Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1
Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus Melu, tärinä, pöly Maa-alueen käyttötarve Malmin prosessointi - Murskaus, jauhatus - Rikastus Tuotteet Sivutuotteet Kaivannaisjätteet (maanpoistomaa, sivukivi, rikastushiekka) Puhdistus Päästöt vesistöön Kuivanapitovedet Prosessivedet Suotovedet Valuma-vedet Pöly Päästöt maaperään Avolouhos Maanalainen kaivos Kaivannaisjätealueet Tuotteiden varastoalueet Tiestö rata - ratapiha Teollisuuspiha-alue M. L. Räisänen 2
Kaivostoiminnan vaikutukset ympäristön alueeseen Maisema muuttuu alueen virkistyskäyttö muuttuu/liikkumisrajoitukset Kaivos voi olla matkailukohde toiminnan aikana tai sen jälkeen (museointikunnostus) Luikonlahti 1965 Luikonlahti 1995 Palolampi Palolampi Uusi purouoma Avolouhos Murskaamo + rikastamo Malmipuhkeama Malmipuhkeama Malmipuhkeama Avolouhos Maamittauslaitos Avolouhos Maamittauslaitos M. L. Räisänen 3
Lahnaslammen talkkikaivos 2002 Jälkihoidettu Stekenjokk Cu-Zn-Ag kaivos, Pohjois-Ruotsi Luikonlahden Cu-Zn-Ni-Co kaivos, Luikonlahden Cu-Zn-Ni-Co-kaivos sivukiven läjitysalue 2003 jälkihoidettu sivukiven läjitysalue 2008 Rikastushiekka-allas Kaivostoimintaalue peitettynä M.L. Räisänen M. L. Räisänen 4
Kaivostoiminnan aikaiset vesipäästöt tulevat veden puhdistamolta Kaivosalueen vedet puhdistetaan allaspuhdistamoissa, selkeytysaltaissa Kiintoaineksen laskeutus, kalkin tai muu kemikaalin lisäys metallien pidättämiseksi altaan pohjasedimenttiin Sisäinen veden kierto vähentää vesistökuormitusta Juoksutusveden määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan, yleensä suurinta keväällä Lupaehdot säätelevät päästöveden laatua Luparajat kiintoaines- ja metallikuormitukselle Tarkkailuvelvoitteet tarkistetaan toiminnan muutosten mukaisesti Selkeytysallas, Vuonos M. L. Räisänen M. L. Räisänen 5
Kaivostoiminnan aikaiset vesistövaikutukset Rehevöitynyt ranta, Junttiselkä Vaikutukset kohdistuvat kaivoksen alapuoliseen vesistöön Ilmenee ravinnekuormituksen kasvuna: Kalsium, magnesium, sulfaattinen rikki, natrium ja/tai kalium, nitraatti Vähän fosfaattia tai ei lainkaan, harvoin kemikaalijäämiä Kiintoaineksen sedimentaatio järvialtaiden rannoille ja painanteisiin kasvaa kiinto-aineksen mukana kulkeutuvat metallit / arseeni tai muut haitta-aineet ovat yleensä niukkaliukoisia Metallikuormitusta säätelee lupaehdot (tarkkailu ja valvonta) P-Pohjanmaan ympäristökeskus M. L. Räisänen 6
Kaivosympäristövaikutukset maaperään pohjaveden pinnan aleneminen (kuivuminen) Kaivostoiminnan aikana avolouhoksen kuivatusvesien keräys alentaa irtomaan pohjaveden pintaa Jos noin 100 m syvä avolouhos pohjavesi alenee 100-200 m etäisyydellä Maanalainen kaivos pohjavesi alenee 200-500 m etäisyydellä tai kauempana riippuen kallion rikkonaisuudesta (pumppaustehosta) Pohjaveden pinta palautuu yleensä kaivostoiminnan päätyttyä M. L. Räisänen 7
Kaivannaisjätteet potentiaaliset ympäristövaikutukset - rikastushiekat, sivukivet (+ veden puhdistussakat) Jätteen kemialliset ominaisuudet Onko jäte happoa tuottava vai happoa tuottamaton? Sisältääkö jäte haitta-aineita? Happoa tuottamaton sivukivi Jätteen kemiallinen muuttuminen (rapautuminen) Lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutukset Happoa tuottava sivukivi M. L. Räisänen M. L. Räisänen M. L. Räisänen M. L. Räisänen 8
Hapon tuotto liittyy rautasulfidimineraalien rapautumiseen pitkällä ajalla (hapetusreaktio) Valumaveteen liukenee happoa ja potentiaalisesti haitallisia metalleja, arseenia jne. Kaivannaisjätteen kemiallisten ominaisuuksien määrittäminen - Jätetyyppi määrää läjitysalueen sijoitusta, rakenteiden valintaa, tarkkailua, jälkihoidon suunnittelua Mistä syntyy happoa? Happi + vesi Hapan suotovesi Happi + vesi Rautasulfideja + Metalli/metalloidisulfidi suoto pohjaveteen, jos pohja läpäisevä Tänä päivänä tavoite on vähentää happoa tuottavien kaivannaisjätteiden määrää ja lisätä (sivukivien) hyötykäyttöä - Happoa tuottavat jätteet sijoitetaan erikseen vähemmän haitallisista jätteistä (huomioiden tulevaisuuden hyötykäytön) M. L. Räisänen 9
Kaivosympäristövaikutukset maaperään: kasvillisuuteen/ eliöstöön Pölyn leviäminen näkyy lähialueella lehvästövaurioina (huokosten tukkeutuminen) Kasvillisuus rehevöityy jätealueiden ympäristössä Yksipuolistuminen Luo uusia kasvupaikkoja vaateliaille kasveille kalkki- ja magnesiumpitoiset sivukivialueet / louhosseinämät / rikastushiekka-altaat Hammaslahti 1970 Terveyshaittoja ympäristön asukkailla ei ole todennettu GTL, Erkki Halme M. L. Räisänen M. L. Räisänen 10
Kaivosalueiden ympäristövaikutukset Itä-Suomessa Toiminnassa olevat kaivokset (talkkikaivokset, vuolukivikaivokset) - Ympäristövaikutukset ovat samaa tasoa tai pienemmät kuin yleensä teollisuustoiminnan vaikutukset Jätevesipäästöillä rehevöittävä vaikutus alapuoliseen vesistöön heikko kohtalainen Pöly-, melu- ja tärinä vaikutukset rajautuvat kaivostoiminnan lähialueelle Merkitys kasvaa, jos asutusta lähellä kaivostoimintaa Suljetut kaivosalueet (8 isompaa ja 4 satelliitti-/pilottikaivosta) - Ei ole tehty yhtenäistä ympäristötilan kartoitusta (osasta puuttuu kunnostustarpeen arviointi) - Osassa kaivoksista on happoa tuottavia kaivannaisjätteitä (mm Keretti, Vuonos, Luikonlahti, Hammaslahti, Kotalahti, Ruostesuo, Otravaara) - Kohteissa parannettu kunnostusta ja hapan valumavesikuormitus on vähentynyt Mutta osassa kunnostus ei ole vähentänyt hapontuottoa jätealueella vähän tutkimustietoa Suomen oloissa toimivista kunnostusvaihtoehdoista M. L. Räisänen 11
Otravaara, luonnon kosteikkopuhdistamo M. L. Räisänen KIITOS! M. L. Räisänen 12