Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205. Alijäämä alitti näin EU:n vakausja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka sen sijaan nousi nyt 60 prosentin viitearvon yläpuolelle, ja oli 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205. Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 5,7 miljardia euroa vuonna 205. Vuoteen 204 verrattuna julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 850 miljoona euroa. Valtionhallinnon alijäämä pieneni edellisvuodesta 372 miljoonaa euroa ja paikallishallinnon 87 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisvuosien tapaan, nyt 54 miljoonalla eurolla. Muut sosiaaliturvarahastot olivat alijäämäisiä toista vuotta peräkkäin. Niiden rahoitusasema heikkeni 68 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja oli -823 miljoonaa euroa vuonna 205. Helsinki 3.3.206 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 30,7 miljardia euroa vuoden 205 lopussa. Velka kasvoi 9,0 miljardia euroa vuonna 205. Valtionhallinnon osuus sulautetun velan kasvusta oli 7,2 miljardia euroa, paikallishallinnon 0,9 miljardia ja sosiaaliturvarahastojen 0,8 miljardia euroa. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Ennakkotiedot vuoden 205 julkisyhteisöjen alijäämästä ja velasta julkaistiin ensimmäisen kerran 6.3.206, tilastoissa Kansantalouden tilinpito ja Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain. Nyt julkaistut tiedot ovat samat, eli tarkennuksia ei tällä välin tullut. Eurostat tarkastaa jäsenmaiden raportoimia alijäämä- ja velkatietoja seuraavien viikkojen aikana. Tässä yhteydessä Tilastokeskuksen raportoimiin tietoihin voi tulla muutoksia. Mikäli näin tapahtuu, päivittyneet tiedot julkaistaan tämän tilaston sivuilla 2. huhtikuuta, samana päivänä kun Eurostat julkistaa tiedot. Tilaston sisällöstä ja käsitteistä Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan. Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta). Vuoden 205 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3 40 miljoonaa euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella ja vuoden 204 lopussa vastaava määrä oli 3 6 miljoonaa euroa. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä. Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat 2
avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinto on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot, Solidium, Yleisradio ja Senaatti-kiinteistöt. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon sulauttamattomaan bruttovelkaan (Liitetaulukko 3), eli vuonna 205 Valtiokonttorin valtionvelka 99,8 mrd euroa + velan käsitteelliset erot,2 mrd euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 3,4 mrd euroa = valtionhallinnon sulauttamaton bruttovelka 4,4 mrd euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html. Päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy puolestaan osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html. 3
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä 2006 205...5 Liitetaulukko 2. Julkisyhteisöjen EDP-velka 2006 205...5 Liitetaulukko 3. Julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka ja EDP-velka, mrd. euroa 2006 205...6 Tietojen tarkentuminen...7 Laatuseloste: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka...8 4
Liitetaulukot Liitetaulukko. Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä 2006 205 ) 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204* 205* Miljoonaa euroa -32 736 997-8 256-9 95-6 402-7 40-7 579-7 70-6 338-565 -332-750 - 30-407 - 057-2 34-467 - 572-385 7 663 8 73 7 85 4 809 5 475 5 403 5 73 3 73 2 736 2 027 Paikallishallinto Yhteensä Valtionhallinto 6 786 9 577 8 098-4 577-4 883-2 056-4 362-5 35-6 546-5 696 Suhde BKT:hen, % -0,2 0,9 0,5-4,6-5,3-3,3-3,7-3,7-3,8-3, ) Negatiivinen arvo kuvaa alijäämää, positiivinen arvo ylijäämää. Sosiaaliturvarahastot -0,3-0,2-0,4-0,6-0,2-0,5 -, -0,7-0,8-0,7 4,4 4,4 4, 2,7 2,9 2,7 2,6,8,3,0 Yhteensä 3,9 5, 4,2-2,5-2,6 -,0-2,2-2,6-3,2-2,7 Liitetaulukko 2. Julkisyhteisöjen EDP-velka 2006 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 Miljoonaa euroa Paikallishallinto Valtionhallinto 57 934 55 058 54 550 65 50 77 573 84 06 92 779 97 885 204* 04 680 205* 924 Sosiaaliturvarahastot 7 959 8 366 8 703 9 970 0 586 428 3 007 4 9 6 846 7 756 2 2 257 066 Paikallishallinto Yhteensä Valtionhallinto 65 894 63 425 63 254 75 482 88 60 95 490 05 788 2 797 2 783 30 746 Suhde BKT:hen, % 33,6 29,5 28,2 36,2 4,5 42,7 46,4 48, 5,0 54,0 Sosiaaliturvarahastot 4,6 4,5 4,5 5,5 5,7 5,8 6,5 7,3 8,2 8,6 Sosiaaliturvarahastot Paikallishallinto Valtionhallinto 0, 0,5 Yhteensä 38,2 34,0 32,7 4,7 47, 48,5 52,9 55,5 59,3 63, 5
Liitetaulukko 3. Julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka ja EDP-velka, mrd. euroa 2006 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204* 205* A. Julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka: 70,4 68,3 68,2 80, 92,6 0,9,4 8,4 26,4 34,2 - Valtionhallinto 6, 58,6 57,9 68,5 80,5 89, 97,0 02,0 08,4 4,4 - Paikallishallinto 9,3 9,7 0,3,6 2, 2,8 4,5 6,4 7,8 8,6 - Sosiaaliturvarahastot 0,3, B. Julkisyhteisöjen sisäiset velat 4,6 4,9 5,0 4,6 4,4 6,4 5,7 5,6 4,6 3,4 A-B. Julkisyhteisöjen sulautettu EDP-velka: 65,9 63,4 63,3 75,5 88,2 95,5 05,8 2,8 2,8 30,7 - Valtionhallinto 57,9 55, 54,6 65,5 77,6 84, 92,8 97,9 04,7,9 - Paikallishallinto 8,0 8,4 8,7 0,6,4 3,0 4,9 6,8 7,8 - Sosiaaliturvarahastot 0,3, 6
Tietojen tarkentuminen Julkisyhteisöjen EDP-alijäämän ja -velan tarkentuminen 20 204, miljoonaa euroa Alijäämä 20 Velka Tilastovuosi Uusin julkistus. julkistus ) Tarkentuminen, uusin miinus ensimmäinen 202 203 204 20 202 203 204-2 056-4 362-5 35-6 546 95 490 05 788 2 797 2 783-999 -4 86-4 868-6 970 95 490 05 54 2 664 2 050 ) Vuodet 20 203: 30.9.204, jolloin tilastossa julkistettiin EKT 200:n mukaiset tiedot. Vuosi 204, alijäämä: Kansantalouden tilinpito 2.3.205. Vuosi 204, velka: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2.3.205. -57-76 -447 424 0 247 33 733 7
Laatuseloste: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka. Tilastotietojen relevanssi Tilasto sisältää tietoja Suomen julkisen talouden alijäämästä ja velasta. EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EDP-alijäämä- ja velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Raportointi on osa niin kutsuttua liiallisten alijäämien menettelyä (=Excessive Deficit Procedure, EDP). Alijäämäraportointi perustuu EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmään EKT 200 ja erilliseen EU:n asetukseen (479/2009, muutettu viimeksi asetuksella 220/204). Eri maiden toimittamat tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Tilasto sisältää tietoja Suomen julkisyhteisöjen alijäämästä ja bruttovelasta ja niiden muutokseen vaikuttaneista tekijöistä sekä tietoja valtionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen EDP-alijäämien ja budjettialijäämien eroista. Käytetyt luokitukset: Euroopan tilinpitojärjestelmä EKT 200; Eurostat 203 Sektoriluokitus 202; Käsikirjoja 5, Tilastokeskus Rahoitusvaadeluokitus 996; Käsikirjoja 6, Tilastokeskus. Tilaston taustalla olevien julkisen talouden tilastojen laadintaan vaikuttavat keskeisesti myös EKT 200 alijäämä- ja velkamanuaali (Manual on Government Deficit and Debt - Implementation of ESA 200) sekä Eurostatin erillispäätökset tiettyjen julkiseen talouteen liittyvien operaatioiden käsittelystä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään tietolähteenä lähinnä kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja. Täydentävinä lähteinä käytetään mm. Valtiokonttorin raportteja, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoa ja sosiaaliturvarahastojen tilinpäätöksiä. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Alijäämä- ja velkalukujen laatuun kohdistuu tarkkaa seurantaa EU:n komission taholta. Koska tilasto on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto, sen lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Tiedot pohjautuvat suurelta osin kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon tietoihin, joten esimerkiksi BKT-suhdeluvut muuttuvat aina bruttokansantuotteen tarkentuessa. Kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon tietojen tarkentumisesta on yksityiskohtaisempaa tietoa näiden tilastojen kotisivuilla. Jokaisen tietojen toimituksen yhteydessä EU:n komissiolle Eurostat tarkistaa jäsenmaiden tietoja noin kolmen viikon ajan ja tämän tarkistusprosessin yhteydessä tiedot saattavat myös päivittyä. Alijäämä- ja velkatietojen osalta lähdetilastojen laadinnassa käytetty aineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Alipeittoa ei juuri esiinny, koska lähes kaikki päätietolähteet perustuvat totaaliaineistoihin. Ennakkojulkistuksissa lopullisia tietoja ei ole juurikaan käytettävissä, joten tarkkuustaso on tällöin alempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Edellistä vuotta koskevat alustavat ennakkotiedot julkistetaan maaliskuun alussa. Mikäli maaliskuun aikana saadaan käyttöön tarkentuneita lähdeaineistoja, tietoja voidaan päivittää maaliskuun lopussa. Syyskuun lopussa julkaistaan tarkistetut tiedot. Tiedot raportoidaan EU:n komissiolle kahdesti vuodessa (maaliskuun lopussa ja syyskuun lopussa). 8
Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilaston tiedot julkaistaan kolme kertaa vuodessa tilaston kotisivuilla Julkinen talous -aihealueella. EU:n komissiolle laaditun alijäämä- ja velkaraportin sisältö julkaistaan tilaston kotisivuilla. Raportti sisältää myös Valtiovarainministeriön tuottamat ennustetiedot kuluvan vuoden julkisesta alijäämästä ja velasta. Lisäksi Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tilaston tiedot kotisivuillaan. Kuvaus tilaston laadinnassa käytetyistä menetelmistä on julkaistu tilaston kotisivuilla. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Sekä EDP-alijäämästä että -velasta on saatavissa aikasarja vuodesta 975 lähtien. Aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys EDP-ylijäämä/alijäämä vastaa kansantalouden tilinpidossa (EKT 200) laskettua julkisyhteisöjen nettoluotonantoa/-ottoa. EDP-velkakäsite poikkeaa EKT 200:stä sekä arvotuksen että kattavuuden osalta. EKT 200:n mukaisessa rahoitustilinpidossa rahoitusvarat ja velat arvotetaan markkina-arvoon, sen sijaan EDP-velka arvotetaan nimellisarvoon. EKT 200:n mukaisista rahoitusvaateista johdannaisia, kauppaluottoja ja siirtovelkoja ei huomioida velan kannassa. 9
Julkinen talous 206 Lisätietoja Niina Suutarinen Jukka Hytönen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 029 55 2307 029 55 3484 rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 55 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 799 5892 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi