Näkymiä joulukuu 2013 hämeen ely-keskus Kanta-Häme pirkanmaa päijät-häme Uutisrysä Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän tiedotuslehti 2/2013 Potkua järvitaimenkantojen elvytykseen PÄÄKIRJOITUS TEKSTI: JUKKA MUHONEN, kuva: kimmo piispa Valtioneuvosto antoi marraskuussa asetuksen, jolla järvitaimenen alamitta humahti kerralla 50 % ylöspäin. Vuoden 2014 alusta alkaen on leveyspiirin 67 N eteläpuolella saaliiksi saatu alle 60 cm mittainen järvitaimen välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Käytännössä muutos ei ole niin jyrkkä, kuin prosenttiluku antaa ymmärtää. Monet kalastusalueet ovat jo nostaneet taimenen alamitan 50 cm:iin. Mutta toki uudistus osaltaan vauhdittaa Etelä-Suomessa uhanalaisen järvitaimenen kantojen elpymistä. Pontimena on yhden kutukerran periaate ja tavoitteena kutukalojen määrän kasvu. On kuitenkin selvää, ettei alamitan nosto yksin riitä. Järvitaimenkantojen elpyminen edellyttää, että kolme asiaa saadaan kuntoon: - laadukkaita kutu- ja poikastuotantoalueita on riittävästi - emokaloilla on vapaa nousumahdollisuus lisääntymisalueille - riittävä määrä emokaloja selviää syönnösalueelta kutuvaellukselle Monia perattuja virtavesiä on viime vuosikymmeninä kunnostettu lisääntymisalueiksi, mutta useassa joessa padot katkaisevat järvitaimenen kutuvaelluksen. Valitettavasti käytäntö on vuosien saatossa osoittanut, että kalatietä on äärimmäisen vaikea saada sellaiseen patoon, jonka vesiluvassa ei ole tätä koskevaa velvoitetta. Alamitan nosto vaikuttaa ensisijaisesti viehekalastuksen taimensaaliiseen, ja säästää suuria kaloja lisääntymään. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että myös pyydyskalastusta rajoitetaan etenkin kutujokien suualueilla. Eräissä Etelä-Suomen padotuissa vesissä ollaan tilanteessa, jossa taimen ei käytännössä pysty merkittävästi lisääntymään, ja kalastus perustuu pyyntikokoisiin istukkaisiin. Koska yli 60 cm taimenten kasvattaminen ja istuttaminen ei ole mielekästä, edellyttää tämän toiminnan jatkaminen poikkeamista asetuksen alamitasta. Tämä Vihavuodenkosken taimen ylittää selvästi uuden 60 cm alamitan. Erityisistä syistä ELY-keskus voi antaa tähän luvan. Tällaisissa tapauksissa vaadittaneen myös istukkaiden rasvaeväleikkausta, jolloin pyynti voidaan kohdistaa pelkästään istutettuihin kaloihin. Toinen keskusteluissa vilahdellut vaihtoehto on siirtyä kirjolohen kalastukseen. Kalastusalueiden on syytä talven aikana pohtia tilannetta ja arvioida kokonaisuutena mahdollisten poikkeusten tarvetta. Päätökset ehditään tehdä keväällä ennen seuraavaa sulan veden kalastuskautta. Järvitaimenella on uudistuksen jälkeen hivenen nykyistä parempi mahdollisuus selvitä. Hintana on kuitenkin väistämättä muutaman vuoden kestävä notkahdus saaliissa. 1
Kalastuslain kokonaisuudistus loppusuoralla Maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi luonnoksen uuden kalastuslain pykäliksi perusteluineen. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus antaa esityksen eduskunnalle keväällä 2014. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. TEKSTI: Jukka Muhonen, kuva: Vesa lehtimäki Yleistavoitteena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään: - ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kalastusta - elinkeinojen ja virkistyskäytön myötä syntyviä hyvinvointivaikutuksia ja kestävää kasvua - kalakantojen elinvoimaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä - eri toimijoiden roolin selkeyttämistä ja keskinäisen yhteistyön lisääntymistä, toimijoiden osallistumista ja hallinnon toimivuutta Keskeisiä uudistuksia ovat: - vahvistetaan kalakantojen luontaista elinkiertoa, kalastuksen säätelystä tulee keskeisin hoitokeino - heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojelua tehostetaan - tutkimus- ja seurantatietoon perustuva suunnittelu- ja säätelyjärjestelmä - kaupallisten kalastajien lupien saamista edistetään ja asemaa selkeytetään - vapaa-ajankalastajien lupajärjestelmää selkeytetään - rahoitusjärjestelmä kehitetään kannustavaksi ja kestävää kalastusta tukevaksi - yhteistoimintaa tukevat menettelyt ja kannustimet - kalastajille tietojärjestelmä, jonne kalastuksen rajoitustiedot kootaan Lakiluonnoksessa on asioita, jotka lausuntokierroksella varmasti herättävät keskustelua. Tällaisia ovat ainakin: - yleiskalastusoikeuksien laajentaminen - yhden kortin malli ja 65 v. täyttäneiden maksuvelvollisuus - kaupallisten kalastajien luvat, pyydykset ja saaliin myyntioikeus - edistämismäärärahojen käyttökohteet - vaelluskalakantojen ja uhanalaisten kantojen suojelukeinot - alueellisista kalastusrajoituksista päättäminen 2
Kalatalousalueet tärkeitä vesistökohtaisia toimijoita Paikallisiksi hallintoelimiksi perustetaan kalatalousalueet, jotka olisivat nykyisiä kalastusalueita suurempia vesistöaluekohtaisia toimijoita. Ehdotuksen kalatalousalueiden rajoiksi valmistelee ELY-keskuksen alueellinen yhteistyöryhmä. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat ja valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Keskeisin tehtävä on käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laatiminen, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano, sen vaikutusten seuranta ja valvonnan järjestäminen. ELY-keskus hyväksyy käyttö- ja hoitosuunnitelman, ja toimeenpanee tarvittavat alueelliset kalastuksen säätelypäätökset. Kalatalousalueiden toiminnan perusrahoitus tulee kalastushoitomaksuista, joista rahoitetaan myös kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua ja toimeenpanoa. Nykyinen kalastuslaki tuli voimaan vuoden 1983 alussa ja siihen on tehty useita osittaisuudistuksia. Kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistyi marraskuussa 2008 ja asiaa koskeva työryhmän mietintö valmistui helmikuussa 2012. Lakiluonnokseen voi tutustua ja siitä voi antaa lausunnon 24.1.2014 mennessä MMMn verkkosivuilla osoitteessa www.mmm.fi/kalastuslaki. Lähetä osakaskunnan yhteystietoilmoitus maanmittauslaitoksen verkkosivujen kautta Osakaskuntien yhteystietoja ei enää ilmoiteta ELY-keskukseen, vaan tiedot lähetetään maanmittaustoimistoon ja aluehallintovirastoon. Teksti: Eliisa Mikkola, kuva: Vesa lehtimäki Maanmittaustoimistoon yhteystiedot voi ilmoittaa kätevästi maanmittauslaitoksen verkkosivujen kautta: http://www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/yhteisenalueen-osakaskunnan-yhteystietojen-ilmoittaminen Toki tiedot voi toimittaa myös postitse: Etelä-Suomen maanmittaustoimisto (Kanta- ja Päijät-Häme) PL 117, 13101 Hämeenlinna Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto (Pirkanmaa) Yliopistonkatu 38, 33100 Tampere Maanmittauslaitokselle ilmoitettu yhteystieto näkyy osakaskunnan tiedoissa kiinteistörekisterissä ja siten myös kiinteistörekisteriotteessa. Asiakkaat voivat kysyä yhteystietoja maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta. Aluehallintovirastolle osoitemuutokset ilmoitetaan perinteiseen tapaan: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Kanta- ja Päijät-Häme) Sähköpostiosoite:kirjaamo.etela@avi.fi Postiosoite: PL 150, 13101 Hämeenlinna Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Pirkanmaa) Sähköpostiosoite: kirjaamo.lansi@avi.fi Postiosoite: PL 272, 33101 Tampere Ajantasaiset yhteystiedot ovat tarpeellisia mm. vapaaajan kalastuksen ja monien viranomaistehtävien vuoksi. 3
Kalaistutukset suoritettu ja tiedot tallennettu TEKSTI: JARI PELKONEN, Kuva: hannu salo Vuoden 2013 kala- ja rapuistutukset on taas tehty. Lähes kaikki velvoiteistutukset saatiin toteutettua hyvissä ajoin ennen syksyn tuloa. Ainoastaan joku toimenpidevelvoiteistutus jäi toteuttamatta. Tänä vuonna nähtiin sekin, että toimenpidevelvoiteistutukseen tarjottiin kuhanpoikasia ensipakkasten aikaan. Kalat olivat käytännössä olleet lammikossa ilman ruokaa jo jonkin aikaa ja istutusveden lämpötila olisi ollut enää vain muutamia asteita. Istutuksen tuloksellisuuden parantamiseksi istutus siirrettiin ensi vuodelle. Jotta muistakin kuin velvoiteistutuksista saadaan myös toivottua tulosta, istutusten tulee olla suunnitelmallisia, kalat ja ravut tulee tilata toimittajalta sekä istuttaa hyvissä ajoin ennen talven tuloa, eikä vain sen takia että rahat tulevat käytettyä. Ongelmana on edelleen joidenkin istukkaiden saatavuus. Jokikutuisia harjuksia, Rautalammin reitin kantaa olevia planktonsiikoja, rapuja ja pyyntikokoisia järvitaimenia on edelleenkin hankala saada Hämeen alueelta. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten mahdollinen uuden kalastuslain mukainen taimenen alamitan nosto vaikuttaa pyyntikokoisten kalojen istutuksiin vai siirrytäänkö istutuksissa taimenista kirjolohiin. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitellaan Talven aikana laaditaan kalatalousvelvoitteille uusia käyttösuunnitelmia. Kyselykirjeet kalatalousmaksujen käyttämisestä seuraavina viitenä vuonna ovat lähteneet asianosaisille. Olen havainnut, että kyseisiin kirjeisiin ei juurikaan vastata. Toivottavasti edes kalastusalueen isännöitsijä ehtisi paneutua asiaan, koska lausunnolla voi vaikuttaa siihen, miten kalatalousmaksuvarat käytetään. Suunnitelman istutukset ja muut toimenpiteet voivat myös vaikuttaa siihen, mitä muuta lajia järveen tai jokeen istutetaan. Ainakin muutamalla järvellä ei ylitiheiden istutusten välttämiseksi istuteta muita kuin velvoitekaloja. Käyttösuunnitelman tulee olla kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukainen. Esimerkiksi kalalajia, jota ei suositella käyttö- ja hoitosuunnitelmassa, ei saa kalatalousmaksuilla istuttaa. Nykyisin käyttösuunnitelma lähetetään mm. ELY-keskuksen ja velvoitteen vaikutusalueella olevien kuntien ilmoitustauluille ja siitä on mahdollisuus valittaa aluehallintovirastoon. Suunnitelmaa voidaan ryhtyä toteuttamaan vasta kun se on lainvoimainen. Istutustilastoja istutuksista ELY-keskuksessa laaditaan vuosittain toimialueen kalarapuistutuksista tilastot, joita lähetetään mm. kalastusalueille, kansalaisille ja ehkä eniten niitä menee kalataloustarkkailuja tekeville konsulteille. Istutukset tallennetaan istutusrekisteriin siinä ELY-keskuksessa, minkä toimialueelle istutus on tapahtunut. Tallennustyön helpottamiseksi pyytäisin kiinnittämään huomiota istutuspöytäkirjojen täyttämiseen. Suurin puute on yleensä tarkan istutuspaikan tai kalankasvatuslammikon puuttuminen pöytäkirjasta. Tulosteessa lukee siis esim. Näsijärvi, Vanajavesi tai Päijänne, mutta ei tarkkaa istutuspaikkaa. Se johtaa siihen, että tilastojen käytettävyys heikkenee ja tätä mm. konsultit ovat jo pitkään mm. kalataloustarkkailuraporteissa valittaneet. Lisäksi istutettavan kalalajin kanta tulee ilmoittaa. Tilastoista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ELY-keskukseen. 4
Kalastusalueet yhteistyössä Näsijärven reitillä Teksti ja kuva: Hannu Salo Kalavesien hoito ja kalastuksen järjestäminen on yhteispeliä, koska kalat eivät tunnetusti tunne hallintorajoja. Hyvä esimerkki kalastusalueiden yhteistyöstä on kolmen Näsijärven reitin kalastusalueen toiminta. Virtain, Ruoveden-Kuoreveden ja Näsijärven kalastusalueet löysivät yhteisen sävelen jo 1990-luvun alkuvuosina. Lähes 20 vuoden ajan kalastusalueet ovat toteuttaneet yhteisiä hankkeita, järjestäneet kalastuslupien myyntiä ja hoitaneet kalaistutuksia yhdessä. Yhteistoiminta perustuu kalastusalueiden vapaaehtoiseen toimintaan ja tämä tuntuu hyvältä asialta, toteaa Näsijärven kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Erkki Ala-Paavola. Yhteistoimintaan liittyvien asioiden päätökset tehdään yhteisellä päätöksellä. Asioista ei siis äänestetä. Tämä menettely on toiminut erittäin hyvin. Tähän tietenkin osaltaan vaikuttavat osallistujien hyvät henkilökemiat ja luottamus, jotka ovat vuosien saatossa muotoutuneet. Kolmen kalastusalueen yhteinen taival alkoi 1990-luvun puolivälissä Näsijärven reitin haukien elohopea- ja cesium-tutkimuksella. Seuraava askel oli yhteinen viehekalastuslupa. Vihreä Sydän-kalastuspaikat matkailuesite valmistui vuonna 1997 ja siitä lähtien Näsijärven reitin kalastusalueet ovat olleet Tampereen kalamarkkinoilla esittelemässä toimintaansa. Yhteiset kalaistutukset pääsivät käyntiin 1990-luvulla ja laaja taimenmerkintä tehtiin yhteisvoimin 1990-luvun lopussa. Ala-Paavola kertoo, että merkittävämpiä yhteistyökohteita ovat olleet pienvirtavesien kunnostushankkeet. Kahdeksan kolmen kalastusalueen virtavettä on kunnostettu. Niihin on tehty taimenen mätirasiaistutuksia. Ja kahtena viimeisenä vuotena on teetetty kunnostetuissa virtavesissä sähkökalastuksia. Tulokset ovat olleet hyviä. Sähkökoekalastetuista taimenista on otettu DNA-näytteet ja ne ovat lähdössä nyt tutkimuksia varten. Näin on mahdollista selvittää, onko mätirasioista lisääntyvien taimenien lisäksi myös luonnonkannoista lisääntyneitä taimenia. Vuoden 2014 suunnitelmiin kuuluu alustavan selvityksen tekeminen Murolekosken mahdollista kunnostusta varten, joten yhteistyö jatkuu tiiviinä tulevinakin vuosina. Erkki Ala-Paavola korostaa, että kalastusalueet ovat voineet tehdä yhdessä selvityksiä, joita ilman tätä yhteistyötä jokainen kalastusalue olisi saattanut tehdä erikseen. Näin on säästetty varoja ja paljon työtä sekä muita resursseja. Yhteistyön avulla on myös pystytty toteuttamaan laajempia hankkeita kuin kukin kalastusalue yksin olisi pystynyt. Yhteistyöstä on kaikille hyötyä. Kalastusalueen edustajat yhdessä Sami Moilasen (Pirkanmaan ELY-keskus) kanssa pohtimassa Murolekosken kunnostusmahdollisuuksia. 5
Kalkkisten silta yli Kymenvirran, josta Päijänteen vedet purkautuvat Ruotsalaiseen ja edelleen Konniveteen Uutta kalatalousvelvoitetta mahdoton saada vanhaan vesilupaan, jos luvanhaltija vastustaa Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyhaitat jäävät kompensoimatta TEKSTI JA KUVA: jukka muhonen Vuosien ponnistus tuotti pelkän vesiperän, vaikka säännöstelyluvan haltijan omat selvitykset osoittavat kiistatta, että säännöstely vaikuttaa Konnivesi-Ruotsalaisen kalakantoihin. Asia ratkottiin kahteen kertaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja lopputulos on selvä: säännöstely jatkuu ilman kalatalousvelvoitetta. Ensi vaiheessa kyse oli Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyluvan tarkistamisesta, josta KHO antoi päätöksensä 27.3.2006 (taltio 676). Kalatalousviranomaisen (tuolloin TE-keskus) vaatimus 14 000 euron kalatalousmaksun määräämisestä hylättiin; sitä ei katsottu voitavan vastoin luvan haltijan tahtoa määrätä luvan muuttamisen yhteydessä, koska alkuperäisessä päätöksessä ei tällaista velvoitetta ole. Vaaditun maksun suuruus perustui säännöstelyn kehittämishankkeen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Hämeen ELY-keskus pani kalatalousviranomaisena (yhdessä Kaakkois-Suomen ELYn kanssa) vireille uuden samaa asiaa koskevan hakemuksen viitaten (vanhan) vesilain 2 luvun 22 4 momenttiin ja 22 c :n. Säännösten mukaan kalatalousvelvoitetta tai kalatalousmaksua koskevia määräyksiä voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Itä-Suomen ympäristölupavirastosta ja Vaasan hallinto-oikeudesta tuli äänestyspäätökset, ja niiden rohkaisemina ELY-keskus valitti vielä KHO:een. Asia ratkesi KHO:ssa 4.4.2013 (taltio 1160): Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelylupaan ei saatu lisättyä kalatalousmaksua. KHO totesi, että velvoitteen tarkistamista koskevien vesilain säännösten perusteella ei voida määrätä kokonaan uudesta, vesioikeuslain nojalla annettuun päätökseen aiemmin kuulumattomasta velvoitteesta. Vesilakiin tarvitaan muutos Alimitoitettu satasen kalatalousmaksu voidaan siis jälkikäteen tarkistaa, kokonaan määräämättä jäänyttä velvoitetta ei. Konnivesi-Ruotsalaisen tapauksessa kyse oli kalatalousmaksusta, mutta ihan sama ongelma koskee tietysti muitakin määräämättä jääneitä, myöhemmin tarpeelliseksi osoittautuneita velvoitteita. Myös kalateitä - ei ihan merkityksetön asia siis. Jos uuden velvoitteen määrääminen vanhaan lupaan halutaan mahdolliseksi, tarvitaan vesilakiin muutos. Asia on parhaillaan selvitettävänä. Asian tekee erikoiseksi se, että Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyluvan haltijana on Suomen valtio (Kaakkois- Suomen ELY-keskus). Luvanhaltijan omiin selvityksiin perustuvaa maksua vastustettiin ilmeisesti sen vuoksi, että maksu olisi tullut Kymijoen voimalaitosten kanssa tehdyn sopimuksen mukaan valtion kustannettavaksi. 6
Lohia Kuloveteen Nykyään ei tule ajatelleeksi, että Kokemäenjoki on ollut hyvin erilainen joki ennen uoman perkaamista, tulvasuojelutöitä ja voimalarakentamista. Kokemäenjoessa on ollut lukuisia koskia ja uoma oli polveileva ja jakautui paikoin useisiin haaroihin. Se on ollut myös merkittävä lohijoki. Muistutuksena tästä viime kesänä siirrettiin muutamia lohia Porin edustan merialueelta Loimijoen alaosaan ja Kuloveteen. Syksyllä Porin edustan merialueelta siirrettiin Kuloveteen 19 lohta. Lohet merkattiin nuolimerkillä ja vapautettiin Siurossa. Syksyllä tulleiden muutaman merkkipalautuksen perusteella voidaan sanoa, että lohet levittäytyivät koko järven alueelle. Osa lohista hakeutui Siuronkoskeen. Yksi lohi saatiin saaliiksi Kutalanvuolteesta. Loimijokeen siirretyt lohet ja Harjunpäänjokeen siirretyt meritaimenet merkittiin radiolähettimillä. Näin lohien liikkeitä pystyttiin seuraamaan. Lohet pysyivät hyvin paikoillaan Loimijoessa. Harjunpäänjoella, joka laskee Kokemäenjokeen Porissa, havaittiin useita kutukuoppia ja taimenia kutupuuhissa. Lohien ja meritaimenten siirtoja ja seurantaa jatketaan vielä parin vuoden ajan. Lisätietoja: www.kokemaenjoki.fi Lohia matkalla Kuloveteen. KUVA: vesa lehtimäki TEKSTI JA KUVA: hannu salo 7
Väkeä tilaisuudessa oli kirjaimellisesti laidasta laitaan Vapriikin kalastusaluepäivä oli poikkeuksellisen antoisa tiedonlähde Teksti ja Kuva: Vesa Lehtimäki Jo äitivainaa varoitteli itsekehusta, mutta ei tämä (oikeastaan) sitä ole. Vaikka Tampereella Vapriikissa järjestetty Hämeen- ja Pirkanmaan maakuntien kalastusaluepäivän ohjelma oli ELY- keskuksen kalaryhmän laatima, ei yksikään onnistunut koulutustilaisuus synny ilman alaansa perehtyneitä tutkijoita sekä muita ammattilaisia. Tampereen tilaisuuden valtti oli uunituore ja ajankohtainen tutkimustieto. Täplärapukantojen vaihtelu Tilaisuuden suurimman suosion niitti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen pohtimalla täplärapujen kannanvaihtelun syitä. Useilla tuottoisillakin järvillä ravustajat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa edelliskesänä täplärapuja pullistelleet merrat nousevat lähes tyhjinä. Syyllisten jahtaaminen on alkanut saman tien. Naapuri on ollut suosituin vaihtoehto, mutta mukaan mahtuvat ainakin ankeriaat, minkit, säännöstely, kuorenvaihto, huonot syötit ja mystiset taudit. Tarvitaankin kokenut tutkija ymmärtämään, että kysymys on lisääntymisikkunasta! Hauska termi kätkee taaksensa maamme karut olosuhteet. Aikainen syksy, kylmä talvi ja poikasten myöhäinen kuoriutuminen yhdessä rajoittavan täpläravun levinneisyyttä ja etelässä todennäköisesti aiheuttavat kannan romahduksen. Kylmyys alentaa täplärapujen muninta- ja hedelmöittymistulosta sekä lisää talviaikaista mätikuolleisuutta. Mikäli kesän kasvukausi jää lyhyeksi, riittävätkö 1-kesäisen poikasen energiavarat seuraavasta talvesta selviytymiseen? Kriittisiin lämpötiloihin on omat vaikutuksensa myös järvien koolla, syvyyssuhteilla ja sijainnilla. Lyhyesti voi todeta, ettei lämpimämmistä oloista Amerikan mantereelta tuotu tuontitavara kestä erityisen hyvin kylmyyttä. Herkkusuun ikävästi yllättävästä kannanvaihtelusta huolimatta rapukaulureita ja muuta rekvisiittaa ei kannata polttaa saunapesässä, vaan säästää ne parempia aikoja odottamaan. Vakaa tuotto täpläravun, kuten kaikkien muidenkin luonnonvaraisten eläinten kohdalla, muistuttaa finanssitoimintaa, eli on täyttä satua. Kuhan kalastuksen ohjaus sisävesillä Kalastusaluepäivän pidetty kestovieras tutkija Jukka Ruuhijärvi (RKTL, Evo) esitteli Helsingin yliopiston sekä Riistan- ja kalantutkimuksen yhteistutkimusta vuosilta 2010-2012. Tutkimus tuotti tietoja alamitan noston ja solmuvälirajoituksen vaikutuksista kuhakantoihin ja kuhasaaliisiin Vanajanselällä, Lammin Pääjärvellä ja Lahden Vesijärvellä. Tavoitteena oli antaa suosituksia kuhan kalastuksen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäämiseksi. Tutkimukset käynnistettiin hankkimalla tietoja kuhan kasvunopeudesta ja sukukypsyysiästä eri tutkimusjärvissä. Kalastettavien kuhien iäksi haluttiin vähintään vuosi sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Näytteenkeruun 8
ohella jouduttiin painimaan myös todella hankalien kysymysten kanssa kuten, halutaanko muutoksilla enemmän ruokaa, rahaa, elämyksiä tai vaikka siunattua sopua ja rauhaa vesille. Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että nopeakasvuisten kuhakantojen (Vanajanselkä ja Vesijärvi) kalastus ei ole ekologisesti kestävää, mikäli alamittaa ei nosteta vähintään tasolle 45-50 cm. Tällöin myös saaliit paranevat. Hidaskasvuisilla kannoilla (Pääjärvi) tilanne on toinen, koska kasvu voi hidastua ravintopulan vuoksi. Karuissakin järvissä maltillinen korotus on yleensä eduksi. Alamitan noston vaikutukset riippuvat myös muista syistä, kuten kalastuksen rakenteesta ja tehosta. Liian kova kalastuspaine saattaa edellyttää myös pyydysmäärän rajoittamista sekä rauhoituksia. On myös syytä muistaa, että kuhakannat vaihtelevat joka tapauksessa, joten päätösten vaikutusten pitkäaikainen seuranta on tarpeen. Syövätkö täpläravut muikun- ja siianmädin? Kyllä syövät, jos Jyväskylän yliopiston tutkija Timo Ruokoseen on uskominen. Ja miksei olisi, sillä väite nojaa Säkylän Pyhäjärvellä tehtyyn selvitykseen, jossa olivat mukana myös Turun yliopisto, RKTL ja Pyhäjärvi instituutti. Avainkysymys kuitenkin kuuluu: onko täplärapujen ravinnonkäytöllä merkitystä noiden kahden kalalajin saaliin kannalta? Ensiksi kannattaa muistaa, etteivät täpläravut suinkaan ole yksin mätijahdissa, vaan ne jakavat samat ravintoresurssit pohjakalojen kanssa. Toisaalta ravut ovat itsekin petokalojen ravintoa. Vuorovaikutussuhteet veden alla ovat ällistyttävän monimutkaisia ja vuodenajoista riippuvaisia. Alan tutkimus on hyvin vaativaa mm. siksi, että kala- ja rapukannat vaihtelevat voimakkaasti myös luontaisesti. Muutamia johtopäätöksiä voitiin tutkimuksesta kuitenkin vetää. Varmaa on, että täplärapu on potentiaalinen mädinsyöjä. Tästä huolimatta tällä seikalla ei havaittu olevan vaikutuksia muikkukantaan Pyhäjärvellä. Siian poikastiheydet alueella olivat laskusuunnassa, mutta täplärapujen vaikutus asiaan ei tällä tutkimuksella voitu varmentaa. Selvityksiä pyritään kuitenkin jatkamaan. Olisi hyvä mm. tietää, kerääntyvätkö ravut kutualueille ja kuinka aktiivisia ne ovat jään alla? Tarkempia arvioita populaatiokoostakin tarvitaan. Eikä siinä kaikki Puitiin Vapriikissa muitakin kiinnostavia asioita, kuten kalastusoppaan erittäin mielenkiintoista elämää Sastamalan vuolteilla ja selillä. Väki hämmästeli myös kalastustapojen rajuja muutoksia sekä pohti lähes hengellisiä, taimenen kalastusta koskevia kysymyksiä. Mutta katso itse kokousmateriaali Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta kohdasta tapahtumat ja koulutukset. Kuva: hannu salo 9
Heikki Holsti, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Kuvat Heikki Holsti Uoman kiveämisellä luotiin taimenen poikasille suojapaikkoja. Talkoot Rautajoella Kokemäenjoen vesistöalueen virtavesien ja taimenkantojen tilan parantamisessa otettiin aimo harppaus eteenpäin vuonna 2013, kun Sastamalan Rautajoella järjestettiin Pirkanmaan ensimmäiset virtavesien kunnostustalkoot 19.-20.10. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toimi tapahtuman organisoijana. Tapahtuma tehtiin tiiviissä yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Vammalan seudun kalastusalue oli talkookunnostusta varten tehnyt merkittävän pohjatyön maanomistajien kanssa, joka mahdollisti kunnostustalkoiden onnistumisen. Rautajoen kunnostustalkoot toteutettiin Kokemäenjoen voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla. Tapahtumaa sponsoroi myös tamperelainen Yrjö Wigren Oy, jonka lihatuotteilla talkoolaisten nälkä taltutettiin. Kunnostustapahtuman myöhäisestä ajankohdasta ja nopeasta aikataulusta huolimatta, talkookutsu oli tavoittanut laajan joukon vapaaehtoisia talkoolaisia. Viikonlopun aikana talkookunnostuksiin osallistui yhteensä 17 henkilöä, joiden työponnistelut tuottivat hatun noston arvoiset 140 talkootyötuntia. Lähiasukkaiden lisäksi talkootapahtumaan osallistui henkilöitä Vammalan seudun kalastusalueelta, Pirkanmaan Perhokalastajista, SLL Pirkanmaalta, Vammalan Urheilukalastajista ja KVVY:stä. Rautajokea ei valittu sattumalta ensimmäisten talkookunnostusten kohteeksi. Työtä Rautajoen tilan parantamiksi on tehty määrätietoisesti jo pitkään. Ennen kunnostustoimiin ryhtymistä Rautajoen tila ja kunnostusmahdollisuudet kartoitettiin virtavesi-inventoinnilla. Joen vedenlaadun sopivuutta taimenen lisääntymistä silmälläpitäen selvitettiin puolestaan vesinäytteiden avulla. Rautajoelle laadittiin kunnostussuunnitelma vuonna 2010, jonka pohjalta talkookunnostukset toteutettiin vuonna 2013. Pitkällä ajanjaksolla taimenkantojen tilaa voidaan pysyvästi parantaa vain toimenpiteillä, jotka tähtäävät taimenen luontaisen elinkierron toteutumiseen ja taimenkannan itseuusiutumiskykyyn. Rautajoen talkookunnostusten 10
päätavoitteena olikin parantamaan taimenen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia muodostamalla koskialuille kutusoraikoita. Kunnostusten aikana jokiuomaa kivettiin myös käsipelin. Kiveämisellä pyrittiin muodostamaan taimenen poikasille ja ravuille suojapaikkoja. Talkoolasten hyvä osallistuminen Rautajoen kunnostustapahtumaan osoittaa, että Pirkanmaalla ollaan kiinnostuneita virtavesien ja taimenkatojen tilasta. Yhteistyötä lisäämällä ja vapaaehtoisten talkoolaisten työpanoksella on mahdollisuus tulevaisuudessa parantaa merkittävästi Pirkanmaan virtavesien ja niissä elävien taimenkantojen tilaa. Rautajoella toteutettujen talkookunnostusten toivoisi leviävän myös muualle Pirkanmaalle. Vesiensuojeluyhdistys kiittää kaikki kunnostustalkoisiin osallistujia. Tästä on hyvä jatkaa. Kunnostustoimien päätavoitteena oli muodostaa kohdevesistöön taimenen kutusoraikoita. Teksti: Tarkastaja Eliisa Mikkola, kuva: vesa lehtimäki Kalastuksenvalvojien valtuutukset ja tapahtumailmoitukset ELY-keskukseen Viime vuonna koulutuspaikat täyttyivät hetkessä, kun järjestettiin koulutusta ja kokeita kalastuksenvalvojille. Kuluvana vuonna tilanne on selvästi tasaantunut. Näyttää siltä, että jatkossa riittää muutama koulutus- ja koetilaisuus ennen avovesikauden alkua. Pirkanmaan kalatalouskeskuksella on suunnitelmissa pitää koulutustilaisuus 6.3.2014, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus suunnittelee ensi vuoden koulutustilaisuutta tammi-helmikuun vaihteeseen ja Hämeen kalatalouskeskuksen koulutustilaisuus on todennäköisesti toukokuussa. Koko valtakunnassa kalastuksenvalvojan kokeen on suorittanut noin 2 600 valvojaa. Hämeen ELY-keskus on hyväksynyt noin 550 valvojaa, joista 75 %:n osalta on toimitettu valtuutus ELY-keskukseen. Kalastusalueiden ja osakaskuntien onkin syytä tarkastaa, että valvojille on kirjoitettu valtuutukset ja ne on myös toimitettu ELY-keskukseen. Mikäli valtuutusilmoitus on unohtunut täyttää, lomake löytyy ELY-keskuksen nettisivuilta http://www.elykeskus.fi/web/ely/kalatalous. Lainsäädäntö edellyttää, että kalastuksenvalvoja laatii tapahtumailmoituksen talteenotosta, huomautuksesta ja toimenpiteestä luopumisesta. Tapahtumailmoitukset on toimitettava myös kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle vuosittain toimintavuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 11
KALATALOUSRYHMÄN YHTEYSTIEDOT Hämeen ELY-keskus Kalatalousryhmä Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL 131 13101 HÄMEENLINNA Faksi: (03) 570 8500 Pirkanmaan palvelupiste Käyntiosoite: Yliopistonkatu 38 Postiosoite: PL 297 33101 TAMPERE Faksi: (03) 27301169 Puhelinvaihde: 0295 025 000 Uutisrysän kirjoittajat toivottavat lukijoille Oikein Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Mikäli haluat Uutisrysän sähköpostiisi tai sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ilmoita siitä kalatalousryhmään Eliisa Mikkolalle eliisa.mikkola@ely-keskus.fi Verkko-osoite: www.ely-keskus.fi/hame Kirjaamon sähköpostiosoite: kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Henkilökunta Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen; 0295 025 077 Kalastusbiologi Jorma Kirjavainen; 0295 025 059 Kalatalousasiantuntija Vesa Lehtimäki; 0295 025 070 Kalastusmestari Jari Pelkonen; 0295 025 085 Tarkastaja Eliisa Mikkola; 0295 025 076 Pirkanmaan palvelupiste: Kalastusbiologi Hannu Salo; 0295 025 095 Hämeen ELY-keskus julkaisee myös uutiskirjettä, jonka voit tilata sähköpostiisi verkkopalvelussamme osoitteessa www.ely-keskus.fi/hame > Ajankohtaista > Uutiskirjeet. Uutisrysän toimitus Päätoimittaja Hannu Salo Hämeen ELY-keskus, kalatalousryhmä Tampereen palvelupiste PL 297, 33101 Tampere 0295 025 095 hannu.salo@ely-keskus.fi Taitto: Mirja Näkki Oy 12