1. PELIALUE Pelialueeseen kuuluu pelikenttä ja vapaa-alue. Se on suorakulmainen ja symmetrinen. 1.1, K 1a, K 1b

LUKU YKSI PELIOLOSUHTEET JA -VÄLINEET 1. PELIALUE Pelialueeseen kuuluu pelikenttä ja vapaa-alue. Se on suorakulmainen ja symmetrinen. 1.1, K 1a, K 1b 1.1 KENTÄN MITAT K2 Pelikenttä on 18 x 9 metrin suuruinen suorakaiteen muotoinen alue, ympärillään joka puolelta vähintään 3 metrin levyinen vapaa-alue. Pelialueen ilmatilan on oltava kaikista esteistä vapaa vähintään 7 metrin korkeuteen asti pelialueen pinnasta lukien. (Alamittaisten salien hyväksymisestä alempien kansallisten sarjojen otteluissa säädetään Suomen Lentopalloliiton sarjamääräyksissä) FIVB:n nimetyissä maailmatason ja virallisissa kilpailuissa vapaa-alueen on oltava vähintään 5 m sivurajoista ja vähintään 8 m päätyrajoista lukien, vapaan ilmatilan on oltava vähintään 12,5 m korkuinen pelialueen pinnasta lukien. 1.2 PELIALUEEN PINTA K2 1.2.1 Kentän on oltava tasainen, vaakasuora ja joka kohdaltaan samanlainen. Kentän pinta ei saa aiheuttaa loukkaantumisvaaraa pelaajille. Pelaaminen epätasaisilla tai liukkailla pinnoilla on kielletty. FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa hyväksytään vain puinen tai keinoaineesta tehty pinta. Kaikkiin pintoihin on ennen kisoja saatava FIVB:n hyväksyminen. 1.2.2 Sisäkentillä kentän värin on oltava vaalea. FIVB:n nimetyissä maailmatason ja virallisissa kilpailuissa rajojen on oltava valkoiset, ja kentän, vapaa-alueen ja rajojen keskenään eriväriset. 1.1, 1.3 1.2.3 Ulkokentillä sallitaan 5 mm:n kaltevuus metriä kohti, jotta vesi pääsee valumaan kentältä. Rajoja ei saa tehdä kiinteästä aineesta. 1.3 KENTÄN RAJAT K2 1.3.1 Kaikki rajat ovat 5 cm leveät. Niiden on oltava vaaleat, ja eriväriset kuin kenttä ja muut mahdolliset rajat. 1.2.2 1.3.2 Sivu- ja päätyrajat Pelikenttä merkitään kahdella sivurajalla ja kahdella päätyrajalla. Ne on vedetty kentän mittojen sisäpuolelle. 1.1 1.3.3 Keskiraja Keskirajan keskilinja jakaa kentän kahteen yhtä suureen osaan kenttäpuoleen, kooltaan 9 x 9 m kumpikin. Keskirajan koko leveyden katsotaan kuitenkin kuuluvan tasapuolisesti molempiin kenttäpuoliin. Raja kulkee verkon alla ja päättyy sivurajoihin. K2 1.3.4 Hyökkäysraja Kummallakin kenttäpuolella hyökkäysraja, jonka takareuna on vedetty 3 m päähän keskirajan keskilinjasta, merkitsee etukentän. FIVB:n nimetyissä maailmatason ja virallisissa kilpailuissa hyökkäysraja on jatkettu sivurajoilta eteenpäin lisäämällä katkoviivana viisi 15 cm pituista 5 cm levyistä ja 20 cm välein olevaa viivaa

yhteiseltä pituudeltaan 1.75 m. Valmentaja-alueen raja (katkoviiva, joka kulkee sivurajan suuntaisena 1,75 m päässä siitä hyökkäysrajalta alkaen päätyrajalle saakka) koostuu 15 cm pituisista 20 cm välein olevista viivoista ja merkitsee valmentajan toiminta-alueen. 1.4 KENTÄN ALUEET K1b, K2 1.4.1 Etukenttä Molemmilla kenttäpuolilla etukenttä rajoittuu keskirajan keskilinjasta hyökkäysrajan takareunaan. 1.3.3, 1.3.4 Etukentän katsotaan ulottuvan sivurajojen yli vapaa-alueen reunaan asti. 1.1, 1.3.2 1.4.2 Aloitusalue Aloitusalue on 9 metriä leveä alue kummankin päätyrajan takana. Sen rajaa sivuilta kaksi 15 cm:n pituista rajamerkkiä, jotka on vedetty sivurajojen jatkeeksi 20 cm:n päähän päätyrajasta. Molemmat rajamerkit kuuluvat aloitusalueeseen. 1.3.2, K1b Syvyydeltään aloitusalue ulottuu vapaa-alueen takareunaan. 1.1 1.4.3 Vaihtoalue Vaihtoalue on alue, jota rajaavat molempien hyökkäysrajojen jatkeet ja kirjurin pöytä. 1.3.4, K1b 1.4.4 Libero-pelaajan korvaamisalue Liberon korvaamisalue on osa vapaa-aluetta kummankin joukkueen penkin puolella, jota rajaa hyökkäysrajan jatke ja päätyrajan oletettu jatke. 1.4.5 Lämmittelyalue FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa on lämmittelyalueet, kooltaan noin 3 x 3 m, vapaaalueen ulkopuolella penkinpuoleisissa nurkissa. K1a, K1b 1.4.6 Rangaistusalue Rangaistusalue on noin 1 X 1 metrin kokoinen valvonta-alueella päätyrajan jatkeen ulkopuolella oleva alue, jossa on kaksi tuolia. Rangaistusalue voidaan merkitä 5 cm leveällä punaisella viivalla. K1a, K1b 1.5 LÄMPÖTILA Pelitilan lämmön on oltava vähintään 10 C (50 F). FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa lämpötila ei saa olla korkeampi kuin 25 C (77 F) eikä alempi kuin 16 C (61 F). 1.6 VALAISTUS FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa pelialueen valaistuksen tulee olla 1000-1500 luxia mitattuna metrin korkeudella pelialueen pinnasta. 2. VERKKO JA VERKKOPYLVÄÄT K3 2.1 VERKON KORKEUS 2.1.1 Keskirajan yläpuolella sijaitsevan verkon korkeus on miesjoukkueilla 243 cm ja naisjoukkueilla 224 cm. 1.3.3 (Nuorten kahden ylimmän ikäluokan verkon korkeuden määrää kansainvälinen liitto, muut jäävät kansallisten liittojen määrättäväksi (ks. sarjamääräykset).)

2.1.2 Verkon korkeus mitataan kentän keskeltä. Molemmilta laidoilta sivurajojen kohdalta on verkon oltava samankorkuinen ja enintään 2 cm sääntöjen määräämää korkeammalla. 1.1, 1.3.2, 2.1.1 2.2 VERKON RAKENNE Verkon leveys on 1 m ja pituus 9.5 m 10 m (25 tai 50 cm pituutta kummallakin verkkomerkin ulkopuolella), ja sen neliön muotoisten mustien silmukoiden sivut 10 cm. K3 Sen yläreunassa on vaakasuoraan 7 cm:n levyinen ommeltu kangasnauha koko sen pituudelta. Nauhan päissä on reiät, joiden kautta vedetyillä naruilla nauha kiinnitetään pylväisiin sen pitämiseksi kireänä. Nauhan sisällä kulkee notkea teräsköysi, jolla verkko kiinnitetään pylväisiin, ja joka jännittää verkon yläreunan kireäksi. Verkon alareunassa on toinen vaakasuora nauha, 5 cm levyinen, samanlainen kuin yläreunan nauha, jonka lävitse kulkee kierteinen köysi. Tällä verkko kiinnitetään pylväisiin, ja jännittää verkon alareunan kireäksi. 2.3 VERKKOMERKIT Kaksi valkoista nauhaa kiinnitetään verkon päihin pystysuoraan sivurajojen kohdalle. 1.3.2, K3 Ne ovat 5 cm:n levyisiä ja 1 m:n pituisia, ja katsotaan osaksi verkkoa. 2.4 ANTENNI Antenni on lasikuidusta tai muusta samankaltaisesta aineesta valmistettu taipuisa keppi, jonka pituus on 1,80 m ja läpimitta 10 mm. Antennit kiinnitetään verkkomerkkien ulkoreunan ulkopuolelle verkon vastakkaisille puolille. 2.3, K3 Molemmista antenneista 80 cm:n osuus ulottuu verkon yläpuolelle, ja antennit merkitään 10 cm:n pituisin vastakkaisvärisin juovin, mieluiten punaisin ja valkoisin. Antennit katsotaan osaksi verkkoa ja ne rajaavat sivusuunnassa verkon ylityskaistan. 10.1.1, K3, K5 2.5 VERKKOPYLVÄÄT 2.5.1 Verkkoa kannattavat pylväät kiinnitetään 0,50-1,00 m:n päähän sivurajojen ulkopuolelle. Ne ovat 255 cm korkeat ja mieluiten säädettävät. K3 FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa verkkopylväiden tulee olla 1 metrin päässä sivurajoista. 2.5.2 Verkkopylväiden tulee olla pyöristetyt, ja sileät, ja kiinnitetyt kenttään ilman vaijereita. Niissä ei saa olla muitakaan vaaraa tai haittaa aiheuttavia rakenteita. 2.6 LISÄVARUSTEET Lisävarusteiden on oltava FIVB:n määräysten mukaiset. 3. PALLOT 3.1 OMINAISUUDET Pallon on oltava pyöreä, ja tehty joustavasta nahka- tai synteettisestä nahkakuoresta ja kumista tai vastaavasta aineesta tehdystä sisuksesta. Väriltään pallo on vaalea yksivärinen tai värien yhdistelmä.

Pallojen synteettinen nahkakuori tai värien yhdistelmä, joita käytetään kansainvälisissä virallisissa kilpailuissa, tulee olla FIVB:n määräysten mukaisia. Pallon ympärys mitta on 65-67 cm, ja paino 260-280 g. Pallon paine on oltava 0.30-0.325 kg/cm2 (4,26-4,61 psi)(294,3-318,82 mbar tai hpa). 3.2 PALLOJEN YHDENMUKAISUUS Ottelussa käytettävien pallojen on oltava ominaisuuksiltaan: niiden pitää olla ympärysmitaltaan, painoltaan, paineeltaan, tyypiltään, väriltään jne. samanlaiset. 3.1 FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa, kuten myös kansallisissa tai liigatason mestaruuskilpailuissa on pelattava FlVB:n hyväksymillä pallomerkeillä, ellei FIVB ole muuta ilmoittanut hyväksyvänsä. 3.3 KOLMEN PALLON JÄRJESTELMÄ FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa on käytettävä kolmea palloa. Tällöin ottelussa on kuusi pallonpalauttajaa, yksi vapaa-alueen kussakin nurkassa ja yksi kummankin tuomarin takana. K10 LUKU KAKSI OSANOTTAJAT 4. JOUKKUEET 4.1 JOUKKUEEN KOKOONPANO 4.1 Joukkue käsittää enintään 12 pelaajaa, valmentajan, apuvalmentajan, huoltajan ja lääkärin. 5.2, 5.3 FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa lääkärin tulee olla FIVB:n etukäteen hyväksymä (accredoitu). FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa aikuisille, joukkue käsittää enintään neljätoista (14) pelaajaa (joista enintään kaksitoista (12) ovat tavanomaisia pelaajia). 4.1.2 Yksi joukkueen pelaajista, muu kuin Libero, on joukkueen kapteeni, jonka kohdalle ottelupöytäkirjaan on tehtävä tästä merkintä. 5.1, 19.1.3 4.1.3 Vain pöytäkirjaan merkityt pelaajat saavat mennä kentälle ja pelata ottelussa. Sen jälkeen, kun joukkueen valmentaja ja joukkueen kapteeni ovat allekirjoittaneet pöytäkirjan, siihen merkittyjä pelaajia ei saa muuttaa. 1,5.1.1,5.2.2 4.2 JOUKKUEEN SIJAINTI 4.2.1 Pelaajien, jotka eivät ole pelissä, on joko istuttava joukkueensa penkillä tai oltava lämmittelyalueellaan. Valmentajan ja muiden joukkueenjäsenten on istuttava penkillä, mutta he voivat hetkellisesti poistua sieltä. 1.4.5,5.2.3,7.3.3 Joukkueiden penkit ovat kirjurin pöydän molemmin puolin, vapaa-alueen ulkopuolella. K 1a,K 1b 4.2.2 Vain joukkueen jäsenet saavat istua penkillä ottelun aikana sekä osallistua lämmittelyyn. 4.1.1,7.2 4.2.3 Pelaajat, jotka eivät ole pelissä, saavat lämmitellä ilman palloja seuraavasti: 4.2.3.1 ottelun aikana: lämmittelyalueilla, 1.4.4,8.1 K 1a, K 1b

4.2.3.2 aikalisien ja teknisten aikalisien aikana: myös vapaa-alueella kenttänsä takana. 1.3.3,15.4 4.2.4 Erätaukojen aikana pelaajat saavat käyttää palloja lämmitellessään vapaa-alueella. 18.1 4.3 PELAAJIEN VARUSTEET Pelaajan varusteisiin kuuluvat pelipaita, -housut, -sukat (peliasu) ja urheilujalkineet. 4.3.1 Joukkueen pelipaitojen, -housujen ja -sukkien on oltava yhdenmukaiset (poikkeuksena Libero) ja puhtaat koko joukkueella. 4.1, 19.2 4.3.2 Jalkineiden on oltava kevyet, notkeat, korottomat ja kumi- tai nahkapohjaiset. FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa jalkineiden pääväri ei saa olla musta, ja joiden pohjat voivat jättää jälkiä. 4.3.3 Pelaajilla on oltava paidoissaan numerot 1-18. FIVB:n maailmatason ja virallisissa pelaajilla on oltava paidoissaan numerot 1-20. 4.3.3.1 Numeron on oltava rinnassa ja selässä keskellä. Numeroiden värin ja kirkkauden on poikettava paitojen vastaavista. 4.3.3.2 Rintanumeroiden on oltava korkeudeltaan vähintään 15 cm ja selkänumeroiden vähintään 20 cm. Numeroraidan leveys on vähintään 2 cm. FIVB maailmatason ja virallisissa kilpailuissa pelaajien numerot tulee olla myös pelihousujen oikeassa lahkeessa. Pelihousuissa olevan numeron tulee olla 4-6 cm korkeudeltaan ja numeroraidan leveyden tulee olla vähintään 1 cm leveä. Pelipaitojen ja housujen tulee noudattaa FIVB:n määräyksiä. 4.3.4 Joukkueen kapteenilla on oltava rinnassaan pelinumeronsa alapuolella hänen asemaansa osoittava raita, kooltaan 8 x 2 cm. 5.1 4.3.5 Eriväristen kuin joukkueen muiden pelaajien (poikkeuksena Liberot) ja/tai puutteellisesti numeroitujen asujen pitäminen on kielletty. 19.2 4.4 MUUTOKSET VARUSTEISIIN Päätuomari voi sallia yhden tai useamman pelaajan: 23 4.4.1 Pelata avojaloin, FIVB maailmatason ja virallisissa kilpailuissa avojaloin pelaaminen ei ole sallittua. 4.4.2 vaihtaa kostuneen tai vaurioituneen peliasun erien välillä tai pelaajavaihdon jälkeen toiseen samanväriseen, -malliseen ja -numeroiseen peliasuun, 4.3,15.5 4.4.3 pelata kylmällä säällä lämmittelyasussa, kunhan se on koko joukkueella samanvärinen, -mallinen (poikkeuksena Liberot) ja säännön 4.3.3 mukaisesti numeroitu. 4.1.1,19.2 4.5 KIELLETYT ESINEET 4.5.1 On kiellettyä pitää ottelun aikana sellaisia esineitä, jotka voivat aiheuttaa loukkaantumisen tai antaa keinotekoista etua pelaajalle. 4.5.2 Pelaajat saavat käyttää silmälaseja tai piilolinssejä omalla vastuullaan.

5. JOUKKUEEN JOHTAJAT Sekä joukkueen kapteeni että valmentaja ovat vastuussa joukkueensa jäsenten käyttäytymisestä ja kurista. 20 Liberot eivät voi olla joukkueen kapteeni. 19.1.3 5.1 KAPTEENI 5.1.1 ENNEN OTTELUA joukkueen kapteeni allekirjoittaa ottelupöytäkirjan ja edustaa joukkuettaan arvonnassa. 7.1,25.2.1.1 5.1.2 OTTELUSSA joukkueen kapteeni toimii pelikapteenina aina ollessaan kentällä. Kun joukkueen kapteeni ei ole kentällä, valmentaja tai joukkueen kapteeni itse nimeävät toisen pelaajan, ei kuitenkaan Liberoa, hänen tilalleen pelikapteeniksi. Pelikapteeni toimii tehtävässään, kunnes hänet vaihdetaan ulos tai joukkueen kapteeni palaa kentälle, tai erä päättyy. 15.2.1, 19.1.3 Kun pallo ei ole pelissä, pelikapteenilla, ja vain hänellä, on oikeus puhutella erotuomareita: 8.2 5.1.2.1 pyytääkseen selvitystä suoritetusta sääntöjen soveltamisesta tai tulkinnasta. Hän myös välittää joukkuetovereidensa pyynnöt tai kysymykset asianomaiselle tuomarille. Jos tuomarin selitys ei häntä tyydytä, hänen on ilmoitettava välittömästi tuomarille olevansa eri mieltä. Täten hän varaa itselleen oikeuden tehdä ottelun loputtua asiasta virallinen vastalause pöytäkirjaan; 23.2.4 5.1.2.2 pyytääkseen lupaa: a) varusteiden vaihtamiseen, kokonaan tai osittain, 4.3, 4.4.2 b) joukkueiden pelipaikkojen tarkistamiseen, 7.4 c) lattian, verkon, pallon jne. tarkistamiseen. 1.2, 2, 3 5.1.2.3 valmentajan ollessa poissa pyytääkseen aikalisiä ja pelaajavaihtoja 15.2.1 15.4, 15.5 5.1.3 OTTELUN PÄÄTYTTYÄ joukkueen kapteeni: 6.3 5.1.3.1 kiittää erotuomareita ja allekirjoittaa pöytäkirjan ottelun lopputuloksen vahvistamiseksi; 25.2.3.3 5.1.3.2 voi merkitä pöytäkirjaan vastalauseen asiasta, josta hän on aikanaan ilmoittanut päätuomarille olevansa tämän ratkaisusta tai sääntötulkinnasta eri mieltä. 5.1.2.1, 25.2.3.2 5.2 VALMENTAJA 5.2.1 Ottelussa valmentaja johtaa joukkueensa peliä pelikentän ulkopuolelta. Hän valitsee joukkueen aloituskokoonpanon ja pelaajavaihdot sekä ottaa aikalisät. Näissä toimissa hänen yhteystoimitsijansa on verkkotuomari. 1.1,7.3.2,15.4,15.5 5.2.2 ENNEN OTTELUA valmentaja merkitsee ottelupöytäkirjaan tai tarkistaa siitä pelaajien nimet ja numerot sekä vahvistaa tämän nimikirjoituksellaan. 4.1,25.2.1.1 5.2.3 OTTELUN AIKANA valmentaja: 5.2.3.1 ennen kutakin erää antaa verkkotuomarille tai kirjurille aloitusjärjestyslipukkeen(-t) asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna; 7.3.2 5.2.3.2 istuu joukkueensa penkillä, sen kirjurinpuoleisessa päässä, mutta voi poistua siitä; 4.2 5.2.3.3 pyytää aikalisät ja vaihdot; 15.4,15.5

5.2.3.4 saa antaa, kuten muutkin joukkueen jäsenet, kentälle ohjeita. Valmentaja saa antaa näitä ohjeita seisoen tai kävellen vapaa-alueella joukkueen penkin etupuolella hyökkäysrajalta lämmittelyalueeseen saakka, edellyttäen ettei häiritse tai viivytä pelin kulkua. 1.3.4, 1.4.5 FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa valmentaja ei saa hoitaa tehtäviään valmentajaalueen takapuolelta. 5.2 APUVALMENTAJA 5.3.1 Apuvalmentaja istuu joukkueensa penkillä, mutta hänellä ei ole oikeutta puuttua ottelun kulkuun. 5.3.2 Jos valmentaja joutuu luopumaan tehtävästään mistä tahansa syystä johtuen, mukaan lukien rangaistus, apuvalmentaja voi ryhtyä hoitamaan hänen tehtäviään hänen poissaolon ajaksi. Joukkueen pelikapteenin on pyydettävä tähän lupa päätuomarilta. 5.1.2, 5.2 LUKU KOLME PELIMUOTO 6. PISTEEN SAAMINEN, ERÄN JA OTTELUN VOITTAMINEN 6.1 PISTEEN SAAMINEN 6.1.1 Piste Joukkue tekee pisteen: 6.1.1.1 saadessaan pallon koskettamaan vastapuolin kenttää; 8.3,10.1.1 6.1.1.2 jos vastapuolin joukkue tekee virheen; 6.1.2, 6.1.1.3 jos vastapuolin joukkueelle määrätään rangaistus. 16.2.3,21.3.1 6.1.2 Virhe Joukkue tekee virheen, kun se tekee näiden sääntöjen vastaisen pelisuorituksen, tai muuten rikkoo sääntöjä. Tuomari arvioivat virheet ja määräävät niille rangaistukset näiden sääntöjen mukaan: 6.1.2.1 Jos kaksi tai useampia virheitä tehdään peräkkäin, vain ensimmäinen niistä otetaan huomioon. 6.1.2.2 Jos molemmat joukkueet tekevät virheen samanaikaisesti, tuomitaan KAKSOISVIRHE, ja pallo pelataan uudelleen. 6.1.2, K11(23) 6.1.3 Palloralli ja päättynyt palloralli Palloralliksi nimitetään sarjaa pelitapahtumia, jotka alkavat aloittajan aloituslyöntihetkestä ja päättyvät siihen, kun pallo kuolee. Päättynyt palloralli on sarja pelitapahtumia, joka johtaa pisteen saamiseen. 8.1,8.2 6.1.3.1 jos aloituksen suorittanut joukkue voittaa pallorallin, se saa pisteen ja jatkaa aloittamista; 6.1.3.2 jos aloituksen vastaanottanut joukkue voittaa pallorallin, se saa pisteen ja suorittaa seuraavan aloituksen. 6.2 ERÄN VOITTAMINEN K11(9) Erän (paitsi ratkaisevan 5. erän) voittaa joukkue, joka ensin saavuttaa 25 pistettä vähintään kahden pisteen erolla vastapuoliansa. Jos tilanne on tasan 24-24, peli jatkuu kunnes saavutetaan kahden pisteen ero (26-24;27-25;...). 6.3.2

6.3 OTTELUN VOITTAMINEN K11(9) 6.3.1 Ottelun voittaa joukkue, joka ensin voittaa kolme erää. 6.2 6.3.2 Kun erätilanne on 2-2, ratkaiseva erä (viides) pelataan 15 pisteeseen vähintään kahden pisteen erolla vastapuolian. 7.1 6.4 LUOVUTUS JA JOUKKUEEN JÄÄMINEN VAJAAKSI 6.4.1 Jos joukkue kieltäytyy kehotuksen jälkeenkin pelaamasta, se julistetaan hävinneeksi ottelu luovutuksella, tuloksella 0-3 ja jokainen erä numeroin 0-25. 6.2,6.3 6.4.2 Joukkueen, joka ilman asianmukaista syytä jää saapumatta pelipaikalle ajoissa, katsotaan luovuttaneen ottelun; seuraukset kuten edellä, säännössä 6.4.1. 6.4.3 Joukkue, joka todetaan VAJAAKSI erässä tai koko ottelussa menettää vastaavasti erän tai koko ottelun. Vastapuolelle annetaan erän tai ottelun voittoon tarvittavat pisteet, tahi pisteet ja erät. Vajaaksi jäänyt joukkue säilyttää pisteensä ja eränsä. 6.2,6.3,7.3.1 7. PELIN RAKENNE 7.1 ARVONTA Ennen ottelua päätuomari suorittaa arvonnan ensimmäisen erän ensimmäisen aloittajan ja kenttäpuolten määräämiseksi. 12.1.1 Jos joudutaan ratkaisevaan erään, arvonta suoritetaan uudelleen. 6.3.2 7.1.1 Arvonnassa ovat mukana joukkueiden kapteenit. 5.1 7.1.2 Arvonnan voittaja valitsee JOKO 7.1.2.1 aloituksen tai aloituksen vastaanoton, 12.1.1 TAI 7.1.2.2 kenttäpuolen. Hävinnyt saa jäljelle jäävän valinnan. 7.1.3 Jos joukkueet suorittavat lämmittelyn peräkkäin, on aloituksen valinneella joukkueella ensimmäinen vuoro verkkolämmittelyssä. 7.2 7.2 LÄMMITTELY ENNEN OTTELUA 7.2.1 Ennen ottelun alkua kummallakin joukkueella on käytettävissään verkkolämmittelyyn 6 min, jos heillä on ollut käytettävissään aiemmin muu pelikenttä lämmittelyyn, mutta 10 min, jos ei ole. 7.2.2 Kumman tahansa joukkueen kapteenin vaatimuksesta joukkueet voivat lämmitellä verkolla erikseen (peräjälkeen), jolloin joukkueilla on aikaa 3 tai 5 minuuttia kummallakin säännön 7.2.1 mukaisesti. 7.2.1 7.3 JOUKKUEEN ALOITUSKOKOONPANO 7.3.1 Pelissä on joukkueella aina oltava kuusi pelaajaa. 6.4.3 Joukkueen aloituskokoonpano ilmoittaa pelaajien kiertojärjestyksen kentällä. Kiertojärjestystä on noudatettava koko erän ajan. 7.6

7.3.2 Ennen kunkin erän alkua valmentajan on annettava joukkueen aloituskokoonpano aloitusjärjestys lipukkeella. Se tulee luovuttaa oikein täytettynä ja allekirjoitettuna verkkotuomarille tai kirjurille. 5.2.3.1, 24.3.1, 25.2.1.2 7.3.3 Aloituskokoonpanoon tietyssä erässä kuulumattomat pelaajat ovat tuon erän vaihtopelaajia (lukuun ottamatta Liberoa). 7.3.2, 15.5, 7.3.4 Sen jälkeen, kun aloitusjärjestys lipuke on luovutettu verkkotuomarille tai kirjurille, alkuasemiin ei saa tehdä muutoksia muuten kuin normaalin pelaajavaihdon avulla. 15.2.2, 15.5 7.3.5 Poikkeavuus pelaajien sijoittumisessa kentällä ja merkinnässä aloitusjärjestyslipukkeessa: 24.3.1 7.3.5.1 Havaittaessa mahdollinen poikkeavuus lipukkeessa ilmoitetun ja kentällä olevien pelaajien sijainnin välillä ennen erän alkua on pelaajien sijoittuminen korjattava lipukkeen mukaiseksi. Joukkuetta ei asiasta rangaista. 7.3.2 7.3.5.2 Vastaavasti, ennen erän alkua, jos kentällä on pelaaja, jonka numeroa ei ole lainkaan lipukkeessa, virhe on korjattava lipukkeen mukaiseksi. Joukkuetta ei tästäkään rangaista. 7.3.2 7.3.5.2 Jos valmentaja kuitenkin haluaa pitää kentällä siellä olevan(t) pelaajan(t), hänen on pyydettävä normaalia pelaajavaihtoa. Se (ne) merkitään ottelupöytäkirjaan vaihdoiksi. 15.2.2 Jos poikkeavuus pelaajan sijainnin ja lipukkeessa ilmoitetun välillä havaitaan myöhemmin, virheen tehneen joukkueen pelaajien on palattava oikeisiin sijainteihinsa. Kaikki pisteet, jotka joukkue on virheen tarkasta alkuajankohdasta alkaen sen havaitsemiseen saakka, peruutetaan. Vastapuolin pisteet pysyvät voimassa ja lisäksi sille myönnetään piste ja oikeus seuraavaan aloitukseen. 7.4 SIJOITTUMISET K4 Aloituksen lyönnin hetkellä on kummankin joukkueen oltava oman kenttäpuolensa sisällä kiertojärjestyksessä (aloittajaa lukuun ottamatta). 7.6.1,8.1,12.4 7.4.1 Pelaajien paikat ovat numeroidut seuraavasti: 7.4.1.1 Verkolla olevat kolme pelaajaa ovat etupelaajia ja heidän pelipaikkansa ovat 4 (vasen etupelaaja), 3 (keski-etupelaaja) sekä 2 (oikea etupelaaja). 7.4.1.2 Muut kolme pelaajaa ovat takapelaajia ja heidän pelipaikkansa 5 (vasen takapelaaja), 6 (keskitakapelaaja) ja 1 (oikea takapelaaja). 7.4.2 Pelaajien sijoittuminen toisiinsa nähden: 7.4.2.1 Kunkin takapelaajan on sijoituttava etäämmäs verkosta kuin vastaava etupelaaja; 7.4.2.2 Etupelaajien keskenään ja takapelaajien keskenään on poikittaissuunnassa sijoituttava edellä säännössä 7.4.1 määrättyyn järjestykseen. 7.4.3 Pelaajien keskinäinen sijainti määräytyy heidän lattiaa koskettavien jalkojensa mukaan ja sen tulee olla seuraava: K 4 7.4.3.1 etupelaajan jommankumman jalan jonkin osan on oltava lähempänä keskirajaa kuin vastaavan takapelaajan jalat; 1.3.3

7.4.3.2 oikean- ja vasemmanpuoleisten pelaajien jommankumman jalan jonkin osan on oltava lähempänä ao. sivurajaa kuin vastaavan keskipelaajan jalat. 1.3.2 7.4.4 Kun aloitus on suoritettu, pelaajat saavat vapaasti liikkua omalla pelialueellaan, vapaa-alue mukaan lukien. 11.2.2 7.5 SIJOITTUMISVIRHE K 4, K 11(13) 7.5.1 Joukkue tekee sijoittumisvirheen, jos pelaaja ei ole aloituslyönnin hetkellä sijoittunut oikein. 7.3, 7.4 7.5.2 Jos aloittaja tekee aloituksessaan suoritusvirheen ja vastaanottava joukkue sijoittumisvirheen, aloittajan virhe otetaan huomioon ensisijaisena. 12.4, 12.7.1 7.5.3 Jos oikein suoritettu aloitus tulee myöhemmin vääräksi, sijoittumisvirhe on tapahtunut ensin ja rangaistaan. 12.7.2 7.5.4 Sijoittumisvirheen seuraukset: 7.5.4.1 joukkuetta rangaistaan antamalla piste ja seuraava aloitus vastapuolelle; 6.1.3 7.5.4.2 pelaajat palautetaan omille paikoilleen. 7.3,7.4 7.6 KENTTÄKIERTO, ROTAATIO 7.6.1 Joukkueen aloituskokoonpano määrää sen kiertojärjestyksen, ja sitä valvotaan koko erän ajan aloitusjärjestyksen ja pelaajien sijoittumisen avulla. 7.3.1, 7.4.1, 12.2 7.6.2 Kun aloituksen vastaanottanut joukkue on saanut aloitusoikeuden, sen pelaajat suorittavat kiertovaihdon myötäpäivään: pelaaja paikalla 2 vaihtaa paikalle 1 suorittamaan aloituksen, pelaaja paikalla 1 paikalle 6 jne. 12.2.2.2 7.7 VIRHEET KENTTÄKIERROSSA K11(13) 7.7.1 Virhe kenttäkierrossa tapahtuu, kun ALOITUSTA ei suoriteta kiertojärjestyksessä. Virheen seuraukset ovat: 7.6.1,12 7.7.1.1 joukkuetta rangaistaan antamalla piste ja seuraava aloitus vastapuolelle ; 6.1.3 7.7.1.2 pelaajien kiertojärjestys oikaistaan. 7.6.1 7.7.2 Lisäksi kirjurin on todettava virheen tapahtumahetki, ja virheen tehneen joukkueen virheen jälkeen tekemät pisteet mitätöidään. Vastapuolen pisteet jäävät ennalleen. 25.2.2.2 Jos virheen alkamishetkeä ei voida todeta, aiemmin tehtyjen pisteiden mitätöintiä ei tapahdu, ja pisteen ja seuraavan aloituksen antaminen vastapuolelle jää ainoaksi rangaistukseksi. 6.1.3 LUKU NELJÄ 8. PELIN TILANTEET 8.1 PALLO PELISSÄ Pallo tulee peliin aloituksen lyöntihetkellä päätuomarin annettua aloitusluvan. 12.3

8.2 EI PELISSÄ OLEVA PALLO Pallo päättyy tai ei ole enää pelissä sellaisen virheen tapahtumahetkellä, jonka jompikumpi tuomari viheltää virheeksi; virheen puuttuessa, vihellyshetkellä. 8.3 PALLO "SISÄLLÄ" K 11(14),K 12(1) Pallo on "sisällä", kun se koskettaa pelikentän pintaa rajat mukaan lukien. 1.1,1.3.2 8.4 PALLO "ULKONA" K 11(15) Pallo on "ulkona", kun: 8.4.1 sen lattiaa koskeva osa on kokonaan rajaviivojen ulkopuolella; 1.3.2, K 11(15), K 12 (2) 8.4.2 se koskettaa jotain esinettä tai rakennetta kentän ulkopuolella, kattoa, tai ulkopuolista henkilöä; K 11(15) K 12 (4) 8.4.3 se koskettaa antennia, köysiä, pylvästä tai verkkoa itseään verkkomerkkien ulkopuolella; 2.3, K 5, K 11(15) K 12 (4) 8.4.4 se ohittaa verkkotason osittain tai kokonaan ylitys kaistan ulkopuolelta paitsi säännön 10.1.2 tarkoittamassa tapauksessa; 10.1.1, K 5, K 11(15) K 12 (4) 8.4.5 se ohittaa verkkotason kokonaisuudessaan verkon alapuolella. 23.3. 2.3, K 5, K 11(22) 9. PALLON "PELAAMINEN" Joukkueen on pelattava omalla pelialueellaan ja sen ilmatilassa (poikkeuksena sääntö 10.1.2). Pallo voidaan kuitenkin palauttaa peliin myös vapaa-alueen ulkopuolelta. 9.1 JOUKKUEEN LYÖNNIT Joukkueen lyönniksi lasketaan jokainen pallon koskettaminen pelaajaan. Joukkueella on lupa käyttää enintään kolme lyöntiä (torjunnan lisäksi, sääntö 14.4.1) pallon palauttamiseen verkon yli. Jos se käyttää useampia, se tekee virheen "NELJÄ LYÖNTIÄ". 9.1.1 PERÄKKÄISET KOSKETUKSET Pelaaja ei saa lyödä/koskettaa palloa kahdesti peräkkäin (poikkeuksena säännöt 9.2.3, 14.2 ja 14.4.2). 9.2.3, 14.2, 14.4.2 9.1.2 SAMANAIKAISET KOSKETUKSET Kaksi tai kolme pelaajaa voi koskea palloa samalla hetkellä. 9.1.2.1 Kun kaksi (kolme) kanssapelaajaa koskettaa palloa samanaikaisesti, se lasketaan joukkueelle kahdeksi (kolmeksi) lyönniksi (paitsi torjunnassa). Jos he tavoittelevat palloa, mutta vain yksi sitä koskettaa, se lasketaan vain yhdeksi lyönniksi. Pelaajien törmääminen toisiinsa ei ole virhe. 9.1.2.2 Jos vastapelaajat koskettavat palloa verkon päällä samanaikaisesti ja pallo pysyy pelissä, joukkue, jonka puolelle pallo tulee, on oikeutettu uuteen kolmeen lyöntiin. Jos pallo samanaikaisen kosketuksen jälkeen putoaa kentän ulkopuolelle, on virhe vastapuolisen joukkueen. 9.1.2.3 Jos vastapuolten samanaikainen kosketus verkon yläpuolella johtaa pitkittyneeseen kosketukseen, peli jatkuu. 9.1.3 AVUSTETTU LYÖNTI

Pelialueella pelaaja ei saa käyttää tukenaan kanssapelaajaansa, mitään esinettä tai rakennelmaa lyödäkseen palloa. 1. Pelaaja saa kuitenkin tarttua kanssapelaajaansa estääkseen tätä tekemästä virhettä (koskettamasta verkkoa, astumasta keskirajan yli tms.). 9.2 LYÖNNIN TUNNUSMERKIT 9.2.1 Pallo saa koskettaa mitä tahansa pelaajan ruumiinosaa. 9.2.2 Palloa on lyötävä. Sitä ei saa kopata ja/tai heittää. Pallo saa ponnahtaa mihin suuntaan tahansa. 9.2.3 Pallo saa koskettaa useampia ruumiinosia, kunhan kosketukset ovat samanaikaisia. Poikkeukset: 9.2.3.1 Torjunnassa yhden tai useamman torjujan peräkkäiset kosketukset ovat sallittuja edellyttäen, että ne tapahtuvat yhden suorituksen aikana. 14.1.1, 14.2 9.2.3.2 Joukkueen ensimmäisellä lyönnillä, pallo saa koskea eri ruumiinosia peräkkäin, kunhan kosketukset tapahtuvat yhden suorituksen aikana. 9.1, 14.4.1 9.3 VIRHEET PELATTAESSA PALLOA 9.3.1 NELJÄ LYÖNTIÄ; joukkue lyö palloa neljästi ennen sen palauttamista. 9.1, K 11(18) 9.3.2 AVUSTETTU LYÖNTI: pelaaja ottaa pelialueella tukea kanssapelaajasta tai jostakin rakennelmasta tai esineestä lyödäkseen palloa. 9.1.3 9.3.3 KOPPI: Pelaaja ei lyö palloa, vaan koppaa ja/tai heittää sen. 9.2.2, K 11(16) 9.3.4 KAKSOISKOSKETUS: pelaaja lyö palloa kahdesti peräkkäin tai pallo osuu kahdesti peräkkäin hänen kehonsa eri osiin. 9.2.3, K 11(17) 10. PALLO VERKOLLA 10.1 VERKON YLITTÄVÄ PALLO 10.1.1 Vastapuolelle suunnatun pallon on ylitettävä verkko ylityskaistan läpi. Ylityskaista on verkkotason se osa, jota rajaa: 10.2, K 5 10.1.1.1 alhaalta verkon yläreuna; 2.2 10.1.1.2 sivuilta antennit, ja niiden kuvitellut jatkeet 2.4 10.1.1.3 ylhäältä katto. 10.1.2 Pallo, joka on ohittanut verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistan ulkopuolelta vastapuolen vapaaalueelle, voidaan hakea takaisin peliin - joukkueen lyöntien puitteissa - edellyttäen, että: 9.1, K 5b 10.1.2.1 pelaaja ei koske vastapuolen kenttää; 11.2.2 10.1.2.2 pallo myös palautettaessa ohittaa verkkotason kokonaan tai osittain ylityskaistan ulkopuolelta samalta puolen kenttää. 11.4.4, K 5b Vastustava joukkue ei saa estää palautusta.

10.1.3 Pallo, joka on menossa vastapuolen kenttäpuolta kohden verkon alapuolelta on pelissä siihen hetkeen asti kunnes se on ohittanut verkkotason kokonaan. 23.3.2.3f, K 5; K 11(22) 10.2 VERKKOA KOSKEVA PALLO Ylittäessään verkon pallo saa koskettaa siihen. 10.1.1 10.3 PALLO VERKOSSA 10.3.1 Verkkoon lyöty pallo voidaan palauttaa peliin joukkueen kolmen lyönnin rajoissa. 9.1 10.3.2 Jos pallo rikkoo verkon silmukan tai repäisee verkon alas, palloralli katkaistaan ja pelataan uudelleen. 11. PELAAJA VERKOLLA 11.1 VERKON YLI KUROTTAUTUMINEN 11.1.1 Torjunnassa on sallittua koskea palloa verkon toisella puolella, kunhan sillä ei puututa vastapuolin peliin ennen sen hyökkäyslyöntiä tai sen aikana. 14.1, 14.3 11.1.2 Hyökkäyslyönnin jälkeen on sallittua viedä lyövä käsi verkon yli, kunhan kosketus on tapahtunut verkon omalla puolella. 11.2 VERKON ALITTAMINEN 11.2.1 Verkon alittaminen ilmatilassa on sallittu, mikäli se ei häiritse vastapuolen pelaamista. 11.2.2 Tunkeutuminen vastapuolin pelikentälle, keskirajan yli: 1.3.3, 11.2.2.1, K 11(22) 11.2.2.1 Vastapuolin kentän koskettaminen yhdellä tai useammalla jalkaterällä on sallittua, siten, että ylittävän jalkaterän jokin osa joko koskettaa keskirajaa tai on sen yläpuolella. 1.3.3, K 11(22) 11.2.2.2 Vastapuolen kentän koskettaminen millä tahansa muulla kehonosalla jalkaterän yläpuolella on sallittua, kunhan se ei häiritse vastapuolen pelaamista. 1.3.3, 11.2.2.1, K 11(22) 11.2.3 Vastapuolen kentälle astuminen, kun pallo ei ole enää pelissä, ei ole virhe. 8.2 11.2.4 Pelaajat saavat tunkeutua vastapuolin vapaa-alueelle edellyttäen, että he eivät häiritse vastapuolen pelaamista. 11.3 VERKON KOSKEMINEN 11.3.1 Pelaajan verkkokosketus ei ole virhe, ellei se häiritse peliä. 11.4.4, 24.3.2.3, 24.3.2.3c, K 3 11.3.2 Pelaajat saavat koskea verkkopylvästä, -köysiä tai muuta esinettä antennin ulkopuolella, verkko mukaan lukien, edellyttäen, ettei sillä häiritä peliä. K 3 11.3.3 Jos pallo on lyöty verkkoon ja se aiheuttaa verkon osumisen vastapuolian, ei tapahdu virhettä. 11.4 PELAAJAN VIRHEET VERKOLLA 11.4.1 Pelaaja koskettaa palloa tai vastapuolen pelaajaa vastapuolen pelitilassa ennen vastapuolen hyökkäyslyöntiä tai sen aikana. 11.1.1, K 11(20) 11.4.2 Pelaaja häiritsee vastapuolen pelaamista tunkeutuessaan vastapuolen pelitilaan verkon ali. 11.2.1 11.4.3 Pelaajan jalka (jalat) tunkeutuu kokonaisuudessaan vastapuolen kenttäpuolelle. 11.2.2.2, K 11(22)

11.4.4 Pelaaja häiritsee vastapuolen pelaamista muun muassa: - koskemalla verkon ylänauhaa tai antennin yläosaa pallon pelaamissuorituksen aikana, tai - ottamalla tukea verkosta samanaikaisesti palloa pelatessaan, tai - hankkimalla etua vastapuoleen verrattuna, tai - tekemällä suorituksia joilla estetään vastapuolen pelisääntöjen mukaista oikeutta yrittää pelata palloa. 11.3.1, K 11(19) 12. ALOITUSSYÖTTÖ Aloitussyötöllä tarkoitetaan pallon toimittamista peliin. Sen suorittaa oikeanpuoleinen takapelaaja aloitussyöttöalueelta. 8.1, 12.4.1 12.1 ERÄN ENSIMMÄINEN ALOITUSSYÖTTÖ 12.1.1 Ensimmäisen samoin kuin ratkaisevan (viidennen) erän aloittaa joukkue, joka on saanut siihen oikeuden arvonnan perusteella. 6.3.2, 7.1 12.1.2 Muut erät aloittaa joukkue, joka ei aloittanut edellistä erää. 12.2 ALOITUSJÄRJESTYS 12.2.1 Pelaajien on noudatettava aloitusjärjestys lipukkeeseen merkittyä aloitusjärjestystä. 7.3.1, 7.3.2 12.2.2 Erän ensimmäisen aloitussyötön jälkeen aloittava pelaaja määräytyy seuraavasti: 12.1 12.2.2.1 Kun aloitussyötön suorittanut joukkue voittaa pallorallin, sama edellisen aloitussyötön suorittanut pelaaja (tai hänen vaihtopelaajansa) aloittaa uudelleen. 6.1.3, 15.5 12.2.2.2 Kun aloitussyötön vastaanottanut joukkue voittaa pallorallin, se saa aloitussyöttöoikeuden ja suorittaa kiertovaihdon ennen aloitussyöttöä. Pelaaja, joka siirtyy oikean etupelaajan paikalta oikeaksi takapelaajaksi, on seuraava aloitussyöttäjä. 6.1.3, 7.6.2 12.3 ALOITUSSYÖTTÖLUVAN ANTAMINEN Päätuomari antaa luvan aloitussyöttöön varmistettuaan, että joukkueet ovat valmiina peliin ja aloitussyöttäjällä on pallo hallussaan. 12, K 11(1) 12.4 ALOITUSSYÖTÖN SUORITTAMINEN K 11(10) 12.4.1 Aloitussyöttö on suoritettava lyömällä palloa yhdellä kädellä tai käsivarren osalla sen jälkeen, kun se on heitetty tai irrotettu sitä pitelevästä(-istä) kädestä(käsistä). 12.4.2 Vain yksi heitto on sallittu. Pallon pompottelu tai siirtely käsissä on sallittua. 12.4.3 Aloitussyöttölyönnin hetkellä tai ponnistaessaan hyppyaloitukseen aloitussyöttäjä ei saa koskettaa kenttää (päätyraja mukaan lukien) eikä lattiaa aloitussyöttöalueen ulkopuolella. 1.4.2, 27.2.1.4, K 12(4), K 11(22) Lyöntikosketuksensa jälkeen hän saa astua tai pudota aloitussyöttöalueen ulkopuolelle tai pelikentälle. 12.4.4 Aloitussyöttäjän on suoritettava aloituksensa kahdeksan (8) sekunnin kuluessa päätuomarin viheltämällä antamasta aloitussyöttöluvasta. 12.3, K 11(11) 12.4.5 Ennen tuomarin viheltämää aloitussyöttölupaa suoritettu aloitussyöttö on mitätön ja uusitaan. 12.3 12.5 PEITTÄMINEN K 11(12)

12.5.2 Aloittavan joukkueen pelaajat eivät saa peittämällä yksin tai ryhmässä estää vastapuoliansa näkemästä aloittajaa tai pallon lentorataa. 12.5.2 12.5.2 Aloittavan joukkueen pelaaja yksin tai pelaajat ryhmänä peittävät heiluttamalla käsiään, hyppimällä tai liikkumalla sivusuunnassa aloitussyötön suorituksen aikana tai seisten ryhmänä peittävät pallon lentoradan. 12.4, K 6 12.6 VIRHEET ALOITUKSEN AIKANA 12.6.1 Aloitusvirheet Joukkueelle tuomitaan pallohäviö, jos se syyllistyy seuraaviin virheisiin, silloinkin kun vastapuoli tekee sijoitusvirheen. Aloittaja: 12.2.2.2, 12.7.1 12.6.1.1 rikkoo aloitusjärjestystä, 12.2 12.6.1.2 ei suorita aloitussyöttöä oikein. 12.4 12.6.2 Virheet aloituslyönnin jälkeen 12.4, 12.7.2 Kun aloituslyönti on oikein suoritettu, aloitus tulee virheelliseksi (ellei vastapuoli tee sijaintivirhettä), jos pallo: 12.6.2.1 koskee aloittavan joukkueen pelaajaa tai pallo ei ylitä verkkotasoa kokonaisuudessaan ylityskaistan läpi, 8.4.4, 8.4.5, 10.1.1, K 11(19) 12.6.2.2 menee "ulos", 8.4, K 11(15) 12.6.2.3 ylittää peiton. 12.5, K 11(12) 12.7 VIRHEET ALOITUSLYÖNNISSÄ JA SIJOITTUMISVIRHEET 12.7.1 Jos aloittaja tekee virheen aloituslyönnin hetkellä (virheellinen suoritus, väärä syöttöjärjestys tms.) ja vastaanottaja sijoittumisvirheen, rangaistaan aloitusvirhe. 7.5.1, 7.5.2, 12.6.1 12.7.2 Jos sen sijaan aloitus on suoritettu oikein, mutta tulee virheelliseksi aloituslyönnin jälkeen (menee ulos, ylittää peiton, tms.), sijoittumisvirhe on tapahtunut ensin ja se rangaistaan. 7.5.3, 12.6.2 13. HYÖKKÄYSLYÖNTI 13.1 HYÖKKÄYSLYÖNNIN OMINAISUUDET 12, 14.1.1 13.1.1 Kaikkea pallon suuntaamista vastapuolelle, paitsi aloitusta ja torjuntaa, pidetään hyökkäyslyöntinä. K 2 13.1.2 Hyökkäyslyönnissä, hyökkääjän sormillaan suorittama pudotuspallo ("juju") on luvallinen vain, mikäli palloa selkeästi lyödään eikä palloa kopata tai heitetä. 9.2.2 13.1.3 Hyökkäyslyönti toteutuu hetkellä, jolloin pallo kokonaisuudessaan ylittää verkkotason tai koskettaa vastapelaajaa. 13.2 HYÖKKÄYSLYÖNNIN RAJOITUKSET 13.2.1 Etupelaaja saa toteuttaa hyökkäyslyönnin miltä korkeudelta tahansa edellyttäen, että lyöntikosketus tapahtuu hänen omassa pelitilassaan (poikkeuksena sääntö 13.2.4). 7.4.1.1 13.2.2 Takapelaaja saa toteuttaa hyökkäyslyönnin iskurajan takaa miltä tahansa korkeudelta: 1.4.1, 7.4.1.2,

19.3.1.2, K 8 13.2.2.1 kunhan hänen jalkansa ei hänen hypätessään kosketa tai ylitä iskurajaa; 1.3.4 13.2.2.2 Lyöntinsä jälkeen pelaaja saa pudota etukentälle. 1.4.1 13.2.3 Myös takapelaaja saa toteuttaa hyökkäyslyönnin etukentältä, jos lyönnin hetkellä osa pallosta on verkon yläreunan alapuolelle. 1.4.1, 7.4.1.2, K 8 13.2.4 Kukaan pelaaja ei saa toteuttaa hyökkäyslyöntiä vastapuolen aloituksesta silloin kun pallo on etukentällä ja kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna. 1.4.1 13.3 VIRHEET HYÖKKÄYSLYÖNNISSÄ 13.3.1 Pelaaja lyö palloa vastapuolen pelitilassa. 13.2.1, K 11(20) 13.3.2 Pelaaja lyö pallon "ulos". 8.4, K 11(15) 13.3.3 Takapelaaja toteuttaa hyökkäyslyönnin etukentältä, kun pallo on lyöntihetkellä kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna. 1.4.1, 7.4.1.2, 13.2.3, K 11(21) 13.3.4 Pelaaja toteuttaa hyökkäyslyönnin vastapuolin aloituksesta silloin, kun pallo on etukentällä ja lyöntihetkellä kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna. 1.4.1, 13.2.4, K 11(21) 13.3.5 Libero toteuttaa hyökkäyslyönnin silloin, kun pallo on lyöntihetkellä kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna. 19.3.1.2, 23.3.2.3e, K 11(21) 13.3.6 Pelaaja toteuttaa hyökkäyslyönnin silloin, kun pallo on lyöntihetkellä kokonaisuudessaan korkeammalla kuin verkon yläreuna, ja pallo tulee pelaajalle Liberon etukentällä suorittamasta sormilyönnistä. 1.4.1, 19.3.1.4, 23.3.2.3e, K 11(21) 14. TORJUNTA 14.1 TORJUMINEN 14.1.1 Torjuminen on pelaajien verkon tuntumassa tapahtuvaa toimintaa vastapuolelta tulevan pallon pysäyttämiseksi kurottautumalla verkon yläpuolelle, riippumatta palloon koskettamisen korkeudesta. Vain etupelaajat saavat toteuttaa torjunnan, mutta palloon koskettamisen hetkellä jonkin ruumiinosan tulee olla korkeammalla kuin verkon yläreunan. 7.4.1.1 14.1.2 Torjuntayritys Torjuntayritys on suoritus, jossa palloon ei kosketa. 14.1.3 Toteutunut torjunta Torjunta toteutuu aina kun torjuja koskee palloa. K 7 14.1.4 Ryhmätorjunta Ryhmätorjunta tapahtuu kahden tai kolmen kanssapelaajan torjuessa toistensa tuntumassa, ja se toteutuu kun yksi heistä koskettaa palloa. 14.2 TORJUNTAKOSKETUS Pallo voi torjunnassa koskettaa (nopeasti yhtenä tapahtumana) peräkkäin yhtä tai useampaa torjujaa, kunhan kyseessä on vain yksi torjunnan suoritus. 9.1.1, 9.2.3 14.3 TORJUNTA VASTAPUOLIN PUOLELLA

Torjunnassa pelaaja voi viedä kätensä verkon toiselle puolelle, vastapuolen pelitilaan, edellyttäen ettei puutu vastapuolen peliin. Niin ollen palloon koskeminen verkon toisella puolella ei ole sallittua ennen kuin vastapuoli on suorittanut hyökkäyslyönnin. 13.1.1 14.4 TORJUNTA JA JOUKKUEEN LYÖNNIT 14.4.1 Torjuntakosketusta ei lasketa joukkueen lyönniksi. Niin ollen torjuntakosketuksen jälkeen joukkueella on jäljellä kolme lyöntiä pallon palauttamiseksi. 9.1, 14.4.2 14.4.2 Ensimmäisen lyönnin torjunnan jälkeen saa lyödä kuka tahansa pelaajista, myös torjuntakosketuksen tehnyt pelaaja. 14.4.1 14.5 ALOITUKSEN TORJUMINEN Vastapuolen aloitusta ei ole lupa torjua. K 11(12) 14.6 TORJUNTAVIRHEET 14.6.1 Torjuja koskettaa palloa vastapuolin pelitilassa ennen kuin tai samanaikaisesti kun vastapuoli on suorittanut hyökkäyslyönnin. 14.3, K 11 (20) 14.6.2 Takarivin pelaaja tai Libero suorittaa toteutuneen torjunnan tai osallistuu sellaiseen. 14.1, 14.5, 19.3.1.3 14.6.3 Vastapuolen aloitus torjutaan. 14.5, K 11(12) 14.6.4 Pallo menee torjunnasta "ulos". 8.4 14.6.5 Pallo torjutaan vastapuolin puolella antennin ulkopuolelta. 14.6.6 Libero yrittää torjuntaa yksin tai torjuntaryhmässä. 14.1.1, 19.3.1.3 LUKU VIISI PELIKATKOT, KESKEYTYKSET JA VIIVYTYKSET 15. SÄÄNTÖMÄÄRÄISET PELIKATKOT Sääntömääräisiä pelikatkoja ovat AIKALISÄT ja PELAAJAVAIHDOT. 15.4, 15.5 Pelikatko on päättyneen pallorallin ja seuraavan päätuomarin suorittaman viheltämällä suorittaman aloitusluvan välinen aika. 8.1, 8.2 15.1 SÄÄNTÖMÄÄRÄISTEN KATKOJEN LUKUMÄÄRÄ 6.2, 15.4, 15.5 Joukkue on oikeutettu pyytämään erää kohti enintään kaksi aikalisää ja kuusi pelaajanvaihtoa. 15.2 SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN PELIKATKON PYYTÄMINEN 15.2.1 Säännönmukaista pelikatkoa voi pyytää valmentaja tai valmentajan puuttuessa pelikapteeni, ja vain he. 5.1.2, 5.2, 15 Pyyntö tehdään asianmukaista käsimerkkiä käyttäen pallon ollessa kuollut ja ennen aloituslupaa. 8.2, 12.3, K 11(4), K 11(5) FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa aikalisäpyynnössä on pakollista käyttää summeria ja sen jälkeen asianmukaista käsimerkkiä.

15.2.2 Pyydettäessä pelaajanvaihtoa ennen erän alkua, se myönnetään ja merkitään alkavaan erään sääntömääräiseksi vaihdoksi. 7.3.4 15.3 PERÄKKÄISET KATKOT 15.3.1 Yksi tai kaksi aikalisäpyyntöä ja yksi pelaajavaihtopyyntö kummalta joukkueelta tahansa voivat seurata toisiaan, ilman että peliä välillä jatketaan. 15.4, 15.5 15.3.2 Joukkue ei saa kuitenkaan tehdä peräkkäisiä pelaajavaihtopyyntöjä saman katkon aikana. Kaksi tai useampia pelaajia voidaan vaihtaa saman pelikatkon aikana. 15.4, 15.6.1 15.4 AIKALISÄT JA TEKNISET AIKALISÄT 15.4.1 Pyydetyt aikalisät kestävät 30 sekuntia. K 11(4) FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa neljässä ensimmäisessä erässä pidetään kaksi ylimääräistä 60 sekunnin mittaista "teknistä aikalisää", aina kun johtava joukkue saavuttaa 8:nnen ja 16:nnen pisteensä. 15.3.1 Ratkaisevassa erässä (5:s) teknisiä aikalisiä ei ole, ja joukkueilla on pyytäessään käytettävänään normaalit kaksi 30 sekunnin mittaista aikalisää. 6.3.2 15.4.2 Kaikkien aikalisien ajaksi pelissä olevien pelaajien on mentävä vapaa-alueelle penkkinsä lähelle. 15.5 PELAAJANVAIHTO K 11(5) Pelaajanvaihdolla tarkoitetaan pelaajan siirtymistä, poikkeuksena Libero tai hänen korvaamansa pelaaja, kirjurin kirjattua tapahtuman, kentälle toisen pelaajan paikalle, minkä on vastaavasti siirryttävä pois kentältä. Pelaajanvaihto edellyttää tuomarin lupaa. K 11(5), 15.10, 19.3.2 15.6 VAIHTOJEN RAJOITUKSET 15.6.1 Joukkueella on oikeus enintään kuuteen pelaajanvaihtoon erää kohden. Yhdellä kertaa voidaan vaihtaa yksi tai useampi pelaaja. 15.6.2 Erän aloittanut pelaaja voidaan vaihtaa ulos vain kerran erässä, ja hän voi palata, vain alkuperäiselle paikalleen kokoonpanoon vain kerran erässä. 7.3.1 15.6.3 Vaihtopelaaja voi tulla peliin vain kerran erässä, erän aloittaneen pelaajan paikalle, ja hänen tilalleen voidaan vaihtaa vain pelaaja, jonka tilalle hän tuli. 7.3.1 15.7 POIKKEUKSELLINEN VAIHTO Pelaaja (paitsi Libero), joka ei kykene jatkamaan peliä loukkaantumisen tai sairauden takia, pyritään vaihtamaan säännönmukaisella vaihdolla. Jos tämä ei ole mahdollista, joukkueella on oikeus suorittaa POIKKEUKSELLINEN vaihto vaihtosäännön 15.6 rajoittamatta. 15.6, 19.3.3 Poikkeuksellinen vaihto tarkoittaa, että kuka tahansa pelaaja, joka ei ole loukkaantumisen hetkellä kentällä pois lukien Libero tai hänen korvaamansa pelaaja voi tulla peliin loukkaantuneen pelaajan sijaan. Näin vaihdettu loukkaantunut pelaaja ei saa tulla takaisin otteluun. Poikkeuksellista vaihtoa ei koskaan lasketa säännönmukaiseksi vaihdoksi. 15.8 ERÄSTÄ TAI OTTELUSTA POISTETUN PELAAJAN VAIHTAMINEN ERÄSTÄ tai OTTELUSTA POISTETTU on pystyttävä vaihtamaan säännönmukaisen vaihdon avulla, muuten joukkue todetaan VAJAAKSI. 6.4.3, 7.3.1, 15.6, 21.3.2, 21.3.3

15.9 SÄÄNNÖNVASTAINEN VAIHTO 15.9.1 Vaihto on säännönvastainen, jos sitä ei suoriteta säännön 15.6 rajoissa (poikkeuksena sääntö 15.7). 15.9.2 Kun joukkue on suorittanut säännönvastaisen vaihdon ja peliä on ehditty jatkaa, menetellään seuraavasti: 8.1, 15.6 15.9.2.1 joukkuetta rangaistaan antamalla piste ja aloitus vastapuolelle. 6.1.3 15.9.2.2 vaihto korjataan, 15.9.2.3 joukkue menettää sääntöjen vastaisen vaihdon jälkeen saamansa pisteet. Vastapuolen pisteet säilyvät ennallaan. 15.10 PELAAJANVAIHTO 15.10.1 Pelaajanvaihto suoritetaan vaihtoalueella. 1.4.3, K 1b 15.10.2 Vaihtokatko kestää vain sen ajan, mikä tarvitaan vaihdon merkitsemiseen pöytäkirjaan ja pelaajien siirtymiseen kentälle ja sieltä pois. 15.10.3, 25.2.2.3 15.10.3a Varsinainen vaihtopyyntö on kun vaihtopelaaja (vaihtopelaajat) astuvat vaihtoalueelle, valmiina pelaamaan, säännönmukaisen pelikatkon aikana. 1.4.3, 7.3.3, 15.6.3 15.10.3.b Jos näin ei toimita pelaajavaihtoa ei myönnetä ja joukkuetta rangaistaan viivytyksellä. 16.2 15.10.3.c Vaihtopyynnön myöntää ja ilmoittaa kirjuri summerilla tai verkkotuomari viheltäen FIVB:n Maailmatason ja virallisissa kilpailuissa käytetään numeroituja kilpiä vaihtoja helpottamaan. 15.10.4 Jos joukkue aikoo suorittaa samanaikaisesti useamman kuin yhden pelaajanvaihdon, jokaisen vaihtopelaajan tulee ilmoittautua vaihtoalueella samanaikaisesti, täten se tulkitaan samaksi vaihtopyynnöksi. Tällöin vaihdot tehdään peräkkäin, pelaajapari kerrallaan. 5.2, 15.2.1, 15.3.2 15.11 VIRHEELLISET KATKOPYYNNÖT 15.11.1 On virheellistä pyytää kaikkia katkopyyntöjä: 15 15.11.1.1 pallorallin aikana tai aloitusluvan antamisen hetkellä tai sen jälkeen, 6.1.3, 15.2.1 15.11.1.2 kun sen esittää joukkueen jäsen, jolla ei ole siihen oikeutta, 15.2.1 15.11.1.3 toista kertaa pelaajavaihtokatkoa saman joukkueen toimesta, saman pelikatkon aikana, 15.3.2 15.11.1.4 aikalisää tai vaihtoa yli sallitun määrän. 15.1 15.11.2 Ensimmäinen virheellinen katkopyyntö, joka ei vaikuta pelin kulkuun tai viivytä sitä, evätään ilman muita seuraamuksia. 15.11.3, 16.1, 25.2.2.6 15.11.3 Toistettu virheellinen katkopyyntö ottelussa saman joukkueen toimesta tulkitaan viivytykseksi. 16 16. OTTELUN VIIVYTTÄMINEN 16.1 VIIVYTYSTYYPIT

Joukkueen virheellinen toiminta, joka lykkää pelin jatkumista, on viivytystä, ja sellaista on mm.: 16.1.1 viivyttely pelaajavaihdossa, 15.10.2 16.1.2 muiden pelikatkojen venyttäminen sen jälkeen, kun pelaajat on määrätty jatkamaan peliä, 15 16.1.3 säännönvastaisen vaihdon pyytäminen, 15.9 16.1.4 virheellisen katkopyynnön toistaminen, 15.11.3 16.1.5 pelin viivyttäminen joukkueen jäsenen toimesta. 16.2 VIIVYTYKSEN SEURAAMUKSET K 9 16.2.1 "Viivytysvaroitus" ja "viivytysrangaistus" ovat joukkuerangaistuksia. 16.2.1.1 Viivytysten seuraamukset pysyvät voimassa koko ottelun ajan. 6.3 16.2.1.2 Kaikki viivytyksien seuraamukset, merkitään pöytäkirjaan. 25.2.2.6 16.2.2 Joukkueen jäsenen ensimmäisestä viivytyksestä ottelussa määrätään VIIVYTYSVAROITUS. 4.1.1, K 11(25) 16.2.3 Toinen, ja sitä seuraavat, minkä tahansa tyyppiset ja kenen tahansa saman joukkueen jäsenen aiheuttamat viivytykset samassa ottelussa katsotaan virheiksi, ja niistä määrätään VIIVYTYSRANGAISTUS: piste ja aloitus vastapuolelle. 6.1.3, K 11(25) 16.2.4 Viivytysseuraamukset, jotka määrätään ennen erän alkua tai erien välisellä tauolla merkitään seuraavan erän seuraamuksiksi. 18.1 17. PELIN POIKKEUKSELLISET KESKEYTYKSET 17.1 LOUKKAANTUMINEN 17.1.1 Jos pelaaja loukkaantuu vakavasti kesken pelin, tuomarin on katkaistava peli heti ja sallittava lääkärin saapuminen kentälle. 8.1 Palloralli pelataan uudelleen 6.1.3 17.1.2 Jos loukkaantunutta pelaajaa ei voida vaihtaa säännönmukaisesti tai poikkeuksellisesti, pelaajalle Myönnetään kolmen minuutin toipumisaika, samalle pelaajalle kuitenkin vain kerran ottelussa. 15.6, 15.7, 24.2.8 Jos pelaaja ei tässä ajassa toivu, joukkue todetaan vajaaksi. 6.4.3, 7.3.1 17.2 ULKOPUOLISET HÄIRIÖT Jos pelin aikana esiintyy ulkopuolista häiriötä, peli on katkaistava ja palloralli pelataan uudelleen. 6.1.3 17.3 PITKÄT KESKEYTYKSET 17.3.1 Kun odottamattomat olosuhteet keskeyttävät ottelun, on päätuomarin, järjestäjän ja juryn, jos sellainen on, päätettävä tarvittavista toimenpiteistä tavallisten otteluolosuhteiden palauttamiseksi. 6.3 17.3.2 Jos yksi tai useampi keskeytys ei kestä kaiken kaikkiaan yli neljää tuntia; 17.3.1 17.3.2.1 ja ottelua jatketaan samalla kentällä, kesken jäänyt erä jatkuu normaalisti samasta pelitilanteesta, samoin pelaajin ja sijannein. Edellisten erien tulokset jäävät voimaan; 1, 7.3

17.3.2.2 ja ottelua jatketaan toisella kentällä, kesken jäänyt erä peruuntuu ja aloitetaan uudelleen samalla aloituskokoonpanolla. Edellisten erien tulokset jäävät voimaan. 7.3 17.3.3 Jos yksi tai useampi keskeytys kestää yhteensä yli neljä tuntia, koko ottelu pelataan uudelleen. 6.3 18. ERÄTAUKO JA PUOLTENVAIHTO 18.1 ERÄTAUOT Kaikki tauot erien välillä kestävät 3 minuuttia. 4.2.4 Tänä aikana suoritetaan puoltenvaihto ja aloitusjärjestysten merkitseminen pöytäkirjaan. 18.2, 25.2.1.2 Tauko toisen ja kolmannen erän välissä voidaan pidentää 10 minuutin mittaiseksi järjestäjän pyytäessä tätä toimivaltaiselta päätöksentekijältä. 18.2 PUOLTENVAIHTO K 11(3) 18.2.1 Joukkueet vaihtavat kenttäpuolta jokaisen erän jälkeen, ratkaisevaa erää lukuun ottamatta. 7.1 18.2.2 Kun jompikumpi joukkue saavuttaa ratkaisevassa erässä kahdeksan pistettä, joukkueet vaihtavat kenttäpuolia, ilman viivyttelyä. Pelaajien asemat säilyvät ennallaan. 6.3.2, 7.4.1, 25.2.2.5 Jos kenttäpuolia ei ole vaihdettu johtavan joukkueen saavuttaessa 8 pistettä, se tehdään heti, kun virhe huomataan. Pistetilanne säilyy sellaisena kuin se on vaihdon tapahtuessa. LUKU KUUSI LIBERO-PELAAJA 19. LIBERO-PELAAJA 19.1 LIBERON NIMEÄMINEN 19.1.1 Joukkueilla on oikeus nimetä pelaajalistan joukosta max. kaksi (2) puolustamiseen erikoistunutta pelaajaa: "Liberoa". 4.1.1 FIVB:n maailmatason ja virallisissa aikuisten kilpailuissa jos joukkueella on enemmän, kuin kaksitoista (12) pelaajaa on heidän pakollista nimetä kaksi (2) puolustamiseen erikoistunutta pelaajaa "Liberoa". 19.1.2 Kaikki liberot on merkittävä pöytäkirjaan ennen ottelun alkua erilliselle sitä varten varatuille riveille. FIVB:n maailmatason ja virallisissa kilpailuissa, kaikki liberot tulee merkitä pöytäkirjaan ennen ottelun alkua vain niille varatuille riveille. 19.1.3 Ennen otteluna alkua joukkueen valmentaja nimeää pelaavan liberon. Jos joukkueella on toinen libero, hän toimii varaliberona. 5.2.2, 25.2.1.1, 26.2.1.1 19.1.4 Libero ei voi olla joukkueen kapteeni eikä pelikapteeni samanaikaisesti toimiessaan liberona. 5 19.2 VARUSTEET Libero-pelaajilla tulee olla peliasu (tai liivi uudelleen nimettävää Liberoa varten), jonka paidan ainakin tulee olla vastakkaisvärinen joukkueen muiden pelaajien paidan kanssa. Liberon peliasu voi olla erimallinen, mutta sen tulee olla numeroitu kuten joukkueen muiden pelaajien peliasu. 4.3

FIVB:n maailmatason ja virallisissa aikuisten kilpailuissa uudelleen nimetyn liberolla tulee olla samanlainen ja värinen pelipaita, kuin alkuperäisellä, mutta hän pitää oman numeronsa. 19.3 LIBERON SALLITTU TOIMINTA 19.3.1 Peliin osallistuminen 19.3.1.1 Libero voi korvata minkä tahansa takapelaajan. 7.4.1.2 19.3.1.2 Libero voi pelata vain takapelaajana eikä hän saa tehdä toteuttaa hyökkäyslyöntiä miltään kentän alueelta (mukaan lukien pelialue ja vapaa-alue), jos pallo lyönnin hetkellä on kokonaisuudessaan verkkotason yläpuolella. 13.2.2, 13.2.3, 13.3.5 19.3.1.3 Libero ei saa suorittaa aloitusta, torjua tai tehdä torjuntayritystä. 12, 14.1, 14.6.2, 14.6.6 19.3.1.4 Muu joukkueen pelaaja ei saa toteuttaa hyökkäyslyöntiä verkkotason yläpuolelta, jos pallo tulee hänelle Liberon sormilyönnillä etukentällä tekemällä suorituksella. Pallo voidaan vapaasti pelata edelleen hyökkäyslyönnillä, jos Libero on tehnyt tällaisen lyönnin etukentän takaa. 1.4.1, 13.3.6, K 1 b 13.3.2 Pelaajien korvaaminen 19.3.2.1 Libero korvaamisia ei lasketa normaaleiksi pelaajavaihdoiksi. 15.5 Niitä voidaan suorittaa rajoittamattomia kertoja, mutta libero-korvaamisten välissä on täytynyt olla päättynyt palloralli. (ellei syynä ole loukkaantuminen/sairastuminen tai tulee pakollinen kiertovaihto rangaistuksen vuoksi. 6.1.3 Liberon tilalle kentälle voi mennä vain se pelaaja, jonka tämä on korvannut. 19.3.2.2 Korvaamiset voivat tapahtua vain sillä aikaa, kun pallo ei ole pelissä ja ennen aloituslupavihellystä. 8.2 12.3 Jokaisen erän alussa libero ei voi mennä kentälle ennen kuin verkkotuomari on tarkistanut aloituskokoonpanot 7.3.2, 12.1 19.3.2.3 Korvaamista, joka tehdään aloituslupavihellyksen jälkeen, mutta ennen aloituslyöntiä, ei tule evätä, mutta pelatun pallorallin jälkeen joukkueelle tulee antaa suullinen huomautus. 12.3, 12.4 Seuraavissa myöhään suoritetuissa korvaamisissa peli tulee keskeyttää välittömästi ja määrätä joukkueelle viivytys seuraamus. Seuraava aloittava joukkue määräytyy viivytys seuraamuksen mukaisesti. 16.2 19.3.2.4 Libero ja korvattu pelaaja saavat tulla kentälle tai poistua kentältä vain libero korvaamisalueelta. 1.4.4, 7.5.1, K 1b 19.3.2.5 Rangaisus säännönvastaisesta liberokorvaamisesta on sama, kuin virheellisessä kenttäkierrossa. 7.7.2, 26.2.2.2 19.3.3 Liberon uudelleen nimeäminen: 19.3.3.1 Valmentajalla on oikeus vaihtaa nimetty libero varaliberoon halutessaan, mutta vain kerran ottelun aikana ja vain sen jälkeen, kun normaali korvattu pelaaja on palannut kentälle. Tämä vaihto tulee merkitä pöytäkirjan huomautussarakkeeseen ja liberopöytäkirjaan. 19.3.2.1 Alkuperäinen libero ei voi enää palata peliin jäljellä olevan ottelun aikana. 19.3.3.2