Syömishäiriöt (Tiina Pystynen) Taustaa Syömishäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä: ne ovat naisilla huomattavasti yleisempiä kuin miehillä, mutta niiden yleisyys miehillä on myös saatettu arvioitu todellista pienemmäksi. Lapsena eli 9-12-vuotiaana syömishäiriöön sairastuneista lähes puolet on poikia, mutta myöhemmin sairastuneista valtaosa on naisia. Miesten pienemmän syömishäiriöriskin on arveltu johtuvan pienemmistä psykososiaalisista paineista sekä siitä, että murrosiän fyysiset muutokset vievät poikia, toisin kuin tyttöjä, lähemmäksi ihanteellisena pidettyä vartalomuotoa. Syömishäiriöt jaetaan yleensä kolmeen eri kategoriaan: laihuushäiriöön eli anoreksiaan, ahmimishäiriöön eli bulimiaan ja ahmintahäiriöön (binge eating disorder). Syömiseen liittyvät ongelmat ovat yleensä yhdistelmä erilaisia syömisen ja kehon kontrollointiin ja kontrollin menetyksen kokemuksiin liittyviä toimintoja: pakonomaista liikuntaa, tiukan ruokavalion noudattamista ja äärimmilleen vietyä epäterveellisyyden välttämistä. Tiukat aikataulut ja itselle tehdyt joustamattomat säännöt liittyvät usein syömisongelmiin.
Anoreksia Anoreksiassa painon lasku on huomattavaa ja se on itse aiheutettua. Keinoina laihtumisessa ovat useimmiten syömisen kontrollointi, liiallinen liikunta ja toisinaan myös oksentelu Ihminen tuntee itsensä lihavaksi, vaikka tosiasiassa on langanlaiha. Hän pelkää irrationaalisesti lihovansa ja pelko lihomisesta voi alkaa kontrolloida päivittäistä elämää. Syömistä kontrolloidaan pakonomaisesti: kontrolli voi johtaa jopa nälkäkuolemaan. Sekä anoreksiassa että bulimiassa on yleistä ulostus- tai nestettä poistavien lääkkeiden käyttö. Kumpikin häiriö voi johtaa vakavaan aliravitsemustilaan Perfektionismi on tavallinen anoreksiaan liittyvä persoonallisuudenpiirre. Bulimia Bulimiassa henkilö tuntee usein suurta halua ahmia ja syö kerrallaan suuria määriä ruokaa, minkä jälkeen hän pyrkii ehkäisemään lihomisen oksentamalla ja usein paastoamalla Oksentamiseen liittyvä häpeäntunne saa potilaan salailemaan bulimiaansa. Bulimikot eivät välttämättä ole alipainoisia, mikä tekee ongelman havaitsemisen muille vaikeaksi. Impulsiivinen käyttäytyminen on usein bulimiaan liittyvä persoonallisuuden piirre. Ahmintahäiriö Ahmintahäiriöön kuuluvat toistuvat ahmimiskohtaukset, joiden aikana syödään suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa yksin ollessa. Yhteistä syömishäiriöille on oireiden salailu muilta sekä tunnetasolla syyllisyyden ja häpeän kokemukset omaan toimintaan liittyen. Muiden läsnäollessa syöminen voi olla hyvin kontrolloitua, jopa liiallisuuteen asti Usein nautitaan ruokia, jotka ovat hiilihydraattipitoisia Ahmiminen tyydyttää tarpeita, joita on muutoin vaikea kohdata. Ahmimishäiriö voi johtaa ylipainoisuuteen, josta pyritään eroon erilaisten dieettien avulla. Tämä taas voi johtaa jojo-laihdutukseen.
Normaalia epänormaalia? Raja ongelmallisen ja normaalin syömisen välillä on liukuva: vaikka syömiseen ja kehoon liittyvät ongelmat eivät täyttäisikään syömishäiriön lääketieteellisiä kriteerejä, ne voivat tuottaa kärsimystä ja kapeuttaa niistä kärsivän elämää huomattavasti. Syömishäiriö on psyykkinen sairaus, joka vääristää minäkuvan. Kyseessä on ongelma, kun syöminen, ruoka ja oma keho tulevat liian merkityksellisiksi asioiksi elämässä. Jos mieleen ei mahdu muuta kuin kalorit ja kuluttaminen, muut elämään kuuluvat asiat, esimerkiksi harrastukset, ystävyys- ja muut sosiaaliset suhteet, jäävät vähemmälle ja ajan mittaan menettävät merkitystään yhä enemmän. Riskinä on, että koko elämä pyörii syömisen ja sen välttämiseen tai ravinnon kuluttamiseen liittyvien asioiden ympärillä. Altistavat tekijät Usein syömishäiriön alkamiseen liittyvät muutokset elämässä. Koska murros- ja nuoruusikä ovat aina muutosten aikaa, riski sairastua näissä elämänvaiheissa on suuri. Murrosiässä oman kehon muuttuminen sekä uudenlaisten suhteiden muodostaminen vanhempiin ja vastakkaiseen sukupuoleen ovat suurimmat uudet haasteet. Opiskelijan elämässä suuria muutoksia ovat mm. opiskelun aloittaminen uudessa opiskelupaikassa, lapsuudenkodista omaan kotiin siirtyminen ja mahdollisesti uudelle paikkakunnalle muuttaminen. Uusien sosiaalisten suhteiden solmiminen sekä oman identiteetin ja paikan löytäminen opiskelijayhteisössä ovat haasteita, jotka eivät aina ole itsestään selviä tai helppoja. Myös traumaattiset kokemukset: menetykset ihmissuhteissa, onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi joutuminen voivat laukaista syömishäiriön alkamisen. Myös itsetunto-ongelmien on havaittu altistavan syömishäiriöille. Jos on vaikea uskoa itseensä ja nähdä itseään arvokkaana yksilönä, voi ratkaisuyritys itsetunnon kohottamiseen olla laihduttaminen. Syömisen kontrolloinnilla saatetaan pyrkiä hallitsemaan omaa elämää tilanteissa, jolloin monet asiat tuntuvat epävarmoilta. Tällöin syömiseen liittyvistä itse luoduista säännöistä poikkeaminen herättää usein voimakasta ahdistusta ja itseinhoa. Myös perimän tiedetään vaikuttavan syömishäiriön syntymiseen. Jos vanhempi kärsii syömishäiriöstä, on lapsella kohonnut riski sairastua. Perimä on vain altistava tekijä, se ei siis määrää kenenkään sairastumista. Elinympäristö ja elintavat voivat suojata perimän, kuten muidenkin tekijöiden vuoksi altistunutta ihmistä sairastumasta syömishäiriöön
Sosiokulttuurisia taustaselittäjiä Att vara så medveten om sin hälsa, att det är helt sjukt Kulttuurinen tausta Syömishäiriöt tunnetaan nimenomaan länsimaisen kulttuurin piirissä ja niiden ajatellaan liittyvän kulttuurillemme tyypilliseen ulkonäkökeskeiseen ajattelutapaan. Hoikkuuteen liitetään määritelmiä: kaunis, menestyvä, tehokas, terve, onnellinen, hyväpalkkainen Viime vuosituhannen loppupuolella ympäristön altistavat tekijät syömishäiriöille ovat lisääntyneet. Ruoka ja uskonto Säännöstöjen näkyminen nykypäivässä: Ruuan kunnioittaminen jumalan lahjana Ruuan tuhlaamisen välttäminen -> syömishäiriöisille kulttuurinen tabu, joka lisää entisestään häpeän ja kelpaamattomuuden tunteita Naispyhimykset - entisajan anorektikoita? Eristäytyminen luostareihin, kieltäymyksellisyys: omien tarpeiden kontrollointi, näkyjen näkeminen Ruoka symbolina, palkkiona ja tabuna: nykyajassa usein tiedostamattomia taustavaikuttajia
Makkaran symbolimerkitykset Pikaruokakulttuuri vs kontrolloitu syöminen Enemmän halvemmalla Anorexia athletica Sven Hannawald (1,83 m/54 kg)
De får inte tappa fler kilon Norske förbundskaptenen i backhoppning Mika Kojonkoski kräver att hans hoppare ska väga sig inför varje tävling. Han är rädd för att de ska drabbas av anorexi - Det finns landslagshoppare i Norge som absolut inte får bli tunnare, säger finländaren. Sedan backhoppningen gick från klassiskt till v-stil har idrotten ändrat sig. Plötsligt är det de fjäderlätta hopparna som når resultat och det har lett till bantningshysteri bland de aktiva. - Jag vill ha full kontroll. De norska hopparna är tunna. Naturligt lätta? Ja, men dom får inte tappa fler kilo, säger Kojonkoski. Att ämnet är känsligt visar åkarnas reaktioner. Norske stjärnskottet Sigurd Pettersen och landslagskompisen Roar Ljökelsöy vägrar uppge vad de väger. "Trista konsekvenser" - Om en 16-åring läser det här och jag berättar vad jag väger så kan det få trista konsekvenser. Jag vill inte bidra till någon vikthysteri, säger Sigurd Pettersen. Björn Einar Romören är mer pratsam och uppger att han väger 63 kilo och är 182 centimeter lång. - Det är ingen hemlighet att vikten spelar in i backhoppning. Men å andra sidan kan man inte vara för tunn, eftersom man då inte har kvar styrkan och uthålligheten. Romören tycker att förbundskaptenen Mika Kojonkoskis - något oväntade krav - är bra. - Det är ju för vårt eget bästa han gör det, säger han. Aftonbladet, Patrik Thornéus, Publicerad: 2003-01-04 Hoikkuus/laihuus mainonnassa ja mediassa Rasva ja kotitalousopettajan didaktinen silmä..
1. Vidste du, at... (Danske slakteriet www.15opskrifter.dk) Kotelet uden fedtkant og varm pastasalat 1900 kj Big Mac TM 2080 kj Der er flere kilojoule i en Big Mac TM 2080 kj end i en portion kotelet uden fedtkant med varm pastasalat 1900 kj som vist på tallerkenen. 2. Vidste du, at... (Danske slakteriet www.15opskrifter.dk) Kotelet med fedtkant og varm pastasalat 2200 kj Lion bar, 69 g en ½ l Coca Cola 2355 kj Der er flere kilojoule i en 69 g Lion bar 1420 kj + en ½ l Coca Cola 935 kj end i en kotelet med fedtkant og varm pastasalat 2200 kj, som vist på tallerkenen. Paraneminen Lähtökohta parantumiseen on oma, aito halu muutokseen sekä avun hakeminen. Avun hakeminen ja saaminen alkaa siitä, että itse tunnistaa ja tunnustaa ongelmansa. Sekä fyysisen että psyykkisen puolen hoito on syömishäiriön kyseessä ollessa tärkeää. Nämä hoidot tukevat toisiaan ja antavat mahdollisimman hyvän lähtökohdan paranemiselle. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoitoa haetaan, sitä suuremmat mahdollisuudet on parantua. Hoidossa on tärkeää ottaa mukaan potilaan lähiympäristö, perhe, vanhemmat