JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4
OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien siemenet leviävät? Miten toukka muuttuu perhoseksi? TUTKI AUKEAMAN KUVIA: Mitä kiinnostavia asioita kuvissa on? Mitä haluaisit oppia kuvien aiheista lisää? 5
7 PUISTOT OVAT OSA KAUPUNKILUONTOA Kaupunkimetsissä ja puistoissa kasvaa monia puulajeja. Puistoihin istutetaan usein lehmuksia ja muita lehtipuita, sillä ne kestävät kaupunkiilmassa olevia saasteita havupuita paremmin. Lehtipuut pudottavat lehtensä joka vuosi. Näin saasteet eivät pääse kertymään niiden lehtiin samoin kuin havupuiden monivuotisiin neulasiin. Kaupunkien yleisimmät puulajit ovat lehmus, koivu, pihlaja ja vaahtera. 7.1 ja 7.2 Katso kuvia ja mieti, miten puisto eroaa metsästä. 30
7.3 Lehmus on kestävä ja saasteita sietävä kaupunkipuu. Puut puhdistavat ilmaa Puiden lehdet keräävät ilmasta hiilidioksidia ja vapauttavat ilmaan happea. Ne toimivat ikään kuin kaupunkien keuhkoina. Puut myös puhdistavat kaupungin ilmasta pölyä ja pienhiukkasia, jotka laskeutuvat lehtien pinnalle. 7.4 Lehden pinnassa on pienenpieniä ilmarakoja. Niistä kulkee lehteen hiilidioksidia ja vapautuu ilmaan happea. happi hiilidioksidi Hiilidioksidi 31
Kaupunkimetsissä ja puistoissa on elämää Kaupunkimetsät ja puistot ovat tärkeitä niin ihmisille kuin eläimillekin. Linnut ja monet muut eläimet löytävät metsistä ja puistoista suojaisia pesäpaikkoja sekä ravintoa. Viheralueet ovat myös tärkeitä kulkureittejä eläimille. Ajattele vaikka kettua, joka kulkee kaupungin laidalta toiselle. Se kulkee kaupunkimetsiä ja joutomaita pitkin. Näin se pääsee turvallisemmin määränpäähänsä kuin ihmisiä ja autoja vilisevien torien, siltojen ja teiden kautta. Metsissä risteilee ihmisten tekemiä polkuja ja puistoissa teitä, joilla kaupunkilaiset lenkkeilevät ja ulkoiluttavat koiria. Kaupunkimetsien hoidosta on monia mielipiteitä. Jotkut pitävät siitä, että metsät ovat puistomaisesti hoidettuja, toiset taas haluaisivat antaa metsien olla hoitamatta. TIIVISTELMÄ 7.5 Eräiden tutkimusten mukaan 10 minuutin luonnossa olo laskee verenpainetta ja 20 minuutin jälkeen mieliala kohenee. 1. Miksi lehtipuita suositaan kaupunkien puistoissa? Puut puhdistavat kaupunki-ilmaa. Lehtipuut ovat havupuita kestävämpiä kaupunkipuita. 2. Millaisia puita kasvaa sinun asuinalueellasi? Kaupungin viheralueet ovat tärkeitä niin eläimille kuin ihmisillekin. 3. Mitä tekemistä keksisit kuvan 7.5 kaupunkimetsässä? 4. Pidätkö enemmän puistoista vai hoitamattomista kaupunkimetsistä? Miksi? 32
TUTKI JA TOIMI ❶ PUITA TUNNISTAMAAN A. Kerää tai kuvaa koulumatkalta tai puistosta siellä kasvavien puiden lehtiä. B. Liimaa ne vihkoosi. Yritä tunnistaa TARVIKKEET: ❶ liimaa ❷ kamera puut oppikirjan, kasvikirjan tai internetin avulla. ❷ PUISTOTUTKIMUS A. Tehkää puistotutkimus pienryhmissä. Ottakaa valokuvia tutkimuskohteista. B. Kootkaa tuloksista seinätaulu, sähköinen esitys tai vaikkapa video. 33
[ 34 KAUPUNKIEN PUITA ] lehmus koivu pihlaja vaahtera
jalava kuusi tammi mänty 35
8 PUISTON TAMMI RUOKKII ITSENSÄ JA MONIA MUITA Puiston suuri tammi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se on vuosi vuodelta kasvanut yhä suuremmaksi. Tammella on leveä latvus ja paksu runko. Pituutta sillä jo melkein 20 metriä. Millä eväillä puut oikein kasvavat? Närhi syö tammen siemeniä eli terhoja. Samalla se auttaa tammea leviämään. ❶ Suuressa tammessa voi olla yli 100 000 lehteä. Jokainen lehti on kiinni oksassa. Lehdissä näkyy lehtisuonia. ❷ Lehti muodostuu pienistä soluista. Solujen sisällä on viherhiukkasia. ❸ Lehden alapinnan ilmaraoilla puu ottaa ilmasta hiilidioksidia. ❹ Juurilla puu ottaa vettä ja siihen liuenneita ravinteita. ❺ Juurista vesi kulkeutuu runkoa pitkin oksiin ja lehtiin. 36
❻ Tammi yhteyttää eli valmistaa viherhiukkasissaan veden, hiilidioksidin ja auringonvalon avulla sokeria ja happea. ❼ Puu käyttää sokeria kasvuunsa. Osan sokerista puu varastoi lehtiin, runkoon ja juuriin. Happi vapautuu ilmaan lehtien aukoista. MONET ELÄIMET HYÖTYVÄT TAMMESTA Hyönteisten toukat ja kirvat syövät puiden lehtiä tai imevät niistä nesteitä. Joskus puiston puista tippuu pieniä makeita pisaroita. Ne ovat kirvojen erittämää nestettä. Naakka pesii tammen kolossa. Siitä ei ole tammelle hyötyä eikä haittaa. Monet kaupunkilinnut, kuten tiaiset ja kirjosiepot saavat ravintoa popsimalla kirvoja ja toukkia. Tammen kyljessä kasvaa kääpä. Se on loinen, joka ottaa ravintoa puusta. Kun tammi kuolee, se hajottaa puun runkoa. Maaperän pieneliöt ja sienet hajottavat eli muuttavat mullaksi maahan pudonneet lehdet. Leppäpirkot syövät kirvoja. 37
TIIVISTELMÄ Puu saa vettä juurillaan maasta. Lehdillä puu saa ilmasta hiilidioksidia. Puu tuottaa auringonvalon avulla vedestä ja hiilidioksidista sokeria ja happea. Tätä tapahtumaa sanotaan yhteyttämiseksi. Puiston puista alkaa monia ravintoketjuja. 1. Muodosta edellisen aukeaman lajeista kolme ravintoketjua, jotka alkavat tammesta. 2. Selvitä seuraavat tiedot tammesta. a. Mikä on luonnonvaraisen tammen levinneisyys? b. Millaisilla paikoilla tammi kasvaa? c. Kuinka suureksi se voi kasvaa? 3. Levittäkää muovi lähimetsän pienen puun tai suuren puun yhden oksan alle. Ravistakaa puuta ja kerätkää pudonneet selkärangattomat eläimet lasipurkkiin. Tutkikaa tunnistuspolun (s. 24 25) avulla, mihin ryhmiin ne kuuluvat. Lue Tero Kirjosalon haastattelu. Keksi itse ensimmäisestä jaksosta kysymyksiä. Haastattele luokkakaveriasi käyttäen laatimiasi kysymyksiä. Tero, oletko nisäkäs? Kyllä olen. Liikkuuko kaupungissa muita nisäkkäitä? Liikkuu paljonkin. Ihmislajitovereita näkee tuon tuostakin. Rusakoita ja kettuja olen nähnyt tien reunojen viheralueilla. Olen nähnyt myös kärppiä ja lepakoita kaupungilla ja Korkeasaaren sillalta olen nähnyt useamman kerran harmaahylkeen. Voiko Korkeasaaressa nähdä muitakin kuin tarhalintuja? Voi nähdä vaikka mitä! Parhaillaan kuuluu kalalokkien ääntä ja valkoposkihan hien kaakatusta. Kalalokki on Korkeasaaren runsaslukuisin lokki ja niitä pesii eläinten aitauksissa, rantakallioilla ja varta vasten rakennetuissa pesälaatikoissa. Mustaselkäiset selkälokit ovat oppineet varastamaan ihmisten jäätelöitä ja muita herkkupaloja. Mikä on erikoisin paikka, jossa olet nähnyt kasveja kaupungissa? Ensimmäisenä tulee mieleen Helsingin tuomiokirkon portaat, jossa on tutkittu 38
KERTAUS JAKSO ❶ 2 3 4 5 6 kasvavan valtava määrä kasvilajeja. Nykyisin näkee myös viherkattoja eli katoille varta vasten kasvatettuja kasveja. Viherkatoista hyötyvät myös hyönteiset. Mikä on lempihyönteisesi ja miksi? Jostain syystä tykkään paljon kimalaisesta. Ne ovat hyödyllisiä pölyttäjiä ja niitä on helppo tunnistaa lajeittain, eivätkä ne pistä. Ne ovat karvaisia, pörröisiä ja söpöjä. Mikä on mielestäsi Korkeasaaren eläintarhan tehtävä? Edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja suojella luontoa. Eläimiä on joka puolelta maapalloa ja eläintarhassa voidaan eläinten kautta kertoa eläinyksilöistä, lajeista ja niiden elinympäristöistä. Eläimemme toimivat ikään kuin lajinsa ja elinympäristönsä suurlähettiläinä. Voimme myös kertoa miten ihmiset voivat saada eläinten elämän muuttumaan parempaan suuntaan. 39