Yrittäjälähtöinen elinkeino- ja talouspolitiikka taloustaantuman taittumisen ja taittamisen edellytys Johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjät 30.11.2009 1
Esityksen sisältö 1. Talouden tila ja näkymät Yrityskentän odotukset, yleiset suhdannenäkymät 2. Mitä juuri nyt tehtävä? Kuinka turvataan yrittäjien ja yritysten toimintakyky? 3. Suomalainen yrittäjyys tänään Mikä on toimintaympäristön nykytaso? 4. Yrittäjyyden kannustavuuden parantaminen Millä keinoilla yrittäjyyttä voidaan vahvistaa? 30.11.2009 2
Suhdannenäkymien saldoluku 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin I/90 I/91 I/92 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0 Bkt:n määrän muutos, % Lähde: Pk-yritysbarometri, SY ja Finnvera 30.11.2009 3
60 Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku 50 40 30 20 10 0-10 -20 I/90 I/91 I/92 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 Lähde: Pk-yritysbarometri, SY ja Finnvera 30.11.2009 4
Odotukset henkilökunnan määrästä ja työllisten määrän muutos 40 4,0 30 Henkilöstön muutosodotukset vuotta aiemmin 3,0 Henkilöstön määrän saldoluku 20 10 0-10 -20 Työllisten määrä 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 Työllisten määrän muutos, % -30-3,0-40 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10-4,0 Lähde: Pk-yritysbarometri, SY ja Finnvera 30.11.2009 5
Työttömyys- ja työllisyysaste 18 % % 90 16 14 Työllisyysaste (oik. ast.) 80 70 12 60 10 50 8 Työttömyysaste (vas. ast.) 40 6 30 4 20 2 10 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009** 2010** 2011** Lähde: Tilastokeskus ja ETLA. 30.11.2009 6
Työllisyyden muutos 5 % 4 3 2 1 0 1995/11996/11997/11998/11999/12000/12001/12002/12003/12004/12005/12006/12007/12008/12009/1-1 -2-3 -4-5 Lähde: Tilastokeskus. Muutos vuodentakaiseen. Kolmen kuukauden liukuva keskiarvo. 30.11.2009 7
Työttömyyden muutos 40 % 30 20 10 0-10 1995/11996/11997/11998/11999/12000/12001/12002/12003/12004/12005/12006/12007/12008/12009/1-20 -30 Lähde: Tilastokeskus. Muutos vuodentakaiseen. Kolmen kuukauden liukuva keskiarvo. 30.11.2009 8
Työllisten määrä eri kokoisissa yrityksissä, 1990 = 100 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Lähde: Tilastokeskus 30.11.2009 9
Maailman BKT:n kasvuennusteita 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 % 2009 2010 Lähde: IMF, lokakuu 2009 Suomi: -6,4 % v. 2009 ja 0,9 % v. 2010 30.11.2009 10
Vauraiden euromaiden valtion velka/bkt, ennuste 2010, % Suomi Espanja Hollanti Irlanti Saksa Ranska Belgia Kreikka Italia Lähde: VM 0 20 40 60 80 100 120 30.11.2009 11
PK-sektorin rooli Suomessa 2008* BKT: 186 mrd. ; PK-sektorin osuus noin 40 % Tavaroiden vienti: 65,5 mrd., PK 6,5 mrd. ; PK-sektorin osuus 10 % Tavaroiden tuonti: 62,1 mrd., PK 14 mrd. ; PK-sektorin osuus 23 % Yritysten investoinnit: n. 15 mrd. ; PK-sektorin osuus 50 % T&K: n. 6,4 mrd. (3,4 %/BKT); PK-sektorin osuus 20 % Lähde: Tilastokeskus ja Tulli 30.11.2009 12
2. Mitä juuri nyt tehtävä Kuinka turvataan yrittäjien ja yritysten toimintakyky? Suhdannepolitiikassa ollut paljon hyvää Esimerkiksi suhdannelainat ja takaukset saatiin käyttöön nopeasti Samoin julkisten investointien lisääminen ja rakennusalan erityistoimet ovat perusteltuja Yrittäjäjärjestö luonut myös omia palveluita Yrittäjille suunnattu tukea taloudellisissa ja henkisissä ongelmissa Yrittäjän tukiverkko keskeisenä toimintamuotona, myös muuta neuvontaa ja palvelutoimintaa lisätty (ks. www.yrittajantukiverkko.fi) Yrittäjien ja perheenjäsenten sosiaaliturvaa parannettu Osittainen hoitoraha, osasairauspäivärahan ehdot Perheenjäsenen työttömyysturva paranemassa, samoin eräät muut sosiaaliturvan osa-alueet (vrt. Pukkilan työryhmä 3.11.09) Maksukyvyttömyyssääntelyä lähdetty uudistamaan OM:n työryhmässä velkajärjestelyiden helpottaminen esillä 30.11.2009 13
2. Mitä juuri nyt tehtävä Kuinka turvataan yrittäjien ja yritysten toimintakyky? Mitä vielä pitäisi tehdä/olisi pitänyt tehdä? Yrittäjien verotuksen kannustavuutta olisi pitänyt lisätä Yritysluottojen vakuudeksi annettu henkilökohtainen omaisuus mukaan nettovarallisuuslaskentaan Työmarkkinoiden rakenteita olisi pitänyt uudistaa ja toteuttaa työllistämisen kynnystä madaltavia toimia Mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työsuhteen ehdoista Määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytykset Irtisanomista koskevien säännösten aiheuttaman työsopimusriski Julkisten palveluiden rakennemuutosta olisi pitänyt vauhdittaa Tilanne yritysten näkökulmasta erittäin turbulentti Julkisten palveluiden markkinaehtoiseen tuotantoon satsattava mm. tilaaja-tuottaja mallien ja palvelusetelien käyttöönotolla 30.11.2009 14
3. Suomalainen yrittäjyys tänään Näkökulmana pidemmän aikavälin kehitys Toimintaympäristö kehittynyt myönteisesti Yritysten määrä huipussaan Pk-yritysten osuus yksityisen sektorin työvoimasta jatkuvassa kasvussa Yrittäjyysasenteet myönteisiä Mutta demografisen muutoksen ja globaalin kilpailun haasteetkin kovia Tuottavuuden parannuttava Tarvitaan syvällinen työmarkkinoiden rakennemuutos Työvoiman saatavuusongelmat tulevaisuudessa vakavia Kasvu- ja työnantajayrittäjyyteen paremmat kannusteet T&K&I- toimintaan kannustettava Julkisten palveluiden rakennemuutosta jatkettava Ilmastonmuutos kasvavana haasteena Uutta liiketoimintapotentiaalia rajattomasti? Kustannustaso jatkuvana huolena 30.11.2009 15
Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Lähde: Flash Eurobarometer 192, 2007 30.11.2009 16
Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä - kehitys, Suomi Palkansaaja Yrittäjä Lähde: Flash Eurobarometer 192, 2007. 30.11.2009 17
30 % työllisistä Yrittäjyysaste 2008 25 20 15 10 5 0 Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus 30.11.2009 18
Yritysten määrän kehitys 260 000 252 815 250 000 240 000 240 459 230 000 220 000 210 000 200 000 209 151 207 493 203 542 211 304 195 868 205 468 228 744 224 636 220 782 846 217 231218 214 965 211 620 190 000 180 000 170 000 183 449 182 015 177 785 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 308 917 yritystä vuonna 2007. Kuviossa maa-, metsä-, ja kalatalous poistettu (A TOL 2008). 30.11.2009 19
Yritysten määrä Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 1,1 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 6,9 % Suuryritykset (250- hlöä) 0,2 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Suuryritykset (250-hlöä) 641; 0,3 % EU 2005 Mikroyritykset (1-9 hlöä) 91,8 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 235 200; 93,0 % SUOMI 2007 Lähde: Tilastokeskus ja Eurostat 30.11.2009 20
Yritysrakenne Suomessa Yritysten lukumäärän (252 815 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2007 Suuryritykset (250- hlöä) 543 379; 38 % Yritysten henkilöstö (1 413 787 henkilöä) eri kokoluokan yrityksissä vuonna 2007 Mikroyritykset (1-9 hlöä) 346 426; 25 % Yritysten liikevaihdon (373 mrd. euroa) jakautuminen erikokoisissa yrityksissä vuonna 2007 Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Suuryritykset (250-hlöä) 641; 0,3 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 60 mrd; 16 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 241 500; 17 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 282 481; 20 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 60 mrd; 16 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 235 200; 93,0 % Suuryritykset (250- hlöä) 189 mrd; 51 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 65 mrd; 17 % Lähde: Tilastokeskus Yhteensä 308 917 yritystä vuonna 2007 sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuvioissa 252 815. TOL 2008 toimiala A Maa-, metsä-, ja kalatalous poistettu. 30.11.2009 21
Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1998- (tuhatta henkilöä, 4 vuosinelj. liukuva keskiarvo) 180 tuhatta yrittäjää 160 140 120 100 80 60 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I 2006/I 2007/I 2008/I 2009/I Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 30.11.2009 22
4. Yrittäjyyden kannustavuuden parantaminen EU:ssa yrittäjyys politiikan aallonharjalla Komission varapuheenjohtaja Verheugen ns. pienyrityssäädöksestä: Now is the time, once and for all, to cement the needs of SMEs in the forefront of the EU s policy. The SBA brings the full weight of Europe behind SMEs enlisting all the resources of Europe to help small businesses in their daily business and to clear the path for those that want to create more jobs and grow in Europe and beyond. Suomessa yrittäjyys vahvasti hallitusohjelmassa: Hallituksen tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, elinkeinopolitiikka 30.11.2009 23
Yrittäjyyden keskeiset toimintaympäristötekijät Eurooppalaisia ja suomalaisia sääntelytrendejä Better Regulation eli Parempi Sääntely tavoitteena EU:ssa toimenpiteet painottuneet tarpeettomien lakien kumoamiseen (kurkkujen käyryys ), lainsäädännön hallinnollisen taakan vähentämiseen (tavoitteena 25 % vähentäminen) sekä vaikutusarviointien parantamiseen Suomessakin Paremman sääntelyn toimintaohjelma sisältyy hallitusohjelmaan on ymmärretty lakien laadun ja yritysten kilpailukyvyn yhteys, liikkeellä toimenpiteitä hallinnollisen taakan purkamiseksi sekä vaikutusarviointien parantamiseksi käytännössä Käytännön ongelmana normitulvan jatkuminen, uusien velvoitteiden ja hallinnollisten rasitteiden ilmaantuminen 30.11.2009 24
Tämänhetkiset yrittäjyyden edistämisen haasteet ja painopistealueet Eurooppalainen konteksti Small Business Act aloitteen eteneminen keskeistä: aloite sisältää 4 alueen konkreettisia toimia (valtiontuet, yksityinen eurooppayhtiö, alennettu alv-kanta, maksuviivästykset) ja 10 periaatetta (kantava ajatus ns. Think Small First periaatteen toteuttaminen käytännön valmistelussa) Hallinnollisen taakan purkaminen hallitsee: konkreettisia ehdotuksia voi käydä tekemässä komission Internet-sivuilla (Euroopan komissio -> Sääntelyn parantaminen jne.) Kaiken takana myös tilastollisia havaintoja: 99 % eurooppalaisista yrityksistä pk yrityksiä; 23 000 000 pk-yrityksellä samat vaatimukset kuin 41 000 suuryrityksellä; uusista yksityisen sektorin työpaikoista 80 % syntyy pk-yrityksiin 30.11.2009 25
Tämänhetkiset yrittäjyyden edistämisen haasteet ja painopistealueet Suomalainen konteksti Hallitusohjelman kautta poliittista painetta lainvalmistelun parantamiseksi: agenda pitkälti sama kuin EU:ssa Tiivis yhteistyö hallinnon ja sidosryhmien välillä vaikuttaa valmisteluun: erityisiä menettelytapoja lakien laadun varmistamiseksi ei ole Hallinnollisen taakan purkamisessa ollaan mukana (EU:n paineesta) vaikka se ei ole Suomen suurin ongelma: myös meillä omaksuttaneen 25 % vähentämistavoite Käytännön edistysaskeleita toistaiseksi vähän: ministeriöt itsenäisiä, valmistelun kulttuuri sitkeässä, osaamisen parantaminen vie aikaa jne. 30.11.2009 26
Tämänhetkiset yrittäjyyden edistämisen haasteet ja painopistealueet Suomen Yrityspolitiikan painopisteet Verotus: ajankohtaista keskustelua verojärjestelmän rakenteesta sekä yrittäjien ja yritysten verotuksen kannustavuudesta SY edellyttää yrittäjäriskin ottamista huomioon veroratkaisuissa Työmarkkinoiden toimivuus: ajankohtainen kysymys jouston ja turvan oikea suhde työmarkkinoilla SY tavoittelee ns. joustoturvates-mallin hyväksymistä Sosiaaliturvan kannustavuus: SATA-komitea loppusuoralla SY edellyttää järjestelmän kannustavuuden parantamista Ilmasto- ja energiapolitiikka: horisontaalinen politiikka-alue, joka vaikuttaa laajasti yritysten toimintaa aiheuttaen kustannuspaineita ja uusia velvoitteita mutta myös mahdollisuuksia 30.11.2009 27
Tämänhetkiset yrittäjyyden edistämisen haasteet ja painopistealueet Suomen Yrityspolitiikan painopisteet Julkisten palveluiden rakenteet, kilpailun neutraalius: ajankohtaisina asioina kuntakentän rakenneuudistukseen vaikuttaminen (PARAS-hankkeen toteutus) sekä yksityisen ja julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan kilpailuneutraaliuden turvaaminen (ns. Destia-tapaus heijastusvaikutuksineen) Julkisten hankintojen ohjaaminen: julkisten hankintojen arvo 15 % BKS:sta eli yli 27 miljardia euroa julkisilla hankinnoilla ja niiden sääntelyllä olennainen merkitys pk-yritysten toiminnan kannalta Yritysten kasvun edellytykset: suomalaisten yritysten kasvuhalukkuus ja kasvukyky eivät huippuluokkaa 30.11.2009 28
Yhteenveto Pk-yritysten rahoitus ja toimintaedellytykset turvattava talouskriisin hoitamisessa Yleinen pk-yrityspolitiikka ja suhtautuminen yrittäjyyteen erittäin myönteistä Konkreettiset edistysaskeleet kuitenkin vaatimattomia Viime kädessä kyse siitä, että osataan konkretisoida ylätason myönteiset tavoitteet yrittämisen ehtojen kannustaviksi muutoksiksi Verotus ja sosiaaliturva kannustavaksi Työmarkkinat rohkaisemaan työllistämistä ja kasvua Julkinen sektori keskittymään palveluiden järjestämiseen Julkisten palveluiden rakenteet ja hankintapolitiikka edistämään pk-yritysten osallistumista julkisten palveluiden tuottamiseen Yritysten kasvuedellytykset tehokkaamman politiikan kohteeksi 30.11.2009 29
Kiitän mielenkiinnostanne! 30.11.2009 30