LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 1 CS20A0550 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Harjoitustyö kevät 2013 Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditointi HALMERI- menetelmällä Kevät 2013
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 2 TURVALLISUUSJOHTAMISEN HARJOITUSTYÖ 2013 Kurssivaatimuksiin kuuluu yrityksiin tehtävä harjoitustyö, jonka aihe on "Turvallisuuden hallinta työpaikalla, työpaikan auditointi HALMERI -menetelmällä". Ensimmäinen tehtävänne kurssilla on muodostaa neljän hengen työryhmä harjoitustyötä varten. Harjoitustyö tehdään yrityksiin. Koettakaa löytää harjoitustyökohteeksi yritys, jonka tunnette. Olette olleet yrityksessä esimerkiksi kesätöissä! NOPASSA kansiossa Muu materiaali: Kohdeyrityksiä on työsuojeluviranomaiselta (Aluehallintovirasto, työsuojeluvastuualue, entinen Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri) saatu lista yrityksistä, joista voi tiedustella mahdollisuutta harjoitustyön tekemiseen. Huomatkaa, että työsuojeluviranomaisen osoitetiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla. Nimet ja etenkin puhelinnumerot vaihtuvat tiuhaan tahtiin! Yliopisto on tehnyt yhteistyötä työsuojeluviranomaisen kanssa ainakin vuodesta 2000 alkaen. Yritysten työturvallisuutta on auditoitu vuosien varrella eri menetelmillä. Vaikka auditointi on hyvä tehdä 2-3 vuoden välein, teidän ei ehkä kannata ottaa yhteyttä yritykseen, jossa opiskelijamme ovat käyneet lähi aikoina, katso kansio: Muu materiaali: Tehdyt Auditoinnit 2000 2012. Yritysten teille antamat tiedot ovat luottamuksellisia. Ne jäävät yrityksen, teidän ja kurssin vastaavan välisiksi, eikä HALMERI- raportti mene edes Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tietoon. Yrityksen turvallisuusauditoinnissa opiskelijat perehtyvät yrityksen turvallisuustoimintaan, havainnoivat sen vahvuuksia ja puutteita sekä esittävät kehittämisehdotuksia. Harjoitustyössä haastatellaan yritysjohtoa sekä työntekijöitä ja tulokset kirjataan HALMERI-lomakkeille. Ottakaa ajoissa yhteyttä valitsemaanne yritykseen ja sopikaa tapaaminen. Haastatelkaa mm. yritysjohtoa, työsuojelupäällikköä ja työsuojeluvaltuutettuja, sekä muita työsuojeluorganisaation jäseniä. Tehkää muistiinpanoja yrityksen edustajien perusteluista sekä merkitkää myös omat kommenttinne. Pyytäkää saada tutustua yrityksen toimintaan joko ennen tai jälkeen haastattelun. Jos mahdollista, haastatelkaa myös työntekijöitä ja kyselkää heidän mielipiteitään yrityksen työilmapiiristä ja turvallisuudesta. Harjoitustyöstä ryhmä voi saada yhteensä 25 pistettä. Työn arvosteluun vaikuttavat mm. työn laajuus, ulkoasu, käsittelytapa ja tehdyt turvallisuuden parannusehdotukset. Harjoitustyön painokeroin on 0.4. Ennen yritysvierailua suosittelen tutustumista kurssikirjoihin sekä seuraavaan materiaaliin: Haavoittuvuusanalyysi hyvä keino aloitta riskienhallinta http://www.tyoturva.fi, Työsuojeluvastuu/ työsuojelutoiminta työpaikalla, työturvallisuuslaki TUKES julkaisut/ 1 2003: Turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuus: vahvuudet ja kehityshaasteet suuronnettomuusvaarallisissa laitoksissa Yritysturvallisuus-kurssin kirjallisuus ja luentomateriaali Turvallisuusjohtaminen kurssin materiaali
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 3 HARJOITUSTYÖVINKKEJÄ Ottakaa ajoissa yhteyttä firmaan. Firmoilla on omat kiireensä! Varautukaa siihen, että yhteystiedot ja henkilöt ovat saattaneet muuttua Myykää itsenne yritykselle o ensimmäinen auditointi o toisto kahden kolmen vuoden välein Korostakaa oppimistilannetta puolin ja toisin Tiedot ovat luottamuksellisia, raportti ei mene Aluehallintovirastoon Kertokaa esimerkiksi puhelimitse aiheet, joista haluatte tietoa Kysykää mistä asiasta yritys haluaisi saada tietoa Kysykää ajo-ohjeet Kysykää saatteko valokuvata Kerratkaa Yritysturvallisuus-kurssin keskeisemmät asiat Valmistautukaa lukemalla oheismateriaalia Tehkää itsellenne termistöt selväksi Tutustukaa Työturvallisuuslakiin Tutustukaan Pelastustoimilakiin Sopikaa työnjaosta Jos tarvetta, niin tulkaa juttelemaan luennoitsijan kanssa ennen yritykseen menoa! Haastattelutilanne; ovatko työnantajan edustajat ja työntekijöiden edustajat läsnä yhtä aikaa Työntekijöiden mielipiteet Omat havaintonne ja vaikutelmat o asiantuntemus o onko yritys tietoinen mitä siltä vaaditaan o siisteys o ammattitaito o suhtautuminen opiskelijoihin Ottaisitteko tämän yrityksen alihankkijaksenne? Harjoitustyö luovutetaan Juhani Kuroselle (huone 4450) viimeistään perjantaina 26.4. klo 12 mennessä. Harjoitustyön voi jättää myös Turvallisuusjohtamisen postilaatikkoon. Muistakaa toimittaa raportti myös yritykselle!
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 4 Toimitusketjun johtamisen ilmoitustaulu
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 5 CS20A0550 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditiointi HALMERI- menetelmällä OY KONEPAJA AB Lappeenranta xx.4.2013 xyzx Teemu Teekkari tuta 4 xzyz Tiina Teekkari ente 4 yyxx Brian Kottarainen kote 4 zzzz Taneli Turva tite 4
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 6 OHJEELLINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto yrityksen nimi osoite toimiala työntekijämäärä toimitusjohtajan, työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen nimet ja yhteystiedot haastatteluun valmistautuminen 2. Yrityksen kuvaus, toiminta-ajatus visio 3. Yrityksen työsuojeluorganisaation kuvaus turvallisuuspolitiikka turvallisuusjohtamisjärjestelmä laatupolitiikka työsuojeluohjelma vaarojen tunnistaminen ja riskin arviointi tapaturmien ja läheltä- piti tapausten tutkiminen työterveyshuollon järjestäminen TYKY- toimina päihdeongelmaisten hoitoonohjaus tasa-arvo-ohjelma (yli 30 työntekijää) 4. Haastattelutilanteen kuvaus 5. HALMERIN 26 kohtaa +liite kohdan tulos sanallinen kuvaus nykyisestä toiminnasta omat kommentit ja perustelut kyseiseen kohtaan yritysjohdon kommentit työsuojeluhenkilöiden kommentit työntekijöiden kommentit 6. Ehdotuksia yritykselle turvallisuustoiminnan kehittämiseksi ehdotus työsuojelupolitiikasta ehdotus työsuojeluohjelmasta ehdotus riskien tunnistamisohjelmista Juhani Kuronen yliopisto-opettaja turvallisuusjohtaminen huone 4450 puh 040 71 82 536
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 7 Halmeri Audit Ohjeet arvioinnin tekemistä varten Halmeri Audit menetelmällä selvitetään työturvallisuuslain mukaisten turvallisuuden johtamismenettelyjen toteutumista työpaikalla. Se on työpaikan käyttöön laadittu sovellus Työsuojeluhallinnon Halmeri tarkastusmenetelmästä. Halmeri menetelmä sisältää yleisiä työsuojelutoiminnan organisointia, työntekijöiden opetusta ja ohjausta, esimiesten toimintaa, sisäisiä tarkastuksia ja ilmoitusmenettelyjä sekä vaarojen selvitystä ja hallintaa koskevia kysymyksiä. Jokaiseen kysymykseen liittyy lainsäädäntöön ja hyviin käytäntöihin perustuva kriteeristö, joiden perusteella arvioidaan onko asia kunnossa vai onko siinä korjattavaa. Auditointiin työpaikalta voivat osallistua esimerkiksi johdon edustaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Auditoinnissa pyritään selvittämään miten asiat ovat käytännössä, eikä pelkästään miten ne ovat paperilla. Käytännön todentamiseksi menetelmään kuluu työpaikan kolmen merkittävimmän vaara- ja kuormitustekijän hallinnan tarkempi tarkastelu työpisteisiin tutustumalla. Hyväksi todettu auditoinnin etenemisjärjestys on seuraava: Käydään läpi lomakkeen 1. sivu (Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi) Arvioidaan yhdessä mitkä ovat 3 merkittävintä vaara- ja kuormitustekijää, esimerkiksi liitteen 1 listan avulla. Täytetään vaara- ja kuormitustekijöiden hallintasivun ongelmaa ja sen hallintaa kuvailevat osuudet (kohdat 14 16) Tehdään käynti työkohteisiin, joissa ovat merkittävimmät vaaratekijät ja tarkastellaan niiden hallinnan riittävyyttä käytännössä, keskustellaan valtuutetun ja työntekijöiden edustajien kanssa Täydennetään lomakkeen kohtia 14 16 edellä tehtyjen havaintojen perusteella Käydään läpi muut Halmeri lomakkeen kohdat Lopuksi tehdään yhteenveto Auditoinnista laaditaan raportti, jossa selostetaan auditoinnin kulku, siihen osallistuneet henkilöt ja auditoijan arvio hyvin hoidetuista ja korjaamista kaipaavista asioista. Lisäksi siihen voi sisältyä auditoijan suosituksia, miten työpaikka voi kehittää toimintaansa. Raportin liitteenä ovat täytetyt lomakkeet lisätietoineen.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 8 Halmeri Audit lomakeen täyttöohje Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi Kunnossa Korjattavaa 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta Työpaikan työsuojeluyhteistyö on järjestetty asianmukaisesti, esim. työntekijöiden työsuojeluvaltuutetut vähintään 10 hengen työpaikalla ja työsuojelutoimikunta tai vastaava vähintään 20 hengen työpaikalla. Työpaikan työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen ja toimikunnan jäsenten yhteystiedot on ilmoitettu työsuojeluhenkilörekisteriin.. 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus Työsuojeluhenkilöstö on koulutettu tehtäviinsä. 3 Työsuojelun toimintaohjelma Työpaikalla on työsuojelun toimintaohjelma. 4 Tiedottaminen henkilöstölle Työsuojeluasioista tiedotetaan työntekijöille esim. henkilöstökokouksissa ja ilmoitustaululla, työpaikkaa koskeva työlainsäädäntö on työntekijöiden nähtävänä. 5 Ensiapuvalmius Työpaikalla on riittävästi (työterveyshuollon suosittelema määrä) ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. On järjestetty myös koulutusta tai harjoituksia tulipalon/onnettomuuden varalta. 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) Työpaikalla on lainmukainen työaikakirjanpito ja ylityön enimmäismäärät pysyvät lain sallimissa rajoissa. Muistiinpanoja
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 9 Vaarojen selvitys ja arviointi Kunnossa Korjattavaa 7 Työn vaarojen selvitys ja arviointi Vaarojen selvitys- ja arviointiprosessi on käynnissä ja siinä toteutuu yhteistoiminta henkilöstön kanssa. 8 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on tehty ja se on ajan tasalla. 9 Muut selvitykset Tarpeellisiksi katsottavat muut työolojen selvitykset, kuten ergonomiset tai työhygieeniset (melu, ilman epäpuhtaudet jne.) selvitykset on tehty. 10 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät Vaarojen selvitys kattaa kaikki erilaiset työtehtävät ja työkohteet, myös harvemmin tehtävät työt sekä häiriö- ja poikkeustilanteet. Vaarojen selvitys tehdään myös muutosten yhteydessä ja uuden työn suunnitteluvaiheessa. 11 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön Vaarojen selvitys kattaa tärkeimmät fyysisen työympäristön tekijät, kuten mahdolliset tapaturman vaarat, kemialliset ja biologiset tekijät sekä melun, tärinän ja säteilyt. 12 Vaarojen selvitys kattaa TULE kuormitustekijät Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät tuki- ja liikuntaelinten (TULE) kuormitustekijät, esimerkiksi käsin tehtävät nostot, yläraajan toistotyön ja näyttöpäätetyön. 13 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät henkiset (psykososiaaliset) kuormitustekijät, esimerkiksi väkivallan uhan, epäasiallisen kohtelun sekä muut työn laadulliset ja määrälliset kuormitustekijät. Muistiinpanoja
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 10 Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta 14 Mikä on merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy Kunnossa Korjattavaa Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta 15 Mikä on 2. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy Kunnossa Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Korjattavaa Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta 16 Mikä on 3. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Kunnossa Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Korjattavaa
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 11 Työntekijöiden opetus ja ohjaus Kunnossa Korjattavaa 17 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin Työntekijöiden perehdyttämiseksi työpaikan työsuojeluasioihin on toimiva menettelytapa. Heille selvitetään ainakin työterveyshuolto työpaikan / yhteisen työpaikan vaara- ja kuormitustekijät turvallisuusohjeet sekä toiminta hätätilanteissa ja ensiavun tarpeessa työntekijän vastuu omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta työntekijän velvollisuus ilmoittaa vioista, puutteista ja vaaratilanteista työntekijän velvollisuus kohdella toisia asiallisesti. Perehdytys on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. 18 Opetus ja ohjeet työhön Kaikki työntekijät, tarvittaessa myös ns. vuokratyöntekijät, opastetaan työhönsä ja varmistetaan että he osaavat turvalliset ja terveelliset työtavat ennen itsenäistä työskentelyä. Opastusta annetaan tarvittaessa tehtävien muuttuessa ja pitkän poissaolon jälkeen. Opastus kattaa esimerkiksi työasennot ja työpisteen ergonomisen säätämisen työvälineiden, turvallisuuslaitteiden ja henkilösuojainten käytön vaaranarvioinnissa todetut erityiset vaarat, esim. häiriö- ja uhkatilanteet ja vaarallisten aineiden käsittely myös harvemmin toistuvat tehtävät, esim. puhdistus-, huoltoja korjaustyöt. Opetus ja ohjeet on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä saa tehdä vain pätevä työntekijä. Muistiinpanoja
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 12 Esimiesten ja organisaation toiminta Kunnossa Korjattavaa 19 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa Esimiehillä on asianmukaiset toimintaedellytykset hoitaa työnantajan edustajina lain vaatimia työsuojelutehtäviä. tietävät työturvallisuuslain velvoitteet on riittävästi asiantuntemusta (koulutus, kokemus) on riittävästi työaikaa ja resursseja hoitaa lain velvoitteet. 20 Esimiesten valvontatehtävät Esimiesten tehtäviin kuuluu käytännössä työympäristön jatkuva valvonta ja vaaraa aiheuttaviin epäkohtiin puuttuminen työtapojen turvallisuuden jatkuva valvonta ja vaarallisiin työtapoihin puuttuminen työyhteisön vuorovaikutuksen jatkuva seuraaminen ja esimerkiksi epäasialliseen käytökseen puuttuminen. 21 Kunnossapito Työpaikan rakennukset, piha-alueet sekä koneet ja laitteet pidetään turvallisessa kunnossa. Esimerkiksi ilmanvaihto- ja sähkölaitteet huolletaan asianmukaisesti ulkoalueiden liukkaudentorjunta on riittävä myös ongelmakeleillä ajoneuvot, kuljetus ja nostovälineet sekä tuotantokoneet huolletaan asianmukaisesti tarvittavat määräaikaistarkastukset tehdään määräysten mukaisesti. kunnossapito tarkastaa riittävän usein turvalaitteiden toiminnan. 22 Suunnittelu ja hankinnat Terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon työtilojen ja menetelmien suunnittelussa työn suunnittelussa ja mitoituksessa työvälineiden, koneiden, tarvikkeiden, materiaalien ja kemiallisten aineiden hankinnoissa Muistiinpanoja
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 13 Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat aloite- ja ilmoitusmenettelyt Kunnossa Korjattavaa 23 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset Työympäristöä ja työtapoja seurataan toistuvasti sisäisillä tarkastuksilla, havainnointikierroksilla tai mittauksilla. Havaitut puutteet korjataan. 24 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut Työyhteisön vuorovaikutusta (tilaa) seurataan toistuvasti esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla tai esimies- alaiskeskusteluissa (kehityskeskusteluissa). Ilmi tulleisiin ongelmiin puututaan ja toimenpiteiden vaikutusta seurataan. 25 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt Työpaikalla on toimiva menettely työntekijöiden työoloihin liittyvien ongelmien ja vaaratilanteiden (läheltäpiti-tilanteiden) ilmoituksille sekä parannusehdotuksille. menettely on kaikkien tiedossa ja ilmoittamista aktivoidaan ilmoitukset ja aloitteet tutkitaan ja niiden johdosta tehdään tarvittaessa toimenpiteitä ilmoituksen/aloitteen tekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan palaute, mihin toimenpiteisiin ilmoitus mahdollisesti johtaa. 26 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta Kaikki poissaoloon johtaneet työtapaturmat tutkitaan ja havaitut puutteet korjataan. Ammattitauteihin ja työperäisiin sairauksiin johtaneet olosuhteet selvitetään ja korjataan. Muistiinpanoja
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 14 LIITE 1: Vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslista Tarkistuslistaa voi käyttää apuna kohdissa 14 16 kysyttyjen vaaratekijöiden valinnassa. Ota huomioon kaikki työtehtävät, joissa vaara voi esiintyä. Rastita sen mukaan missä tehtävässä vaara on suurin. Huomio vaaran vakavuus, ei niinkään tapaturman tai sairauden todennäköisyyttä. Todennäköisyyteen vaikuttaa miten hyvin vaara on hallinnassa. Työpaikan vaara- ja kuormitustekijät 1 2 3 Työn fyysiset kuormitustekijät 1) näyttöpääte-ergonomia 2) käsin tehtävät nostot tai siirrot (rasitusvammat, tapaturmat) 3 toistotyö; samana alle puolen minuutin välein toistuva yläraajan liike (ei näyttöpäätetyö) 4) työpisteen mitoitus; työasento, mahdollisuus vaihdella sitä, tuki kädelle / keholle 5) työväline-ergonomia; käden asento, otteen saaminen, voiman tarve, tärinä, lämpö 6) työn muu fyysinen kuormittavuus tai raskaus Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät 7) henkinen työkuormitus, työskentely suorituskyvyn äärirajoilla 8) väkivalta ja sen uhka 9) epäasiallinen kohtelu työpaikalla 10) tehtävä- ja vastuualueiden epäselvyys 11) työntekijän opetus ja ohjaus turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin 12) työntekijän kuuleminen ja tiedonkulku omaa työtä koskevassa asiassa 13) tuen ja avun saaminen esimieheltä Fysikaaliset työympäristötekijät 14) melu, jatkuva melu, iskumelu 15) lämpöolosuhteet, lämpötila, ilman liike, kosteus 16) valaistus, yleis- ja kohdevalaistus 17) tärinä, käsiin kohdistuva, kehoon kohdistuva 18) säteilyt, ionisoiva, UV, laser Kemialliset ja biologiset työympäristötekijät 19) ilman epäpuhtaudet, pölyt, homeet, kaasut, huurut 20) ihon kautta altistuminen kemikaaleille 21) kemikaalipakkaukset, putkistot, varastot 22) käyttöturvallisuustiedotteet 23) tartuntatautien vaarat Tapaturmavaarat 24) ensiapu- ja pelastusvalmius 25) työpaikan järjestys ja siisteys; kulkutiet, poistumistiet 26) liukkaudentorjunta; ulkoalueilla, sisällä 27) kulkuteiden ja työtasojen rakenne, portaat, luiskat, kaiteet, aukkosuojat (putoamissuojaus) 28) tilapäiset kulkutiet ja työtasot, telineet, työpukit, tikkaat 29) paloturvallisuus, palokuorma, tulityöt, sähkölaitteet, hälytysjärjestelmät, sammutusvälineet 30) koneiden ja laitteiden kunto, hallinta- ja suojalaitteet, merkinnät 31) sisäinen liikenne, ajoneuvot, trukit, kuljetusreitit, liikennesuunnitelma 32) lastaus- ja purkupaikat 33) nostotyöt, nosturit, nostoapuvälineet, tarkastukset 34) henkilönostimet 35) ajaminen yleisessä liikenteessä, ajo- ja lepoajat Muu tekijä (mikä?) 36) 1) Vähäinen vaara = Vaaratekijää ei ole työpaikalla tai se voi aiheuttaa vain vähäisiä terveyshaittoja 2) Kohtalainen vaara = Voi aiheuttaa lieviä vammoja tai sairauksia jossain työtehtävässä (1-30 pv sairasloma) 3) Vakava vaara = Voi aiheuttaa vakavia vammoja tai sairauksia (yli 30 pv sairausloma), pysyvän vamman tai hengen menetyksen jossain työtehtävässä
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 15 Halmeri Auditin kysymysten tulkintaohjeita Kysymys 1. Työnantajan on järjestettävä työntekijöille edellytykset valtuutetun valintaan, kun työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Valittu valtuutettu on vapautettava työsuojelutehtävien hoitoon alan sopimusten tai vähintään 4 tunnin ajaksi neljän peräkkäisen viikon aikana. Kysymys 2. Valtuutetuilla on oikeus asianmukaiseen koulutukseen. Koulutustarvetta ja -järjestelyjä on käsiteltävä yhteistoiminnassa kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Sisällöistä voi olla tarkennuksia työehtosopimuksissa ja koulutussopimuksissa. Työpaikan tai toimialan erityispiirteistä voi johtua erikoiskoulutusvaatimuksia. Esimerkiksi työsuojelun peruskurssi ja tarvittaessa jatkokurssit ovat sopivia koulutuksia. Työsuojelupäällikön tulee tuntea työsuojelusäännökset, työpaikan olosuhteet ja hänellä on oltava kykyä hoitaa työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Suositeltavaa on käydä esim. työsuojelupäällikkökurssi, päällikön perustietokurssi tai työsuojelun perus/jatkokurssi. Kysymys 3. Työnantajalla on oltava kirjallinen työsuojelun toimintaohjelma, ja toimintaohjelmaan pohjautuvia tavoitteita on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Ohjelma on johdon tahdon ilmaus, jossa johto sitoutuu nivomaan turvallisuuden osaksi liiketoimintaa ja asettaa toiminnan päämäärät ja yleiset periaatteet sekä vastuut organisaation eri tasoille. Johdon on sitouduttava vähintään lakisääteiseen turvallisuustasoon ja jatkuvaan parantamiseen. Kysymys 4. Työntekijöiden nähtävillä on oltava mm. ilmoitus työterveyshuollosta, työterveyshuollon työpaikkaselvitys, ilmoitus tapaturmavakuutuksen hoitavasta vakuutusyhtiöstä, työsuojelupäällikön ja valittujen työsuojeluvaltuutettujen yhteystiedot, työvuoroluettelo, ensiapuohjeet, ensiapukoulutettujen nimet, ohjeet toiminnasta onnettomuustilanteessa, työsuojeluviranomaisten yhteystiedot ja työpaikalla sovellettava työlainsäädäntö. Työnantajan on tiedotettava ajoissa työturvallisuuteen vaikuttavista asioista, selvityksistä ja suunnitelmista. Työpaikkakokoukset ovat hyvä tiedotustapa. Kysymys 5. Työterveyshuolto antaa tarvittaessa ohjeet ensiapuvalmiudesta. Riittävä ensiapuvalmius on yleensä oltava vähintään 5 % paikalla olevasta henkilökunnasta. Ensiapuvälineiden on oltava ajan tasalla ja helposti saatavilla. Työpaikan nimi ja täydellinen hälytyspuhelinnumero on hyvä olla oikeissa paikoissa näkyvillä avun hälyttämistä varten. Kysymys 6. Työpaikalla on oltava työaikakirjanpito, josta selviää jokaisen henkilön tekemät kaikki työtunnit ja erikseen lisä-, yli-, ja sunnuntaityötunnit sekä hätätyöt. On oltava työvuoroluettelo, josta käy ilmi työn alkamis- ja päättymisajat ja lepoajat, ellei alan työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Kysymys 7. Työnantajan on selvitettävä työn vaarat. Hyvän vaarojen selvitysprosessin ensimmäinen vaihe on strategisten työturvallisuus- ja terveysriskien selvitys käyttäen työpaikan parasta asiantuntemusta. Johdon tehtävänä on sen perusteella määrittää tavoitteet ja hallinnan periaatteet pahimmille riskeille. Se antaa hyvän pohjan kaikkien töiden vaarojen selvitykselle, joka on hyvä tehdä tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vaarojen selvityksistä on annettava tiedot työntekijöille ja niitä on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Selvityksillä ei ole määrämuotoa, mutta yleensä niiden on oltava dokumentoituja. Tämä kohta merkitään kunnossa, kun työpaikalla on käynnistetty vaarojen selvitysprosessi, vaikka se ei ole valmis eikä sisällöltään täytä kaikkia vaatimuksia. Jos työpaikalla ei ole edes aloitettu selvitystä ja arviointia, merkitään Korjattavaa sekä tähän kohtaan, että kohtiin 10 13.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 16 Kysymys 8. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on oltava ja se on päivitettävä, kun olosuhteet olennaisesti muuttuvat. Työpaikkaselvitys ja vaarojen selvitys on edullista laatia koordinoidusti eri ammattilaisten asiantuntemusta hyödyntäen ja päällekkäistä työtä välttäen. Kysymys 9. Erityisiä työolojen selvityksiä tarvitaan etenkin, jos työpaikalla on oireilua tai tarkastuksella tulee esille epäily terveysvaaroista, joita on vaikea todentaa tai poistaa ilman tarkempia selvityksiä. Selvityksen tarve voi koskea myös psykososiaalista (henkistä) kuormitusta. Työnantajan on myös selvitettävä kuormitustekijät saatuaan tiedon työntekijän mahdollisesta kuormittumisesta terveyttä vaarantavalla tavalla. Kysymys 10. Vaarojen selvityksen on katettava työpaikan erityyppiset tehtävät, kuten toimistotyöt, tuotantotyöt, kuljetustyöt, huoltotyöt, siivoustyöt. Tarvittaessa sen on katettava myös ulkopuoliselta ostetut (ulkoistetut) tehtävät, joita tehdään työpaikan omissa tiloissa. Samoin on katettava oman henkilökunnan tehtävät kiinteän työpaikan ulkopuolella. Kysymykset 11-13. Fyysisen työympäristön, TULE -kuormitustekijöiden ja henkisten kuormitustekijöiden osalta selvityksen on otettava huomioon alalle tyypilliset tekijät ja työpaikan erityispiirteet. Kattavuus edellyttää siten myös sattuneiden vaaratilanteiden, tapaturmien ja ammattitautien ottamista huomioon, minkä tulisi ilmetä selvityksestä. TULE- ja henkiset tekijät voivat tulla riittävästi selvitettyä työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä, kun se on osa vaarojen selvitystä. Selvityksen kattavuus on kyseenalainen, jos selkeä työpaikalla oleva vaara- tai kuormitustekijä on selvityksessä jätetty huomiotta tahi arvioitu mitättömäksi ilman erityisiä perusteita. Riittävä peruste voi olla esim. asian oleminen erityisen hyvin hallinnassa. Kysymykset 14-16 Kohdissa 14-16 kysytään työpaikan merkittävimpiä vaara- ja kuormitustekijöitä ja niiden hallintakeinoja. Vaaran merkittävyyttä arvioitaessa otetaan tässä huomioon mahdollisen terveyshaitan vakavuus, ei niinkään sen todennäköisyyttä. Merkittävimpiä ovat tekijät, jotka voisivat aiheuttaa hengenvaarallisen tai pysyvän vamman tai sairauden, jos hallintatoimenpiteet syystä tai toisesta eivät käytännössä ole riittävät tai ne jossain tilanteessa pettävät. Voit käyttää tarvittaessa apuna liitteenä olevaa vaarojen tarkistuslistaa. Kysymyksillä selvitetään ovatko työpaikan keskeisimmät vaara- ja kuormitustekijät lain edellyttämällä tavalla hallinnassa. Se edellyttää asioiden todentamista itse työkohteissa, eli käydään kyseisissä työpisteissä tarkastamassa asioiden hallinta. Vaatimukset vaarojen hallinnalle on määritelty työtuvallisuuslaissa ja muissa säädöksissä. Minimivaatimukset työolojen osalta on täytettävä. Hallintakeinoja voivat olla esimerkiksi vaaran poistaminen tai lieventäminen, tekniset suojauskeinot, työjärjestelyt, opastus ja ohjaus, oikeiden työtapojen valvonta, henkilösuojaimet ja suojavaatetus, altistumisen seuranta, ja työntekijän henkilökohtaisten edellytysten huomioiminen. Työpisteisiin tutustumisen yhteydessä voi ilmetä esimerkiksi, että työntekijät eivät ole tietoisia vaarasta tai heillä ei ole tietoa miten toimia vaara- tai uhkatilanteessa. Työntekijät eivät kenties käytä tarvittavia suojavarusteita tai ottavat riskejä. Nämä voivat olla osoituksia siitä, että opastus taikka valvonta ei ole riittävää. Tarkastuksella voi myös ilmetä työympäristön puutteita, jotka voivat olla osoitus esimerkiksi työympäristön valvonnan, tarkastustoiminnan tai kunnossapidon puutteista. Tämä tietysti vaikuttaa myös jäljempänä tulevien kysymysten arviointiin.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 17 Kysymys 17. Perehdyttämisvaatimus koskee soveltuvassa laajuudessa sekä omia, että ulkopuolisia työntekijöitä riippumatta työskentelyn pituudesta. Yleensä perehdyttäminen edellyttää asioiden kertomista, pelkkä kehotus lukea asiat intranetistä tms. ei riitä. Perehdytyksessä on kerrottava menettelytavat myös mahdollisissa ongelmatilanteissa, kuten tapaturman tai vaaratilanteen sattuessa, työntekijän havaitessa epäasiallista kohtelua tai terveyttä vaarantavaa kuormitusta. Suositeltavaa on käyttää kirjallista perehdytyksen tarkistuslistaa tms. johon perehdytettävä myös kuittaa asiat nimikirjoituksellaan. Monikielisessä työpaikassa riittävä perehdytys on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kysymys 18. Työnopastuksen on oltava sitä perusteellisempi mitä vaarallisempi työ on ja mitä vähemmän työntekijä sitä tuntee. Opastuksen perillemeno on hyvä varmistaa kuittauksella ja valvonnalla erityisesti itsenäisen työskentelyn alkuvaiheessa. Nuorten opetukseen ja ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Monikielisessä työpaikassa kunkin on saatava tarpeellinen opastus sekä työ- ja käyttöohjeet ymmärtämällään kielellä. Työnopastuksen ja perehdytyksen menettelytavat on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Vaarallisissa töissä opastuksen tulee perustua kirjallisiin työohjeisiin tai tarkistuslistoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakaspalvelutehtävät, joissa on väkivallan uhka, työ tapaturmavaaraa aiheuttavilla koneilla, vaaraa aiheuttavat huolto-, puhdistus- ja korjaustyöt, rakennusten purkutyöt, korkea työskentely, säiliössä työskentely, trukin kuljettaminen, henkilönostot ja muut vaativat nostot sekä kemiallisia ja biologisia vaaroja aiheuttavat työt, tulityöt, tilapäiset sähköasennukset, sekä työskentely tiellä ja kadulla. Joitakin töitä varten on olemassa esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vaatimia koulutuksia/pätevyyskortteja, esim. tulityökortti, joita voi suositella. Erityistä vaaraa aiheuttavia töitä saa tehdä vain riittävän koulutuksen saanut pätevä työntekijä. Kysymys 19. Esimiesten työsuojelutehtävät ja -vastuut on määriteltävä riittävän tarkasti, on oltava mm. tiedossa keiden turvallisesta työskentelystä kukin esimies on vastuussa. Työnantajan on perehdytettävä ja opastettava myös esimiehet tehtäviensä vaatimalla tavalla, ja opastuksen perillemeno on varmistettava. Suositeltavaa on, että tehtävät on määritelty kirjallisesti ja että työsuojelutietämys on kartoitettu ja laadittu tarvittaessa koulutussuunnitelma. Esimiehillä on oltava riittävät valtuudet ja resurssit pitää työolot lain edellyttämässä kunnossa. Kysymys 20. Valvonnan on oltava sitä tehokkaampaa, mitä vaarallisempaa työ on ja mitä heikommin työntekijä sen hallitsee. Nuorten työskentelyä on valvottava erityisen hyvin. Muutos- ja poikkeustilanteet vaativat yleensä tavallista tehokkaampaa valvontaa. On valvottava myös perehdytyksen ja opastuksen toteutumista. Valvontaan kuuluu välitön puuttuminen havaittuihin epäkohtiin. Esimiehen on estettävä vaaraa aiheuttava työskentely, esimerkiksi suojavarusteiden käyttämättä jättäminen. On myös puututtava työympäristössä havaittaviin vaaroihin, kuten kulkuteiden epäjärjestykseen ja puutteellisiin suojavarusteisiin. Samoin on puututtava työyhteisössä havaittaviin terveyttä vaarantaviin ongelmiin, kuten liialliseen kuormittumiseen ja epäasialliseen käytökseen. Esimiehen on reagoitava työntekijöiden tekemiin ilmoituksiin ja aloitteisiin. Hänen on tiedotettava omalle esimiehelleen puutteista, joiden korjaamiseen omat toimivaltuudet eivät riitä. Kysymys 21. Kunnossapidolta edellytetään ripeyttä vaaraa aiheuttavien olosuhteiden korjaamisessa. Valmistajan antamia huolto-ohjeita on noudatettava. Vikojen ilmoittamiseksi on oltava toimiva menettely. Kaikki työvälineet on tarkastettava ainakin vuosittain, joidenkin laitteiden tarkastukset on tehtävä useammin. Suositeltavaa on järjestelmällinen ennakkohuolto, jonka ennakoivat tarkastukset kattavat myös turvalaitteet ja kulkutiet.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 18 Kysymys 22. Työsuojeluun vaikuttavat muutokset ja hankinnat on suunniteltava yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Suunnittelun yhteydessä on tehtävä vaarojen selvitys. Suunnittelijoilla on oltava riittävä asiantuntemus myös suunnittelukohteen työturvallisuusvaatimuksista. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntemusta. Kysymys 23. Sisäisillä työsuojelutarkastuksilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi työsuojeluorganisaation tekemiä tarkastuksia. Ne täydentävät esimiesten tekemää jatkuvaa tarkkailua. Kaikki työvälineet on tarkastettava ainakin vuosittain jonkun toimesta työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu perehtyä työympäristöön ja työyhteisön tilaan, jota voi toteuttaa myös tarkastusluontoisesti. Standardoitujen tarkistuslistojen ja havaintomenetelmien (esimerkiksi Elmeri -menetelmät ja TR-mittari) käyttö yleensä parantaa tarkastusten tuloksellisuutta. Kysymys 24. Työyhteisön tilan seuranta on velvoite. Hyviä menettelyjä ovat esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut, työpaikkakokoukset sekä henkilöstökyselyt, joiden tuloksia käsitellään yhdessä työntekijöiden kanssa. Kysymys 25. Työntekijöiden ilmoituksia varten on oltava selkeä menettely, joka kerrotaan perehdytyksen yhteydessä. Ilmoitusmenettelyn tulee koskea myös esimerkiksi väkivallan uhkatilanteita ja henkisiä kuormitustilanteita. Yleensä ilmoitusten kirjaaminen on tarpeen, muuten niitä on vaikea mm. ottaa huomioon vaarojen selvityksessä. Esimerkiksi teollisissa työpaikoissa kirjattujen vaaratilanneilmoitusten runsaus liittyy yleensä pieneen tapaturmien määrään. Se voi olla siten merkki pikemmin hyvästä turvallisuuskulttuurista kuin työpaikan vaarallisuudesta. Keskisuurilla ja suurilla työpaikoilla tehokas ilmoitusmenettely edellyttää yleensä asianmukaista kaikkien koko henkilöstön käytössä olevaa tietoverkossa olevaa tietojärjestelmää ja toimenpiteitä ilmoitusaktiivisuuden kannustamiseksi. Kysymys 26. Kaikki työtapaturmat on tutkittava riittävällä tarkkuudella niiden torjunnan kehittämiseksi. Ne ilmoitetaan myös vakuutusyhtiölle. Vakavaan henkilövahinkoon johtaneet on ilmoitettava myös poliisille ja työsuojeluviranomaiselle. Työntekijöille on perehdytyksen yhteydessä selvitettävä, miten menetellä työtapaturman sattuessa. Sattuneista työtapaturmista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä on hyvä tiedottaa henkilöstölle. Liite 1. Liitteen luettelon voi käyttää työpaikan vakavimpien vaarojen tunnistamiseen (kysymykset 14 16), elleivät ne aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella tiedossa. Luettelon käytössä on huomioitava, että arvioidaan vain mahdollisen terveyshaitan vakavuutta, ei sen todennäköisyyttä. Tarkoituksena on seuloa vakavimmat terveyden vaarat ja varmistua, että ne ovat lain edellyttämällä tavalla hallinnassa. Terveyden vaarojen hallinnan tasosta riippuu paljolti miten todennäköisiä terveyshaitat ovat. Esimerkiksi kova melu työpaikalla on vakava riski (3). Kuulovammojen todennäköisyys on kuitenkin pieni, jos työntekijät käyttävät asianmukaisesti kuulonsuojaimia. Jotkin listan seikat eivät sinällään ole vaaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus ja ohjaus, käyttöturvallisuustiedotteet ja ensiapuvalmius. Puuttuessaan tai ollessaan puutteelliset ne voivat kuitenkin aiheuttaa välillisesti vaaraa. Esimerkiksi puuttuva tieto kemikaalin vaaroista ja suojautumisesta voi johtaa vaaralliseen altistumiseen aineen käsittelyssä. Tekijät, jotka eivät koske työpaikkaa (esim. ei ole henkilönostimia), rastitaan kohtaan 1 (vähäinen vaara).