskassa ja Suomessa vuosina 1950-2003 28/01/2011 6

Mistä kulutuksen kasvu johtuu? Entistä suurempi osa väestöstä käyttää alkoholia, vain 10% miehistä ja naisista raittiita Alkoholia käytetään aiempaa useammin ja säännöllisemmin (erityisesti 30+ vuotiaat) Kerralla juodaan keskimäärin enemmän: Aiempaa useammin juodaan sekä pieniä alkoholimääriä (erityisesti 30+ vuotiaat) että erittäin suuriakin määriä (erityisesti <30 vuotiaat) 28.1.2011 Naisten lisääntynyt humalajuominen ja arki / Pia Mäkelä & Heli Mustonen 7

% Luku 4 Mäkelä, Mustonen, Huhtanen Raittiuden ikäryhmittäinen kehitys vuosina 1968-2008 Naiset 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Miehet 1968 1976 1984 1992 2000 2008 28.1.2011 8

% Luku 4 Mäkelä, Mustonen, Huhtanen Raittiuden ikäryhmittäinen kehitys vuosina 1968-2008 Naiset Miehet 20 15 10 5 0 1968 1976 1984 1992 2000 2008 28.1.2011 9

Mistä kulutuksen kasvu johtuu? Entistä suurempi osa väestöstä käyttää alkoholia, vain 10% miehistä ja naisista raittiita Alkoholia käytetään aiempaa useammin ja säännöllisemmin (erityisesti 30+ vuotiaat) Kerralla juodaan keskimäärin enemmän: Aiempaa useammin juodaan sekä pieniä alkoholimääriä (erityisesti 30+ vuotiaat) että erittäin suuriakin määriä (erityisesti <30 vuotiaat) 28.1.2011 Naisten lisääntynyt humalajuominen ja arki / Pia Mäkelä & Heli Mustonen 10

% Luku 4 Mäkelä, Mustonen, Huhtanen Juomisen useus: viikoittain kuluttavien osuus(%),1968-2008 Naiset 80 Miehet 70 60 50 40 30 20 10 0 1968 1976 1984 1992 2000 2008 28.1.2011 11

% Luku 4 Mäkelä, Mustonen, Huhtanen Juomisen useus: viikoittain kuluttavien osuus(%),1968-2008 Naiset 80 Miehet 70 60 50 40 30 20 10 0 1968 1976 1984 1992 2000 2008 28.1.2011 12

Mistä kulutuksen kasvu johtuu? Entistä suurempi osa väestöstä käyttää alkoholia, vain 10% miehistä ja naisista raittiita Alkoholia käytetään aiempaa useammin ja säännöllisemmin (erityisesti 30+ vuotiaat) Kerralla juodaan keskimäärin enemmän: Aiempaa useammin juodaan sekä pieniä alkoholimääriä (erityisesti 30+ vuotiaat) että erittäin suuriakin määriä (erityisesti <30 vuotiaat) 28.1.2011 Naisten lisääntynyt humalajuominen ja arki / Pia Mäkelä & Heli Mustonen 13

Luku 4 Mäkelä, Mustonen, Huhtanen Naisten käyttökertojen määrä vuodessa: kevyet (1-4 annosta) vs. humalakerrat (8+) Kevyt (1-4 annosta) Humala (8+ annosta) 28.1.2011 14

Kertaa vuodessa Kertaa vuodessa Luku 4 Mäkelä, Mustonen, Huhtanen Miesten käyttökertojen määrä vuodessa: kevyet (1-4 annosta) vs. humalakerrat (8+) Kevyt (1-4 annosta) Humala (8+ annosta) 70 30 60 50 40 30 20 10 15-29 30-49 50-69 Kaikki 25 20 15 10 5 0 1968 1976 1984 1992 2000 2008 0 1968 1976 1984 1992 2000 2008 28.1.2011 15

Miksi naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt niin paljon? (s.288-90) Taustana laajempi tasa-arvoistuminen ja miesten ja naisten elämismaailmojen lähentyminen Ihmissuhteiden laajeneminen kodin, perheen ja naapureiden ulkopuolelle & miesten pariin Suurentunut henk.koht. liikkumavara rahan ja vapaa-ajan suhteen Stressiselitys? Suomalaisnaisten kiire kodin ja työn puristuksessa on fakta Alkoholinkäyttö välineenä uudenaikaisten sukupuoliroolien tavoittelussa Muuttuneet naisihanteet 28.1.2011 Naisten lisääntynyt humalajuominen ja arki / Pia Mäkelä & Heli Mustonen 16

Kuukausien osuudet vähittäis- ja anniskelumyynnissä vuoden aikana myydystä 100 % alkoholista vuonna 2008 12 Pikkujoulut, joulu, uusivuosi 10 Pääsiäinen, vappu Juhannus Kesälomat 8 6 4 2 0 28.1.2011 Alkoholiolot Suomessa / Thomas Karlsson 17/30

Luku 5 Mustonen, Metso, Mäkelä Juomisen viikkorytmi syysviikolla vuonna 2008 Kuinka moni suomalainen juo alkoholia tiettynä tuntina viikosta? 1000000 900000 800000 Perjantai ja lauantai-illat 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 Ma Ti Ke To Pe La Su Kellonaika (tyhjä väli=24.00) 28.1.2011 Naisten lisääntynyt humalajuominen ja arki / Pia Mäkelä & Heli Mustonen 18

Arvioitu alkoholinkäyttökertojen lukumäärä kotiympäristössä (1000) tyypillisellä syysviikolla, 2008 1968 1976 1984 1992 2000 2008 MIEHET Kotikertoja (1000) 959 1328 1237 1783 1831 2125 % kaikista 75 70 72 75 78 83 NAISET Kotikertoja (1000) 358 825 629 1089 1071 1216 % kaikista 76 72 68 77 77 80 28/01/2011 Presentation name / Author 19

Kotiympäristöön sijoittuneiden alkoholinkäyttökertojen juomisseura, % 1968 1976 1984 1992 2000 2008 MIEHET Vain puoliso 22 20 28 33 38 45 Samaa sukup. 23 15 13 11 13 9 Muu 55 65 59 56 49 46 NAISET Vain puoliso 24 25 31 32 38 43 Samaa sukup. 18 10 9 10 15 8 Muu 58 65 60 58 47 49 28/01/2011 Presentation name / Author 20

Luku 13 Raitasalo Naisten veren alkoholipitoisuus juomistilanteissa, joissa on vs. ei ole ollut läsnä alle 15-vuotiaita lapsia (s. 172 myös miehille) Lapsia läsnä Kyllä Ei (n=635) (n=3708) % % < 0.5 prom. 81 68 0.5-1 prom. 13 17 > 1 prom. 6 15 Yht. 100 100 Miehillä ja naisilla yhteensä yli 1 promillen kertoja, joissa lapsia läsnä: 2,2 miljoonaa per vuosi 28.1.2011 Naisten lisääntynyt humalajuominen ja arki / Pia Mäkelä & Heli Mustonen 21

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100% alkoholia asukasta kohti, 1958 2009 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Väkevät juomat Väkevät viinit Viinit Siiderit Long drinkit Vahva olut Keskiolut 0,5 0 22/30

1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 Viinin kulutuksessa erittäin suuri kasvu Viinin kulutus on lisääntynyt 100-kertaiseksi 50 vuodessa: yhdestä lasista vuodessa kahteen lasiin viikossa 10% juo viiniä ruuan kanssa viikoittain. Alle puolessa keroista kun viiniä juodaan, sitä juodaan aterialla Suuret erot iän (vanhat+), alueen (kaupunki+, etelä+) ja koulutuksen (korkea koulutus+) mukaan L i t r e s 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Table wine, litres Share from total, % 28/01/2011 Presentation name / Author 23

Viinin kulutuksessa erittäin suuri kasvu Viinin kulutus on lisääntynyt 100-kertaiseksi 50 vuodessa: yhdestä lasista vuodessa kahteen lasiin viikossa 10% juo viiniä ruuan kanssa viikoittain. Alle puolessa keroista kun viiniä juodaan, sitä juodaan aterialla Suuret erot iän (vanhat+), alueen (kaupunki+, etelä+) ja koulutuksen (korkea koulutus+) mukaan Osuus alkoholinkäyttökerroista, jotka katsottiin ruokajuomiseksi Juoma Vain viiniä Myös viini Ei viiniä Ateria 43 33 8 Ei ateria 57 67 92 Yhteensä, % 100 100 100 Yhteensä, krt 1689 1252 5798 28/01/2011 Presentation name / Author 24

Viinin kulutuksessa erittäin suuri kasvu Viinin kulutus on lisääntynyt 100-kertaiseksi 50 vuodessa: yhdestä lasista vuodessa kahteen lasiin viikossa 10% juo viiniä ruuan kanssa viikoittain. Alle puolessa keroista kun viiniä juodaan, sitä juodaan aterialla Suuret erot iän (vanhat+), alueen (kaupunki+, etelä+) ja koulutuksen (korkea koulutus+) mukaan 28/01/2011 Presentation name / Author 25

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Kulutus jakaantuu epätasaisesti: Eniten kuluttava kymmenes väestöstä juo 50% kaikesta alkoholista Eniten kuluttava puolikas väestöstä juo yli 90% kaikesta alkoholista Miksi ei keskitytä vain suurkuluttajiin? 28.1.2011 THL 26

Juojien % ja kuolemien lukumäärä Suhteellinen riski Ehkäisyn paradoksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 lkm % Kul. Juojia RR Kuolemia Käyttäjiä RR lkm % lkm Hyvin pieni Pieni Keski Suuri Hyvin suuri Riskitekijän taso % lkm % lkm % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 28.1.2011 THL 27

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 25 31 25 8 100 - humalahaitoista 0 10 27 40 22 100 - hallintaongelmista 0 9 29 40 22 100 28.1.2011 THL 28

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 25 31 25 8 100 - humalahaitoista 0 10 27 40 22 100 - hallintaongelmista 0 9 29 40 22 100 28.1.2011 THL 29

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: NAISET 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa NAISET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 35 36 14 5 100 - humalahaitoista 0 11 41 36 12 100 - hallintaongelmista 0 13 40 31 16 100 Aivan vastaava tulos on saatu myös vakavammista ongelmista eli alkoholiehtoisista sairaalahoidoista ja kuolemista 28.1.2011 THL 30

Osuus väestöstä Vrt. strategiat ehkäisevän päihdetyön kohderyhmän valinnassa Riskiryhmästrategia Väestöstrategia Keskiarvo Riskitekijän taso Riskitekijän taso 28.1.2011 THL 31

Mistä kokonaiskulutuksen tärkeys syntyy? 1) prevention paradoksi ( keskikuluttajia paljon enemmän kuin suurkuluttajia) 2) Suurkuluttajien osuus kasvaa kokonaiskulutuksen kasvaessa 3) (Lähes) kaikki pitävät itseään kohtuukuluttajina, (TTL: erittäin suuren riskin ryhmästä lähes puolet arvioi itsensä kohtuukuluttajiksi) -> suurkuluttajiin vetoaminen voi mennä kohderyhmän ohi 4) suurkulutus ja alkoholiongelmat prosessina: elämän aikana suunta on vähemmästä kulutuksesta riskikulutuksen kautta ongelmallistuvaan käyttöön. Viisas ehkäisy puree kun muutos on vielä helpompi. 28.1.2011 THL 32