Sivu 1/5 Akatemian etusivu > Ohjelmat ja yhteistyö > Akatemiaohjelmat > Ohjelmien uutiskirjeet > Uutiskirje 1/2013 Tässä uutiskirjeessä Pääkirjoitus Vertaileva tutkimus huippuyksiköistä Pohjoismaissa ERA-NETit eurooppalaisella yhteistyöllä enemmän ERA-SynBio samanaikaisuus Akatemian tutkimusohjelman kanssa valttia Tutkimusinfrastruktuurit ja tiekartan päivitys Tutkimuseettinen neuvottelukunta uudisti ohjeitaan Huhtikuussa 2013 haettavana Kevään 2013 tapahtumia PÄÄKIRJOITUS Uusia tuulia ohjelmayksikössä Vuoden 2013 alusta Akatemian ohjelmayksikön tehtäviin on lisätty tutkimusinfrastruktuurit. Eli yksikkö vastaa tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien sekä tutkimusinfrastruktuuritoiminnan valmistelusta, toimeenpanosta ja seurannasta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Voiko tästä kolminaisuudesta olla jotain hyötyä? Voidaanko tästä järjestelystä saada synergiaetua? Kykeneekö yksikkö jotenkin edistämään tiedonvaihtoa ja yhteistyötä esim. tutkimuksenhuippuyksikköjen ja kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien välille tai lisäämään suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien käyttöä? Tässäpä haastetta! Akatemian tutkimusohjelmien koordinaation sijoittaminen yhteen yksikköön on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Ohjelmatoiminnan eri vaiheet ovat yhtenäistyneet, mikä näkyy sujuvina prosesseina, mutta niitä toki kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita. Nyt mietitään esimerkiksi miten ohjelmilla vastataan parhaiten ihmiskunnan suuriin haasteisiin, miten ennakoida tulevia tutkimustarpeita ja miten löytää uusia keinoja, joilla tutkimustulosten vaikuttavuutta voitaisiin edistää? Ohjelmayksikkö on kokeillut erilaisia tapoja fasilitoida ennakointityötä. Erinomaista apua on saatu Turun yliopiston tulevaisuuden tutkijoilta, jotka ovat toteuttaneet temaattisia ennakointityöpajoja ravitsemus- ja energiatutkimuksen aloilla. Ennakointitoiminnan avulla saatua tietoa käytetään uusia ohjelmia suunniteltaessa, mutta tarkoitus on tuoda ennakointitietoa myös alan tutkijoiden ja päättäjien tietoisuuteen. Uusimpana toimintana yksikkö lähtee kokeilemaan erilaisia toimenpiteitä, joilla tutkimustulosten vaikuttavuutta voidaan lisätä, tietysti yhteistyössä tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kokeilussa tarkastellaan erilaisia tutkimustiedonkäyttäjäryhmiä kuten päättäjiä, julkisia toimijoita ja teollisuutta. Sitten tehdään täsmäiskuja ja viedään tutkimustietoa eteenpäin oikeisiin kohteisiin. Tarkoituksena on saattaa yhteen tutkijoita ja tulosten hyödyntäjiä (knowledge brokering). Mielenkiintoinen, mutta vaativa tehtävä! Arja Kallio, Suomen Akatemia Vertaileva tutkimus huippuyksiköistä Pohjoismaissa Tutkimuksen huippuyksiköiden toiminnan vaikutuksista saadaan uutta tietoa käynnissä olevasta pohjoismaisesta tutkimuksesta. Hankkeessa tutkitaan ja vertaillaan
Sivu 2/5 huippuyksikköpolitiikkaa, huippuyksiköiden toimintaa ja toiminnan vaikutuksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Hankkeen ensimmäiset tulokset osoittavat mm., että erilaisia huippuyksikköohjelmia on Pohjoismaissa käynnissä varsin paljon ja että eri maissa ohjelmien muodostama kokonaisuus on erilainen. Huippuyksikköohjelmien budjetit ja niiden kautta jaettava rahoitus yksikköä kohden ovat muissa Pohjoismaissa suurempia kuin Suomessa. Samoin huippuyksikkökaudet ovat muissa Pohjoismaissa pidempiä. Kaikissa Pohjoismaissa suuri osa huippuyksiköistä keskittyy muutamalle tieteenalalle ja valtaosa huippuyksiköiden johtajista on miehiä. Kaikissa Pohjoismaissa suuri osa huippuyksiköistä keskittyy muutamiin yliopistoihin. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia on raportoitu julkaisussa Centres of Excellence in the Nordic Countries. A Comparative Study of Research Excellence Policy and Excellence Centre Schemes in Denmark, Finland, Norway and Sweden (NIFU Working Paper 4/2012). Tarkempia tuloksia esitellään7.5.2013 Oslossa järjestettävässä avoimessa konferenssissa sekä kesällä ja syksyllä 2013 ilmestyvissä julkaisuissa. Coping with Globalisation - How do Policies to Promote Excellence Affect the Research Community -tutkimushanketta rahoittaa Norjan tutkimusneuvosto ja sitä toteuttaa tutkijaryhmä, jossa ovat mukana NIFU, VTT, Kööpenhaminan yliopisto, Lundin yliopisto, SINTEF ja Oslon yliopisto. Lisätietoja: erikoistutkija Antti Pelkonen, VTT, antti.pelkonen@vtt.fi, puh. 040 50 97 467 Katso myös Antti Pelkosen esitys samasta aiheesta Suomen Akatemian huippuyksiköiden vuosiseminaarissa 2012. Antti Pelkonen, VTT ERA-NETit eurooppalaisella yhteistyöllä enemmän ERA-NETit ovat EU:n puiteohjelmassa rahoitettuja kansallisten tutkimusrahoittajien verkostoja, joilla kehitetään tutkimusohjelmien yhteistyötä ja laajennetaan tutkimusyhteistyötä kansallisesti tärkeillä aihealueilla. ERA- NETeissa järjestetään monikansallisia yhteishankehakuja. ERA-NETeissä Euroopan komissio maksaa tutkimusta rahoittavien kansallisten organisaatioiden ERA-NETeihin liittyviä koordinointi- ja hallinnointikuluja. ERA-NET Plus -rahoituksella komissio puolestaan osallistuu tutkimushankkeiden rahoittamiseen yhdessä verkoston rahoittajaorganisaatioiden kanssa. ERA-NETin partneriorganisaatiot osallistuvat aina harkintansa mukaan yhteisiin hakuihin. Komission rahoituksen loputtua ERA-NET -verkostot voivat toimia itsenäisinä (rahoitus)verkostoina tai osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (JP). Suomen Akatemia on osallistunut aktiivisesti ERA-NETien erilaisiin tehtäväkokonaisuuksiin ja vastannut valmisteluista sellaisissa tehtävissä, jotka ovat sivunneet Akatemian toimintaa. Akatemia on rahoittanut vuosina 2007 2012 järjestettyjen ERA-NET -hakujen rahoitetuissa konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä Akatemia on mukana partnerina tai hakuihin osallistuvana tarkkailijana 16 ERA- NET tai ERA-NET Plus -verkostossa. ERA-LEARN -verkosto poikkeaa muista ERA-NETeista siinä, että se on keskittynyt verkostoista saadun hyödyn ja niiden yhteisten käytäntöjen tarkasteluun ERA-NETtien jatkon ja myös yhteisen ohjelmasuunnittelun (JP) kehittämiseksi. ERA-LEARN verkoston keräämää tietoa mm. yhteishankehakuihin liittyvistä parhaista käytänteistä on luettavissa NETWATCH-portaalin Learning Platform -osan hakukäsikirjassa. Kohdassa Smart Coordination voi puolestaan tarkastella kaikkien komission rahoitusinstrumenttien jakaantumista tutkimusaloittain. Akatemia on kutsuttuna mukana myös ERA-LEARN -verkoston toiminnassa. Vuonna 2014 alkavassa Horisontti 2020 puiteohjelmassa ERA-NETtien asema on säilymässä edelleen vahvana. Komissio haluaa kuitenkin yksinkertaistaa ERA-NET-instrumenttia ja yhdistää kaksi nykymuotoa siten, että jokaisessa tulevassa ERA-NETissä on mukana komission kanssa yhteisrahoitteinen hankehaku. Tämän lisäksi verkostoon osallistuvat
Sivu 3/5 partnerit voivat harkintansa mukaan järjestää pienempiä hakuja puhtaasti kansallisen rahoituksen turvin. Uuden ERA- NET -instrumentin lopullisesta muodosta tiedetään vasta EU:n parlamentin hyväksyttyä Horisontti 2020 ohjelman. Hannele Lahtinen, Suomen Akatemia ERA-SynBio samanaikaisuus Akatemian tutkimusohjelman kanssa valttia Akatemia on käynnistämässä syyskuussa 2013 Synteettisen biologian tutkimusohjelman FinSynBio (www.aka.fi/finsynbio) (kts. myös Uutiskirje 1/2012). Akatemia tulee rahoittamaan tämän vuoden aikana suomalaisia tutkimushankkeita yhdeksällä miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti kansallisen ohjelmamme aikana Akatemia on mukana partnerina eurooppalaisessa synteettisen biologian yhteistyötä edistävässä ERA-Netissa ERASynBio (www.erasynbio.net) yhdessä 16 muun eurooppalaisen tutkimusrahoittajan ja USA:n National Science Foundationin (NSF) kanssa. ERASynBiossa kartoitetaan yhteisesti eurooppalaisen synteettisen biologian tutkimuksen tasoa, tiedotetaan alan kansallisista aktiviteeteista, lisätään suuren yleisön ymmärrystä synteettisestä biologiasta, keskustellaan tutkimukseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja suunnitellaan miten tutkimusta pitäisi kehittää eteenpäin, jotta eurooppalaisen tutkimuksen laatua saadaan yhä edelleen nostettua korkeammalle tasolle. Monitieteisenä tutkimusalueena synteettiselle biologialle on ominaista yhteistyö hyvin erilaisen taustan omaavien tutkijoiden välillä. ERASynBio tuleekin järjestämään 1-2 erillistä määrärahahakua eurooppalaisten ja USA:laisten tutkijoiden välisen yhteistyön lisäämiseksi. Ensimmäinen yhteishaku järjestetään kuluvana vuonna 2013. Synteettinen biologia on myös eräänlaista biologista insinööritiedettä ja eurooppalaisin yhteisvoimin tutkijat ja teollisuuden edustajat voivat kehittää ideoita tutkimustulosten soveltamisesta teollisiin prosesseihin ja siten lisätä korkean teknologian yritysten kilpailukykyä. Jukka Reivinen, Suomen Akatemia Tutkimusinfrastruktuurit ja tiekartan päivitys Tutkimusinfrastruktuuri on tutkimusvälineiden, -laitteistojen, -aineistojen ja -palveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa tutkimuksen tekemisen. Infrastruktuureilla vahvistetaan tutkimusyhteistyötä ja tutkimuskapasiteettia. Tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla hajautettuja kokonaisuuksia tai virtuaalisia infrastruktuureja. Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnointi on osoitettu pääasiallisesti Suomen Akatemialle vastuulle. Akatemia on asettanut laajapohjaisen kansallisen asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on mm. tutkimusinfrastruktuuripolitiikan yleisten linjausten määrittämisen lisäksi päivittää Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta vuoden 2013 aikana. Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on suunnitelma seuraavien 10-15 vuoden aikana tarvittavista uusista tai rakentamisvaiheessa olevista tutkimusinfrastruktuureista, tai olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien merkittävästä uudistamisesta. Tiekarttaraporttiin kirjataan myös olemassa olevat kansainväliset tutkimusinfrastruktuurien jäsenyydet ja merkittävät olemassa olevat kansalliset tutkimusinfrastruktuurit. Ensimmäinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistui vuonna 2009 (Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit - Nykytila ja tiekartta, Opetusministeriö 2009), johon valittiin yhteensä 24 hanketta. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kenttä on monin tavoin selkeytynyt vuoden 2009 tiekartan laatimisen jälkeen. Tämän vuoksi oli tarkoituksenmukaista korvata vanha tiekartta kokonaisuudessaan uudella. Uusi päivitetty tiekartta tullaan julkaisemaan maaliskuussa 2014.
Sivu 4/5 Hyödyllisiä linkkejä: http://www.aka.fi/fi/a/ohjelmat-ja-yhteistyo/tutkimusinfrastruktuuri/ http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/opm01.pdf?lang=fi http://ec.europa.eu/research/infrastructures/index_en.cfm?pg=esfri Eeva Ikonen ja Merja Särkioja, Suomen Akatemia Tutkimuseettinen neuvottelukunta uudisti ohjeitaan Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä, edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta sekä seuraa alan kansainvälistä kehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut uuden tutkimuseettisen neuvottelukunnan ajalle 1.2.2013 31.1.2016. Neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa kansleri Krista Varantola Tampereen yliopistosta ja Suomen Akatemian edustajana jatkaa ohjelmayksikön johtaja Arja Kallio. Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) edistäminen samoin kuin sen loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille. TENK on uudistanut yhdessä tiedeyhteisön kanssa kansallisen ohjeistuksen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä, HTK-ohje 2012. Akatemia on sitoutunut HTK-ohjeeseen ja edellyttää, että sen rahoittamassa tutkimuksessa HTK-ohjetta noudatetaan. HTK-ohjeen tarkoituksena on yhtäältä edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja toisaalta tunnistaa ja ennaltaehkäistä tutkimusvilppi kaikilla tieteenaloilla. Lisäksi ohjeessa kuvataan yksityiskohtaisesti tutkintaprosessi, jota yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa on noudatettava HTK-loukkausepäilyjen yhteydessä. Uudistetun HTK-ohjeen julkistamisen yhteydessä Etiikan päivillä 2012 julkistettiin myös uusi Tutkijan ansioluettelomalli. Tämä on malli hyvän tieteellisen käytännön mukaiseksi ansioluetteloksi, jonka TENK on laatinut yhteistyössä Suomen yliopistot UNIFI ry:n, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n ja Suomen Akatemian kanssa. Ansioluettelo eli CV (curriculum vitae) on kooste henkilön opiskelu- ja työurasta sekä akateemisista ja muista ansioista, ja sen muoto vaihtelee usein alan ja käyttötarkoituksen mukaan. Hakuasiakirjoihin liitettynä se on julkinen asiakirja, jossa esitettyjen tietojen tulee olla tarvittaessa todennettavissa. Tutkijan ansioluettelomallilla pyritään ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa tutkimuseettisestä näkökulmasta siten, että ansiot tulisivat esille mahdollisimman kattavasti ja totuudenmukaisina, ilman paisuttelua. Mallin toivotaan yhtenäistävän tutkijakunnan CV-käytänteitä ja helpottavan ansioluettelon laatimista erityisesti uran alkuvaiheessa. Ansioluettelojen yhteneväisyys vaikuttaa ensisijaisesti siihen, että rahoitus- ja työpaikkahakemukset ovat tasapuolisemmin vertailtavissa keskenään. Ennen julkistamistaan Tutkijan ansioluettelomallin luonnos oli laajasti tutkimukseen liittyvien tahojen kommentoitavana ja TENK vastaanottikin runsaasti kannustavaa palautetta. Arja Kallio ja Hannele Lahtinen, Suomen Akatemia Huhtikuussa 2013 haettavana Tutustu hakuilmoitukseen! Hakemuksen voi jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin 2. - 24.4.2013. Kansainvälisten hakujen hakuaikojen päättymisajat vaihtelevat. Lisää avoimia hakuja Akatemian verkkosivuilla. Tulevaisuuden oppimisen ja osaamisen tutkimusohjelman (TULOS) aiehaku. TULOS-ohjelman tutkimushankkeet liittyvät 2000-luvun osaamistarpeisiin koulutuksessa ja työelämässä sekä siihen, mitä tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnissa ja globaalissa maailmassa
Sivu 5/5 Ihmisen mieli (MIND) -tutkimusohjelman teemoihin voi hakea yhteishankerahoitusta venäläisten tai kiinalaisten tutkijoiden kanssa Infrastruktuureille tarkoitettu FIRI 2013 -haku. Suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai vahvistamista FACCE- Kansainvälinen haku maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin liittyvästä tutkimuksesta ERA-NET ERAfrica, Interfacing Challenges -teema Keväällä 2013 tapahtuu Ilmastonmuutos vaikutukset ja hallinta FICCA -tutkimusohjelman puoliväliseminaari järjestetään 16.4.2013. Tilaisuudessa luodaan kattava kuva FICCA-ohjelman tieteellisiin tutkimushankkeisiin Fotoniikan ja modernit kuvantamismenetelmät -tutkimusohjelman loppuseminaari pidetään Helsingin yliopistolla 20.5.2013 osana Optiikan päiviä 2013 Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus WORK-tutkimusohjelman arviointiraportti julkistetaan 16.5.2013 Ihmisen mieli -tutkimusohjelman aloitusseminaari järjestetään 16.-17.5.2013. Seminaarissa ohjelman hankkeet esittäytyvät posterein sekä paneeli keskustelee mielen tutkimisesta ja sen merkityksestä. Lisätietoa ohjelman www-sivuilta. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS -tutkimusohjelman vuosiseminaari Tampereella aiheella "Syrjäytymistä ja hyvinvointia - kuka määrittelee ja kenen ehdoilla?" Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA -tutkimusohjelman loppuarviointiraportti julkistetaan 7.6.2013 Turussa Futures for Food - konferenssin yhteydessä Toimituskunnan yhteystiedot: elina.sarro@aka.fi Viimeksi muokattu 15.4.2013