2 2 0 1 1 S Ä H K Ö Y H T I Ö S I A S I A K A S L E H T I Elämme liikkuvien laattojen päällä Meri kutsuu jälleen Neulojen parantava voima Itselämmittävä navetta Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja Vetelin Sähkölaitoksen asiakkaille.
Kolme kysymystä Sisältö Eri maailmat? Vaikuttaako Fukushiman onnettomuus Suomeen? n Pekka Sauri on toiminut rakennus- ja ympäristötoimesta vastaavana Helsingin apulaiskaupunginjohtajana vuodesta 2003. Hän on psykologian tohtori ja tuli suomalaisille tutuksi mm. monivuotisena Yölinja-ohjelman juontajana ensin Radio Cityssä ja myöhemmin Yleisradiossa. Hänet tunnetaan myös kirjailijana ja pilapiirtäjänä, mm. Iltalehdestä. Pekka Sauri on Vihreän liiton eturivin poliitikkoja ja toimi mm. sen puheenjohtajana v. 1991 1993. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja v. 2001 2003. 1. Eri paikkakunnilla on Suomessa omat haasteensa resurssienkäytön ja energiahuollon suhteen. Mikä on Helsingille tärkeintä? Ja mitä merkitsee se, että Vihreät ovat poliittisesti vahvoilla Helsingissä (Vihreä liitto sai huhtikuun eduskuntavaaleissa 16,7 % Helsingin äänistä, laskua 3,4 %)? Siirtyminen fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin on Helsingille tärkeä asia. Se on käynnissä, mutta muutos vie aikansa. Toinen kysymys liittyy joukkoliikenteen osuuden lisäämiseen; erityisesti keskitymme poikkiliikenteeseen (ei siis työmatkaliikenteeseen Helsingin keskustaan ja sieltä pois). Mitä tulee uusiin rakennusmääräyksiin, joiden tarkoituksena on lisätä asuinrakentamisen energiatehokkuutta, meillä on kaupungin rakennuksille omat sääntömme. Esimerkiksi Jätkäsaaren ja Kalasataman uusilla asuinalueilla rakennusten on täytettävä erittäin vaativat tavoitteet. Toivon, että sillä on merkitystä, kun jokainen kotitalous saa sähkölaskun yhteydessä raportin siitä, miten kodin energiankulutus on kehittynyt. Vihreiden vaikutus näkyy esim. päätöksessä, jonka mukaan energiantuotannossa supistetaan fossiilisten polttoaineiden osuutta. Vihreillä ei kuitenkaan ole kaupunginhallituksessa enemmistöä, toistaiseksi. 2. Katternön alueella on reagoitu siihen, että uusien rakennusmääräysten mukaan esim. Alholmens Kraftin bioenergiavoimalan tuottaman sähkön luokitus on epäedullisempi kuin Helsingin kaukolämmön, joka tuotetaan pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla. Miten sinä näet asian? Helsingin Energian tavoitteena on energiantuotannon hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.bioenergian osuus nousee 20 %:iin v. 2020. Tietenkin on ongelma, että kaupungin energiantuotannossa käytetään edelleen fossiilisia polttoaineita (kivi hiiltä + maakaasua), mutta suunta on nyt oikea. Ja tehokkaan resurssienkäytön kannalta on varsin tärkeää, että peräti 93 % rakennuksista on kaupungissa liitetty kaukolämpöverkkoon. Se on kuulemma eniten maailmassa. 3. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Elämänlaatua on minun mielestäni mahdollisuus toteuttaa tavoitteitaan elämässä. Onni on purjevene 4 Vasikoista lämpöä 10 Hän vaihtoi polttopuut aurinkoon 14 Talon energiapihit yksityiskohdat 16 Maapallomme vilkas sisus 26 Mitä opimme Fukushimasta? 34 Milloin säteily on voimakasta? 36 PARANTAVAT NEULAT. Nina Martenson Nygård kouluttautuu akupunktiohoitajaksi. Potilaita riittää monet ovat havainneet neulojen parantavan vaikutuksen. Sivu 22. Katternö 2 2011 Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, puh. (06) 781 5300, faksi (06) 781 5322, stefan.storholm@katterno.fi, www.katterno.fi Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) 781 5333, siv.granqvist@katterno.fi Tuotanto Botnia Information, www.botniainformation.fi Projektipäällikkö Petra Nylund Toimittajat Svenolof Karlsson/Storkamp Media, www.storkamp.com, Petra Nylund, Johan Svenlin Layout Glenn Nylund, Annika Lillkvist, Janne Nylund Paino Forsberg 2011 Äskettäiset eduskuntavaalit päättyivät Perussuomalaisten voittoon ja Vihreiden häviöön. Sitä voi varmasti tulkita monella tapaa, mutta ehkä ei ole sattumaa, että maaseudulla monien selvästi tuntema epäluottamus Helsingin herroihin noudattaa myös energiapolitiikasta tunnistettavaa kaavaa. Pääkaupunkiseudulla ja maaseudulla on nimittäin kovin erilaiset edellytykset energiahuollolle, ja säännöt iskevät niihin joskus hyvinkin eri tavalla. Viime numeron pääkirjoituksessa mainittiin tästä esimerkki. Uusien rakennusten energiatehokkuudesta oli silloin valmisteilla rakentamismääräykset, ja niitä kommentoitiin tällä palstalla. Nyt määräyksistä on päätetty, ja ne astuvat voimaan 1.7.2012. Valitettavasti ne sisältävät varoittamiamme epäloogisuuksia runsaasti. Kaukolämpörakennusten energiakertoimeksi esimerkiksi sovittiin 0,7 kun se sähkölämmityksessä on 1,7. Käytännössä se tarkoittaa, että sähkölämpötaloihin on tehtävä 140 % tehokkaampi eristys kuin kaukolämpötaloihin! Öljylämmityksen kertoimeksi rakennusmääräyksissä vahvistettiin 1, mikä johtaa siihen merkilliseen tilanteeseen, että talonrakentaja selviää 40 % ohuemmalla eristyksellä, jos hän vaihtaa sähkölämmityksen öljyyn! Voimme todella vain toivoa, että maalämpö onnistuu estämään öljyn paluun lämmönlähteeksi. Määräysten alkuperäinen logiikka löytyy Brysselistä. Keski- ja eteläeurooppalaisen käytännön mukaan sähkö tuotetaan erillisenä prosessina, ei niin kuin meillä yhteistuotantona lämmön kanssa, mikä on huomattavasti tehokkaampi menetelmä. Sen vuoksi uudet määräykset luokittelevat Helsingissä pääasiassa maakaasulla ja hiilellä tuotetun kaukolämmön ympäristöystävällisemmäksi kuin Alholmens Kraftin lähinnä biopolttoaineella tuotetulla sähköllä tapahtuvan lämmityksen. Lisääkin on vielä valmisteilla. VTT esitteli työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta hiljattain laskelman suurille hiilivoimaloille tarjottavasta investointituesta ja uudesta käyttötuesta biopolttoaineeseen siirtymiseksi. Näin siitä huolimatta, että useimmat kyseisistä voimalanomistajista, lähinnä pääkaupunkiseudulta, ovat vakavaraisia vesi- ja ydinvoiman suuromistajia. Tukiasetus ei koskisi energiantuottajia, jotka ovat jo omalla pääomallaan tehneet vastaavat investoinnit, esim. Alholmens Kraft. Tällaiset päätökset tarjoavat uutta vettä myllyyn niille, jotka eivät luota Helsinkiin tai Brysseliin. Ensin vihreän energian nimissä luodaan huonosti maaseudun oloihin sopivat määräykset. Sen jälkeen maaseudun väen pitäisi osallistua suurkaupunkilaisten kustannuksiin, jotta hekin saisivat vihreämpää energiaa. Toinen näkökohta on se, että tämä kehitys yhä enemmän tukipohjaisten energiamarkkinoiden suuntaan sotii läpinäkyvyyteen ja markkinoiden vapauttamiseen tähtääviä poliittisia tavoitteita vastaan. Järjestelmästä tulee yhä lukuisempien tukijärjestelmien myötä monimutkaisempi ja ennakoimattomampi ja energiaverot nousevat entisestään. Pelkästään viime vuodenvaihteen energiaveron korotus maksaa kuluttajille 700 milj. euroa vuodessa. Osalle teollisuudesta energiakulut ovat jo kohtalon kysymys energialähteen valinta ei yleensä tuo globaalissa kilpailussa minkäänlaisia lisäpisteitä. Tätä kirjoittaessa on epäselvää, millainen hallitus viestikapulaa lähtee viemään. Katternön näkökulmasta olisi toivottavaa, että uusi hallitus pitäisi lähtökohtana Suomen energiatuotannon edellytyksiä ja näkisi priorisoitavana alueena koko Suomen. stefan storholm Toimitusjohtaja, Katternö Oy n Kaija Brocke: Puhuimme siitä yhtenä päivänä kahvitunnilla ja olimme kaikki hämmästyneitä, että media on taas unohtanut ydinvoima kysymyksen Perussuomalaisten jytkyn takia. Japanin onnettomuus sai monet miettimään uusiksi luonnon voimien ja elämäntapamme riskejä. n Giang Ngo: En tiedä kovin paljon ydinvoimasta, mutta Japanin onnettomuudesta käytävä keskustelu saa varmaankin yleisen mielipiteen kääntymään kielteisemmäksi ydinvoimaa kohtaan myös Suomessa. Uudet ydinvoimalaluvat jaettiin niin nopeasti eivätkä monet seuranneet sitä keskustelua. n Leif Lunabba: En usko säteilyn yltävän tänne, mutta luulen, että ihmiset ovat alkaneet tarkistaa kantaansa ydinvoimaan. Uraani on myös rajallinen luonnon vara. Meidän pitäisi pysähtyä ja kuluttaa vähemmän, meidän ei tarvitse jatkaa jatkuvan kasvun tiellä. n Ulla With: Asun Ruotsissa, noin 100 kilometrin päässä Forsmarkin ydin voimalasta. Ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi, vaikka Fors markin kolme reaktoria ovat lähellä. Ruotsissa oltiin paljon huolestuneempia 25 vuotta sitten Ts ernobylissä onnettomuuden aikaan, se tuntui lähemmältä kuin Japani. 2 katternö katternö 3
Fredrik Forss AINA KILPAMIELELLÄ. Joka kesä järjestetään regattoja, joissa kilpailunhaluiset purjehtijat saavat asettua lähtölinjalle mittelemään taitojaan. Mutta myös tavallinen sunnuntaipurjehdus perheen kanssa voi nostaa pintaan kilpailuvietin. Purjehtiminen on välttämätöntä Sanotaan, että veneenomistajan kaksi onnellisinta hetkeä osuvat veneen ostoon ja myyntiin. Alueemme purjehtijat vaikuttavat onnellisilta myös siinä välissä kuten esim. Svante Lindvall, joka on omistanut Mira-veneensä 29 vuotta. 4 katternö katternö 5
Rannikon asukkaat kaipaavat avointa maisemaa Johanna Forsman Johanna Forsman nykyään he purjehtivat kevyillä kahden hengen aluksilla. Downshifting on nykyään muutenkin muodissa. Meillä on ollut kaikenlaisia vesialuksia purjelaudoista moottori- ja köliveneisiin, mutta Viklalla purjehtiminen on kyllä hauskinta, Nylund ja Hedman sanovat. He pitävät siitä, että Vikla-luokassa purjehdus on paljaimmillaan, peruselementeissään. Varusteet ovat yksinkertaiset, kaikilla on sama tuuli, ja veneiden asettuminen lähtölinjalle kestää yleensä korkeintaan pari minuuttia. Vikla sopii hyvin taktiikan opetteluun. Voittajaksi selviytyy parhaiten taktiikan ja veneenkäsittelyn hallitseva pari, Mats Nylund toteaa. Laji on monimutkainen ja monipuolinen. Akrobaatti ei tarvitse olla, notkea kylläkin. Ja ruorimiehellä täytyy olla tunto sormenpäissään, Jan-Ole Hedman lisää. Miehistönä on kippari ja gasti. MM-kilpailuissa on eri luokkia, mutta Suomessa kaikki Vikla-purjehtijat kilpailevat samassa luokassa. Rutiini näkyy usein tuloslistan kärkisijoilla. PERINTEIKÄS. Ei ole ihme, että seudulla on vahvaa veneteollisuutta. Seuramme perustettiin vuonna 1890, ja vanhat telakat rakensivat jo silloin veneitä kilpapurjehduksiin, Sverre Sandås sanoo. Uusi purjehduskausi on ovella. SSJ:n talkooväki Stötarna on kokoontunut tavalliseen tapaan maanantaiaamuna kunnostamaan pietarsaarelaisen purjehdusseuran tukikohtaa, Pavista, lipunnostoa varten. On usvaista ja tuulee kylmästi, Alholminlahti on vielä jäässä, mutta purjehtijoiden sormia syyhyää. Näiden purjehtijoiden meripeninkulmat riittäisivät monta kertaa maapallon ympäri. Menemme heti ydinkysymykseen: mikä purjehtimisessa oikein viehättää? No itse purjehtiminen ja sosiaalinen elämä satamassa..., kuuluu ensimmäinen haparoiva vastaus. Rannikon asukkaat kaipaavat avointa maisemaa..., joku lisää. Purjehtijana ei ole koskaan täysin oppinut.... Lopulta Hans Sandelin löytää määritelmän, johon muut kahvipöydän ääressä yhtyvät. Purjehtimisen ilo on siinä, kun sammuttaa moottorin ja antaa tuulen viedä. Johanna Forsman Kivikkoinen maailmanperintö. Vaasan pohjoispuolinen rannikko on maailman vaikeimmin navigoitavia purjehdusvesiä. Jos osaa purjehtia täällä saaristossa, pärjää kyllä useimmissa muissa vesissä, sanoo Svante Lindvall, joka on mm. kokenut tornadon tuiverruksen Atlantilla. PURJEHDUKSEN PERUSTEET. Varusteet ovat Vikloissa yksinkertaisia, ja monet purjehtivat Viklalla oppiakseen taktiikkaa. Irma Nylund, Jan-Ole Hedman ja Mats Nylund odottavat ensimmäisiä kilpailuja, jotka käydään Toisjärvellä kesäkuun puolivälissä. Niin juuri! Minut ja vaimon toi purjehduksen pariin juuri se tunne, kun kuulee aaltojen liplatuksen, lintujen laulun ja purjeiden kahinan, sanoo Ralf Wennman, suhteellisen tuore purjehtija. Mutta purjehdus ei ole vain vanhempien herrasmiesten laji. Seuraan liittyy tasaisesti uusia jäseniä, lähinnä nuoria. Meillä on 620 jäsentä ja otamme pari uutta jäsentä jokaisessa hallituksen kokouksessa. On hyvä, että seuraan tulee nuorta väkeä, sanoo Svante Lindvall, SSJ:n varakommondori. Nuorimmat juniorit opettelevat purjehduksen alkeita jollalla. Tottumaton purjehtija, joka haluaa oppia käsittelemään suurempia veneitä, voi ilmoittautua kipparille gastiksi Kvarken Raceen, seuran yhteen vuosittaiseen regattaan. Gastina saa osallistua avomerellä navigointiin ja oppia purjehtimaan yöllä. Joka veneessä on 4 6 hengen miehistö, ja kilpaillessa on pidettävä huoli monista asioista, Svante Lindvall sanoo. Kilpailuvaisto istuu syvällä myös niissä purjehtijoissa, jotka eivät osallistu regattoihin. Se nostaa päätään sunnuntaipurjehduksillakin perheen kanssa. Toki sitä alkaa trimmata purjeita, jos näkee veneen lähestyvän takaapäin, Hans Sandelin ja Sverre Sandås myöntävät. Kilpailu kirittää Kilpailukautta odotetaan myös Uudenkaarlepyyn purjehdusseura Ägirissä. Siellä Viklaluokan veneily on elpynyt vuodesta 2007 alkaen, jolloin alettiin tietoisesti panostaa yhteiseen kilpailuluokkaan. 1960- ja 70-luvuilla Vikloilla kilpailtiin aktiivisesti Kokkolassa ja Vaasassa ja varsinkin Uudenkaarlepyyn seudulla. Jopa kymmenien viklojen regatat eivät olleet harvinaisia, sanovat SS Ägirin kommondori Mats Nylund ja varakommondori Jan-Ole Hedman. Heillä on aiemmin ollut köliveneitä, mutta Pian alkaa Mats Nylundin tytär Irma oppi perusasiat optimistijollalla 7-vuotiaana. Viime kaudella hän purjehti Mats-isän gastina, mutta nyt hän odottaa pääsevänsä itse oman Viklan kippariksi. Hauskinta on kilpailla ja oppia uutta, hän sanoo. Vuoden ensimmäinen kilpailu Toisvedellä käydään kesäkuun puolivälissä, ja runsas kuukausi myöhemmin SS Ägir järjestää SM-osakilpailun. Silloin kilpailu on kovempaa kuin seuran omassa ranking-sarjassa. Toki tiettyä kotikenttäetua saa paikallisten tuuliolojen tuntemuksesta, mutta kaikki pienissä vesistöissä, esim. Näsijärvellä, purjehtimaan tottuneet sopeutuvat Toisveteen helposti, Mats Nylund sanoo. Purjehdus ei tunnetusti ole kontaktilaji, mutta tiiviissä lähdössä voi vahinkoja tapahtua. Joka kesä sattuu jotain. Viklat ovat jollia, joten toki joskus joutuu uimaan tai puhdistamaan pohjamutaa jopa maston nupista, Jan- Ole Hedman nauraa. Maaliintulon jälkeen keskustelemme tapahtumista ja yritämme ratkaista eri tulkinnat siitä, mitä tosiasiassa tapahtui, Mats Nylund sanoo. Ratkaisu pitää sujua nopeasti, sillä kausi on tunnetusti lyhyt. johan svenlin 6 katternö katternö 7
YLIVIESKAN USKOLLISET. Ritva Perälä on työskennellyt Ylivieskan konttorin asiakaspalvelussa 37 vuotta, Leena Alahäivälä 31 vuotta. He kiittävät asiakkaitaan: Tosi mukavia! Olemme ehtineet tutustua ihmisiin vuosien saatossa oikein hyvin. V I R T A S E T Paljonko pimeänvero on? n Mikä se oikein on se pimeän ajan vero? Asiakaspalvelijana ei sovi pudota kärryiltä, vaikka asiakas kysyisi mitä. Ritva Perälä Herrforsin Ylivieskan konttorista joutui vastaamaan vanhan rouvan kysymykseen pimeänverosta monta vuotta sitten, mutta Ritva muistaa sen vieläkin. Rouva oli tutkinut laskuaan ja ymmärtänyt jotain väärin. En enää muista, mitä vastasin, mutta tässä työssä joutuu vastaamaan monenlaisiin yllättäviin kysymyksiin, Ritva sanoo. Ritva on yhdessä kollegansa Leena Alahäivälän kanssa palvellut sähkö- ja kaukolämpöasiakkaita jo pitkään. Hän aloitti työt v. 1974 Ylivieskan sähköosuuskunnassa, joka nykyään on fuusioiden jälkeen Herrfors. Leena aloitti vähän myöhemmin, vuonna 1980. Molemmat pitävät asiakkaistaan ja työstään, johon tätä nykyä kuuluu sähkö- ja kaukolämpölaskutus sekä asiakkaiden palveleminen puhelimitse ja paikan päällä konttorissa. Monet asiakkaat ovat tulleet tutuiksi asioidessaan toimistollamme tai äänenä puhelimessa ja pelkkä nimikin antaa ahaa elämyksen: meidän asiakkaitamme, Leena sanoo. Laskujen lähetyksen ja eräpäivän välillä kiireisinä puhelinpäivinä asiakkaat suhtautuvat kiitettävän ymmärtäväisesti Sähköasiakkaita on nykyään Ylivieskan ja Alavieskan alueella yhteensä noin 8000 ja kaukolämpöasiakkaita noin 600. Ritvan ja Leenan työ on vuosien saatossa muuttunut tehtäviä ja tietokoneohjelmia uusittaessa. Molemmat viihtyvät hyvin. Maksuvalvonnan siirryttyä Pietarsaaren toimistolle ehdimme panostaa vielä enemmän asiakaspalveluun, Ritva sanoo. Uudet kotisivut antavat enemmän n Oletko jo käynyt Katternön ja Herrforsin uusilla internet-sivuilla? Kannattaa käydä, sillä ne tarjoavat paljon uutta ja etenkin paremmat mahdollisuudet kaksisuuntaiseen viestintään. Haluamme luoda kanavan, joka on aina auki, myös virka-ajan ulkopuolella. Silloin asiakas voi hoitaa asiansa itselleen sopivimpana aikana, sanoo ICT-päällikkö Robert Ståhl. Herrforsin sivuilta löytyy online-palveluita, joita vähitellen täydennetään. Siellä on myös runsas tietopaketti rakentajille ja tietenkin sähkön ja kaukolämmön hintatiedot. Kysymyksiä & vastauksia -palstalta löytyy esimerkiksi vastaus monia askarruttavaan asiaan eli miten sähkölaskua luetaan? Katternö-konsernin kotisivuilla on linkit sen omistajayhtiöihin eli yksittäisiin sähköyhtiöihin. Voit myös seurata ajankohtaisia tapahtumia, lukea asiakaslehteä ja esittää energiakysymyksiä Åbo Akademin ympäristönsuojelutekniikan lehtori Jarl Ahlbeckille. Kotisivujen osoitteet ovat www.katterno.fi ja www.herrfors.fi. UUSI KOTI. Katternö-konsernin ja Herrforsin uudet kotisivut tarjoavat nyt mahdollisuuden hoitaa asioita verkossa ja saada vastaukset kysymyksiin. Kylmä talvi n Suomen kylmää alkutalvea seurasi viileä tammi-helmikuu, mutta maaliskuu oli vertailukautta lämpimämpi varsinkin Pohjois-Suomessa. Kevät saapui kuitenkin normaalia myöhemmin, ja lumi ja jää säilyivät epätavallisen pitkään. Kuten kuvasta näkyy, tammi-maaliskuu 2011 oli suhteellisen lämmin suuressa osaa pohjoisnapa-aluetta, kun taas alemmilla leveysasteilla oli eri maanosissa suhteellisen kylmää. Satelliittimittaukset osoittavat, että pohjoisnapa-alueen jäät peittivät kuluneena talvena jonkin verran pienemmän alueen kuin edellisenä talvena. Sitä vastoin jää kasvoi kokonaisuudessaan paksummaksi. Satelliittimittauksiin ja pääasiassa maanpinnalla tehtyihin mittauksiin perustuvat trendit eroavat toisistaan tammi-maaliskuun globaalin keskilämpötilan osalta. Satelliittisarjojen mukaan lämpötilat laskivat koko kauden ajan ja olivat maaliskuussa 0-arvon (vertailukauden 1981-2010 keskiarvon) alapuolella, kun taas maanpinnan mittaussarjat osoittavat, että alaspäin suuntautunut trendi kääntyi helmikuussa hienoiseen nousuun. Tämän eron tulkinnasta ei ole yksimielisyyttä. Mielenkiintoinen kysymys on, miten kauan nykyinen La Niña jatkuu siis Tyynenmeren virtausten kylmä vaihe, joka vaikuttaa maapallon säähän mitä suurimmassa määrin. Huhtikuun puolivälissä ennusteiden keskiarvo osoittaa La Niñan jatkuvan lievästi negatiivisena ainakin tämän vuoden loppuun. Pallot osoittavat kuukauden lämpötilapoikkeaman vuosien 1998 2006 keskiarvosta. Kuvat on laatinut fyysisen maantieteen professori Ole Humlum. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Sää on tuoretavaraa n Kesän säätä arvaillaan, ja se askarruttaa monia. Kylmän ja lumisen talven jälkeen voimme odottaa lämmintä kesää, ainakin jotkut sääprofeetat väittävät niin. Mitä sinä uskot, Marjo Hoikkanen? Säätä on vaikea ennustaa niin kauaksi eteenpäin. Meillä Suomessa säätila vaihtelee niin paljon, että yleensä pystymme laatimaan uskottavia ennusteita vain muutamaksi lähipäiväksi. Kirjoitettuaan Pietarsaaressa ylioppilaaksi Marjo Hoikkanen muutti Helsinkiin opiskelemaan yliopistossa matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän erikoistui meteorologiaan ja on nykyään tunnettu tv-kasvo sääkarttojen äärellä. Kuvaamista edeltävä työ vaatii vähintään yhtä huolellista valmistautumista kuin itse ennusteen esittäminen suorassa lähetyksessä. Sääennusteen laatiminen alkaa kulloistenkin säähavaintojen kirjaamisella. Mittaustietoja tulee mm. sääasemilta ja satelliiteista. Sen jälkeen kaikki tiedot syötetään tietokonemalleihin. Ne eivät ole 100-prosenttisen varmoja, mutta ennusteet ovat jatkuvasti tarkentuneet tietokoneiden kehittymisen myötä. Joskus saa kuitenkin lukea meteorologeista, jotka ennustavat säätä useiden kuukausien päähän. Helmikuussa saatiin mm. synkkä ennuste amerikkalaiselta ryhmältä, joka väitti, että Pohjoismaat ovat kylmän kourissa vielä pitkälle alkukesään. Tilastolliset pitkän aikavälin ennusteet voivat toteutua aika hyvin alueilla, joissa sääolot ovat pysyvämpiä kuin meillä. Suomi sijaitsee suuren mannermaan ja valtameren välissä, ja säähän vaikuttaa välillä manner, välillä meri. Marjo Hoikkaselle sää on sekä ammatillinen että henkilökohtainen asia. Monet harrastuksistani liittyvät ulkoiluun. Sen vuoksi seuraan säätä myös vapaalla ollessani. SÄÄVARAUS. Marjo Hoikkanen ei luota kokonaisen kuukauden kattaviin ennusteisiin. Mikael Nybacka 8 katternö katternö 9
Karolina Isaksson Vasikatkin nauttivat lattialämmityksestä Vanha totuus kuuluu, että jos pissaa housuihinsa, se lämmittää hetken, mutta kohta on taas kylmä. Kun vasikat Tom Snårbackan navetassa lorottavat lattialle, lämpö otetaan talteen ja kierrätetään pumpun avulla. OMAVARAINEN. Sonnien oma lanta lämmittää betonisia, lantakaivoon johtavia käytäviä. Järjestelmä toimii samalla tekniikalla kuin maalämpö, vain lämmönlähde eroaa. 10 katternö katternö 11
Vasikoiden osastolla käytetään lantaa lämmönlähteenä Ähtäväläisessä navetassa asustaa noin 200 nuorta nautaa. Meidät otetaan lämpimästi vastaan astuessamme ovesta sisään. Vasikat kerääntyvät innoissaan karsinoidensa reunalle ja työntävät leveitä sieraimiaan lähemmäs. Ammuuh! ne tervehtivät eri äänillä. Niitä ei näytä vaivaavan navetoille tyypillinen vahva ammoniakin haju. Ehkä ne jopa aavistavat, että ne saavat kiittää miellyttävästä sisälämpötilasta omaa lantaansa. "Vasikoiden osastolla käytetään lantaa lämmönlähteenä. Tämä systeemi noudattaa samaa periaatetta kuin maalämpö. Vain lämmönlähde eli vasikoiden lanta on erilainen, selittää Tom Snårbacka. Uuden navetan rakentaminen vasikoille oli suunnitteilla syksylle 2006, kun Snårbacka sai vinkin varmatoimintaisesta teknologiasta ja mahdollisuudesta investointitukeen. Pikkuvasikat voivat parhaiten 15-16 C:n sisälämpötilassa. Navetan lämmittäminen sähköllä ei olisi ollut kannattavaa, varsinkaan talvikuukausina. "Halusin lämmitysjärjestelmän, joka olisi mahdollisimman huoltovapaa ja hyödyntäisi navetassa syntyvää energiaa. Se on lähes automaattinen ja on toiminut hyvin myös näiden kahden kylmän talven ajan", hän kertoo. Puoli metriä vasikoiden alapuolella kulkee 500 metriä pitkä putki, joka on valettu lantakäytävän pohjaan. Betoni pysyy lämpimänä vuoden ympäri yläpuolella tapahtuvan lannantuotannon takia. Lämpö siirtyy putkea pitkin pumpun ja lämmönvaihtimen kautta kahdelle paksulle, betoniselle lattialaatalle. Lämpöputken neste on talvisaikaan noin 7-8-asteista lantakäytävästä tullessaan ja n. 3 astetta kylmempää lämmitettyään betonilaatat pienvasikkaosastolla. Syksyllä lantakäytävän putki pitää n. 15 astetta. Kun meille tulee uudet pikkuvasikat, ne saavat viettää ensimmäiset viisi kuukautta lattialämmitystiloissa. Vasikat tykkäävät makoilla lämpimällä alustalla, jolle on levitetty kerros kuiviketta, Tom Snårbacka kertoo. Lämmön lähteestä ei ole pulaa. "Ei, ne saavat rehua niin usein kuin haluavat, joten käytävään valuu runsaasti lantaa vuorokauden aikana, Tom Snårbacka kertoo. Vasikat saavat ravinnokseen ruoho-, ohra-, rypsirouhe- ja mineraaliseosta, jonka isäntä itse sekoittaa ollakseen varma vasikoiden hyvinvoinnista ja kasvusta. Vasikoiden lantaa käytetään myös nurmiviljelykseen, jotta niiden tuleva rehu kasvaisi mahdollisimman hyvin, Tom Snårbacka sanoo. Monenlaisia asioita kierrätetään vasikoiden elämänkulun aikana. johan svenlin LATTIALÄMPÖ. Kaksi paksua lattiaa lämmittää vasikkaosastoa. Vasikat eivät voi hyvin, jos navetassa on liian lämmin. Tämä järjestelmä pitää lämpötilan tasaisena", Tom Snårbacka kertoo. Karolina Isaksson Karolina Isaksson PITKÄJÄNTEISTÄ. Vasikoiden lannan lämpö otetaan talteen sen sijaan, että se menisi hukkaan. Pumppu ja putkityöt maksoivat syksyllä 2006 noin 5000 euroa, mutta laitteiston hinta on sittemmin noussut. Snårbackan asuintalon lämmitystä voisi teoriassa täydentää lantalämmöllä navetasta tulevan putken ja lämpöpumpun avulla. Karolina Isaksson MUKAVAA. Kaksi lämmitettyä betonia ovat lämpimämpiä kuin muun navetan lattia. Viiden kuukauden jälkeen vasikat siirretään suureen halliin. Siellä ne saavat kasvaa 18-kuukautisiksi, kunnes niiden teuraspaino on 360 kg. 12 katternö katternö 13
Kjell vaihtoi polttopuut aurinkoon Aurinkokeräimet lämmittävät Engströmin perheessä talon ja veden PÄÄSTÖTÖNTÄ ENERGIAA. Kjell Engströmin talon etelänpuoleisella katolla on kolme aurinkokeräintä kiinnitettyinä tavallisiin lumiesteisiin. Asennuksen ja maksun jälkeen ne ovat huoltovapaita ja tuottavat ilmaista ja päästötöntä lämpöä. AURINGONLÄMMIN KOTI. Kjell Engströmin aurinkokeräimet lämmittävät talon ja veden hänen 8-henkisen perheensä kodissa. Engström luottaa pelkästään aurinkoon toukokuusta elokuuhun. Alkukeväällä ja loppusyksyllä puulämmitys täydentää aurinkoa. Kauan ennen ensimmäisten unisten kärpästen surinaa ikkuna laudalla Engströmin perheen lämminvesivaraajassa on täysi kevät. Aurinko on lämmittänyt taloa ja vettä jo 1. helmikuuta lähtien kotona Komossassa. Vapaa-ajanasunnoissa aurinkosähköpaneelit alkavat olla tavallinen näky, mutta vakinaisten asuntojen lisäenergialähteenä ne ovat harvinaisempia. Vöyrin Komossassa Kjell Engströmillä on ollut aurinkokeräimet katollaan nyt vuoden ajan, ei sähköä varten vaan täydentämään talon ja veden lämmitystä. Hän on erittäin tyytyväinen tähänastiseen tilanteeseen. Toukokuusta elokuuhun talon ja veden lämmitykseen ei tarvita mitään muuta energiaa, ja auringosta sai lisälämpöä vielä marraskuun alkupuolelle, Engström sanoo. Hän päätti asentaa aurinkokeräimet viime toukokuussa vanhasta ja tutusta syystä, joka on aina innoittanut edistysaskeleita: mukavuudenhalusta. Meillä on puulämmitys ja talvella se on ihan ok, mutta kesällä se tuntuu kieltämättä ikävältä, Engström sanoo. Engströmin appi asensi aurinkopaneelit Vaasan taloonsa jo 1980-luvulla, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Koska Engströmin oman talon kylki on etelää kohti, aurinkokeräin oli luonnollinen ratkaisu. Katolla on rinnan kolme keräintä kohti etelää. Niissä kussakin on 30 lasipintaista tyhjiöputkea, joissa on sisällä nesteen täyttämä Aurinkolämpö Haluatko tietää lisää Kjell Engströmin aurinkolämpöhankkeesta? Käy osoitteessa www.komossa.fi, valitse Solvärme. Kjell on dokumentoinut hankkeensa siihen. kupariputki. Aurinko lämmittää nesteen, joka nousee putkessa ja höyrystyy. Kupariputki kulkee ylimpänä paneelissa olevaan kasettiin ja luovuttaa lämmön. Höyry palautuu nestemuotoon ja valuu alas kupariputkea, jossa aurinko taas uudelleen lämmittää sen. Kasetissa on jäähdytinnestettä, joka varastoi lämmön ja siirtää sen putkijärjestelmän kautta taloon. Lämpö siirtyy talon varaajaan ja käytetään siis lattialämpöön ja suihkuveteen. Tänään maaliskuun lopulla mittari näyttää 52 astetta katolla ja vedessä 38 astetta. Päivän aikana veden lämpötila nousee 50 asteeseen. Katon ja veden lämpötilaero säilyy n. 15 asteessa; sen verran siis järjestelmä jaksaa nostaa veden lämpötilaa, Engström sanoo. Toukokuun alusta Engström vähensi asteittain puulämmitystä eikä elokuuhun saakka lämmittänyt vesisäiliötä puilla yhtenäkään päivänä. Syksyllä aurinkokeräimien teho asteittain heikkeni, ja 8. marraskuuta hän sulki ne pois. Mutta kevättalven aurinko on voimakas, ja paisteisia päiviä on aika paljon. Jo 1. helmikuuta Engström kiipesi katolle luomaan lumet pois paneeleista, ja sen jälkeen ne ovat tuottaneet lämpöä jatkuvasti. Taivaan ei välttämättä tarvitse olla täysin selkeä. Aurinko lämmittää myös ohuen pilviverhon läpi. Koska tyhjiöputket ovat pyöreitä, ne keräävät myös vinosti osuvaa säteilyä, siis aikaisin aamulla ja myöhään illalla, Engström sanoo. Koko paneeliprojekti, sis. hankintahinta ja lvi-asiantuntijan asennustyö, maksoi n. 4 000 euroa. Teoriassa aurinkopaneeli pystyy tuottamaan 900 kwh/m2 paneelia/vuosi. Engströmin paneeleilla se merkitsee lähes 12 000 kwh/vuosi. Rahallinen säästö riippuu tietenkin siitä, mitä lämmitysmuotoa korvaamaan aurinkoenergiaa käytetään. Kjell Engströmin kannalta hyöty on vaikeammin rahassa mitattavissa: enemmän aikaa muuhun kuin puuliiterissä huhkimiseen. petra nylund 14 katternö katternö 15
PROJEKTI: Rakenna energiaviisaasti VAUHDISSA. Johan Sulkakoski ja Olle Domars miettivät Optiman ja Katternön energiatehokkaan talon seuraavaa vaihetta Ola Westinin muuratessa tekniikkatilojen ja varaston seinää. Varaston alle tulee pieni kylmäkellari. Se on nyt saanut ulkoasunsa, Optiman ammattiopiston ja Katternön yhteinen taloprojekti. Lisäksi talo on saanut lämmitys-, ilmastointi- ja vesiratkaisunsa, jotka sisältävät monia energiaa säästäviä ja asumismukavuutta lisääviä yksityiskohtia. Katternö-lehden numerossa 3/2010 kerroimme talosta, josta haluttiin energiatehokas ilman kalliita ja hankalia ratkaisuja. Energian näkökulmasta tärkeimmät valinnat on nyt tehty. Talo rakennetaan kaukolämpöalueelle, joten valitsimme sen lämmitysmuodoksi. Kaukolämpö on suositeltavaa, missä sitä on saatavilla, sanoo rakennussuunnittelusta vastaava Olle Domars. Vatekin Tor Wik vastaa LVI-suunnittelusta Energiansäästöä monista yksityiskohdista Energiatehokas talo Rakennetaan Lehmikujalle Pietarsaaren Oinaansaareen Yksikerroksinen, 146 m 2 Rakentajina Optiman talonrakennusopiskelijat Täyttää A-energialuokan vaatimukset Valmistuu keväällä 2012 ja hän on sisällyttänyt taloon energiapihejä yksityiskohtia. Valitsimme kaukolämmön kiertovesipumppuihin 8 10 W kuluttavat pienenergiamoottorit perinteisten noin 65 W sijaan, Wik sanoo. Ilmastointijärjestelmä ottaa talteen peräti 80 % poistoilman lämmöstä verrattuna rakennusmääräysten 45 %:n vaatimukseen. Ilmastointilaitteessa on myös pienenergiatuulettimet. Hinta on vakiomalleja noin 30 % kalliimpi, mutta laite maksaa itsensä takaisin käytössä, Wik sanoo. Sen sijaan talossa päätettiin luopua ilmanotosta lasitetun viherhuoneen kautta ja sillä tavoin esilämmittää ilmaa. Määräyksissä sanotaan, ettei asuntoon saa ottaa ilmaa parvekkeilta, autokatoksista tai vastaavista, koska mukana voi seurata pakokaasuja, tupakansavua tai grillikäryjä, Wik sanoo. ÄLYKÄS OHJAUS. Optiman rakentajat valitsivat pattereiden sijaan lattialämmön mukavuuden vuoksi, vaikka patterit reagoivat ulkolämpötilan muutoksiin nopeammin ja siten tuottavat vähemmän turhaa lämpöä. Kulutusta voidaan silti laskea käyttämällä kahta ALLERGIAYSTÄVÄLLINEN. Jimmy Brännkärr, Jonatan Ahlsved ja Börje Fagerholm käyttävät ensimmäistä kertaa muoviputkia ilmastointijärjestelmässä. Muovi ei sido kosteutta, pölyä ja siitepölyä niin kuin pelti, minkä vuoksi se on allergiaystävällisempi materiaali. erillistä lattialämmön ohjausjärjestelmää. Eri tiloja voidaan säätää erillisillä ohjausjärjestelmillä automaattisesti ja toisistaan riippumatta. Märkätiloissa voidaan pitää lämpö korkeampana, kun taas muiden huoneiden lämpöä voidaan ohjata nopeammin ulkolämpötilan mukaan. Tämän ratkaisun hinta ei ole kuin pari sataa vakiojärjestelmää kalliimpi, Tor Wik sanoo. Käytetyn suihkuveden lämmön talteenottoa tutkittiin tähän taloon pitkään, mutta se päätettiin jättää käyttämättä. Siihen tarvittava lämmönvaihdin olisi pitänyt sijoittaa kellariin suihkun alapuolelle, jotta järjestelmästä olisi saatu hyvä. Tutkimme tasoratkaisua, mutta sen käyttö ja puhtaanapito olisi ollut työlästä, koska se koostui kierukoita sisältävästä matosta, joka olisi asetettu suihkun lattialle. Siitä ei olisi saanut kovin suurta taloudellista hyötyä yksityiskodissa. Uimahalleissa ja muissa julkisissa tiloissa se sitä vastoin ajaa asiansa, sanoo rakennuksen LVI-vastaava Börje Fagerholm. LASKE LÄMPÖTILAA. Jos talo ei ole kunnolla eristetty, muiden energiaa säästävien ratkaisujen hyödyt katoavat. Siksi Optiman talo on kunnon eristeet. Seinissä on 225 mm eristekerros, katossa 450 mm ne ovat kummatkin tavallisia lukuja nykypäivänä. Lattiaan laitettiin 200 mm uutta polystyreenia, jonka eristysarvo on vakiomateriaaleja parempi. Ikkunoiden u-arvot eli lämmönläpäisyarvot ovat parhaat mahdolliset. Talon lämpöhävikistä 17 % tapahtuu ikkunoiden kautta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että paras energiansäästötapa on pitää sisälämpötila alhaisena. Sisällä ei välttämättä tarvitse kulkea t-paidassa keskellä talvea, talonrakennuksesta vastaava Johan Nyman huomauttaa. petra nylund Kokkolan asuntomessut 15.7 14.8. Ennätysmäärä energiataloja asuntomessuilla Energiatehokas rakentaminen on Kokkolan asuntomessujen avainsanoja. Peräti 90 % taloista täyttää tiukimman A-energialuokan vaatimukset. Se on asuntomessujen ennätys, sanoo projektipäällikkö Touko Rauma. 25 talossa on kaukolämpö, viidessä maalämpö, neljässä ilma-/vesilämpöpumppu ja yksi taloista on eri lämmönlähteitä yhdistelevä hybridiprojekti. Kokkolan kaupunki on osallistunut ekologiaprojektiin yhdessä mm. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen yliopiston kanssa ja on siksi myös rohkaissut messurakentajia valitsemaan energiatehokkaita ratkaisuja. Sama koskee messualueen ulkovalaistusta, jossa on panostettu energiatehokkuuteen. Rakennamme Suomen ensimmäisen puistoalueen, jossa käytetään pelkästään energiatehokasta LED-valaistusta. Se on investointina huomattavasti kalliimpi, mutta toisaalta LED-lamppujen käyttöikä on muihin verrattuna moninkertainen, Rauma sanoo. Vinkkinä: Tampereen asuntomessujen v. 2012 teemana on Ekotehokas asuminen. Siksi siellä panostetaan energiatehokkaasta rakentamisesta ja energiakorjauksista tiedottamiseen. Lisäksi messuilla keskitytään uusiin v. 2012 voimaan astuviin energiamääräyksiin ja niiden vaikutuksiin pientalorakentamiseen. HYVÄ ERISTYS TARPEEN. Kokkolan asuntomessujen merenläheisissä taloissa voi olla viisasta keskittyä energiatehokkaaseen rakentamiseen, kuten myös on tehty. 16 katternö katternö 17