3/2013 Tampereen Liikuntasanomat Ikurin upeassa liikuntahallissa harjoittelu sujuu kuin tanssi Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Aarno Laukkanen Mr. Nyrkkeily Pyrintö vakuuttava Korisliigassa Messut ja urheilu hyvässä yhteistyössä
Nuorten yleisurheilun EM-kilpailujen avajaisia vietettiin näyttävästi Laukontorilla 10. heinäkuuta 2013. Avajaistapahtuman virallisina puhujina olivat Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi, Euroopan yleisurheiluliiton puheenjohtaja Hansjörg Wirz sekä Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Avajaisissa nähtiin kaikkien 45 osanottajamaan muodostama lippukulkue. Avajaisten esiintymislavana toimi Tammerkoski-laivan kansi. Yleisöä avajaisissa oli Laukontorin täydeltä. Pääkirjoitus Yhteistyöllä Tampereesta yhä laadukkaampi liikuntakaupunki Vilkas urheilukesä on paketissa ja kaikille jäi kesän koitoksista varmasti positiivinen fiilis. Erityisesti mieltäni lämmitti nuorten yleisurheilun EMkilpailut, joista tuli paljon kansainvälistä kiitosta. Kaupunki satsasi olosuhteisiin merkittävästi ja panosti samalla paikalliseen yleisurheilutoimintaan esimerkiksi uudistamalla välineitä. Tampereen Pyrintö osoitti jälleen kerran merkittävää osaamista järjestää kansainvälisiä kilpailuja. Seura toimii hyvänä mallina myös muille. Eri jaostot puhaltavat yhteen hiileen ja jollakin tavalla tuntui kesällä siltä, että tässä taitaa olla seuratoiminnan ydin kysymyksessä. Yhteisöllisyys paistoi läpi seuran toiminnassa. Vihdoin ja viimein saimme aikaiseksi järjestää uuden Ikurin liikuntahallin avajaiset. Pientä fiilausta on ollut viimeisen vuoden aikana, mutta se on kannattanut, sillä halli on todella hyvä ja palvelee paikallisia seuroja voimistelusta tanssiin ja salibandyyn. En voi olla kiittämättä tamperelaisia luottamushenkilöitä positiivisesta suhteutumisesta liikuntaa kohtaa. Harvoin tällainen noin 10 000 neliömetrin halli saadaan näin nopeasti aikaiseksi. Kun tahtotilaa on, niin paljon saadaan aikaiseksi. Toinen merkittävä kiitoksen kohde on Tampereen kaupungin tilakeskus ja Palvelukiinteistöt ja erityisesti toimitusjohtaja Ilkka Ojala, jolla edelleen on riittänyt ymmärrystä ja positiivista suhtautumista liikuntaa kohtaan. Samoin kaupungin rahoitusjohto ansaitsee syvän kumarruksen. Ilman hyvää yhteistyötä tämä ei olisi mahdollista. Samalla, kun voimistelijat, tanssijat ja salibandyn pelaajat saivat asianmukaiset, osittain ihan huippuhyvät olosuhteet, niin vastaavasti Tampereen messu- ja urheilukeskuksesta vapautui liikuntatilaa erityisesti yleisurheilulle, joka viime vuosien aikana on joutunut kärsimään tilanpuutteesta talviaikoina. Toivotan Ikurin liikuntahallin käyttäjille intoa harjoitteluun ja menestystä tuleviin kilpailuihin. Sanoisin kauniiksi lopuksi sen, että kilpailumenestys ei ainakaan tällä kertaa ole harjoitteluolosuhteista kiinni. Lumista talvea odotellen Pekka P. Paavola liikuntajohtaja Tampereen Liikuntasanomat 3/2013 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Ratinan rantatie 1 33100 TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p. 050 554 5831 Toimitussihteeri Petri Vilkko p. 040 5481 006 ideatampere@kolumbus.fi Liikuntapalvelujen yhteyshenkilöt Leila Lahti p. 050 554 5820 leila.lahti@tampere.fi Satu Arvonen p. 040 506 8414 satu.arvonen@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) 222 33 22 Taitto Tuija Lautiainen Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Painosmäärä 3.000 kpl ISSN 1795-987X Lehti on luettavissa myös internetissä: www.tampere.fi/ liikuntasanomat Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Ratinan rantatie 1 33100 TAMPERE www.tampere.fi Kannen kuva: Tanssiseura Spiralin taidokkaat kilpatanssijat ihastuttivat esityksillään Ikurin liikuntahallin avajaisväkeä. Etualalla Juho Linna ja Anu Purttu, takana Jari Hakkarainen ja Piia Honkkila. Kuva: Petri Vilkko 2 3
Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Tammer Turnaus tuo huiput syksyisin Tampereelle Aarno Laukkanen nyrkkeilyn parissa lähes 50 vuotta Syksyisin Tampereella järjestettävä perinteinen Tammer Turnaus on yksi kansainvälisimmistä Tampereella järjestettävistä huippu-urheilutapahtumista. Turnauksen pääsihteerinä toimivalle Aarno Laukkaselle tämän syksyn tapahtuma on hänen 19. turnauksensa järjestävän seuran TVS:n puheenjohtajana. TVS:n puheenjohtaja Aarno Laukkanen on nyrkkeilyn kaksinkertainen Suomen mestari. Tampereen Voimailuseuraan koko uransa ajan kuulunut Laukkanen oli aikanaan yksi maan lahjakkaimmista nyrkkeilijöistä. Lajin hän aloitti 15-vuotiaana naapurustossa asuneen Pekka Latvan innostamana. - Kun kerran menin salille kokeilemaan, niin siinä sitä sitten hurahdin lajin pariin. Harjoittelu oli lähinnä lajin perustekniikan oppimista sekä lihaskestävyyden, kimmoisuuden ja nopeuden harjoittelua ja kehittämistä, Laukkanen muistelee. Ensimmäisen ottelunsa Laukkanen otteli jo puolen vuoden kuluttua harrastuksen aloittamisesta. - Voitin sen. Siinä oli vastassa Pekka Ruokola, tuleva Montrealin olympiaedustaja raskaassa sarjassa. Yksi Laukkasen vahvuuksista oli nopeus. Se oli tullut jo aikaisemmin ilmi hänen harrastaessaan yleisurheilua TU-38:ssa. - Siihen liittyi sellainen mielenkiintoinen juttu, että juoksin 100 m:n alkuerässä alle 15-vuotiaiden SVUL:n Hämeen piirin ennätyksen. Mutta ennätys ei tullut koskaan voimaan, kun Lehtorannan Vesa juoksi seuraavassa lähdössä vielä paremman ajan. - Mutta muutaman minuutin olen siis pitänyt piirin ennätystä hallussani, Laukkanen muistelee pilke silmäkulmassa. Vesa Lehtorannasta tuli sittemmin menestynyt Tapparan kiekkoilija. Maaotteluun kahden vuoden treenillä Päälajissaan nyrkkeilyssä Laukkanen nousi nuorten maajoukkueeseen vain reilun kahden vuoden treenaamisen jälkeen. Kyseinen maaottelumatka Ruotsin Uppsalaan vuonna 1966 on piirtynyt lähtemättömästi miehen muistoihin, sillä matkat molempiin suuntiin tehtiin lentäen Super Caravellilla, joka oli ensimmäisiä suihkukoneita Suomessa. - Silloin entisaikaan kun Osmonmäellä asuttiin, niin lentokoneeseen pääsy oli mahtava asia, muut eivät olleet ikinä nähneetkään sellaista. Reissun jälkeen mummot ja vaarit tenttasivat nuorta poikaa, että mikä juttu se oikein oli ja millaista siellä lentokoneessa oli. Ensimmäisestä maaottelustaan miehelle jäivät hyvät muistot myös urheilullisessa mielessä. - Siellä minulla oli vain yksi ottelu ja voitin siinä ruotsalaisen. Tulin alun perin siihen otteluun vähän sellaisella suomalaisella anteeksi kun olen olemassa -asenteella. Ruotsalainen kaveri oli jo punnituksessa nokka pystyssä ja katseli halveksivasti alaspäin, kun hän oli olevinaan suuri tähti silloin. - Minulla naksahti ilmeisesti jotain takaraivossa, että "tuo jätkähän ei lähde täältä yksin". Ja niinhän siinä kävi, että ottelua kesti vajaan erän, kun vastustaja pyörtyi siihen. Meitä oli silloin kaksi edustajaa Tampereelta, ja me molemmat voitimme ottelumme. Laukkanen kertoo, että nuorten maaottelun jälkeen oli samana vuonna myös miesten maaottelu, jossa hän joutui vasta 17-vuotiaana ottelemaan aikuisten joukossa. - En saanut enää sen jälkeen otella ikäisteni kanssa, koska olin miesten maaotteluedustaja ja silloiset säännöt kielsivät sen. Tavoitteena Montrealin olympialaiset Suomen mestaruuden miesten sarjassa Laukkanen voitti kaksi kertaa; vuosina 1968 ja 1970. - Pahin vastustajani oli oma seurakaveri Jouko Lindberg, joka sittemmin edusti Suomea useammissakin olympialaisissa. Laukkasen oma arvokisaura piti sisällään alle 21-vuotiaiden EM-kisat Unkarissa, jossa hän otteli Suomen edustajana. - Hävisin siellä tuomariäänin 3-2 kaverille, joka ylsi sarjassa hopealle. Ennen lupaavan uransa päättymistä Laukkanen vielä tavoitteli Montrealin olympiaedustusta, mutta erinäisten syiden johdosta paikka olympiajoukkueessa jäi hänen kohdaltaan tavoittamatta. Tosin Montrealin olympiakisoihin vuonna 1976 Laukkanen osallistui paikan päällä kisaturistina, ja hän sai tilaisuuden olla paikalla Montrealin olympiastadionilla todistamassa Lasse Virenin kahta kultamitalia 5000 metrin ja 10 000 metrin juoksuissa. - Ne ovat ikimuistoisimpia hetkiäni urheilun parissa, Laukkanen muistelee. Sittemmin Laukkasen ura kilpanyrkkeilyn parissa jatkui valmentajana ja kansainvälisenä nyrkkeilytuomarina 1980-luvulta lähtien. Hänen ensimmäiset arvokisat tuomarina olivat Torinon EM-kisat, viimeisimmät arvokisat puolestaan Liverpoolin EM-kisat. Nuoresta lähtien seuratyössä Seuratyöhön Laukkanen tuli mukaan jo varhain silloisen puheenjohtajan Tauno Salmisen innostamana. - Hän oli hyvä innostaja ja otti mukaan kaikki kaverit, jotka vähänkin kiinnostuivat ja yllytti meitä erilaiseen toimintaan. Olen jo nuoresta saakka ollut seuran hallituksessa, sitten seuran varapuheenjohtajana ja 1994 vuoden alusta seuran puheenjohtajana. Eli käytännössä Tammer Turnauksestakin olen vastan- t 4 5
Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Korisliiga täydessä vauhdissa Pyynikillä Pieti Poikolan valmentama Pyrintö kultajahdissa Pyrinnön Korisliigajoukkue on aloittanut kuluvan liigakauden ennen näkemättömällä energialla. Siinä vaiheessa kun ottelukierroksia oli pelattu jo yhdeksän, Pyrintö ei ollut hävinnyt kotimaisista sarjapeleistä vielä yhtäkään. Myös Baltian liigassa Pyrinnön peliesitykset ovat olleet mukavaa katsottavaa, ja menestyksekkäiden euro-otteluiden myötä Pyrintö on noussut Euroopan rankinglistoilla upeasti 100 parhaan seuran joukkoon. t Tammer Turnaus on tuonut Tampereelle nyrkkeilijöitä 80 eri maasta. Vuodesta 2013 lähtien turnaus otellaan ilman päänsuojia. nut käytännössä kyseisestä vuodesta lähtien. Laukkanen toteaa, että Tammer Turnaus on yksi Tampereen kansainvälisimpiä tapahtumia. - Meillä on keskimäärin viitisentoista maata mukana. Vuosien aikana Tammer Turnaukseen on osallistunut 80 maan urheilijoita. Kuuluisin turnauksen osanottaja on ollut sittemmin raskaan sarjan maailmanmestaruuden voittanut Mike Tyson. Kun nyrkkeilyn MM- ja EM-kisat otetaan huomioon, Tampereella on Laukkasen mukaan kilpaillut nyrkkeilyssä kaikkiaan 130 maan edustajia. Esimerkiksi vuonna 2000 järjestettiin Tampereella nyrkkeilyn EM-kisat, joiden järjestelyjen pääorganisaattorina toimi Laukkanen Laukkanen sanoo olevansa tyytyväinen kaupungin mukana olemiseen isoissa urheilutapahtumissa. - Vastaavasti tuovathan nämä kisat kaupunkiimme paljon tuloja. EM-kisoissakin meillä oli seitsemän hotellia täynnä vieraita kymmenen päivän ajan. Eli kyllä siinä aikamoinen raha liikkuu, Laukkanen pohtii. Ajatus kansainvälisen arvoturnauksen järjestämisestä Tampereella kiehtoo edelleen aikaansaavaa TVS:n puheenjohtajaa. - Kyllä vähän on sellainen kutina, että jotkut pitäisi tässä järjestää ennen kuin siirtyy sivuun. Uusi harjoitustila hakusessa Nyrkkeilyn harjoitusolosuhteet Tampereella saisivat Laukkasen mukaan olla paremmatkin. - Ennen Tampereella oli Suomen parhaat olosuhteet, mutta nyt muuallakin on alettu kehittämään ja uusimaan paikkoja. Meillä on käytännössä vain Nääshallin luola, jossa lajia voidaan harrastaa. - Seuran puitteissa olemmekin koettaneet etsiä, josko joku järkevä 300-400 neliön harjoittelutila löytyisi hyvien liikenneyhteyksien päästä.. Laukkanen sanoo, että varsinaisesti itse harjoitustoimintaan nyrkkeilykehiä tiloissa ei välttämättä tarvita, koska harjoittelu pitää sisällään paljon muutakin. - Ilman kanssa siinä toimitaan, eli iskuja lyödään ilmaan. Ja lisäksi käytetään esimerkiksi säkkejä ja tyynyjä. Tietysti lapsille se on oma elämyksensä, kun pääsee kehään kokeilemaan. Laukkasen mukaan seuran junioripuolella on kasvamassa uusia lahjakkuuksia kohti huipputasoa. Yksi heistä on maahanmuuttajataustainen 15-vuotias Muhammad Abdilrasoon. Hän edusti Suomea 15-16-vuotiaiden junioreiden MM-kisoissa sijoittuen kuudenneksi. - Kyllähän se on aika kova juttu, kun mukana oli kuitenkin lähes 60 maata, Laukkanen toteaa. Seuran toiminnassa Muhammad on ollut mukana kolmisen vuotta. Nyrkkeily on halpa ja tehokas liikuntaharrastus "Nyrkkeily on halpa harrastus verrattuna moneen muuhun lajiin". Laukkanen sanoo, että viime aikoina maahanmuuttajataustaisia junioreita on tullut mukaan entistä enemmän. - Nyrkkeily on halpa harrastus verrattuna moneen muuhun lajiin, mikä varmaan helpottaa lajiin mukaan tuloa. - Toinen asia on, että kun ajatellaan menestymistä, niin näillä maahanmuuttajilla on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet menestymiseen, koska heiltä löytyy pitkäjänteisyyttä tehdä töitä. - Suomalainen nuori tänä päivänä on valitettavasti aika laiska, istuu pleikkarin takana ja niin edelleen. Unelmoidaan ja halutaan olla jotakin, mutta ei haluta tehdä sen asian eteen mitään. Sellaista näkee täällä nuorten nyrkkeilijöiden keskuudessa liian usein. Myönteisenä Laukkanen näkee seuran naisnyrkkeilijöiden Mira Potkosen ja Sonia Grönroosin menestyminen maailmalla. - Oman seuran nyrkkeilijöiden menestyminen on yksi asia, joka nostaa yleistä innostusta lajia kohtaan. Myös kuntonyrkkeily on näkyvässä roolissa TVS:n toiminnassa. - Meillä löytyy kaikenlaista siihen liittyen. Me olemme oikeastaan pitkälti se porukka, joka sitä lajia tähän maahan on tuonutkin jo parikymmentä vuotta sitten. Se on hyvin suosittu harrastusmuoto. - Voin sanoa, että kuntonyrkkeily on varmaan yksi parhaista ja tehokkaimmista kuntoilumuodoista. Monet kuntonyrkkeilyyn mukaan tulleet ovat harrastaneet aikaisemmin monia muita lajeja, mutta ovat ihastuneet kuntonyrkkeilyyn ja jääneet mukaan siihen. Pelaajat kuuntelevat tarkkaan päävalmentaja Pieti Poikolan taktisia ohjeita aikalisällä. 6 7
Kesätauon jälkeen Pyynikille palanneen Pyrinnön uuden ilmeen pääarkkitehtina on toiminut päävalmentaja Pieti Poikola, joka vuoden mittaisen sapattitauon jälkeen saapui keväällä takaisin Pyrinnön peräsimeen. Edellisen valmennusrupeamansa aikana Poikola valmensi Pyrinnön kaksi kertaa Suomen mestariksi, eli kausilla 2009-2010 ja 2010-2011. Mestaruusvuosia Pieti Poikela sanoo muistelevansa lämmöllä. - Totta kai noista vuosista jäi hienoja muistoja. Erityisen mukavaa oli mestaruuksien voittaminen nimenomaan Pyrinnössä, sillä aikoinaan aloitin valmennusurani juuri täällä. Erityistä oli myös se, että Pyrintö on poikkeuksellisen yhteisöllinen urheiluseura. "Materiaali riittää mestaruuteen" 8 Pyrinnön tämänhetkistä pelaajamateriaalia Poikola ei haluaisi mielellään verrata mestaruusvuosien joukkueisiin. - Mutta meillä on varmuudella riittävän laadukas materiaali mestaruuden voittamiseen tälläkin kaudella, mikäli kaikki asiat osuvat kohdalleen ja pysymme terveinä. - Pyrimme tänä vuonna saamaan materiaalista entistä enemmän irti ja haluamme olla hyvin intensiivinen ja urheilullinen joukkue. Poikola muistuttaa, että tuo onnistuu vain jakamalla vastuuta. - Saamme energiaa vaihtopenkiltä ja samalla aloitusviisikon pelaajat saavat huilia riittävästi. Poikola toteaa, että Pyrinnön kaikilla kahdellatoista sopimuspelaajalla on tärkeä rooli joukkueessa. - Ilman laajaa rosteria olisi mahdotonta pitää yllä haluamaamme intensiteettiä. Nuoret pelaajamme ovat erittäin lahjakkaita, siksi heille on mukava antaa vastuuta. Lahjaminuutteja ei ole kenellekään tarjolla. Päävalmentaja toteaa, jokainen pelaaja on ollut vastuunsa arvoinen peleissä ja harjoituksissa. - Pelaajamme ovat vastuuta saatuaan silminnähden kehittyneet ja uskaltaneet pelata ennakkoluulottomasti. Pelaajien harppauksin tapahtuneesta kehittymisestä jo kesätauon aikana Poikola ei halua missään tapauksessa ottaa kunniaa itselleen. - Kaikkein tärkeintä on ollut pelaajien itsenä tekemä työ. Siinä valmentaja on sivuroolissa. Valmentajan tärkeimpänä tehtävänä on rakentaa hyvä harjoitteluympäristö, ohjeistaa harjoiteltavissa asioissa ja motivoida pelaajia harjoittelemaan. - Mutta tärkein työ jää kuitenkin pelaajille. Siksi en turhaan ota kunniaa pelaajien kehityksestä, vaan annan sen heille, keille se kuuluu. Eli pelaajille, mutta myös erinomaisille apuvalmentajillemme, jotka tekivät kesällä hyvää työtä. Pyrinnön pelaajien fysiikan selkeä kehittyminen on mahdollistanut panostamisen kuluvalla kaudella erityisesti tehokkaaseen puolustuspeliin. Poikolan mukaan joukkueen puolustuskonsepti on yksi sarjan aggressiivisimmista, jos ei aggressiivisin. - Pyrimme pelaamaan puolustusta mahdollisimman paljon koko kentällä, estämään valtaosia syöttölinjoista ja olemaan screenitilanteissa aggressiivisia. - Se vaatii paljon myös vaihtopenkkiläisten käyttöä, sillä muuten tuollainen puolustus ei olisi mahdollista. Jenkkien rekrytointi onnistui Pyrinnön kotimaisten pelaajien kehittymisen ohella myös onnistunut amerikkalaisvahvistusten rekrytointi on nostanut Pyrinnön materiaalin Korisliigan parhaimmiston joukkoon. - Ulkomaalaisten pelaajien rekrytointi on aina myös hieman sattumasta kiinni, varsinkin meidän pienellä budjetillamme, Poikola toteaa. - Mutta toki omalla työllä pystyy todella paljon vaikuttamaan rekrytointien onnistumisiin. Tärkeintä on varmasti se, että on selkeä käsitys minkälaisia pelaajia ja mihin rooleihin heitä tarvitaan. Kun pystyy mahdollisimman hyvin erittelemään agenteille mitä haluaa, sitä sopivampia pelaajia tarjotaan. Poikolan mukaan hyvät suhteet ovat myös tärkeitä. - Olen vuosien saatossa oppinut tuntemaan useita agentteja henkilökohtaisesti. He luottavat, että haluan viedä pelaajia eteenpäin ja toisaalta tietävät, että täällä hoidetaan asioita hyvin. Siksi he mielellään lähettävät tänne eteenpäin pyrkiviä ja lahjakkaita pelaajia. - Tärkeä vaihe on myös haastatella pelaajia henkilökohtaisesti. Silloin voi raakata epäkypsiksi osoittautuvat pelaajat pois. Poikola sanoo, että toki myös raa'an työn määrä ratkaisee. - Kaikkiaan katsoin varmaan 500-1000 pelaajan profiilit läpi ja videoita varmaankin muutamasta sadasta. Henkilökohtaisesti haastattelin sitten kymmenkuntaa pelaajaa. Poikola korostaa, että tuota ei pystyisi tekemään ilman apuvoimia. Apuna tuossa prosessissa hänellä olivat mm. Kari Kilpinen, Lasse Rantala, Vesa Kuokkala ja Jarmo Laitinen. Ulkomaalaispelaajien sisäänajoprosessissa ensimmäinen vaihe Poikolan mukaan Päävalmentaja Pieti Poikola kiittää pelaajiaan hyvästä taistelumoraalista voittoisan ottelun jälkeen. on haastattelu ennen sopimuksen tekoa. Silloin on tärkeää kertoa mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti, mitä pelaajilta odotetaan. - Se sitouttaa jo paljon. Ja toisaalta jos omat ja pelaajan ajatukset roolista eivät tuossa vaiheessa kohtaa, sopimusta on turha tehdä vaikka kyseessä olisi vaikka kuinka hyvä pelaaja. - Esimerkiksi BJ Raymon valitsi nimenomaan Pyrinnön siksi, että suunniteltu rooli miellytti häntä, vaikka miehelle oli rahakkaampiakin sopimuksia tarjolla. Poikola korostaa, että pelaajien tullessa Suomeen on tärkeää, että kaikista sovituista asioista pidetään kiinni ja pelaajista välitetään. - Siinä Pyrinnön organisaatio ja erityisesti joukkueenjohtajamme Elisa Hakanen tekee valtavan hienon työn. - Vastaavasti valmennuksellisesti on tärkeää osoittaa ja vaatia pelaajien sitoutumista tiettyihin asioihin. Tässä harjoitusten ja pelien ohella videopalaverit näyttelevät tärkeää roolia. - Amerikkalaispelaajia johdetaan kuten keitä tahansa muita ihmisiä. Palaute pitää antaa välittömästi, negatiivinen ja positiivinen hieman eri tavalla. Mutta se nyt on normaalia henkilöjohtamista. "Olosuhteet Tampereella parantuneet" Tampereen treeni- ja peliolosuhteita Poikola pitää varsin hyvinä. Hän kehuu juohevaa yhteistyötä liikuntapalvelujen ohella myös Varalan urheiluopiston sekä lentopallon mestaruusliigassa pelaavan Rantaperkiön Iskun kanssa. - Kaikkiaan olosuhteet Tampereella ovat parantuneet jatkuvasti. Hyvänä esimerkkinä on aamuharjoittelumahdollisuuksien parantuminen Pyynikin palloiluhallissa, omien pukuhuonetilojen saaminen sieltä sekä kesän aikana toteutettu lattiaremontti. Poikolan mukaan remontti selkeytti kentän pelialuetta ja teki lattiasta laadukkaamman. - Aikaisemminhan lattia oli hieman epätasainen ja muutenkin huonokuntoinen. Poikolan mukaan kilpailijamaissa on parhailla joukkueilla pääosin omat hallit käytössä, ja niiden lattioissa on pelkät koripalloviivat. Myös harjoitteluajat ovat niissä vapaat. - Suomessa ei vielä ole samanlaista urheilukulttuuria, ja siinä annamme tasoitusta. Mutta se on enemmänkin yhteiskunnallisen keskustelun asia. Pyrinnön lähiaikojen toivomuksia kaupungin suuntaan on heittoautomaatin saaminen Pyynikille sekä katosta laskettavat sivukorit. - Koripallo kuten muukin urheilu on toistolajeja, joten siten saisimme enemmän heittotoistoja pelaajille. Poikolan mukaan myös VIP- ja kahviotilat vaatisivat kehittämistä. - Se helpottaisi sponsoreiden ja muiden yhteistyökumppaneiden hankintaa. Uusia aluevaltauksia Pyrinnön päävalmentajapestin ohella Poikola toimii myös Tanskan koripallomaajoukkueen päävalmentajana. Hänen keskeisenä tehtävänä on rakentaa koripallokulttuuria maahan, jossa koripallon asema on paljon heikompi kuin Suomessa. Tavoite on päästä lajin EM-kisoihin neljän vuoden kuluessa. - Tavoite on erittäin haastava, mutta siksi myös kiinnostava, Poikola summaa. Hänen mukaansa Tanskassa on paljon lahjakkaita nuoria pelaajia ja myös kokeneempia pelaajia Euroopan kentillä. Maajoukkueen toiminta on kuitenkin ollut jäissä viimeiset pari vuotta, eikä pelaajilla ole ollut uskoa maajoukkuetoimintaan kohtaan. - Siksi ensi vaiheessa on tärkeintä rakentaa toimiva ja uskottava maajoukkuekonsepti sekä edistää sellaista toimintaa, että saamme taas kaikki parhaat pelaajat kiinnostumaan maajoukkueesta. Syksyllä Sloveniassa pelatussa EM-tapahtumassa Poikola teki aivan uuden aluevaltauksen, kun hän toimi YLEn asiantuntevana kommentaattorina tv:n kisalähetyksissä. - Kokemus oli hieno, ei vähiten siksi, että Suomi pelasi siellä upeat kisat. YLE on perinteinen urheilukanava ja oli mukava nähdä toimintaa hieman toiselta kantilta. - Se oli myös itselleni opettavainen kokemus, sillä tavoitteeni oli yrittää purkaa koripalloa yksinkertaiseksi peliksi siten, että rivikatsojatkin pääsisivät sisälle lajin saloihin. Nyanssejahan maailman toiseksi taktisimmassa riittää vaikka kuinka paljon. Niitä tässä koko ajan itsekin opettelen lisää. - Kokemus oli antoisa myös siksi, että sain seurata kaikkien eurooppalaisten huippumaiden pelaamista. Jouduin perehtymään eri maiden konsepteihin aika syvällisesti, jotta tietäisin aina mitä otteluissa oli odotettavissa. "Tampere on urheilukaupunki" Poikola harmittelee sitä, että hänen oma ajankäyttönsä rajoittuu turhan paljon oman lajin valmennukseen liittyviin asioihin, johon siihenkään eivät vuorokauden tunnit tunnu riittävän. - Tampere on urheilukaupunki, joten kyllä pyrin seuraamaan myös muuta urheilua paikkakunnalla. Kesällä kävin katsomassa pesäpalloa ja haluaisin ainakin jokusen lentopallo- tai jääkiekko-ottelun katsoa kauden aikana. - Aina niistä itsekin jotakin uutta oppii. Ylipäätään pitäisi pystyä vaihtamaan enemmän ajatuksia muiden valmentajien kanssa. - Yritän myös itse urheilla pysyäkseni henkisesti ja fyysisesti vireessä. - Lähinnä se rajoittuu lenkkeilyyn ja Omyoga-koulun joogatunteihin, Pyrinnön valmentajaguru toteaa. 9
Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Kapteeni Lehto kuukauden pelaaja Korisliigassa Yksi Pyrinnön huikean alkukauden suurimmista onnistujista on joukkueen kapteenina jo useamman vuoden ajan toiminut Antero Lehto. Tarkkakätisen takamiehen lokakuuta on luonnehdittu sanalla ilmiömäinen, kun hänen ottelukohtainen pistekeskiarvonsa oli 17,7 ja kolmen pisteen heittojen onnistumisprosentti korkeaa kansainvälistä tasoa eli 61,9 %. Kuluvan kauden alussa täysammattilaiseksi koripalloilijaksi ryhtyneen Lehdon vahvat noteeraukset huomattiin myös valtakunnallisissa koripallopiireissä, ja niinpä Pyrintö-ikoni valittiin lokakuussa Korisliigan kuukauden pelaajaksi. Lehto on ainoa kotimainen pelaaja, joka on saanut kyseisen tunnustuksen syksyn 2011 jälkeen, ja viimeisen neljän kauden aikana vastaavaan ei Lehdon ohella ole yltänyt kuin yksi muu kotimainen pelaaja. Huomionosoituksen Lehto vastaanotti 8.marraskuuta Pyynikin palloiluhallissa Pyrintö-Kauhajoki -ottelun yhteydessä, jolloin täpötäysi Pyynikin yleisö osoitti hänelle seisaaltaan suosiota. Mies itse suhtautui huomionosoitukseensa nöyrästi. - Valinta lämmitti kovasti ja oli hieno tunnustus kovasta työstä, mutta pitää muistaa että vaikka kyseessä oli henkilökohtainen palkinto se oli samalla hieno tunnustus koko joukkueelle hienosti sujuneesta alkukaudesta. Täysammattilaiseksi Pyrintöperheen tuella Aikaisemmissa haastattelulausunnoissa Lehto selitti valtavin harppauksin tapahtunutta kehittymistään monipuolisen harjoittelun tuloksena syntyneeksi. - Koripallo on monipuolinen laji, ja kaikki ominaisuuksia tarvitsee harjoitella ympärivuotisesti. Aikaisempina kesinä harjoitteluni oli ehkä hieman enemmän fysiikkapainotteista kun taas viime kesänä käytin aikaa hieman enemmän lajiominaisuuksien parissa. Aikaisempaa kovemman harjoittelun mahdollisti se, kun Lehto luopui osa-aikatyöstään urheiluvälinemyyjänä ja siirtyi täysammattilaiseksi vähintään kolmen kauden ajaksi. - Iso kiitos siitä, että voin harjoitella ja pelata päätoimisesti, kuuluu koko Pyrintö-perheelle. Harjoittelulle ja palautumiselle jää nyt aikaisempaa enemmän aikaa. Lehto toteaa, että aikaa harjoittelun, pelien ja perheen ulkopuolelle jää todella vähän joten, muiden lajien urheilutapahtumia hän ei juurikaan ehdi paikan päällä seuraamaan, 10 vaikka haluaisikin. - Aamulehden kestotilaajana olen kuitenkin tietoinen kaikkien tamperelaisjoukkueiden tilanteista ja seuraan urheilua muutenkin kokonaisvaltaisesti monista medioista. Työmoraalia ja tunnetta Parhaimpina henkilökohtaisina vahvuuksinaan koripalloilijana Lehto pitää itsessään työmoraalia ja tunnetta. Nuo ominaisuudet sopivatkin erinomaisesti kapteenille, joka sanoo tuntevansa ylpeyttä joukkueestaan. - Joukkueessa on sopivassa suhteessa kokeneita ja nuoria pelaajia. Yritän luoda joukkueeseen taistelutahtoa omalla esimerkillä huumoria unohtamatta. Päävalmentaja Pieti Poikola toteaa, että kapteenin rooli on erittäin tärkeä joukkueessa. - Meidän kapteenistomme, Antero ja Damon, ovat osoittaneet todellista johtajuutta ja esimerkillisyyttä. He harjoittelevat kovaa päivästä päivään ja näyttävät esimerkkiä salilla. - Peleissä kapteenimme osoittavat loistavaa voitontahtoa, joka tarttuu myös muuhun joukkueeseen. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen kapteenistomme toimintaan. Vaikka Lehto on pituudeltaan koripalloilijaksi varsin lyhyt eli 185-senttinen, hän silti taistelee tasaväkisesti palloista 25 senttiä itseään pidempiä pelaajia vastaan. - Nopeudella ja kovalla tsempillä on mahdollisuus kellistää isompia ja kankeampia vastustajia, Lehto toteaa. - Välillä kyllä tilanteet menevät toisinkin päin. - Onnea varmasti on ollut paljon mukana kun olen isoilta loukkaantumisilta säästynyt, mutta päivittäisellä lihashuollolla, oikeanlaisella ravinnolla ja muulla sellaisella on myös varmasti ollut suuri merkitys terveenä pysymiseen. Kansainväliset ottelut lisämausteena Kapteeni Lehto taistelee. Lehdon ammattilaisuran alkutaipaleelle on tuonut mielenkiintoisen lisämausteen Pyrinnön mukanaolo Baltian liigassa, johon kansainvälisen tuulahduksen tuovat kovat joukkueet Ruotsista, Virosta ja Latviasta. - Kansainväliset ottelut merkitsevät minulle paljon. Joukkueet Baltian liigassa ovat erilaisia verrattuna Suomen Korisliigaan, ja ne tuovat jo sinänsä mielenkiintoa ja vaihtelua varsinkin kaltaisilleni kokeneemmille pelaajalle. Myös Pyynikin yleisö saa sekä kapteeni Lehdolta että päävalmentaja Poikolalta suuren kiitoksen. - Koripallossa on sanonta että yleisö on joukkueen kuudes kenttäpelaaja ja tuo sanonta pitää täysin paikkansa, kapteeni ja päävalmentaja toteavat. - Pyynikin yleisö on mielestäni Korisliigan paras ja on kannustanut meitä monina vuosina niin hyvinä kuin huonoina hetkinä. Iso kiitos siitä kaikille jotka Pyynikin lauteille ovat saapuneet ja toivottavasti saamme samanlaista kannustusta jatkossakin, kapteeni Lehto sanoo. - Hyvä kotiyleisö punnitaan etenkin silloin, kun joukkue tarvitsee kaikkein eniten tukea, Poikela muistuttaa. - Olen kiitollinen siitä, että meillä on näin hieno ja fanaattinen kotiyleisö. Pyrinnön miehet toivottavat tervetulleiksi kaikki uudetkin kannattajat nauttimaan huippukoripallosta ja Pyynikin ainutkertaisesta tunnelmasta. - Koris on parasta paikan päällä, kapteeni Lehto vinkkaa. Kapteeni Lehto iloitsee siitä, että voi nyt panostaa koripalloon täysammattilaisena. 11
Ikurin uusi ja upea liikuntahalli Teksti ja kuvat: Petri Vilkko toiveiden täyttymys Tampereella Ikurissa Tesomankatu 33:ssa sijaitseva vanha teollisuuskäytössä ollut kiinteistö on saneerattu nykypäivän vaatimukset vastaavaksi liikuntahalliksi. Avajaisia ja avoimien ovien iltaa Ikurin uudessa liikuntahallissa vietettiin 12. marraskuuta kuluvana syksynä. t Avarassa telinevoimistelusalissa riittää tilaa niin huipuille kuin uransa alussa oleville voimistelijoille. Yhtenäinen tila mahdollistaa sen, että nuoret voimistelijat pääsevät seuraamaan läheltä esikuviensa suorituksia ja ottamaan mallia niistä. 12 13
Liikuntajohtaja Pekka P. Paavola piti Ikurin hallin avajaispuheen Palvelukiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Ojala teki ansiokkaan työn upean hallin saamiseksi Ikuriin. Erilaisia tiloja liikuntahallissa on yhteensä 10 000 neliömetrin verran. Tiloiltaan ja käyttäjämäärältään halli on Pohjoismaiden suurimpia voimistelu- ja tanssikeskuksia. On arvioitu, että hallin vuotuinen käyttäjämäärä voi nousta jopa lähelle puolen miljoonan käyttäjän rajaa. Liikuntahallin pääkäyttäjinä toimii neljä tamperelaista urheilu- ja tanssiseuraa: Tampereen Voimistelijat, Tampereen Sisu sekä tanssiseurat Hurmio ja Spiral. Hallissa on kolme isoa ja kaksi pientä voimistelusalia, kolme telinevoimisteluun sopivaa volttimonttua, seitsemän isoa tanssisalia ja kaksi salibandykenttää. Arkkitehdillä huippuurheilutausta Hallin pääsuunnittelijana on toiminut rakennusarkkitehti Mikko Alinniemi, jolla on itselläkin maajoukkuetason huippu-urheilu- ja valmennustaustaa taekwondon parista. Hän kertoo, että hänen omasta urheilutaustastaan ja ulkomaita myöten kertyneistä kokemuksistaan on ollut hyötyä urheilu- ja liikuntakäyttöön tarkoitetun hallin suunnittelussa. Allinniemi sanoo, että alusta lähtien suunnittelussa olivat etusijalla käyttäjien tarpeet ja turvallisuus. Kaikki suunnittelu lähti liikkeelle käyttäjän tarpeista ja kiinteistön tarjoamista mahdollisuuksista. Allinniemen mukaan suunnittelussa oli etua siitä että kiinteistö oli sisältä hyvässä kunnossa. - Kun tehdaskiinteistöä muutetaan liikuntatilaksi, erityisen tärkeää on käyttäjien turvallisuus. Tilat tutkittiin tarkasti haitta-aineiden, asbestin ja öljyjäämien osalta. - Huomattava määrä sisäkattorakenteita avattiin, jotta voitiin todeta rakenteiden kunto mahdollisten yllätysten eliminoimiseksi. Myös vanhan betonilattian pintaa kaavittiin mahdollisten epäpuhtauksien jäljittämiseksi ennen uusien lattiapintojen tekoa. Rakennushankkeen lopputulokseen Alliniemi sanoo olevansa erittäin tyytyväinen. Käyttäjien määrä yllättänyt positiivisesti Myös Tampereen liikuntapalveluiden käyttöpäällikkö Jari Tolvanen sanoo olevansa todella tyytyväinen lopputulokseen. - Seurojen panos tässä halliprojektissa on ollut aivan uskomaton. Lisäksi arkkitehtina toimineen Mikko Allinniemen osuus on ollut korvaamaton. Tolvasen mukaan mitään isompia yllätyksiä hyvin suunnitellun projektin eri vaiheissa ei tapahtunut. - Suurimpana yllätyksenä voidaan nyt hallin valmistuttua pitää sitä, että hallin käyttö on todella runsasta. Positiivinen asia, jota uskalsin toivoa, mutta en olisi ikinä uskonut käytön todellista laajuutta. Tolvasen mukaan hallissa alkaa periaatteessa olla kaikki kunnossa. - Pieniä hienosäätöjä toki tehdään koko ajan käytön mukaan muiden muassa ilmastointien kanssa tanssisaleissa. Pääsisäänkäynnin ahtaus on aiheuttanut hivenen ongelmia vuorojen vaihtuessa ja pysäköintitilojen riittämättömyys aiheuttaa logistisia ongelmia iltaisin ja viikonloppuisin. Myös seuroilta tulleet palautteet ovat Tolvasen mukaan olleet pääasiassa myönteisiä. - Samoin kaikki vieraat ovat olleet yllättyneitä hallin koosta ja toimivuudesta. Tolvanen kertoo, että liikuntapalvelut vastaa hallin vahtimestaripalveluista, eli hallissa työskentelee kolme liikuntapalveluiden urheilulaitoksen hoitajaa työnjohtajanaan Ilkka Toiva. - Ilkka Toiva yhdessä urheilulaitoksen hoitajien kanssa on laittanut hommat rullaamaan varsin sujuvasti yhteistyössä käyttäjien kanssa, Jari Tolvanen toteaa. Koska liikuntapalvelut on varannut hallin tilat pääkäyttäjinä toimiville seuroille, tavallisille kaupunkilaisille hallissa ei ole tarjolla harjoitusvuoroja. - Poikkeuksena tuosta on kaksi salibandykaukaloa, joihin voi hakea vuoroja normaalin vuoronjaon yhteydessä, Jari Tolvanen sanoo. Tilat mahdollistavat voimistelijoille uusia ryhmiä Yksi hallin vuokranneista neljästä seurasta on voimistelun erikoisseura Tampereen Voimistelijat. Seuralla on myös toimisto hallin yhteydessä. Tanssiseura Hurmion suositussa tango- ja lavatanssiryhmissä pyörähtelee parhaimmillaan yli sata paritanssin ystävää. Työnjohtaja Ilkka Toiva Käyttöpäällikkö Jari Tolvanen Urheilulaitoksenhoitaja Jarno Rosberg Tampereen Voimistelijoiden toiminnanjohtaja Riitta Taipale sanoo, että kuluvan syksyn aikana toiminta uusissa tiloissa on päässyt täydellä laajuudellaan vauhtiin. - Nyt kun kaikki toiminta on saman katon alla, yhteistyö eri lajien välillä on vilkasta. Uudet ja isot tilat ovat mahdollistaneet myös uusien ryhmien perustamisen. Uusia harrastajia on tullut lajin pariin erityisesti Ylöjärven suunnalta. Riitta Taipaleen mukaan uudet tilat ovat osoittautuneet eri voimistelulajien kohdalla erittäin toimiviksi.. - Erityisen tyytyväinen olen siihen, että uudessa hallissa on paljon tilaa. Joukkuevoimistelijoiden ja rytmisten kannalta on myös upeaa, että alusta on juuri oikeanlainen, samoin kilpatelinevoimistelijoilla on turvalliset alastulopaikat. Toiminnanjohtajan mukaan myös voimistelijat ja heidän vanhempansa ovat olleet erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihin. Tilojen siisteys ja valoisuus ovat saaneet kiitosta. - Erityisesti rytmisen voimistelun kanveesista ja korkean salin heittokorkeudesta on tullut hyvää palautetta. Riitta Taipale sanoo, että seuralla on jo suunnitelmia ja ajatuksia, miten paikkaa on mahdollista vielä entisestään kehittää. - Erillisten balettisalien erottaminen muusta tilasta on yksi kehityskohde, jota olemme jo hieman ideoineet. Samoin pukuhuonetiloja saisi olla enemmän. Kulkeminen halliin ei Riitta Taipaleen mukaan ole aiheuttanut mitään isompia ongelmia. - Kaupungin busseilla pääsee kohtuullisesti tänne Ikuriin. Tosin ruuhka-aika hieman haasteellistaa kaupungista päin tulemista. Omalla autolla ohitustietä pitkin tänne pääsee todella hyvin. - Niille, jotka vasta aloittelevat harrastusta ja miettivät harjoituspaikkaa läheltä kotia, on tullut viestiä, että Ikuri on kaukana. Pitkään toiminnassa mukana olleet sen sijaan näkevät tilojen edun huomattavasti suuremmaksi kuin matkaongelman. Toimisto lähellä seuran jäseniä Myös seuran toimiston siirtämistä hallin yhteyteen toiminnanjohtaja pitää hyvänä ratkaisuna. - Nyt kun toimisto on kaikkien harjoitustilojen kanssa samassa yhteydessä, on yhteydenpito kaikkiin seuran jäseniin huomattavasti helpompaa. Meillä on täällä asianmukaiset toimistotilat, joissa on ilo työskennellä. Riitta Taipale haluaakin seuransa puolesta kiittää lämpimästi kaupunkia uudesta liikuntahallista. Koska kaikki muut asiat Ikurissa ovat niin t 14 Avajaisjuhlan juonsivat Lotta Nuppola ja Riku Koivunen. 15
Harrastesalissa on reilusti tilaa useammallekin treeniryhmälle. Hurmion sihteeri Sari Heikkilä ja tanssinopettaja Ari Vaskelainen tangon pyörteissä. Vanneohjelman harjoitukset joukkuevoimistelusalissa. hyvällä mallilla, toiminnanjohtaja ei valita siitä, että hänen oma päivittäinen työmatkansa moninkertaistui toimiston muuton myötä. - Aikaisempi työmatkani Pirkkahallille kesti kävellen 25 minuuttia, nyt kuljen bussilla ja aikaa siihen menee 50-60 minuuttia. Tampereen Sisun voimistelujaoston toiminnanjohtaja, entinen huippuvoimistelija Joni Koivunen iloitsee kollegansa tavoin uuden hallin tuomista mahdollisuuksista. Hänen mukaansa halli on varmaankin Pohjoismaiden paras lajissaan ja kestää vertailun myös Euroopan mittakaavassa. - Sain jo varhaisesta vaiheesta lähtien olla mukana hallin suunnittelussa. Olen kilpaurani aikana vieraillut monissa ulkomaisissa halleissa, ja niistä kertyneitä kokemuksia on onnistuneesti hyödynnetty täällä. Esimerkiksi Barcelonassa on huippuluokan halli, ja sieltä olen saanut ideoita tänne, Joni Koivunen toteaa. Myös Tampereen Sisun voimistelujaoston toimisto sijaitsee hallin yhteydessä, ja sieltä Koivusen on helppo tulla katsomaan oman seuran voimistelijoiden harjoituksia toimistokiireiden lomassa. Henkilökohtaisena valmentajana hän toimii seuran suurimpiin menestyjätoivoihin kuuluvalle Rosanna Ojalalle. Tanssijoilta kiitosta parketeille Tanssiseura Hurmion toiminta on seuran sihteerin Sari Heikkilän mukaan päässyt uusissa tiloissa täyteen vauhtiin pienien alkuvaikeuksien jälkeen. - Tällä hetkellä tilanne on hyvä ja toiminta on vakaata, alkukompasteluista on päästy eteenpäin. Uudet tilat ovat osoittautuneet yleisellä tasolla hyviksi. Toimintaa on ollut mahdollista hieman laajentaakin, Sari Heikkilä toteaa. Hurmiossa ollaan erityisen tyytyväisiä tilojen yleisilmeen ohella salien lattioihin, automatisoituun väliverhoon salien 1 ja 2 välillä sekä uusiin vessoihin. Hurmion näkövinkkelistä käsin muutama yksityiskohta kaipaisi vielä hienosäätöä. Esimerkiksi ilmastoinnista on tullut tanssijoilta palautetta. - Myös pysäköinti täällä on iso haaste. Ryhmäläiset myöhästyvät tunneilta, koska ovat joutuneet hakemaan parkkipaikkaa kaukaa ja muutama on jopa lähtenyt pois, koska paikkaa ei ole löytynyt. Lisäksi pihan valaistus sisääntuloportin kohdalla on varsin huono. Pysäköintiongelmaan on kuitenkin lähitulevaisuudessa luvassa parannusta. Sari Heikkilä sanoo huomanneensa, että muutto toiselle puolelle kaupunkia on karsinut niitä harrastajia, joiden matka harrastuksen pariin piteni huomattavasti. Toisaalta uusia harrastajia on tullut lähialueelta. - Bussiyhteydet Ikuriin sen sijaan ovat hyvät, hän kiittelee. Puuhakkaan sihteerin mukaan kolmas sali on jonkun verran lisännyt viikoittain järjestettävien ryhmien määrää. Ryhmien lukumäärä on kasvanut noin 4-5 ryhmällä. Kauden aikana seuran toiminnassa on mukana noin 600 jäsentä. - Uudet tilat ovat lisänneet kurssitarjontaa viikonloppuisin. Esteetön kulku mahdollistaa myös pyörätuolitanssijoiden tanssitunnit. Lattareita ja lavatansseja Sari Heikkilä kertoo, että seurassa harrastetaan perinteisiä tanssilajeja, kuten tango, valssi, hidas valssi, foksi ja humppa. Lattareista suosittuja ovat mm. cha cha ja salsa. Niin kutsutuista kädenalitansseista ovat suosiossa tuo bugg ja fusku. - Itse en ohjaa tunteja, mutta käyn tangoja lavatanssiryhmissä. Harrastuneisuus omalla kohdallani näkyy varmaan parhaiten ahkeruutena käydä lavatansseissa ja Hurmion tunneista saa siihen hyviä lisäeväitä. Sari Heikkilän mukaan Hurmiossa kävijät antavat usein hyvää palautetta siitä, että sekä ohjaajat että ryhmäkaverit ovat mukavia. - Meillä on kaikenikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia ihmisiä. Ja koska päätavoitteena ei ole kilpailuvalmennus vaan perustanssitaidon opettaminen, niin olemme niin sanottu matalan osallistumiskynnyksen seura. - Meille on helppo tulla ja jäädä koukkuun tähän hienoon lajiin, jossa yhdistyvät mukavalla tavalla sosiaaliset kontaktit ja liikunta, neljäkin tuntia illassa parketilla viihtyvä nainen toteaa. Tanssiseura Spiralissa tanssiurheilu on puolestaan. kilpatanssia, jonka tansseina ovat vakio- ja latinalaistanssit. Seurassa on tarjolla myös rock n rollia sekä lavatanssi- ja häävalssiopetusta. Seuran varapuheenjohtajan, 25 vuotta valmentajanakin toimineen Timo Mäenpään mukaan Spiralin toiminta Ikurissa on käynnistynyt hieman odotettua vaisummin. - Tämä uusi paikka ei ole riittävän tunnettu, jotta se toisi tullessaan uusia harrastajia. Tällä hetkellä harrastajia on mukana toiminnassa 150, keskustassa toimiessamme heitä oli tuplamäärä. Uusiin tiloihin sinänsä Spriralin väki on ollut tyytyväisiä. - Tilat ovat toimivat ja riittävän isot, joten ne soveltuvat hyvin lajillemme. Ne on varta vasten suunniteltu käyttötarpeidemme mukaan. Erityisesti aulatilat ovat mukavan avarat. Myös seuramme toimistolle tilat ovat hyvät. Mäenpään mukaan käytössä olevat neliöt antavat mahdollisuuksia vaikka mihin. - Ikävä vaan, kun hallin sijainti on vähentänyt harrastajia. Paikkaa pitäisi kaikin tavoin tehdä nykyistä tunnetummaksi. Seuran puitteissa Ikurissa järjestetään viikonloppuisin myös lavatansseja, jotka ovat avoimia kaikille lavatanssiperinteen ystäville. Puffettikin kuulemma löytyy. Spiralin kilpatanssijat Piia Honkkila ja Jari Hakkarainen viihtyvät Ikurin uudella parketilla. Spiralin primus motor Rosanna Ojala voimistelee Sisussa Tampereen Voimistelijoiden Riitta Taipale ja Tampereen Sisun Joni Koivunen (oik.) Timo Mäenpää ja hyppää seivästä Pyrinnössä. palaverissa arkkitehtina hienon työn tehneen Mikko Allinniemen kanssa. 16 17
Rantaperkiön Isku pelaa kotiottelunsa Pyynikin palloiluhallin uusitulla parketilla. Kolmen miehen torjunta on oikeaoppisesti paikalla. Päävalmentaja Jussi Heino luottaa yhä joukkueeseensa Rantaperkiön Isku tamperelaisen huippulentopalloilun lippulaiva Rantaperkiön Iskun taival lentopallon Mestaruusliigassa kuluvana syksynä on alkanut kaksijakoisissa tunnelmissa. Nuori joukkue on päävalmentajansa Jussi Heinon luotsaamana pelannut erän toisensa jälkeen ennakkoluulotonta ja laadukasta lentopalloa liigan kärkijoukkueitakin vastaan. Mutta tasaisissa väännöissä koettujen niukkojen tappioiden myötä sarjapisteitä on kertynyt tähän mennessä odotettua huomattavasti pienempi potti. Esimerkiksi jokin aika sitten Pielavedellä joukkue pisti tiukasti kampoihin sarjan kärkijoukkueisiin lukeutuvalle Sammolle. Isku onnistui selvittämään peräti 10 ottelupalloa tasaisessa kolmannessa erässä, ennen kuin Sampo onnistui päättämään ottelun voitettuaan ratkaisevan erän pistein 35-33. Vaikka niukat tappiot eivät päävalmentaja Jussi Heinon mieltä erityisemmin lämmitäkään, hän näkee silti Iskun otteissa paljon myönteistä. - Peli on ollut minusta häviöistä huolimatta koko ajan kohtuullisen hyvää. Samalla tasolla kun pysytään niin olen varma että voittoja alkaa tulla. - Tähän mennessähän olemme kohdanneet neljä kertaa sarjan kärkeen povattuja ja materiaaliltaan erittäin vahvoja ja kokeneita porukoita. Heiltä emme ole saaneet pistettäkään vaikka tiukkoja eriä ollaan pelattu useita. Kolmesta muusta pelistä ollaan otettu yhteensä 4 pojoa. Vastustajina niissä on ollut meidän tasoisia joukkueita Jussi Heino toteaa, että nuorelle joukkueelle on tärkeää saada perustat vakaiksi. Siksi harjoituksissa on keskityttyä pääasiassa perusasioiden hiomiseen. - Kun perustat ovat kunnossa, niiden päälle on sitten hyvä rakentaa pikku hiljaa taktisia kuvioita. Kokopäivätoiminen päävalmentaja Kuluvaa kautta varten Iskussa päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että päävalmentajan pesti muuttui kokopäivätoimiseksi. Jussi Heino näkee järjestelyssä paljon etuja. - Nyt joukkueella on valmennuksen puolesta mahdollisuus harjoitella kaksi kertaa päivässä, Jussi Heino toteaa. - Lisäksi ottelukohtaisiin taktiikoihin ja vastustajan analysointiin saa uppoamaan vaikka kuinka paljon aikaa. Kokopäivätoimisella valmentajalla on se etu ettei noita asioita tarvitse tehdä yöllä, Jokaisesta pisteestä iloitaan. Tosin Jussi Heino tunnustaa, että sitäkin joskus tulee tehtyä, kun joku pelaamiseen liittyvä asia jää vaivaamaan. - Riittävä yöuni on kuitenkin valmentajallekin ensiarvoisen tärkeää, hän muistuttaa. Valmennusmetodeissaan Heino hyödyntää oman menestyksekkään peliuran aikana hankkimiaan kokemuksia. - Olen saanut olla muutaman huippuvalmentajan opissa, ja sieltä on muodostunut aika selkeä näkemys siitä, kuinka lentopalloa tulisi pelata. Niitä asioita yritän painottaa oman joukkueen teknisessä ja taktisessa toiminnassa. - Myöskin pelaajien kuuntelu ja heidän mielipiteiden esille saanti on tärkeää. Lentopallo on joukkuelaji ja on tärkeää, että jokainen voi tuoda kortensa kekoon joukkueen puolesta ja tuntea itsensä tärkeäksi joukkueen arjessa. Joukkueen managerina ja päävalmentajan oikeana kätenä toimii yksi Suomi-lentopal- loilun tunnetuimmista ikoneista, passarivelho Sami Juvonen. Yhteistyön hänen kanssaan Jussi Heino kertoo sujuvan juoheasti. - Samilla on hyvin samankaltaiset näkemykset huippulentopalloilusta kuin itselläni. Työnjako onkin muotoutunut hieman siihen suuntaan että Sami hoitaa leipälajiaan eli passarin kanssa teknisen ja taktisen puolen asioita. Mittariin kertyneistä kunnioitettavista ikävuosista huolimatta Sami Juvonen ei ole vielä pelaajanakaan sanonut viimeistä sanaansa liigassa, vaan hän on jatkuvasti pitänyt yllä valmiuttaan palata kentän puolelle passarin hommiin. - Toistaiseksi Samppaa ei olla laitettu vielä kehiin, mutta sekin hetki todennäköisesti tulee vielä tällä kaudella. Pitäähän jokaisen pelaajan saada edes vähän peliaikaa kauden mittaan, Jussi Heino toteaa hymyssä suin. Tampereella hyvät olosuhteet Treeni- ja peliolosuhteisiin Tampereella Jussi Heino sanoo olevansa erittäin tyytyväinen. - Meillä on Pyynikin palloiluhallissa erinomaiset olosuhteet. Talossa on kaikki tarvittava, erinomainen sali ja punttisali. Ja hyvät ulkoilumaastotkin ovat heti tien toisella puolella odottamassa kuntoreenejä. - Palloiluhallin uusi lattia on loistava siitä, ei ole kuin positiivista sanottavaa. Punttisalillakin on hyvät voimailuvälineet, tosin levypainoja saisi olla hieman enemmän. Mitään erityistä kohentamisen tarvetta olosuhteissa ei Jussi Heinon mieleen tovinkaan miettimisen jälkeen tule. - Mutta jos oikein hakemalla haetaan parannusta kaipaavia kohteita, niin ehkä seuraavassa hallin ehostuksessa voisi kiinnittää huomiota valaistuksen parantamiseen Kuluvaa kautta koskeva isompi muutos Tampereen pääsarjatason lentopallossa oli se, että Iskun huippulentopalloilu siirtyi takaisin perinteisen tamperelaisen seuran Rantaperkiön Iskun suojiin. Jussi Heinon mukaan kyseinen muutos tapahtui ilman suurta dramatiikkaa. - Joukkueen näkökulmasta siirtyminen tapahtui helposti ja huomaamattomasti. Mitään erityisjärjestelyjä tai häiriöitä ei ole ollut. Samat vanhat toimijat näkyvät hallilla pelien aikaan ja mikä parasta, tukku uusiakin on mukana. - Ehdottomasti positiivista ovat iloiset ilmeet ottelutapahtumissa ja innostunut toiminta seurajohdossa ja taustajoukoissa. Koko Pirkanmaa mukaan liigalentopalloon Tällä hetkellä Iskulla ei ole omaa junioritoimintaa, mutta pelaajien kehittämiseksi ja hankkimiseksi joukkueella on farmisopimus Akaan A-Volleyn kanssa. Jussi Heinon mukaan Tampereella ja koko Pirkanmaalla on havaittavissa vireää junioritoimintaa seuroissa. - Seuraamme jatkuvasti muiden tamperelaisten ja ympäristökuntien seurojen juniorija sarjapalloilutoimintaa, Jussi Heino sanoo. - Minusta olisikin hienoa jos saisimme liigalentopalloilusta koko Pirkanmaan yhteisen asian ja kaikille pelaajille löytyisi omantasoinen kehityspolku eteenpäin ja ylöspäin aina pienimmistä junioreista aikuisiksi ja alasarjoista aina liigaan asti. Ja että jokaiselle pelaajalle löytyisi joukkue sopivalta sarjatasolta lähiympäristöstä. Vaikka sarjapisteitä Iskun plakkarissa on tällä hetkellä vähemmän kuin on toivottu, Jussi Heino sanoo suhtautuvansa jäljellä olevaan kauteen luottavaisesti. - Hyvillä ja luottavaisin mielin lähdemme peli peliltä etenemään kohti kevättä. Pelejä on paljon jäljellä ja jokaista ottelua lähdemme voittamaan. - Tervetuloa Pyynikille kannustamaan Tamperelaista joukkuetta, Rantaperkiön Iskua! 18 Päävalmentaja Jussi Heino uskoo joukkueensa peliesitysten paranemiseen kauden vanhetessa. Sami Juvonenkin nähtäneen tositoimissa kentällä. 19
Vastaava isännöitsijä Heikki Keto organisoi Ratinan äänentoistolaitteiden uusimisen viime kesänä. Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Heikki Keto tuntee liikuntapaikat melkein kuin omat taskunsa Isännöitsijät liikuntapaikkojen kunnon ja turvallisuuden takuumiehinä Tampere on Suomen johtavia urheilukaupunkeja, joka omistaa uimahallien, jäähallien, stadioneiden ja kenttien ohella merkittävän määrän erilaisia urheilu- ja liikuntapaikkoja sekä muita kiinteistöjä. Kiinteistöjen ylläpidosta, kunnosta ja turvallisuudesta vastaavat kaupungin tilakeskuksen isännöitsijät. Yksi heistä on vastaavana isännöitsijänä toimiva Heikki Keto, joka tuntee kaupungin liikuntapaikat lähes yhtä hyvin kuin omat taskunsa. Vuonna 1996 tilakeskuksen palvelukseen tullut Keto sanoo, että isännöitsijöiden toimenkuva on sellainen, että isännöitsijät ovat eräänlaisia kokonaismanagereja kiinteistöjen suhteen. - Toimintaan niissä emme puutu oikeastaan millään tavalla, se on kiinteistöjen pääkäyttäjän kuten esimerkiksi liikuntapalvelujen tehtävä. Mutta isännöitsijä vastaa kiinteistön osalta kaikesta, mikä liittyy siihen, että pystytään turvaamaan terveelliset ja turvalliset olosuhteet käyttäjille. Kokonaisvastuu toimintaedellytysten ylläpitämisestä on kirjattu nimenomaan isännöitsijälle. Käytännön toteutuksen suhteen vastuuta sälytetään erityisesti teknisten järjestelmien osalta erilaisten huoltosopimusten muodossa yhteistyökumppaneille. Uimahallien ja jäähallien tekniikka mielenkiintoisia Työsarkaansa rakennusinsinöörin koulutuksen saanut Keto kehuu mielenkiintoiseksi. - Päivääkään en vaihtaisi pois. Kaikki käydyt opit ja koulutukset ovat olleet hyötykäytössä, koska tehtävät ovat olleet niin monipuolisia. - Työnjako meillä on tällä hetkellä sellainen, että itselläni on vastuualueena sisäliikuntapaikat ja kollegallani Juha Kulolla ulkoliikuntapaikat, joita ovat esimerkiksi urheilukentät, talviuintisaunat, uimarannat sekä Ratinan stadion. Itselläni on noiden mainittujen liikuntapaikkojen lisäksi isännöinnissä Tampereen kaupungin keskustan virastot. Mielenkiintoisimpina tehtävinä työssään Keto sanoo pitävänsä esimerkiksi kaikkea sitä, mikä liittyy uimahalleihin ja jäähalleihin. - Monet niistä ovat tekniikkaan liittyviä erityistehtäviä. Ylipäätään sellaiset tehtävät, missä täytyy yhdistää monia eri osa-alueita, ovat mielenkiintoisimpia. Myös se, että tuntee pystyvänsä hallitsemaan kokonaisuuksia, yhdistelemään aikatauluja ja pitämään useita lankoja käsissään, tekee työn mielenkiintoiseksi. - Kun käyttäjiltä tulee tarpeita, että nyt pitäisi tehdä jotain remonttia tai tilamuutoksia, niin asia tulee useimmiten minun kauttani. Riippuen siitä, kuinka mittavasta remontista on kyse, niin teetämme niihin aluksi joitakin hankeselvityksiä tai luonnoksia. Sitten myymme toteuttamisen meidän rakennuttajillemme. Pienemmät remontit voimme teettää itsekin. - Samoin silloin, kun otetaan vastaan uusi rakennus, niin siinä täytyy olla pitämässä ra- t 20 21
Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vähätalo: Tampereen asema vetovoimaisena messu- ja urheilukaupunkina vahvistuu entisestään Yksi Heikki Kedon isännöimistä kohteista on Hakametsän jäähalli. Siellä hän viihtyy liigaotteluiden katsojana vapaa-aikanaankin. TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre on yksi Suomen tunnetuimmista messu- ja urheilukeskuksista. Viidestä hallista ja ajanmukaisista oheistiloista muodostuva kokonaisuus toimii messukäytön ohella laadukkaana yleisurheilun, jalkapallon, futsalin ja salibandyn harjoittelu- ja kilpailukeskuksena. Innokkaana urheilumiehenä tunnettu Hannu Vähätalo harrastaa työnsä vastapainoksi liikuntaa useita kertoja viikossa. Hannu Vähätalo toteaa, että Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n eli TESCin perustaminen vuonna 2005 oli erinomainen päätös. Päätoimensa ohella hän hoitaa myös kyseisen yhtiön toimitusjohtajan tehtäviä. - TESC on mahdollistanut sekä messu- että urheilutilojen voimaperäisen kehittämisen Tampereella. Erityisen ylpeä toimitusjohtaja sanoo olekennuksen loppukäyttäjän ja myös kiinteistönpitäjän puolta, jotta varmistettaisiin soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseensa. Mukana isoissa rakennus- ja remonttihankkeissa Keto oli mukana esimerkiksi Tampereen uintikeskuksen perusparannushankkeen valmistelussa. - Yhdessä liikuntapalvelujen käyttöpäällikön, koordinaattorin ja konemestareiden kanssa olemme tuoneet siihen mukaan sellaisia asioita, mitä olemme tässä kokemuksen myötä huomanneet, että ehdottomasti pitää ottaa huomioon. Rakenteellisista asioista, tekniikasta, siivottavuudesta, pintamateriaaleista, varustuksista, pukukaapeista, saunoista ja niin edelleen on kertynyt itselläkin vuosien mittaan runsaasti kokemusta. Myös juuri avajaisjuhliaan viettänyt Ikurin liikuntahalli kuuluu hänen vastuualueeseensa. Muitakin merkittäviä hankkeita on osunut Kedon 17 vuotta kestäneen työrupeaman eri vaiheisiin. - Tesoman uimahallihan valmistui 1998, mutta siinä ehdin mukaan vasta valmistumisvaiheessa, koska alkutaipaleen Tilakeskuksessa toimin hieman eri tehtävissä. Pyynikin uimahallin perusparannuksessa sain olla mukana alusta alkaen tuomassa kiinteistönpidon näkemyksiä projektiin. - Ja Hakametsän ykköshallissa on tehty useampikin perusparannusvaihe minun aikanani. Niissä on tosi vetäjänä ollut eri henkilö, mutta olen ollut mukana tiiviisti mukana varmistamassa, että tehdään kunnon ratkaisuja. Samoin Tampereen messu- ja urheilukeskuksen sekä Hervannan jäähallin peruskorjauksissa olen ollut mukana. Keto muistuttaa, että useinhan isännöinnin kohdalla puhutaan vain näistä remonteista, mutta remonttien teettäminen ja rakennuttaminen ovat vain pieni osa isännöitsijän työn kokonaisuutta. Työnkuvaan liittyy valtavasti erilaisia selvityksiä, yhteydenpitoa viranomaisiin, yhteistyökumppaneihin ja ennen kaikkea asiakkaisiimme, kuten liikuntapalveluihin. Hyvää yhteistyötä liikuntapalvelujen kanssa Keto kertoo olevansa päivittäin tekemisissä liikuntapalvelujen ja muiden asiakkaiden kanssa. - Milloin mitäkin sähköpostia ja soittoja tulee, että nyt tarvitsisi tehdä tällaisia ja tällaisia selvityksiä tai ennakkovalmisteluja. - Kun on esimerkiksi juuri perusparannettu jokin talo, esimerkiksi vaikka Pyynikin uimahalli, niin niissä aika monet jutut ovat vielä kesken tai virittelemättä loppuun asti. Liikuntapalveluilta saattaa tulla vaikka sellainen sähköposti, että täällä eivät nyt pelaakaan vedenkäsittelyn suodatinlaitteet, että voinko viedä asiaa eteenpäin. - Otan siinä vaiheessa yhteyttä rakennuttajaan yhteyttä ja ongin sieltä ne henkilöt, jotka ovat asiaa alun perin teettäneet. Takuuaikana meillä kiinteistökehitys hoitaa korjaukset, tai ainakin pyrkimys on siihen. Keto sanoo, että tapahtumakohtaiset rakennelmat eivät kuuluu hänen vastuualueeseensa. - Liikuntapalvelut vastaa tilapäisestä tapahtumarakentamisesta urheilun kilpailutapahtumiin, esimerkiksi nyrkkeilykehien pystyttämisestä Tammer Turnaukseen. - Tosin Ratinassa, jossa vielä viime keväänä olin isännöitsijänä, oli tehtävänä äänentoiston rakentaminen isoja EM-kisoja ja samalla myös myöhempää käyttöä varten. Eli äänentoisto uusittiin lähes kokonaan. Sain olla mukana teettämässä suunnitelmia, joiden toteuttamisesta sitten vastasi Tilakeskuksen kiinteistökehitysyksikön rakennuttajainsinööri. Lopputuloksena oli laadukkaan äänentoistojärjestelmän valmistuminen EM.kisojen ohella myös tulevien vuosien tarpeita varten. Kedon mukaan tuleville vuosille kaavailluista hankkeista ovat tällä hetkellä suunnittelun alla mm. Tesoman palloiluhallin, Tesoman jäähallin perusparannus / uusiminen, Kaukajärven vapaa-aikatalon perusparannus sekä useammankin uimarannan huoltorakennus. Työssään Keto sanoo viihtyneensä hyvin ja yhteistyötä liikuntapalvelujen kanssa hän kehuu hyväksi. - Kanssakäyminen liikuntapalvelujen väen kanssa on hyvin rentoa. Kun on ollut pitkään yhteistyössä, niin tuntuu vähän niin kuin perheenjäsenille puhuisi. Siinä mielessä he eivät tunnu asiakkailta, vaan vähän niin kuin kavereilta. Kanssakäyminen on erittäin mutkatonta, Keto toteaa. Myös miehen vapaa-ajasta suuri osa kuluu liikunnallisessa ympäristössä. - Olen urheiluihmisiä ja tykkään, että liikuntapaikat pidetään kunnossa, keilailua, ammuntaa, uintia ja penkkiurheilua vapaa-ajallaan harrastava Keto sanoo. Keskuksen tiloissa ja tapahtumissa käy vuosittain lähes miljoona ihmistä. TESCin omistavat yhdessä Tampereen kaupunki ja Tampereen Messut Oy. Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtajana on vuodesta 2001 lähtien toiminut Hannu Vähätalo, joka ennen nykyistä tehtäväänsä toimi viiden vuoden ajan yhtiön varatoimitusjohtajana ja projektijohtajana. Hänen toimitusjohtajakaudellaan Tampereen Messujen liikevaihto on kaksinkertaistunut. Samalla Tampereen Messut Oy:stä on tullut emoyhtiö konsernille, johon kuuluvat tytäryhtiöinä ravintolatoimintaa harjoittava Finnresta Finland Restaurants Oy, yritystapahtumia järjestävä Finland Events Oy, kongresseja ja kokouksia järjestävä Tavicon Oy sekä omana yksikkönä toimiva Tampereen Kokouspalvelu. Myös toimitilat ovat kehittyneet merkittävästi. TähtiAreenalle runsaasti positiivista palautetta t 22 23
vansa uusimmasta investoinnista TähtiAreenasta, joka on saanut runsaasti positiivista palautetta erityisesti avaruudestaan, valoisuudesta ja hyvästä ilmanvaihdostaan. - TähtiAreena soveltuu mitä parhaimmin messutapahtumiin, konsertteihin ja yritystapahtumiin, joita kaikkia tiloissa jo onkin ehditty järjestää. Toimitusjohtajan mukaan Tampereen asema messukaupunkina verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin Suomessa on hyvä. - Olemme selkeä kakkonen Helsingin jälkeen, ja asemamme seuraavana tuleviin Turkuun ja Jyväskylään on vahvistunut koko ajan. Uusi halli-investointimme takaa erinomaiset kehitys- ja kasvumahdollisuudet tulevaisuuteen. Yhteistyö liikuntapalvelujen kanssa hyvää Hannu Vähätalon mukaan työnjako TESCin toimijoiden Tampereen Messut Oy:n ja kaupungin liikuntapalvelujen välillä on selkeä. - Tampereen Messut Oy harjoittaa messutoimintaa ja liikuntapalvelut hoitaa urheilutoiminnan. Molemmat vuokraavat tarvitsemansa tilat TESCiltä. Yhteistyö osapuolten kesken on sujunut Hannu Vähätalon mukaan erinomaisesti. - Liikuntajohtaja Pekka P. Paavola osallistuu TESCin hallituksen kokouksiin ja yhdessä teemme toimintaan liittyviä linjauksia. Myös käyttöpäällikkö Matti Kaarion kanssa olemme usein yhteydessä käytännön operatiivisissa asioissa. Viime talvena aikaisemmin voimistelijoiden käytössä ollut B-halli avattiin yleisurheilijoiden käyttöön, jolloin yleisurheilijoilla on käytössään sisäharjoitustilaa myös silloin, kun A-halli eli Pirkkahalli on varattuna messutoimintaan. - B-hallin remontti toteutettiin juuri A-hallin runsaiden käyttökatkosten johdosta. Saimme erittäin hyvää palautetta remontin onnistumisesta, ja halli on aktiivisessa käytössä lähes ympärivuotisesti, Vähätalo toteaa. Toimitusjohtaja Vähätalo sanoo, että A- halli on edelleenkin varsinkin syksyisin ja keväisin pääasiallisesti. messukäytössä. Eli siihen ei ole tulossa tämänkään kauden osalta muutosta. - Sitä vastoin uusi E-halli mahdollistaa sen, että pienempien messutapahtumien yhteydessä esimerkiksi jalkapalloilijat pääsevät käyttämään omaa halliaan normaalilla tavalla myös messujen ollessa käynnissä. Tommi Liimatta ohjaa koululaisryhmää uintikeskuksen uuden puolen altaalla. Remontoitu B-halli tarjoaa yleisurheilijoiden käyttöön erinomaiset harjoitustilat, jotka ovat käytettävissä myös messutapahtuminen aikana. Liikuntapalvelut oli mukana vuosi sitten Hyvä ikä -messuilla. Osastolla päivystivät liikunnanohjaajat Tamara Suojamo (vas.) ja Pia Kaario. Uusi TähtiAreena eli E-halli tarjoaa upeat puitteet messuihin, näytöksiin, konsertteihin ja yritystilaisuuksiin. Urheilu ja liikunta lähellä sydäntä Hektisen työnsä vastapainoksi Hannu Vähätalo tunnustautuu aktiiviseksi urheilun harrastajaksi ja seuraajaksi. Hän toteaa, että liikunnan harrastaminen on hänelle yksi tärkeimmistä asioista elämässä. - Tennistä pelaan kolme kertaa viikossa ja kuntosalilla käyn Go Go Liikuntakeskuksessa pari kertaa viikossa. Sen lisäksi pelaan usein viikonloppuisin tenniksen valtakunnallista senioriliigaa Tampereen Tennisseuran riveissä. Joukkueen nimekkäin pelaaja on huippukuntoinen tamperelainen tennislegenda Veli Paloheimo, joka edelleen lajinsa ykkönen ikäluokassaan Suomessa. - TV:n välityksellä seuraan urheilua päivittäin ja paikan päällä seuraan omien suosikkilajieni tenniksen ja salibandyn lisäksi jalkapalloa sekä jääkiekkoa, Vähätalo luettelee. Tampereen tarjoamia mahdollisuuksia urheilun ja liikunnan harrastamiseen hän pitää erinomaisina. - Mielestäni Tampere tarjoaa erittäin monipuoliset ja hyvät olosuhteet lähes kaikkien lajien harrastamiseen sekä kilpaurheilussa että kuntoilumielessä. - Erityisen tyytyväinen olen TESCin tarjoamien tilojen ja urheilumahdollisuuksien lisääntymiseen investointien myötä. Tulevaisuudelta odotan erityisesti uutta Keskusareenaa ja Tammelan palloilukentän kehittämistä, monipuolisissa työtehtävissään viihtyvä Vähätalo toteaa. Tilapäisjärjestelyt osoittautuivat onnistuneiksi Uintikeskuksen perusparannusremontti hyvässä vauhdissa Tampereen uintikeskuksen keväällä käynnistynyt perusparannusurakka on päässyt hyvään vauhtiin. Kaikki rakennuksen kolmessa kerroksessa sijaitsevat tilat kunnostetaan ja samalla uintikeskuksen toiminnallisuus saadaan nykyaikaiselle ja käyttäjiä mahdollisimman hyvin palvelevalle tasolle. t 24 25
Näkyvin tilajärjestyksen muutos tapahtuu uintikeskuksen aulassa, josta remontin myötä on purettu vanha lipunmyyntikoppi. Tesoman ja Pyynikin uimahallien tapaan lipunmyynnin tulee remontin valmistuttua hoitamaan kahvilatoiminnasta vastaava yrittäjä. Remontin myötä vuonna 1979 käyttöön otetun hallin tekniikka uudistetaan täysin. Kiinteistöteknistä uudistamista edellyttävät erityisesti vedenkäsittely, ilmastointi, vesiviemärijärjestelmät, vesihydrauliikka, valaistus, tietotekniikka ja valvontajärjestelmät. Remontin valmistuttua Tampereen uintikeskus profiloituu entistä vahvemmin monipuolisena vesiurheilukeskuksena, jossa on hyvät olosuhteet eri lajien harrastamiselle ja kilpailujen järjestämiseen. Uimareiden ja vesiliikuntaryhmien ohella hallin käyttäjinä ovat mm. melojat, sukeltajat sekä uppopallon harrastajat. Perusparannusurakan aikana vesiliikuntaseuroille on järjestetty aamuisin ja ilta-aikaan harjoitusvuorot hallin vuonna 2007 valmistuneessa laajennusosassa. Päiväsaikaan laajennusosa on kouluryhmien käytössä. Väliaikaisina puku- ja peseytymistiloina ovat toimineet piha-alueelle pystytetyt työmaaparakit, joista on käytäviä pitkin suora kulkuyhteys halliin. Naisille ja miehille on omat erilliset tilansa. Positiivista palautetta seuroilta Johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen sanoo, että Pyynikin uimahalli ruuhkautuu Tampereen halleista herkimmin. Tesomalla ja Hervannassa tilaa on enemmän. Käyttöpäällikkö Mikko Heinonen liikuntapalveluista toteaa, että toistaiseksi remontti on edennyt hyvin. - Paljon on toki tehtävää vielä ennen kuin altaissa polskitaan, mutta näinhän se toki tässä vaiheessa aina onkin. Näin käyttäjän näkökulmasta yhteistyö on sekä rakentajien että rakennuttamisesta vastaavan Tampereen kaupungin Tilakeskuksen kanssa sujunut hyvin. Mikko Heinosen mukaan mitään dramaattisia yllätyksiä ei remontin edetessä ainakaan vielä ole tullut vastaan. - Tosin se on vähän ollut yllätys, että putkistojen kunto on paikoin ollut alun perin ennakoituakin huonompi. Se on entisestään vahvistanut sen, että remontti tulee todella tarpeeseen. Vastaavasti positiivinen yllätys Mikko Heinoselle on ollut se, että uuden puolen käyttö on alkanut lähes pelkästään myönteisissä merkeissä. - Uuden puolen käyttö on sujunut hyvin, ratkaisu on osoittautunut niin toimivaksi kuin vain väistötilaratkaisulla voidaan saada. Tiloja käyttävät eri vesiliikuntaseurojen lisäksi kouluryhmät. Käyttöpäällikön mukaan palaute seurojen taholta on ollut erittäin positiivista. - Väistötilaratkaisulla saadaan taattua vesiliikuntaa harrastavien seurojen toiminta vanhan puolen remontin aikana, joten ei kai tästä voikaan olla kuin tyytyväinen. Uudella puolella on kävijöitä ollut kuukausitasolla noin 7000, joten ratkaisu on kyllä todella tarpeen. Uintikeskuksessa työskentelee liikuntapalveluista vain koululaisten uimaopetuksesta vastaavat liikunnanohjaajat. Iltaisin ja viikonloppuisin tilojen käytöstä ja valvonnasta vastaavat seurat. Mikko Heinonen sanoo, että tavoitteena on edelleen avata halli yleisölle marraskuun alusta 2014. Vesiliikuntaryhmät täynnä Uintikeskuksen remontti on vaikuttanut luonnollisesti siihen, että liikuntapalvelujen järjestämää ohjaustoimintaa on jouduttu remontin aikana vähentämään. Johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen sanoo, että tällä hetkellä kaikki ryhmät ovat täynnä ja varallaololistat ovat huomattavasti pidempiä kuin aikaisempina vuosina. - Lisäsimme muissa halleissa ryhmiä siten, että arviolta puolella uintikeskuksen vesijumppaajista oli mahdollisuus saada paikka muualta. Pitää kuitenkin muistaa, että joka vuosi meille tulee myös lisää uusia asiakkaita eläkkeelle jäävistä, Anne Lahtinen toteaa. Anne Lahtisen mukaan pois jääneiden vesiliikuntaryhmien tilalle lisättiin kuntosali-, kuntopiiri- ja venyttelyryhmiä, joissa erityisesti pyrittiin huomioimaan toimintakyvyltään heikompikuntoiset asiakkaat. - Kaikki nämä ryhmät ovat täynnä, joten selvää tarvetta ryhmille oli. Oletan myös, että osa uimahallikävijöistä on siirtynyt saliliikunnan pariin. Siitä, kuinka paljon ikäihmisiä on kokonaan jäänyt ryhmien ulkopuolelle, liikuntapalveluilla ei ole tarkkaa tietoa. - Sitä on vaikea laskea, sillä nykyinen ilmoittautumisjärjestelmä antaa asiakkaalle mahdollisuuden ilmoittautua useampaankin ryhmään. Hervannassa ja Tesomalla ei vielä ruuhkia Anne Lahtinen sanoo, että poikkeusjärjestelyihin liittyviä palautteita on hänen korviinsa kantautunut jonkin verran. - Pääosin asiakkaat ovat ymmärtäneet tilanteen. Pyynikin uimahalli on keskeisimmällä paikalla ja kuormittuu siksi eniten. Sen ahtaudesta myös annetaan eniten palautetta. Kaupungin laidoille sen sijaan ei haluta mennä etupäässä huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. - Tesomalla ja Hervannassa ei vielä näkynyt suurta ruuhkautumista. Talven sesonki kuitenkin vasta alkamassa, Anne Lahtinen toteaa. Uudistuneen uintikeskuksen avautumista Anne Lahtinen sanoo odottavansa asiakkaiden tapaan innokkaasti. - Uusi on aina uusi. Ja uinti on monille asiakkaille ainoa liikuntamuoto, mitä he pystyvät harrastamaan pitääkseen itsensä kunnossa. Tampereen uintikeskus remontoidaan perusteellisesti lattiasta kattoon. Väistötilojen suihkutilat ovat pysyneet siisteinä. Myös pääallas kunnostetaan pohjarakenteitaan myöten. Kulku uudelle puolelle tapahtuu peräkkäin olevien parakkien kautta. Pukuhuoneista altaalle johtava käytävä on talvellakin lämmin. Aulan vanha lippukoppi on purettu ja lipunmyynti siirtyy aulakahvioon Mikko Heinosen osoittamaan suuntaan. 26 Mikko Heinonen kertoo, että vuokralle saadut parakit ovat aivan uusia. Pukuhuoneet ovat jopa kodikkaita. Putkistojen uusiminen ei tapahdu hetkeäkään liian aikaisin. 27
anna nykyri hanna ojamo dreams reconstructed uudelleen löydettyjä unelmia 30.11.2013 5.1.2014 TR1 Taidehalli Väinö Linnan aukio 13, Finlayson, tampere Puh. 03 5656 6411 www.tr1.tampere.fi avoinna: ti pe 9 17, la su 11 18, ma suljettu, pe vapaa pääsy Tervetuloa Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia esittelevään museoon! TAMPEREEN TAIDEMUSEON MUUMILAAKSO Puutarhakatu 34, Tampere www.muumilaakso.tampere.fi puh. 03 5656 6577 ti pe 9-17 ja la su 10 18, ma suljettu Tampereen kaupunginkirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto KESÄN KAIPUU Matka naivismin maailmaan 2.11.2013 2.2.2014 Joulukonsertti Pe 20.12. klo 19 Tampere-talo Tampere Filharmonian vasket & lyömäsoittimet Håkan Hardenberger, johtaja ja trumpetti Tampereen Filharmoninen Kuoro Jani Siven, kuoronjohtaja Perinteisiä englantilaisia joululauluja sekä Merzi Rajalan sovittamia joululauluja (mm. Sydämeeni joulun teen, Tonttujen jouluyö, Maa on niin kaunis) a cappella eli ilman säestystä. Juhlavana kehyksenä vaskien ja lyömäsoittajien omat numerot: Tomasin Fanfare liturgigue, Gabrielin Sacrae Symphoniae, Bachin Chaconne, Oi ruusu Iisain juuren. Yhteislauluna Jouluyö, juhlayö. www.tampere.fi/filharmonia Lainaa Usain kirjastosta myös Vippinä Meiltä parhaat kirjat joka lajiin sekä yli 60 erilaista urheilulehteä ympäri maailmaa; Darts, Bike, Fight Sport, Horse & Rider, På Kryss ja paljon muuta Tunny lukeen, ni kyä lähtee! Vippi Laina-aika 1 viikko Myöhästymismaksu 0,50 /vrk Puutarhakatu 34, 33230 Tampere www.tampere.fi/taidemuseo Museo on avoinna ti pe 9 17 ja la su 10 18 Liput 22 / eläk. 16 / opisk. & tyött. 10 Tampere-talon Lipputoimistosta p. 0600 94500 (1,40 / min + pvm), Lippupisteestä alk. 24,50 / 18,50 / 12,50. Lue lisää kirjasto.tampere. 28 29
Dream Teamin upea pyramidi ihastutti Hämeenpuiston Fiastassa. Classic ja SPV kohtasivat salibandyn mestareiden cupissa Tampereella. Liikunnan iloa Viestikarnevaaleilla Pyynikin kentällä. Nuorten EM-karsintaa Karaten Finnish Open Tampereen Puolimaraton 30 31 Suomi-Englanti Ratinassa. oteltiin Pyynikillä. valtasi keskustan kadut.
Tampereen Liikuntasanomat 3/2013 Tampereella järjestettyjen nuorten EM-kisojen valovoimaisin urheilija oli Iso-Britanniaa edustava pikajuoksija Adam Gemili, joka voitti Ratinan huippunopealla Mondo-pinnoitteella 100 m:n juoksun. Myöhemmin kesällä Gemili kunnostautui miesten MMkisojen 200 m:llä juoksemalla välierissä maailmanluokan tuloksen 19,98. Finaalissa hän sijoittui viidenneksi Jamaikan Usain Boltin voittaessa kultaa.