Poiste seksuaalsuse areng tänapäeval kuidas poisse kohelda? Raisa Cacciatore Samuli Koiso-Kanttila Juhtivspetsialist Miehen Aika Seksuaaltervisekliinik Väestöliitto(Rahvastikuliit)
u.20 000 in/a. u.500 in/a. u.15000 in/a. KOKKU: u.35500 in/a.
Rühm Poisid statistikas Suguhaiguste statistikas näit. klamüüdiat vähem ei testita, sest nad ei käi rasestumisvastaste vahendite saamiseks arsti juures ega muidu testimas esinemus siiski tõenäoliselt sama suur Rasedus- ja abordistatistikas Puuduvad Mis ei tähenda, et see ei puudutaks nende elu ja tundeid On paljudes ametlikes statistikates tagaplaanil
Mida poistest teatakse? TEADMISED ja TEAVITAMINE vs. KÄITUMINE!? On käinud samas koolis (terviseõpetuse, bioloogia ja kehalise kasvatuse tundides) kui tüdrukud Seksuaalkasvatus koolis 2006* 7kl/ % 8kl/ % 9 kl/ % Ei ole üldse 15,1 9,1 27,3 1-2 tundi 13,3 3,3 14,1 3-5 tundi 39,1 24,0 26,1 Üle 5 tunni 32,5 63,6 32,5 *Kontula, O.;& Meriläinen, H. (2006). Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa (Vuosik. Katsauksia E 26/2007). Väestöliitto.
Uurimus õpilaste seksuaaltervise alastest teadmistest 2000* Riiklik uurimus, mille tegid Rahvastikuliidu seksuaaltervise kliinik ja rahvastiku uurimise osakond (väestöntutkimuslaitos) Uuriti u. 30 000 8. klassi poisi ja tüdruku seksuaaltervise alaseid teadmisi *Kontula, O.;Cacciatore, R.;Apter, D.;Bildjuschkin, K.;Törhönen, M.;Koski, S.;ym. (2001). Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä. E 11/2001). Helsinki: Väestöliiton väestontutkimuslaitos 2001.
Seksuaaltervise viktoriin2000 Tüdrukute seksuaalteadmised olid paremad kui poistel. Tüdrukud said keskmiselt 57 punkti 80 võimalikust, poiste punktiarv oli 48 Vähemalt 60 punkti saavutas 48% tüdrukutest ja 12% poistest Alla poole (40 punkti) õigeid vastuseid oli 5,5% tüdrukutest ja 19,1% poistest
MIKS? Seks ja seksuaalsuus ei huvita poisse? Koolis antav seksuaalkasvatus ei ole eakohane? õige sisuga? mahult piisav? Poisid ei saa vanematelt piisavalt teavet? Mujalt saadakse liiga vähe või vale teavet?
Poikien Puhelimen puhelumäärät elokuu 2007 heinäkuu 2010, kolme toimikautta
MIDANOOREDKÜSIVAD?MLL
VL Poiste Telefonis räägitakse Üldised seksuaalteadmised Kas suguelundid on OK Harrastused, üldteadmised Keha ja kasvamine Moraal, väärtused, hoiakud, filosoofia Seksuaalne orientatsioon Eneserahuldus Käimine Raseduse vältimine Eelmäng, suguühe Pere Seksuaalne ärakasutamine Kuriteod, kuritegevus Porno Kool, õppimine Vägivald, agressiivsus Sõbrad Kiusamine Uimastid ja alkohol Enesevigastamine,enesetapp Raha, töö Vaimen tervis, masendus, hirmud Suguhaigused 2889 2367 1941 1896 1572 1397 1334 1310 769 660 651 590 579 525 505 470 451 399 391 245 217 134 117
Tüdrukud ja poisid on erinevad Tüdrukute ja poiste areng on erinev Vajadused on erinevad Probleemid on erinevad Arengu kriitilised perioodid on erinevad ja erinevad ajal Inimesed erinevad üksteisest loomulikult ka rühma sees
Vanus 13,5 Vanus 13.5 eristab tüdrukud ja poisid kõige dramaatilisemalt Ka arenguerinevused POISTE VAHEL on kõige suuremad Normaalne vahe klassi suurima ja väikseima poisi vahel võib olla üle 40 cm ja 40 kg Ahlberg, Siimes: Lapsesta aikuiseksi 1999, Nemo
Tüdrukud ja poisid Psüühiline areng Arengu vastuolud =POISID =TÜDRUKUD Psüü üühiline taandareng Kasvuspurt Kasvuspurt Murrosikä Murdeiga Füüsilised muutused Füüsilised muutusesed Ahlberg, Siimes: Lapsesta aikuiseksi 1999, Nemo 10 12 14 16 18 Vanus
Arenguliselt oluline Pikkus Peenis Eesnahk Munandid Seemnepurse Eneserahuldus Häälemurre Karvakasv
Poistenormaalnepsühhosotsiaalne areng Keel vaesestub ja muutub konarlikuks Vannutakse ja ropendatakse rohkem Kirjutatud laused lühenevad 2-3-sõnalisteks Muututakse räpakamaks Ebaviisakus, peeretamine Toidu kugistamine Vanemaid kord kallistatakse kord sõimatakse Muututakse kangekaelsemaks Vastuolud kogu olemises (raha/riided) Ahlberg, Siimes: Lapsesta aikuiseksi 1999, Nemo
Kas nüüd on õige aeg seksuaalkasvatuseks? Kui jah, siis kuidas? Millises rühmas?
MIKS TEADMISTE PUUDUMINE ON PROBLEEM?
UUS KÜSITLUS2006 Nii tüdrukutel kui poistel väärkohtlemist 10 % Rasket väärkohtlemist poistel rohkem
Millest kõigest koosneb meedia? TRADITSIOONILISED Ajalehed, ajakirjad TV YLE, 1,2 ja Teema Kõik teised TV-kanalid Raadio Reklaamid UUED Internet IRC, YouTube, porno, vägivald MP3 Mobiilid Raadio MP3 mängija Kaamera Videokaamera DVD Konsoolmängud Musiikavideod
Igalt poolt pääseb võrku. Kõike saab salvestada ja teistega jagada. Koiso-Kanttila/Miehen Aika- Samuli toiminta/väestöliitto
REKLAAMID NÕRETAVAD SEKSIST Koiso-Kanttila/Miehen Aika- Samuli toiminta/väestöliitto
Mehemudel? Koiso-Kanttila/Miehen Aika- Samuli toiminta/väestöliitto
Võimsustest? Koiso-Kanttila/Miehen Aika- Samuli toiminta/väestöliitto
PoisteTelefonis kuuldud Üle poole10aastastest helistajatest on näinud räiget pornot!
Porno takistab poistel oma tüdruku, läheduse ja soojuse leidmist Liigne porno vaatamine tekitab osal poistest: Hoiakute väärastumist: 1) Kurameerimine jääb täiesti vahele ja tahetakse asuda kohe asja juurde 2) Usutakse, et on tavaline, et inimesed sooritavad esimese seksuaalvahekorra ajal seksiakrobaatikatrikke Arusaam normaalsetest inimsuhetest puudub : 1) ei ole selget arusaama hellusest ja lähedusest 2) ebanormaalsed ekstreemnähtused muutuvad pideva kordamise ja laia esinemuse tõttu normaalseteks.
Porno takistab poistel oma tüdruku, läheduse ja soojuse leidmist Eiosata tavalist kurameerimiskäitumist : ole sõbralik, viisakas, räägi millestki heast, naerata. Kujutatakse ette, et tüdruku leidmise kriteeriumiks on kehamõõdud. pinged kasvavad ja takistavad isegi proovimast Loomulik oma keha nautimine jääb kogemata ja tavaline lähedus ei eruta. Ei ole ka vahendeid selle saavutamiseks.
OSAL POISTEST TEKIB PORNOAJUKAHJUSTUS
Kui seks muutub võistluseks ja saavutusteks Kellelesaavutusi vaja on? Naistele? Teistele meestele?
Saavutuspinged täiskasvanuna Võivad ilmneda näit. erektsioonivõime kadumisena erektsiooni katkemisena keset suguühet puuduliku erektsioonina kiire seemnepurskena ejakulatsiooniprobleemid võib tekkida hirm suguühte või olukordade ees, kus seks võib päevkorda kerkida.
Mikäauttaa poikia? Pojat kysyy poikaspesifillätavalla. Ei provosoiduta. Ei puututa kaikkeen kiroiluun. Ei oteta henkilökohtaisesti. Pysytään aikuisina. Annetaan tietoa. Aloitetaan asiallisia keskusteluja. Se toimii paremmin kuin Suu kiinni!. Kuunnellaan myös ne tarinat. Tieto tulee mieheltämiehelle. Saavat uuden mallin puhua seksuaalisuudesta.
Tüüpiline helistaja Helistajal ei ole täiskasvanuid, kellelt küsida delikaatseid küsimusi või huumori varjus oma elumuresid kurta. Helistaja on sõnakas, intelligentne, uudishimulik, kannatamatu ja natuke ebakindel. Tüüpilisel helistajal ei ole täiskasvanuid, teisi usaldusväärseidkasvatajaid ega sõpru, kellega rääkida. Helistaja ei oska või isegi ei taha esitada endale olulisi asju nii, et teda mujal kuulata jaksataks. Jutt on tavaliselt segane ja lailaivalguv
NUORED MEHED JA ELUGA TOIMETULEK Saame teada, millest noortele ei räägita ja mida saab küsida ainult võõra käest Helistajate sõnul ei kasuta nad mingeid muid abistavaid teenuseid. Telefonikõnede sisu on muutunud, noored tunnevad teenust üha paremini ja helistavad sagedamini ning usaldus on suurem.
Huumorkui enesekaitse Huumoriabil luuakse kontakt, testitakse,õrritatakse, selle abil varjatakse halba enesetunnet. Huumorit kasutatakse nii pinnapealsetes kui tõsistes vestlustes. Nooreenda jaoks võib huumori kasutamine olla ainuke viis murda tabusid või käsitleda traumaatilisi teemasid
Helistavatel poistel on tavalisel ainult kaks küsimust Kas ma olen OK? Kas maailm on päriselt selline??
Poiste küsimused ja abiotsimine seksuaalküsimustes on tihti: Valjuhäälne! Provokatiivne Ebaviisakas Ei austa norme Ebajärjekindel ja segane Huumor Talu natuke käratsemist Ära lase end provotseerida Jäta mõnikord ebaviisakus tähele panemata Piiritle maailma võimalusi ja esita need arusaadavalt Kuula, mis on lihtsalt huumor ja mis on huumori varjus räägitud tegelik tõde.
AITÄH!
Aalberg, Veikko, ja Martti Siimes. Lapsesta aikuiseksi. Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo, 1999. Aapola, Sinikka. Murrosiän lyhyt historia Suomessa. Leikannut Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen. Jyväskylä: SKS, 2003. Apter, Dan, Cacciatore, Raisa, Korteniemi-Poikela, Erja, Ryynänen Antti & Ryynänen Juha: Legopalikoista leopardikalsareihin Pojan matka mieheksi. Tammi, 2001. Anttila, Anna. Varhaisnuorten romanttinen seurustelu. Teoksessa Viattomuudesta vimmaan, tekijä: Tapio Kuure, Mika Vuori ja Mika Gissler, 66-71. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2002. Baron-Cohen, Simon. Olennainen ero. Totuus miehen ja naisen aivoista. Kääntänyt Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. Berger, Peter L., ja Thomas Luckmann. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma.. Helsinki: Gaudeamus, 1995. Cacciatore, Raisa. Aggression portaat - opetusmateriaali kouluille. Helsinki: Opetushallitus, 2007. Cacciatore, Raisa: Lasten seksuaaliterveys. Teoksessa Seksuaaliterveys Suomessa, leikannut Osmo Kontula ja Ilsa Lottes, 251-269. Tampere: Tammi, 2000. Cacciatore, Raisa, Koiso-Kanttila, Samuli, Korteniemi-Poikela, Erja, Ryynänen Antti & Ryynänen Juha: Korkkari. Tammi, 2003. Harper, Barry: Beauty, Stature and the Labour Market: A British Cohort Study. Blackwell Publishers Ltd, 2000 Harris, Judith Rich. Kasvatuksen myytti. Helsinki: Art House, 2000. Head, John. Understanding Boys. London: Falmer Press, Routledge Inc., 1999. Hiltunen-Back, E. (2004). Klamydiatartunnat ikäryhmittäin. Teoksessa E. Kosunen;& M. Ritamo, Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Saarijärvi: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES. Holvas, Jakke, Herman Raivio, ja Pekka Seppänen. Ei voisi vähempääkiinnostaa -Nuoruuden filosofia. Vantaa: Kannustusvalmennus P.&K. Oy, 1997. Honkatukia, Päivi. ÄLLÖTTÄVÄÄ! Nuorten tulkinta kokemastaan seksuaalisesta häirinnästäja ahdistelusta. Teoksessa Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina, tekijä: Janne Kivivuori. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2002. Elonheimo, H. (2002). Turun nuorten rikollisuus kyselyjen valossa. Teoksessa J. Kivivuori, Nuoret rikoksen tekijöinäja uhreina. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Kivivuori, J. (2007). Epävirallisen sosiaalisen kontrollin kokeminen tutkimusyhteisössä. Esimerkkitapauksena evolutionismin paluu Suomeen. Yhteiskuntapolitiikka, 175-185.
Kontula, Osmo, ja Henna Meriläinen. Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Vuosik. Katsauksia E 26/2007. Väestöliitto, 2007. Kontula, Osmo, ym. Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä. Vuosik. Väestöliiton julkaisuja E 11/2001. Helsinki: Väestöliiton väestontutkimuslaitos 2001, 2001. Korteniemi-Poikela, Erja ja Cacciatore Raisa: Seksuaalisuuden portaat. Opetushallitus, 1999. Laiho, Mari. SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖLAPSUUDESSA -AVUN TARVE AIKUISENA. OpinnäytetyöLAUREA ammattikoululle. LAPSIASIAINVALTUUTETTU. Lapsiasiainvaltuutetun toimintakertomus vuodelta 2006. Sosiaali-ja terveysministeriön selvityksiä 2007:33, Helsinki: STM, 2007. Liinamo, Arja. Seksuaalikasvatus Suomessa. Teoksessa Seksuaaliterveys Suomessa, leikannut Osmo Kontula ja Ilsa Lottes, 221-236. Tampere: Tammi, 2000. Lottes, Ilsa, ja Osmo Kontula. Suomalaisen seksuaaliterveyden vahvuudet ja kehittämiskohteet. Teoksessa Seksuaaliterveys Suomessa, leikannut Osmo Kontula ja Ilsa Lottes, 319-331. Tampere: Tammi, 2000. Lyytinen, Heikki. Sukupuoli ja oppimisvaikeudet. Opetushallitus, 2004. Mac an Ghaill, M. (1994). The Making of Men. Masculinities, Sexualities and Schooling. Manchester: Open University Press. Mesor, L. (2004). Young people's views of sex education: gender information and knowledge. Sex education (Vol 4, No2). MLL. (2007). Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007. Helsinki: MLL. Niemivirta, Markku. Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimismotivaatiossa. Opetushallitus, 2004. Rotkirch, Anna. Kehykset vai korttipakka? Evoluutioteorian merkitys sosiaalitieteissä. Tieteessä tapahtuu 1 (2004): 17-21. Sarpila, Outi, Jani Erola, ja Terhi-Anna Wilska. Mitä miehen tulee olla? Nuoret miehet ja ulkonäköön kuluttaminen 2000 - luvun Suomessa. Nuorisotutkimus 2/2006, 2006. Strauch, Barbara. The Primal Teen. What the New Discoveries About the Teenage Brain Tell Us About Our Kids. New York: Doubleday a division of Random House inc., 2003. Stålström, Olli, ja Jussi Nissinen. Seksuaalinen tasavertaisuus edistääseksuaalista hyvinvointia. Teoksessa Seksuaaliterveys Suomessa, leikannut Osmo Kontula ja Ilsa Lottes, 125-145. Tampere: Tammi, 2000. Yrjölä, Pentti. Pojat ja tytöt oppimistulosten arviointien valossa. Teoksessa Koulu-Sukupuoli-Oppimistulokset, tekijä: Tekijät ja Opetushallitus. Helsinki: Opetushallitus, 2004.