Maa-aineslupa, Hietala Outi, Lammaskangas 532-408-5-157, Ruuhijärvi, Nastola

OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Lahden seudun ympäristölautakunta 24.09.2013 66 Maa-aineslupa, Hietala Outi, Lammaskangas 532-408-5-157, Ruuhijärvi, Nastola D/2448/10.03.00.13/2013 Perusteluosa Outi Hietala on jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle maaaineslain (555/1981) mukaisen lupahakemuksen koskien maaainesten ottoa Nastolan kunnan Ruuhijärven kylässä tilalla Lammaskangas, kiinteistötunnus 532-408-5-157. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä kokouksessa. HAKIJA Outi Hietala Kausalantie 11 as 3 15550 Nastola TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kokonaismäärältään 9 000 m 3 ktr suuruiselle soran ja hiekan ottomäärälle 10 vuodeksi Nastolan kunnan Ruuhijärven kylässä kiinteistölle Lammaskangas, kiinteistörekisteritunnus 532-408- 5-157. Ottoalueen pinta-ala on noin 0,5 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi tarvitaan lupa lukuun ottamatta tavanomaista kotitarvekäyttöä (MAL 1, 2 ). Luvan maaainestenottoon myöntää kunnan määräämä viranomainen (MAL 7 ). Nastolassa lupaviranomainen on Lahden seudun ympäristölautakunta, jolle kuuluvat Lahden kaupungin sekä Hollolan ja Nastolan kuntien maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät. ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Lahden seudun ympäristölautakunnalle 19.6.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT AIKAISEMMAT LUVAT Kyseisellä alueella on ollut useampi maa-aineslupa. Hietalan omistuksessa alue on ollut vuodesta 2009 lähtien. Edellinen maaainestenottolupa on päättynyt 15.5.2013. ALUEEN KAAVOITUS Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Nastolassa, Ruuhijärven kylässä. Alueelle kuljetaan yhdystieltä 15001 erkanevaa yksityistietä käyttäen. Tieliittymä maa-ainestenottoalueelle kulkee Nuorisoseurantalon ja

paloaseman välistä. Alue lähiympäristöineen on maa- ja metsätalouden käytössä. Ottamisalueelta on puusto poistettu ja siinä kasvaa nyt taimikkoa. Ottoalue ja sen ympäristö on maastonmuodostukseltaan ja korkeussuhteeltaan vaihtelevaa, maisemallisesti alue ei merkittävästi erotu ympäristöstään. Lähin asuinrakennus on soranottoalueelta etelään noin 200 metrin etäisyydellä. Maa-ainestenotto sijoittuu Ruuhijärven (0453208) II-luokan pohjavesialueelle, pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Alueelle on asennettu pohjavesiputki 5.6.2003. Pohjaveden pinnankorkeus on vaihdellut välillä +92,75 - +94,89. Pohjaveden pinnan päällä on maata noin 11 metriä. Maa-ainestenottoalueella ei ole mainittavia seula- ym. kasoja ja pintamaita on kasattu kuopan yläreunoille. Kuopan pohjan tasolla on mahdollisesti kalliota. Nykyisen sorakuopan naapurissa on kylän yhteinen kuoppa. Alueelta otettavat maa-ainekset tullaan käyttämään teiden ja rakennusten pohjarakennusmateriaaliksi. MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Alueelta otettavan kiviaineksen määrä on noin 9 000 m 3 ktr. Alueen kokonaispinta-ala on noin 3,1 ha ja ottamisalueen pinta-ala noin 0,5 ha. Kaivutoimintaa jatketaan laajentaen aloitettua sorakuoppaa pohjoiseen, lännen puoleinen rinne vain loivennetaan. Ottoalueen suojaetäisyys naapuritiloihin pidetään vähintään 10 metrissä. Jyrkkiä luiskia alueelle ei jätetä, jyrkin luiska tulee olemaan noin 1:3. Kaivutoiminnan aikaiset jyrkät luiskat suojataan aidalla tai lippusiimalla. Ottamisalueen alin taso on +112. Alueelle sijoitettavat laitteet ja arvio niihin liittyvistä riskeistä Alueella tulee olemaan kaivu- ja kuormauskalustoa. Koneiden huoltotöitä ei tehdä maa-ainestenottoalueella. Koneiden tankkaukset pyritään tekemään muualla. Mikäli tankkauksia kuitenkin joudutaan tekemään alueella, löytyy koneista imeytysainetta ja -kangasta mahdollisten vuototilanteiden varalle. Polttoaineet tuodaan alueelle asianmukaisissa astioissa. Mahdollisen koneen rikkoutumisen tapahtuessa maaperään imeytynyt polttoaine tai muu ympäristölle vaarallinen aine imeytetään imeytysaineeseen ja ilmoitetaan välittömästä hätäkeskukseen. Polttoaineita ei varastoida maaainestenottoalueella. Tarvittaessa käytetään sähkökäyttöistä koneseulaa. Sähköä tuottavassa aggregaatissa on polttoainesuojakaukalo, jotta mahdolliset vuodot eivät imeydy maaperään. Kaivutoiminnan päätyttyä laitteet ja rakennelmat puretaan pois alueelta. Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu yhdystieltä (15001) erkanevaa yksityistietä käyttäen. Tieliittymä maa-ainestenottoalueelle kulkee Nuorisoseurantalon ja paloaseman välistä. Liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti arkisin klo 7.00 17.00 välise-

nä aikana. Toiminta Ruuhijärven nuorisoseurantalolla ajoittuu pääsääntöisesti iltaan ja viikonloppuihin, lukuun ottamatta keskiviikkoja, jolloin ns-talolla on toimintaa koko päivän ajan. Tämän johdosta on sovittu, että soranajoa pyritään välttämään keskiviikkoisin. Mikäli nstalon käyttöaikoihin tulee muutoksia, ne tullaan huomioimaan tilanteen mukaisesti. Jätehuolto ja kaivannaisjätteet Normaalitoiminnasta ei synny jätteitä. Työkoneita ei myöskään huolleta alueella. Mikäli alueella syntyy jätteitä, toimitetaan ne asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä. Kuoritut pintamaat käytetään maisemointivaiheessa kasvualustan rakentamiseen. Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Alue maisemoidaan maastonmuotoilukartan ja poikkileikkauksissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Luiskien kaltevuus tulee olemaan noin 1:3. Muotoilua voidaan suorittaa jo ottamisen yhteydessä, mikäli se kaivutoiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista. Metsitys tapahtuu paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä saatavien ohjeiden mukaisesti. Maa-ainestenoton päätyttyä alue palaa virkistys- ja metsätalousalueeksi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti 22.7. 22.8.2013 välisenä aikana Lahden kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Harjukatu 31, Lahti ja Nastolan kunnan ilmoitustaululla osoitteessa Pekkalantie 5, Nastola. Naapurien kuuleminen Hakija on suorittanut naapurien kuulemisen seuraavilta kiinteistöiltä: Kiinteistö: Omistaja: Kangas 532-408-12-45 Teuvo Kangas Vuorenmäki 532-408-12-31 Kadri ja Alois Loose Iso-Huovila 532-408-5-173 Hannu Ristola Havumäki 532-408-5-30 Hannele Vuori Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on kuulemisaikana jätetty kaksi muistutusta. Teuvo Kangas toteaa huomautuksessaan, että Lammaskangasnimisellä tilalla on aiempien soranottojen yhteydessä 1990-luvulla Tieliikelaitoksen toimesta tehty kivi- ja pintamaavalli, joka ulottuu aivan Kankaan tilan rajalle. Hän suosittaa, että pintamaavalli työnnetään aiotun ottoalueen kaakkoiskulmaan jo soranoton alkaessa ja vallin maa-aines käytetään aikanaan täyttöön ja maisemointiin. Kun pintamaavalli on poistettu, soranottoluiska voidaan muotoilla ylhäältäpäin kaivurajalta alkaen. Pintamaavallin poisto ja tasaaminen mahdollistaa työkaluston turvallisen kulun penkan päällä Lammaskan-

kaan tilan alueella. Kun pintamaavalli on poistettu ja luiskan muotoilu ylhäältä on tehty jo lupa-ajan alkuvuosina, luiskan päällys todennäköisesti taimettuu luontaisesti männyllä jo haetun soranottoluvan lupa-aikana. Aiemman, jo päättyneen, soranottoluvan lupa-aikana Lammaskankaan tilalta on Destia Oy:n toimesta otettu laajasti soraa. Kangas arvioi, Lammaskankaan tilalla otettavissa olevan soran määrän olevan pienempi kuin 9 000m 3. Kangas puoltaa Lammaskankaan ottamisalueen maisemointia ja metsitystä. Hannele Vuori puolestaan toteaa, ettei soranotto saisi vaikuttaa heidän kaivoveden laatuun eikä veden riittävyyteen. Pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Nastolan kunnan teknisen toimialan maankäytöltä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 28.8.2013 antamassaan lausunnossaan seuraavaa: Ottaen huomioon ottamisalueen nykyisen tilan, Hämeen ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen suunnitellulta alueelta on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n rajoitusten kanssa. Lupaharkinnan yhteydessä tulee ottaa huomioon seuraavaa: - Ottamisalueen rajaus tulee esittää suunnitelmapiirustuksissa. Ottamisalueen katsotaan kuuluvaksi kaivuottoalueen lisäksi myös pintamaiden varastointialueet, joilla ottamiseen liittyvät toiminnot tapahtuvat. - Ottamisalueen länsirintaus sekä muut ottamisalueen osat, joilla ei enää ole varsinaista ottamistoimintaa, tulee olla jälkihoidettuna aiemman luvan ehtojen mukaisesti ennen kuin ottamista muualla jatketaan. - Ennen maa-ainesten oton jatkamista tulee pohjaveden laatu selvittää ottamisalueella sijaitsevasta havaintoputkesta otettavalla näytteellä. Myös ottamisalueen läheisyydessä sijaitsevien (alle 200 m) talousvesikäytössä olevien kaivojen vedenlaatu tulee selvittää. - Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata lausunnon liitteenä olevan ohjeen mukaisesti. Tarvittaessa tulee seurantaa varten asentaa uusi pohjaveden laadun seurantaan sopiva muovinen havaintoputki nykyisen kaivualueen läheisyyteen. Pohjaveden pinnantaso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Hämeen ELY-keskukselle. - Alueella mahdollisesti käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. - Ottaminen ja jälkihoito tulee toteuttaa suunniteltua lyhyemmässä ajassa. ELY-keskus suosittelee luvan myöntämistä korkeintaan viideksi vuodeksi.

Nastolan kunta toteaa 10.9.2013 antamassaan lausunnossa, että alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Aiottu soranottoalue sijaitsee Ruuhijärven kyläalueella melko lähellä olemassa olevaa asutusta. Koska soranotto jatkaisi jo olemassa olevaa soranottoaluetta, ei soranoton katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön järjestämiselle. Liikennöinti alueelle voi kuitenkin aiheuttaa vaaratilanteita silloin kun nuorisoseurantalolla on toimintaa. Myös liittymän paikka on jonkin verran ongelmallinen näkymien suhteen. Etäisyys kiinteistöltä lähimpiin asuintaloihin on noin 50 metriä. Lisäksi soranottoalue sijaitsee pohjavesialueella. Saranotosta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa lähistön asukkaille eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Muutoin kaavoituksella ei ole hakemuksesta huomautettavaa. Vastine Outi Hietala on 16.9.2013 antanut vastineen ELY-keskuksen ja Nastolan kunnan lausuntoihin. Vastineessaan hakija toteaa, että soranoton on tarkoitus palvella Ruuhijärven ja sen lähialueiden soran tarvitsijoita, minkä vuoksi jäljellä olevaa soravarantoa ei ole ollut tarkoitus hyödyntää mahdollisimman nopeasti. Yhteiset soranottoalueet ovat jo loppuun hyödynnettyjä. Nykyinen ottoalue on noin 0,5 ha, joka sijaitsee vanhan ottoalueen pohjoisosassa. Hakemukseen on virheellisesti jäänyt tieto ottoalueen 2,1 hehtaarin suuruudesta. Ottoalueen vähäisen pinta-alan johdosta maisemoinnilla ei katsota olevan erityistä kiireellisyyttä. Ottoalue sijaitsee alueen pohjoisosassa, josta tulee lähimpään talousvesikaivoon matkaan noin 240 metriä. Ottoalueen läheisyydessä sijaitsee Tieliikelaitoksen asentama PVC-muovinen pohjaveden korkeuden mittaamiseen ja näytteenottoon tarkoitettu putki. Putki on asennettu 5.6.2003. Liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti arkisin klo 7.00 17.00 välisenä aikana. Juhla- ja harrastustoiminta Ruuhijärven nuorisoseurantalolla ajoittuu iltaan ja viikonloppuihin, lukuun ottamatta keskiviikkoja, jolloin ns-talolla on toimintaa koko päivän ajan. Tämän johdosta on sovittu, että soranajoa pyritään välttämään keskiviikkoisin. Mikäli nstalon käyttöaikoihin tulee muutoksia, ne tullaan huomioimaan tilanteen mukaisesti. Asiasta on sovittu Ruuhijärven nuorisoseuran talonmiehen, Ossi Pulkkisen kanssa. Alueella on 50 km nopeusrajoitus ja kuorma-autosta on parempi näkyvyys kuin henkilöautosta, joten liikennetapaturman vaara on vähäinen. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalla alueella on suoritettu tarkastus 3.7.2013. Tarkastuksesta on laadittu muistio. Tarkastuksella esiin tulleet asiat on huomioitu lupapäätöksessä. Tarkastukseen on osallistunut luvanhakijan ja urakoitsijan lisäksi myös rajanaapuri Teuvo Kangas.

Liitteenä Esittelijä Päätösehdotus Liite 1, Yleiskartta Liite 2, Ottamisalue Ympäristöjohtaja Kari Porra Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää Outi Hietalalle maaainestenottamisluvan Nastolan kunnan Ruuhijärven kylän kiinteistölle Lammaskangas, kiinteistötunnus 532-408-5-517 hakemuksen mukaisesti ja seuraavilla lupamääräyksillä: Lupa-aika ja ottomäärä 1. Lupa myönnetään viideksi (5) vuodeksi enintään 9 000 m 3 ktr maa-ainesmäärälle. (MAL 10 ) 2. Maa-ainesten ottoa ei voida aloittaa ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. (MAL 10, MAA 6 ) Vakuus 3. Ennen maa-ainestenoton aloittamista on hakijan jätettävä maa-aineslain 12 :n mukainen vakuus jälkihoitotöiden suorittamisesta. Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, rahalaitokseen tehty rahatalletus tai muu valvontaviranomaisen hyväksymä vakuus. Talletustodistukseen tai muuhun irtaimeen panttiin on liitettävä pantinantajan panttaussitoumus ja talletustodistukseen lisäksi pankin sitoumus säilyttää valvontaviranomaiselle panttioikeus talletukseen. Vakuus voidaan vapauttaa vaiheittain valvontaviranomaisen päätöksellä. Vakuuden suuruus on 4 000 euroa. Vakuuden on oltava voimassa kunnes lopputarkastus on suoritettu. Lupaviranomainen voi tarkistaa vakuuden suuruutta luvan voimassaoloaikana. Maa-ainesten ottamista ei voida aloittaa ennen kuin vakuus on jätetty ja hyväksytty. (MAL 12, MAA 6 ja 8 :t) Ottamissuunnitelma 4. Hakijan on noudatettava maa-aineslain 11 :n 2 momentin edellyttämien lupamääräysten osalta ottamissuunnitelmaa siltä osin mitä ei ole esitetty lupamääräyksissä. (MAL 11 ) 5. Ottamisalueen länsirintaus sekä muut ottamisalueen osat, joilla ei enää ole varsinaista ottamistoimintaa, tulee olla jälkihoidettuna aiemman luvan ehtojen mukaisesti ennen kuin ottamista muualla jatketaan. Ennen ottotoiminnan jatkamista hakijan tulee pyytää tarkastusta Lahden seudun ympäristöpalveluilta jälkihoitotöiden tarkastamiseksi. (MAL 11 ) 6. Ennen maa-ainesten oton jatkamista tulee pohjaveden laatu selvittää ottamisalueella sijaitsevasta havaintoputkesta otettavalla näytteellä. Tarvittaessa tulee seurantaa varten asentaa uusi pohjaveden laadun seurantaan sopiva muovinen havain-

toputki nykyisen kaivualueen läheisyyteen. Myös ottamisalueen lähimmän kiinteistön Havumäki 532-408-5-30 talousvesikäytössä olevan kaivon veden laatu tulee selvittää riittävin talousvesitutkimuksin. (MAL 11, MAA 6 ) 7. Maa-ainestenoton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon sisältyvän ohjeen mukaisesti. Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa vuosittain Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lahden seudun ympäristöpalveluille. (MAL 11, MAA 6 ) 8. Maa-ainesten ottamista ei saa ulottaa tasoa +112 alemmaksi. Esiintyvän pohjavesitason päälle on jätettävä vähintään neljän (4) metrin paksuinen maakerros. Kaivu tulee suorittaa siten, että luiskat on loivennettavissa rintauksen yläosasta saatavilla massoilla. (MAL 11, MAA 6 ) 9. Ennen ottamistoiminnan aloitusta ottamisalueen rajat on merkittävä riittävän tarkasti maastoon valvontaa varten. Naapuruston rajaan tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys. Kiinteistön Kangas 532-408-12-45 rajalla luiska voidaan aloittaa jo kiinteistöiden rajalta. Jo kuoritut pintamaamassat tulee käyttää maisemointiin. Raja-alue tulee maisemoida heti ottotoiminnan alkuvaiheessa. (MAL 11, MAL 6 ) 10. Ottamisalueelle on asetettava kiinteitä korkeusmerkintöjä, joista maa-ainesten ottaja sekä valvontaviranomainen voivat seurata ottamistoiminnan korkeustasoja. (MAL 11, MAA 7 ) 11. Liikenteen turvallisuuden parantamiseksi toiminnanharjoittajan on asennettava soranajosta varoittava kyltti Ruuhijärven nuorisoseurantalon pihaan. (MAL 11 ) 12. Hakijan tulee ilmoittaa otettujen maa-ainesten määrä ja laatu vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Elinkeino-, liikenneja ympäristöhallinnon tietohallintopalveluun sekä Lahden seudun ympäristöpalveluille. (MAL 23 b, MAA 9 ) 13. Luvan hakija vastaa maa-aineslain 9 :n mukaisista korvausvelvoitteista, jotka maa-ainesten ottamisesta saattavat aiheutua. (MAL 9 ) Polttonesteiden säilytys ja käsittely 14. Ottotoiminta sekä alueella käytettävien koneiden ja laitteiden sijoitus on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden, pintaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Toiminta alueella on järjestettävä siten, että vaarallisten aineiden pääsy ympäristöön on estetty myös mahdollisissa onnettomuus-tilanteissa tai laitteiston rikkoutuessa. (MAL 11 ) 15. Alueella ei saa varastoida polttoaineita eikä muita vaarallisia aineita. (MAL 11 )

16. Työkoneiden tankkaus maa-ainestenottoalueella on kielletty. Koneiden tankkaus on suoritettava asianmukaisesti pohjavesialueen ulkopuolella. (MAL11 ) 17. Alueella ei saa huoltaa koneita tai laitteita. (MAL 11 ) 18. Mikäli alueelle tuodaan sähkökäyttöinen koneseula, tulee sen sijoituspaikka suojata siten, että maaperän ja pohjaveden pilaantuminen estetään myös mahdollisissa onnettomuus- ja ilkivaltatilanteissa. Seulan ja aggregaatin suojausratkaisu tulee hyväksyttää Lahden seudun ympäristöpalveluilla ennen seulan käyttöön ottoa. (MAL 11, MAA 6 ) 19. Mikäli alueella tapahtuu öljy- tai muu vaarallisen aineen vahinko, on siitä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä ryhdyttävä välittömästi toimiin vahingon leviämisen ehkäisemiseksi. (MAL 11 ) Jälkihoito 20. Alueen maisemointi on oltava valmis luvan voimassaoloaikana. (MAA 8 ) 21. Maa-ainesten ottoalueen pohjalla mahdollisesti oleva asfalttikerros on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn viimeistään ennen jälkihoitotöitä. Ennen asfaltin poistoa sen määrä tulee selvittää ja raportoida siitä Lahden seudun ympäristöpalveluille. (MAL ) 22. Rinteet tulee loiventaa vähintään kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi jotta ottoluiskien metsitys onnistuu eikä eroosio kuljeta maa-aineksia luiskista pois. (MAL 11 ) 23. Alueelle ei saa tuoda maa-aineksia muualta ilman valvontaviranomaisen suostumusta. Humuskerroksen palauttamiseen voidaan käyttää alueen ulkopuolisia puhtaita humusmaita, mutta niiden puhtaus on varmistettava ja massojen käytöstä on sovittava etukäteen Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa. Muualta tuoduista maa aineksista tulee olla selvitys, joka raportoidaan vuosittain lupaviranomaiselle. (MAL 11 ) 24. Ottamisalueelle tulee muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm paksuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tarkoitukseen voi käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua viranomaisen hyväksymää humusmaata. (MAL 11 ) 25. Maa-ainesluvan voimassaoloajan päättyessä on hakijan pyydettävä lopputarkastusta maa-ainesten ottamista valvovalta viranomaiselta, jotta alueella voidaan suorittaa tarkastus. (MAA 7 ) PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä jos asianmukainen ottosuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa siten, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavaa tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa taikka tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lupamääräyksissä on huomioitu maa-ainesasetuksen 2 :n vaatimukset ja hakijan esittämä ottosuunnitelma siten, että ottamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäiset eikä toiminnasta aiheudu vaaraa ympäristölle tai asutukselle. Määräykset on annettu, jotta valvontaviranomaisen on mahdollista ohjata ja valvoa, että maa-ainesten ottamisen aikana noudatetaan maa-aineslakia ja ettei maa-ainestenotosta aiheudu maa-aineslain vastaisia vaikutuksia ympäristöön. Maa-ainesluvan myöntäminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n kanssa. Yksilöidyt perustelut: Lupa-aika ja ottomäärät Lupa maa-ainesten ottamiseen on mahdollista myöntää maaaineslain mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Koska maa-ainesten ottomäärä ja ottoalueen laajuus ovat suhteellisen pieniä ja avoimina olevat maa-ainestenottoalueet pyritään saamaan mahdollisimman pian luonnonmukaiseen tilaan, on lupa myönnetty hakemuksesta poiketen viideksi vuodeksi. (lupamääräys 1) Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Hakija ei ole hakenut lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. (lupamääräys 2)

Vakuus Jälkihoitotöiden vakuusmääräyksellä varmistetaan, että hakija noudattaa lupamääräyksiä ja maisemoi ottamisalueen hyväksytysti ottamisen päätyttyä, luvan voimassaoloaikana. Vakuuden suuruus on sidoksissa lupa-alueen toimintaan ja suunniteltuun jälkikäyttöön. (lupamääräys 3) Ottamissuunnitelma Lupamääräyksellä vältetään ja rajoitetaan maa-aineslain 3 :n tarkoittamia maa-ainesten ottamisesta aiheutuvia haittoja. Muutoin tulee noudattaa ottamissuunnitelmaa. (lupamääräys 4) Ottamisalueen ulkopuoliset osat kuuluvat aikaisempaan maaainestenottolupaan, jonka jälkihoitotyöt on edellytetty tehtävän kyseisen luvan aikana. (lupamääräys 5) Soranoton yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että luonnontilaisen maan pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisää pohjaveden pilaantumisen riskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Tutkimuksissa on myös todettu, että soran ottamisalueilla pohjaveden muodostuminen lisääntyy, koska veden pintavalunta pois alueelta vähenee. Pohjaveden muodostumis-edellytyksiä ja laatua pyritään turvaamaan rajoittamalla ottamissyvyyttä ja tarkkailemalla ottamisen pohjavesivaikutuksia. (lupamääräykset 6 8) Luvanhaltijan on noudatettava maa-aineksen ottosuunnitelmaa, jollei lupamääräyksissä ole toisin sanottu. Suunnitelmassa pysyminen ottamisen aikana varmistetaan siten, että hakija merkitsee korkeustasot ja ottamisalueen rajat maastoon. Näistä maastomerkinnöistä myös lupaviranomainen pystyy seuraamaan lupaehtojen noudattamista valvontakäyntien yhteydessä. Lupavelvollisen on myös huolehdittava yleisestä turvallisuudesta ottamisalueella. (lupamääräykset 9 10) Koska ottotoiminta maa-ainestenottoalueella on ajoittaista ja liikenneyhteys nuorisoseurantalon pihan läpi aiheuttaa riskin liikenteelle, tulee soranajosta varoittaa riittävän selkeästi liikenneonnettomuuksien välttämiseksi. (lupamääräys 11) Otetun maa-aineksen määrän ja laadun vuosittainen seuranta on välttämätöntä lupaehtojen noudattamisen valvomiseksi. (lupamääräys 12) Jos ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä olevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä, on kiinteistön omistajalla tai haltijalla oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu. Korvausta on vaadittava viiden vuoden kuluessa vahingon tai haitan aiheutumisesta. (lupamääräys 13) Polttoaineiden säilytys ja käsittely Hyvin vettä johtavana hiekkamuodostumana maa-ainesten ottamisalueen pohjavesi on selvästi herkempi likaantumaan. Suurimman

pohjaveden likaantumisriskin aiheuttavat työkoneissa käytettävät polttoaineet. Koska tankkaus-/tukitoiminta-alueen rakentamisen edellyttämistä suhteessa haettuun maa-ainesten ottomäärään voidaan pitää kohtuuttomana investointina, on koneiden tankkaus ja huolto sekä polttoaineiden säilytys suoritettava kokonaan pohjavesialueen ulkopuolella. (lupamääräykset 14 19) Jälkihoito Maa-ainestenottoluvan päättymisen jälkeisillä seurantamääräyksillä varmistetaan kylvöjen ja istutusten onnistuminen ja se, että maaainesten ottamisen päätyttyä alueelle saadaan kasvillisuuspeite mahdollisimman nopeasti. Kasvillisuuspeite on välttämätön maaainesten ottamisen jälkeisten ympäristöhaittojen vähentämiseksi. (lupamääräykset 20-22) Maisemointia varten on alueelle mahdollista tuoda puhtaita maaaineksia muualta. Ennen maa-ainesten tuontia alueelle, asiasta on sovittava erikseen valvovan viranomaisen kanssa. Tällä varmistetaan, etteivät tuodut maa-ainesmassat aiheuta maa-aineslain 3 :n mukaista haittaa ympäristölle tai lähialueelle. (lupamääräys 23 24) Lopputarkastuksen yhteydessä arvioidaan voidaanko annettu vakuus palauttaa luvanhaltijalle. (lupamääräys 25) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET: Maa-aineslaki (555/1981) Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 8926/2005) Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten sääntelyä ja järjestämistä varten, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito, Ympäristöopas 85. Soranoton vaikutus pohjaveteen, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisusarja 15. MAA-AINESLUVAN KÄSITTELY- JA VALVONTAMAKSU Maa-aineslupahakemus on tullut vireille 19.6.2013. Lupapäätöksestä perittävät maksut määräytyvät hakemuksen vireilletuloaikana voimassa olleen Lahden seudun ympäristölautakunnan (27.11.2012, 92 ) taksan mukaisesti. Tarkastusmaksu Tarkastusmaksu sisältää perusmaksun sekä maa-ainestilavuuden mukaisen maksun. Perusmaksu suunnitelmaa kohti on 210 euroa. Hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan perittävän maksun kerroin on 0,007e/m 3, kuitenkin vähintään 140 euroa. Hakemuksessa esitetty ottomäärä on 9 000 m 3, jolloin tarkastusmaksuna peritään vähimmäismaksu 140 euroa. Naapurien kuuleminen Hakija on itse hoitanut naapureiden kuulemisen, joten siitä ei peritä erillistä maksua.

Vakuus Vakuuden hyväksymisestä peritään 100 euron suuruinen maksu. Lupamaksu on yhteensä 450 euroa (210e+140e+100e). Valvontamaksu Luvanhaltijalta peritään vuosittain kulloinkin voimassa olevan maaainestaksan mukainen maa-ainesten ottomäärään perustuva valvontamaksu luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta vuodesta alkaen. Vuosittainen valvontamaksu määräytyy vuotuisen keskimääräisen ottomäärän mukaan. Valvontamaksu määräytyy Lahden seudun ympäristölautakunnan 27.11.2012 92 hyväksymän taksan mukaisesti, ollen 0,04 euroa/m 3, kuitenkin vähintään 210e. Vuoden 2014 alusta alkaen valvontamaksu on 210 euroa/vuosi. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 3.10.2013. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös on luettavissa Lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla: www.lahti.fi > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu >Lupa-asiat > Maa-aineslupa Päätös Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Muutoksenhaku Päätösehdotus hyväksyttiin. Hanna Seisto, p. 044 780 1488/ Jari Mäntylä, p. 044 416 2583 Ote: Outi Hietala, Kausalantie 11 as 3, 15550 Nastola Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 Lahti Nastolan kunta, Teknisen toimialan maankäyttö, PL 4, 15561 Nastola Hallintovalitus Kouvolan hallinto-oikeuteen Otteen oikeaksi todistaa lokakuun 3. päivänä 2013 viran puolesta: Mika Vuorikoski Rakennuslakimies Pöytäkirjanpitäjä

Otteen saaja: Outi Hietala, Kausalantie 11 as 3, 15550 Nastola Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 Lahti Nastolan kunta, Teknisen toimialan maankäyttö, PL 4, 15561 Nastola Teuvo Kangas, Järvistentie 64, 15580 Ruuhijärvi Hannele Vuori, Raiviosuonrinne 2 E 77, 01620 Vantaa

VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden kaupunki Maa-aineslaki/ottamislupa Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Lahden seudun ympäristölautakunta 24.09.2013 66 Valitusoikeus Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusoikeus ottamislupaa koskevasta päätöksestä on - sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); - kunnan jäsenellä; - alueellisella ympäristökeskuksella ja - hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusviranomainen ja sen yhteystiedot Kouvolan hallinto-oikeus Kauppalankatu 43 C PL 401, 45101 KOUVOLA Puh. 02956 42300 (vaihde), Fax 02956 42350 sähköposti: kouvola.hao@oikeus.fi Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätöksen antopäivä Valituskirjelmä Pvm 3.10.2013 Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan muutosta; 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen

viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 90 euroa. Tiedoksianto asianosaiselle Lähetetty tiedoksi kirjeellä xx.xx.2012 Asianosainen: Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja Luovutettu asianosaiselle Asianosainen: Paikka, pvm ja tiedoksiantajan allekirjoitus Vastaanottajan allekirjoitus Muulla tavoin, miten