1(19) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Lapin Osuuspankin korkokate kasvoi hieman ja pankin liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna, johtuen osittain ryhmän sisäisistä kaupoista. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luottokanta jatkoi kasvua ja talletuskanta kasvoi hieman. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 295 910 42,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 46,4 54,3-8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,4 6 1,4 Ydinpääoman (CET1) 60,60 58,30 2,3 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 8 9 Jäsenet 2 198 2 103 95 OP Ryhmä Lapin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaation hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu.
2 Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Rauman seudulla heikko taloustilanne jatkui. Tilanne vaikuttaa edelleen asuntomarkkinoihin ja sen kautta luottokysyntään. Positiivista alueelle on HK:n ja Suomen Tärpätin ilmoittamat investoinnit. HK Scan ilmoitti rakentavansa uuden tuotantolaitoksen ja Suomen Tärpätti Oy raakatärpätin jalostuslaitoksen. Molempien on määrä tulla käyttöön v. 2017. Kaupunki on osoittanut omilla toimillaan halua edelleen kehittää Rauman talousaluetta ja pyrkinyt luomaan uusia toimintoja mm. sataman alueelle. Lapin Osuuspankki lähti pääomapanoksella mukaan kaupungin vetämään pääomasijoitusrahastoon, Kasvattajarahasto Ky:hyn, jonka tarkoituksena on auttaa alueen yrityksiä kehittymään ja luomaan uutta toimintaa. Esimerkkinä telakka-alueen toiminta ja Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) saama uusi pääoma. Rahastossa on mukana Rauman kaupunki, Eurajoen kunta sekä paikallisia yrityksiä ja toimijoita. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lapin Osuuspankki myi tuotto-osuuksia vuoden aikana 1 391 tuhannella eurolla (2 429 1 ). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut pääosan tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 238 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 365 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Marraskuussa pankki aloitti uuden toimintamallin OP Ryhmään kuuluvan OP-Asuntoluottopankki Oyj:n kanssa. Mallissa osuuspankki saa rahoitusvelkoihin merkittävän ns. väliluoton OP- Asuntoluottopankki Oyj:ltä kun osuuspankin taseessa olevia asuntovakuudellisia luottoja merkitään OP-Asuntoluottopankki Oyj:n joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi. Vakuutena olevien luottojen määrä on ilmoitettu liitetiedossa 37, vakuudeksi annettu omaisuus. Viime vuonna alkaneen rekrytointiprosessin päätteeksi, Lapin Osuuspankissa aloitti 17.2. pankkilakimiehenä Jenni Välimäki, joka toimii samoissa tehtävissä Euran Osuuspankissa. Jennin työsuhde on Euraan ja Lapin Osuuspankki ostaa palvelun Euran Osuuspankilta. Henna Vankka jäi eläkkeelle 30.4. ja läksiäiskahvit juotiin helmikuun lopulla. Reijo Saarinen aloitti palveluneuvojana 1.8. Kirjaston pitkäaikainen vuokrasopimus päättyi vuoden vaihtuessa ja tiloihin saatiin uusiksi vuokralaisiksi Lapin Tilitoimisto sekä Lappi-Hunaja. Keväällä järjestettiin OP Ryhmän 39. kuvataidekilpailu, johon Lapista osallistui 193 koululaista. Sarjojen voittajat olivat Leevi Järvinen, Nelli Mäkelä ja Helmi Koukku. Nelli pärjäsi myös valtakunnallisessa kilpailussa sijoittuen 2005-2006 syntyneiden sarjassa neljänneksi. Keväällä lahjoitettiin Hippo-liikuntavälinesäkit Lapin koululle. Pankilla pidettiin 23.3. Satakunnan OP-liiton kevätkokous, jossa vieraili pääjohtaja Reijo Karhinen. Kesäkuussa järjestettiin perinteiset Hippo-kisat Lapin urheilukentällä. Urheilusuorituksia kirjattiin 257 ja järjestelyistä huolehti Lapin Tempo. Kisoista 2008 syntyneiden tyttöjen 60m voittaja Venla Saarela pääsi mukaan Kalevan Kisojen Hippokisafinaaliin Poriin. Uusien ylioppilaiden kahvit pidettiin touko- ja joulukuussa. Elohopeakerhon kesämatka tehtiin elossa Hämeenlinnaan yhden 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
3 bussikyydin voimin. Elokuussa pankki oli mukana löylypäivien yrityssuunnistuksessa. Osuuspankkiviikon kahvitus oli perjantaina 6.11. Joulukuussa järjestettiin asiakkaille glögitarjoilu. Vuoden aikana pidettiin myös kaksi lipaspäivää, toinen toukokuussa ja toinen Osuuspankkiviikolla marraskuussa. Tilikauden aikana peruskorjattiin kiinteistön vanhan osan ikkunat asuntojen osalta sekä takapihan puolelta. Kiinteistön peltikatto maalattiin. Asunnossa 3 tehtiin perusteellinen kylpyhuoneremontti, jonka yhteydessä myös huonejakoa muutettiin kolmiosta neliöksi. Elokuussa konttoriin saneerattiin uusi neuvottelusolu vanhan kassapaikan tilalle. Lapin Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Lapin Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 1 179 1 151 2,4 1 084 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 560 228 146,2 168 Palkkiotuotot, netto 383 343 11,5 291 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 4 4 8,5 1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 361 147 146,7 3 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 4 11-62,4 10 Liiketoiminnan muut tuotot 96 98-1,9 100 Yhteensä 1 409 830 69,7 572 Tuotot yhteensä 2 588 1 982 30,6 1 656 Kulut Henkilöstökulut 459 402 14,1 460 Muut hallintokulut 417 350 19,4 351 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 58 67-13,3 64 Liiketoiminnan muut kulut 266 258 3 307 Kulut yhteensä 1 200 1 077 11,5 1 182 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 93-6 1 772,9 17 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 295 910 42,2 456 Liikevoitto kasvoi selvästi vertailukaudesta. Korkokate kasvoi luottokannan kasvun sekä talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökulut kasvoivat hieman, pääosin eläköitymisten ja jaksotuksen vuoksi. Arvonalentumiset saamisista nousivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle.
4 Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta, mutta kasvoivat kiinteistön hoidon myötä. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja vakuutuksista kasvoivat. Sen sijaan omaisuudenhoidon ja lainopillisten tehtävien tuottoja kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 6 6-8,5 Luotonannosta 163 154 5,8 Maksuliikkeestä 217 204 6,4 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 38 35 10,4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 63 76-17,5 Takauksista 6 6 6,6 Vakuutusten välityksestä 153 135 13,1 Muut 51 47 8 Yhteensä 698 664 5,1 OP-bonukset -255-261 -2,2 Palkkiotuotot yhteensä 443 403 9,8 Palkkiokulut 60 60-0,1 Palkkiotuotot, netto 383 343 11,5 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 105 0 20 192 207,7 Vähennykset -12-6 110,7 Arvonalentumisten nettomäärä 93-6 1 772,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 93 401 83 372 12 80 010 Luotot 77 953 70 853 10 69 693 Saamistodistukset - - - Osakkeet ja osuudet 9 628 7 406 30 3 638 Talletukset 68 535 66 639 2,8 66 643 Oma pääoma 14 128 11 802 19,7 9 376 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 644 2 098 26 2 423 Luottojen määrä kasvoi hyvin heikosta taloustilanteesta huolimatta. Suomi nousuun kampanjan myötä myönnetyt lyhennysvapaat osaltaan hidastivat luottojen lyhennyksiä. Talletusten määrä
5 kasvoi hieman alhaisesta korkotasosta ja tuotto-osuus myynnistä huolimatta. Oma pääoma kasvoi pääosin tuotto-osuuksien myynnistä ja tilikauden voitosta. Osakkeet ja osuudet kasvoivat tuottoosuus pääomien siirrosta OP osuuskunnan osuuksiin. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 22 410 tuhatta euroa eli 4 710 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 78 367 tuhatta euroa (70 910). Luottokannan kasvu ja asuntoluottojen kasvuvauhti olivat viime vuoteen verrattuna hyviä. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OPAlle ei siirretty tilikauden aikana asuntoluottoja. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 190 351-45,9 1 1-18,1 191 352-45,9 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0,5-0,3 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 882 930 Prosenttia taseesta 0,9 1,1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 16 16 Prosenttia taseesta 0,0 0,0 Käypä arvo 133 133 Nettotuotto, % 30,7 55,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 898 946 Prosenttia taseesta 1,0 1,1 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Arvonkorotuksia tai alennuksia omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ei tehty tilikauden aikana.
6 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Arvonkorotuksia tai alennuksia sijoituskiinteistöihin ei tehty tilikauden aikana. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 4 322 tuhatta euroa (3 650). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 200 tuhatta euroa (200). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 9 523 tuhatta euroa (6 922). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 53 tuhatta euroa oli 4 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien laitteiden ja asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 33 315 27 532 21 Säästämistilit 10 162 10 319-1,5 Sijoittamistilit 23 585 26 694-11,6 Valuuttatalletukset 1 473 2 094-29,6 Yhteensä 68 535 66 639 2,8 Muut velat 82 115-28,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 68 617 66 754 2,8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, kasvoivat 6 611 tuhanteen euroon (909). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.
7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Muut oman pääoman erät Lapin Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 19,7 prosenttia 14 128 tuhanteen euroon (11 802). Osuuspääoma kasvoi 48,3 prosenttia 4 380 tuhanteen euroon (2 954). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 225 tuhatta euroa (215), lisäosuuksiin 80 tuhatta euroa (250) ja tuotto-osuuksiin 4 074 tuhatta euroa (2 488). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 3 662 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 412 tuhatta euroa. Vuoden aikana merkittiin uusia Tuotto-osuuksia 1 270 tuhatta ja vanhoja lisäosuuksia muunnettiin tuottoosuuksiksi 121 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 50 tuhatta euroa (83) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 42 391,89 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 2 253 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 40 744 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 12 933 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu arvonkorotusrahastosta.
8 Vapaaehtoiset varaukset Poistoeron muutos 0 euroa. Luottotappiovarausta kasvatettiin 255 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 14 049 11 551 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 129 333 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 2 577 2 373 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -943 - Suunniteltu voitonjako - -42 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös 0-7 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -441-538 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 15 371 13 671 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 15 371 13 671 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös 0 7 Omat varat yhteensä 15 371 13 677 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).
9 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 59 67 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 41 38 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 5 906 6 658 Yritysvastuut pk-yritykset 5 906 6 658 Yritysvastuut - Muut - - Vähittäisvastuut 2) 5 968 5 033 Kiinteistövakuudelliset 4 324 3 954 Muut vähittäisvastuut 1 644 1 079 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 9 667 7 853 Muut erät 951 1 044 Luottoriski yhteensä 22 593 20 693 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 2 771 2 757 Yhteensä 25 364 23 450 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 60,60 58,30 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 60,60 58,30 Vakavaraisuussuhde 60,60 58,33 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,6 15,1 *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 2 029 tuhatta euroa (1 876). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 2 663 tuhatta euroa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Lapin Osuuspankin muutokset vakavaraisuudessa johtuvat pääosin onnistuneesta Tuottoosuusmyynnistä ja kerättyjen pääomien edelleen sijoittamisesta OP osuuskunnan osuuksiin. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä
10 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
11 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,4 6 3,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,3 0,9 0,4 Omavaraisuusaste, % 17,9 17 14,5 Kulu-tuotto-suhde, % 46,4 54,3 71,4 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.
12 Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Likviditeettiriski Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 16 314 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 21,6 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 0 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista
13 Markkinariskit Operatiiviset riskit rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 30,7 prosenttia eli edellisvuotista matalampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Compliance-
14 Strategiset riskit riskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Lapin osuuspankki tarjoaa palveluitaan yhden konttorin voimin. Konttorin yhteydestä löytyy rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 2 254 (2 154). Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Uusia jäseniä liittyi 126 ja päättyviä jäsenyyksiä oli vuoden lopussa 60, joista 34 oli vuodelta 2014. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Heikkilä Terhi harjoittelija 2.3. - 31.7.2015 Heinilä Tiina kesälomittaja 1.6. - 25.8.2015 Kangas Pirjo palveluneuvoja Kankkio Mikko palvelupäällikkö Kauppi Leena palveluneuvoja Niemi Kerttu palveluneuvoja Saarinen Reijo palveluneuvoja 1.8.2015 alkaen Tammi Sari palveluneuvoja Teerialho Juha toimitusjohtaja Vainio Pirjo palveluneuvoja Vankka Henna palveluneuvoja, eläkkeelle 30.4.2015 Välimäki Jenni pankkilakimies 17.2.2015 alkaen (työsuhde Euran OP) Talonmiespalvelut on tmi Cafe Christianilta sekä siivouspalvelut RTK-Palvelu Oy:ltä.
15 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Lapin Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 25.3.2015. Kokoukseen osallistui 10 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 20. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 2 jäsentä.
16 Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 4. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Nimi Ammatti Kotipaikka Toimikausi Ala-Siuru Panu Aluemyyntipäällikkö Rauma 2014-17 Alanko Asko Laitossähkömies Rauma 2014-17 Anttila Jouko Maanviljelijä Rauma 2015-18 Eskola Pauliina Sairaanhoitaja Rauma 2014-17 Heinilä Reija Yrittäjä Rauma 2013-16 Kuuslaakso Reetta Site Office Manager Rauma 2015-18 Leino Antti Toimitusjohtaja Rauma 2015-18 *Länne Heikki Maanviljelijä Rauma 2015-18 Paavola Marko Koneenhoitaja Rauma 2013-16
17 Rauvala Veijo Yrittäjä Rauma 2013-16 Ravonius Pertti Luokanopettaja Rauma 2014-17 Reunanen Hannu Eläkeläinen Rauma 2013-16 Salo Mikko Tuotekehityspäällikkö Rauma 2014-17 Sulo Riikka Kirjanpitäjä Rauma 2015-18 Suominen Mikko Maaseutupäällikkö Rauma 2015-18 Toivonen Päivi Sosiaalityöntekijä Rauma varapuheenjohtaja 2013-16 Tukkikoski Simo Maanviljelijä Rauma 2014-16 Tuominen Sami Koneahtaaja Rauma 2013-16 *Tuomola Elina Emäntä Rauma 2015-18 Yli-Kerttula Olli Maanviljelijä Rauma puheenjohtaja 2014-17 *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Timo Ollila s. 1964 Yo/maatalousteknikko Maanviljelijä Rauma Lapin Osuuspankin hallitus 2002- Keskeinen työkokemus: maatalousyrittäjä Keskeiset luottamustoimet: Satamaito osuuskunnan hallituksen jäsen Varapuheenjohtaja Anja Hämäläinen s. 1954 Yo-merkonomi, nuorisotyöntutkinto (sosionomi) Nuorisopäällikkö, Rauman kaupunki Rauma Lapin Osuuspankin hallitus 1987- Keskeinen työkokemus: Rauman kaupunki, nuorisopäällikkö 2009-, Lapin kunta, nuorisoliikuntasihteeri 1984-2009, Luvian kunta, nuoriso-, liikunta- ja raittiussihteeri 1983-84, Äetsän kunta, nuorisosihteeri 1981-82, Keikyän kunta, toimistoapulainen, urheiluohjaaja 1976-80. Jäsen Sirpa Laihonen s. 1961 Markkinointimerkonomi Taloushallintopäällikkö Rauma Lapin Osuuspankin hallitus 2012-2015 (päättyi 26.11.2015) Keskeinen työkokemus: Kivikylän Kotipalvaamo oy, taloushallintopäällikkö 1992- Jäsen Risto Rauva s. 1968 Rakennusmestari Työnjohtaja Rauma Lapin Osuuspankin hallitus 2012- keskeinen työkokemus: Destia, työnjohtaja 2007-, Euran Maakone, työnjohtaja 2004-07, Motoseal Components oy, työnjohtaja 1998-2004, Jäsen Juha Teerialho s. 1963 Kauppatieteen maisteri, VTS, HHJ-tutkinto
18 Toimitusjohtaja, Lapin Osuuspankki Eurajoki Lapin Osuuspankin hallitus 2013- Keskeinen työkokemus: Lapin Osuuspankki, toimitusjohtaja 08/2013-, pankinjohtaja 2007-13, Eurajoen Säästöpankki, hallintojohtaja 2007, pankinjohtaja 2003-07, myyntijohtaja 2002-03, Eurajoen Tilipalvelu oy, sivutoiminen isännöitsijä 1989-2003, Kiukaisten Säästöpankki, toimistopäällikkö 1988-2002, konttorinjohtaja, 1986-1988. Jäsen Mikko Toivonen s. 1960 Yo-merkonomi, HHJ-tutkinto Toimitusjohtaja, Coreplast Laitila Oy Rauma Lapin Osuuspankin hallitus 2009-12, 2014- Keskeinen työkokemus: Coreplast Laitila Oy, toimitusjohtaja 03/2015-, Emeca Oy, johtaja 2013-15, Narvi Oy, myyntijohtaja 2012-13, vientipäällikkö 2011-12, Leimet Oy, toimitusjohtaja 2001-11, muut tehtävät 1983-2001. Keskeiset luottamustoimet: Coreplast Laitila Oy hallituksen jäsen 2015-, Aslemetals Oy hallituksen jäsen 2011-. Toimitusjohtaja Juha Teerialho s. 1963 Kauppatieteen maisteri, VTS, HHJ-tutkinto Pankin palveluksessa v. 2007 alkaen Toimitusjohtaja 1.8.2013 alkaen Tilintarkastajat Osmo Valovirta KHT Varalla KHT-yhteisö Ernst & Young Turku Helsinki Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäisen tarkastuksen tarkastaja Ilkka Haapa suoritti osuuspankin tarkastuksen 1. - 5.6.2015. Osuuspankin sisäinen tarkastus on ostettu OP-Palveluilta. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Rauman talousalueella voidaan odottaa positiivisempaa vuotta ilmoitettujen investointien, Sataman alueen kehittämisen ja odotetun talouskäänteen vuoksi. Hyvin alhainen korkotaso ja sen jatkuminen pitävät kuitenkin markkinatilanteen haasteellisena. Kilpailutilanteen voi odottaa kiristyvän kilpailijoiden toimien ja luottomarginaalien muuttumisen muodossa. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 9 147 068,50 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 942 843,55 euroa.
19 Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,90 prosenttia, yhteensä 2 202,45 euroa ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, yhteensä 103 078,04 eli molemmat yhteensä 105 280,49 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 837 563,06 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.